Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voinko vaatia osuuttani kuolinpesästä milloin vain?
03.12.2016 |
Ja onko elossa olevalla vanhemmalle pakko maksaa se vaikka hänellä on oikeus asua kuolinpesässä?
Kommentit (159)
Kysymys ap:lle. Oliko pesässä muuta omaisuutta kuin vanhempiesi yhteinen asunto? Jos olit toisen vanhempasi kuollessa lapsi, on todennäköistä, että vanhemmillasi oli vielä lainaa. Jos oli, niin mistä varoista se on maksettu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap onko ollut muuta omaisuutta kuin se asunto ja asunnossa ollut perusirtaimisto kuten huonekalut ym? Onko ollut tileillä rahaa tai sijoituksia? Onko ne mennyt kaikki hautauskuluihin ja juristikuluihin vai jäikö rahaa kun kaikki hautaamiseen ja perukirjoitukseen liittyvät kulut on maksettu? Onko ollut arvotauluja tai arvokelloja tai arvokoruja?
Onko vanhempienne välillä tehty omaisuuden ositus tai erottelu sen perukirjoituksen aikoihin? Se pitää nimittäin tehdä ennen kuin pesää saa/voi jakaa. Jos ei ole ollut avioehtoa, tehdään omaisuuden ositus, jos on ollut avioehto niin tehdään omaisuuden erottelu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap pitäisi tietää tarkemmin tilanne, noilla tiedoilla kysymykseesi ei voi vastata.
Olet siis ilmeisesti sen kuolleen henkilön lapsi eli rintaperillinen. Näin ollen perit vähintään lakiosan. Mutta: Onko vainaja tehnyt hallintaoikeustestamentin? Jos on, se voi estää sinua saamasta rahaa pesästä. Oletko mennyt luopumaan lakiosavaatimuksesta silloin kuoleman jälkeen? Jos olet silloin aikoinaan ilmoittanut, että et vaadi lakiosaasi, et voi vaatia pesää jaettavaksi. Onko kaikki omaisuus yhteisenä kotina ollut asunto, jossa leski asuu? Jos koko omaisuus on kiinni asunnossa, lesken hallintaoikeus estää sinua saamasta rahoja siitä ennen kuin leski kuolee tai muuttaa pois.
Jos et ole silloin aikoinaan kuoleman jälkeen luopunut lakiosavaatimuksestasi niin voit vaatia pesää jaettavaksi. Mutta jos pesässä oleva omaisuus on vain lesken hallintaoikeuden alainen asunto, niin pesä jaetaan vain paperilla. Jakokirjaan tulee merkintä että sinun osuutesi on x % asunnosta. Mutta et voi vaatia asuntoa myyntiin etkä voi vaatia leskeä maksamaan sinulle tuota osuutta rahana. Eli rahaa et siis välttämättä saa ennen lesken kuolemaa penniäkään, ainoastaan tuon paperilla olevan jakokirjan jossa lukee osuutesi.
Hallintaoikeustestamentista en osaa sanoa. Olen rintaperillinen. En ole luopunut omasta osuudesta mutta en myöskään vaatinut sitä koska olin lapsi vanhemman kuollessa. Neljäsosa kuuluu virallisesti minulle, sen tiedän. Ja myös sen että perunkirjaan ei ole laitettu ylös kaikkea irtaimistoa. Vanhempi mennyt jo uusiin naimisiin ja saanut lisää lapsia. En tiedä hankaloittaako ne vielä lisää tilannetta.
Ap ensimmäiseksi sinun tulisi nyt kaivaa perukirja esille. Tämä on tärkeä, aloita siitä. Jos sinulla ei ole perukirjaa niin saat sen siltä, joka perukirjoituksen yhteydessä määrättiin sinulle edunvalvojaksi (koska olit alaikäinen). Perukirjassa lukee onko ollut hallintaoikeustestamenttia (jos siitä ei ole perukirjassa mitään mainintaa niin ei ole ollut). Perukirjassa lukee myös maininta noista lakiosista ym.
Sinun toisen vanhemmat "uudet lapset" eivät vaikuta siihen paljonko perit siltä vanhemmaltasi, joka on kuollut ollessasi lapsi. Perinnön määrä määräytyy kuolinhetken omaisuuden mukaan (toki esim asunnon arvo voi ajanmyötä muuttua, jos sitä ei ole heti myyty).
Sinulla on siis yksi täyssisarus samoista vanhemmista, joka on toisena rintaperillisenä pesässä. Oliko hänkin alaikäinen kun toinen vanhempanne kuoli? Jos ei, hänellä varmasti on itsellään se perukirja.
Jos vanhemmillanne oli avioehto, jossa poissuljettiin kaikki, eikä muita perillisiä tai testamentinsaajia ole kuin sinä ja yksi sisaruksesi, sinulle kuuluu itseasiassa 1/2 pesästä.
Oli alaikäinen. Täytyy etsiä perukirja ja tarkistaa. Avioehdosta en osaa sanoa. Kiitos asiallisista vastauksista. Testamenttia ei ollut, ainakaan koskaan en nähnyt. Tosin asioita meni vastoin lakia tuolloin paljonkin mutta rikokset vanhentuneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap pitäisi tietää tarkemmin tilanne, noilla tiedoilla kysymykseesi ei voi vastata.
Olet siis ilmeisesti sen kuolleen henkilön lapsi eli rintaperillinen. Näin ollen perit vähintään lakiosan. Mutta: Onko vainaja tehnyt hallintaoikeustestamentin? Jos on, se voi estää sinua saamasta rahaa pesästä. Oletko mennyt luopumaan lakiosavaatimuksesta silloin kuoleman jälkeen? Jos olet silloin aikoinaan ilmoittanut, että et vaadi lakiosaasi, et voi vaatia pesää jaettavaksi. Onko kaikki omaisuus yhteisenä kotina ollut asunto, jossa leski asuu? Jos koko omaisuus on kiinni asunnossa, lesken hallintaoikeus estää sinua saamasta rahoja siitä ennen kuin leski kuolee tai muuttaa pois.
Jos et ole silloin aikoinaan kuoleman jälkeen luopunut lakiosavaatimuksestasi niin voit vaatia pesää jaettavaksi. Mutta jos pesässä oleva omaisuus on vain lesken hallintaoikeuden alainen asunto, niin pesä jaetaan vain paperilla. Jakokirjaan tulee merkintä että sinun osuutesi on x % asunnosta. Mutta et voi vaatia asuntoa myyntiin etkä voi vaatia leskeä maksamaan sinulle tuota osuutta rahana. Eli rahaa et siis välttämättä saa ennen lesken kuolemaa penniäkään, ainoastaan tuon paperilla olevan jakokirjan jossa lukee osuutesi.
Hallintaoikeustestamentista en osaa sanoa. Olen rintaperillinen. En ole luopunut omasta osuudesta mutta en myöskään vaatinut sitä koska olin lapsi vanhemman kuollessa. Neljäsosa kuuluu virallisesti minulle, sen tiedän. Ja myös sen että perunkirjaan ei ole laitettu ylös kaikkea irtaimistoa. Vanhempi mennyt jo uusiin naimisiin ja saanut lisää lapsia. En tiedä hankaloittaako ne vielä lisää tilannetta.
Perukirjaan ei ole tapana listata kaikkea irtaimistoa oikeastaan ikinä. Yleensä sinne kirjataan vain että "tavanomainen asuinirtaimisto, arvo 1000 €" tai "tavanomainen henkilökohtainen esineistö" (jolla tarkoitetaan muutama koru ja kännykkä ja halpa kello) tms epämääräisesti ilmaistua. Jos on jotain arvo-irtaimistoa kuten erityisen arvokkaita tauluja tms niin ne listataan perukirjaan erikseen mainittuina.
Tiedän. Olen nähnyt perunkirjan ja jossain se minulla on. (olen kopioinut salaa) Pientä arvokkaampaa on, puhutaan siis muutamista tonneista mutta niitä ei ole mainittu. Aikanaan maksoin itse pienen perintöveron.
Hyvä että sinulla on perukirja! Se on nyt tärkein tässä, siitä pitää aloittaa, koska näet siltä paljon olennaista mikä ratkaisee miten sinun tulee edetä.
Mutta oikeastihan jokaiselle pesän osakkaalle kuuluu oma kappale perukirjasta, ja jokaiselle osakkaalle sellainen aina tehdään. Jos on ollut lapsi, niin lapsen iästä riippuen sen lapsen oma perukirja-kappale annetaan joko eloonjääneelle vanhemmalle, oikeuden määräämälle edunvalvojalle tai lapselle itselleen. Etsi nyt se perukirja tai pyydä sisarukseltasi tai elossa olevalta vanhemmaltasi. Jos et syystä tai toisesta voi pyytää niin soita verotoimistoon ja kysy sieltä että ovatko säilyttäneet (perukirjat toimitetaan aina verotoimistoon).
Vierailija kirjoitti:
Kysymys ap:lle. Oliko pesässä muuta omaisuutta kuin vanhempiesi yhteinen asunto? Jos olit toisen vanhempasi kuollessa lapsi, on todennäköistä, että vanhemmillasi oli vielä lainaa. Jos oli, niin mistä varoista se on maksettu?
Tiedän varmaksi että ei ole ollut asuntolainaa. Isän henkilökohtainen laina kylläkin, nämä maksettu pois. Ja isä maksanut oman lainansa niin kuin pitääkin. Muutamien tonnien muu omaisuus. Rahaa ei jäänyt. Sossu maksoi ainakin osan hautajaiskuluista koska korvaukset eivät olleet vielä tulleet. Tosin sossua ei taloudellinen tilanne sinänsä kiinnostanut, ottivat itse sieltä päin yhteyttä. Vähän hankala kertoa ettei sano liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puolisolla on oikeus asua elämänsä loppuun asti kodissa. Kannattaa tehdä molemminpuolinen testamentti että saa sitten vasta kun kummatkin vanhemmat kuolee.
Pankissakin kehoitetaan nykyisin tekemään keskinäinen omistusoikeustestamentti, kun ollaan ostamassa asuntoa. On ihan absurdia, että jos puoliso kuolee, tulisi puolet yhteisestä omaisuudesta antaa lapsille, kun omaisuus on ihan yhdessä just säästetty ja talo hartiapankilla rakennettu. Sitten vielä tulot putoavat radikaalisti.
Onneksi Suomeenkin saadaan eurooppalainen perintökaari, jossa jokainen saa testamentilla määrätä, kenelle omaisuutensa antaa. Myös vanhentunut lakiosa poistuu, se onkin suomalainen erikoisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap pitäisi tietää tarkemmin tilanne, noilla tiedoilla kysymykseesi ei voi vastata.
Olet siis ilmeisesti sen kuolleen henkilön lapsi eli rintaperillinen. Näin ollen perit vähintään lakiosan. Mutta: Onko vainaja tehnyt hallintaoikeustestamentin? Jos on, se voi estää sinua saamasta rahaa pesästä. Oletko mennyt luopumaan lakiosavaatimuksesta silloin kuoleman jälkeen? Jos olet silloin aikoinaan ilmoittanut, että et vaadi lakiosaasi, et voi vaatia pesää jaettavaksi. Onko kaikki omaisuus yhteisenä kotina ollut asunto, jossa leski asuu? Jos koko omaisuus on kiinni asunnossa, lesken hallintaoikeus estää sinua saamasta rahoja siitä ennen kuin leski kuolee tai muuttaa pois.
Jos et ole silloin aikoinaan kuoleman jälkeen luopunut lakiosavaatimuksestasi niin voit vaatia pesää jaettavaksi. Mutta jos pesässä oleva omaisuus on vain lesken hallintaoikeuden alainen asunto, niin pesä jaetaan vain paperilla. Jakokirjaan tulee merkintä että sinun osuutesi on x % asunnosta. Mutta et voi vaatia asuntoa myyntiin etkä voi vaatia leskeä maksamaan sinulle tuota osuutta rahana. Eli rahaa et siis välttämättä saa ennen lesken kuolemaa penniäkään, ainoastaan tuon paperilla olevan jakokirjan jossa lukee osuutesi.
Hallintaoikeustestamentista en osaa sanoa. Olen rintaperillinen. En ole luopunut omasta osuudesta mutta en myöskään vaatinut sitä koska olin lapsi vanhemman kuollessa. Neljäsosa kuuluu virallisesti minulle, sen tiedän. Ja myös sen että perunkirjaan ei ole laitettu ylös kaikkea irtaimistoa. Vanhempi mennyt jo uusiin naimisiin ja saanut lisää lapsia. En tiedä hankaloittaako ne vielä lisää tilannetta.
Ap ensimmäiseksi sinun tulisi nyt kaivaa perukirja esille. Tämä on tärkeä, aloita siitä. Jos sinulla ei ole perukirjaa niin saat sen siltä, joka perukirjoituksen yhteydessä määrättiin sinulle edunvalvojaksi (koska olit alaikäinen). Perukirjassa lukee onko ollut hallintaoikeustestamenttia (jos siitä ei ole perukirjassa mitään mainintaa niin ei ole ollut). Perukirjassa lukee myös maininta noista lakiosista ym.
Sinun toisen vanhemmat "uudet lapset" eivät vaikuta siihen paljonko perit siltä vanhemmaltasi, joka on kuollut ollessasi lapsi. Perinnön määrä määräytyy kuolinhetken omaisuuden mukaan (toki esim asunnon arvo voi ajanmyötä muuttua, jos sitä ei ole heti myyty).
Sinulla on siis yksi täyssisarus samoista vanhemmista, joka on toisena rintaperillisenä pesässä. Oliko hänkin alaikäinen kun toinen vanhempanne kuoli? Jos ei, hänellä varmasti on itsellään se perukirja.
Jos vanhemmillanne oli avioehto, jossa poissuljettiin kaikki, eikä muita perillisiä tai testamentinsaajia ole kuin sinä ja yksi sisaruksesi, sinulle kuuluu itseasiassa 1/2 pesästä.
Oli alaikäinen. Täytyy etsiä perukirja ja tarkistaa. Avioehdosta en osaa sanoa. Kiitos asiallisista vastauksista. Testamenttia ei ollut, ainakaan koskaan en nähnyt. Tosin asioita meni vastoin lakia tuolloin paljonkin mutta rikokset vanhentuneet.
Kurjaa ja epäreilua että meni vastoin lakia. Olet ollut lapsi etkä ole pystynyt vahtimaan oikeuksiasi. Eloonjääneen vanhemman olisi pitänyt vahtia sinun oikeuksia. Tosin oletan että hän oli se joka teki asioita vastoin lakia, ja suhteesi häneen ei nyt ole ihan ongelmaton. Avioehto lukee perukirjassa jos sellainen on ollut (ellei sitäkin ole hoidettu vastoin lakia ja salattu). Osa avioehdoista on rekisteröity asuinkunnan maistraattiin, sieltä voi tiedustella asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisolla on oikeus asua elämänsä loppuun asti kodissa. Kannattaa tehdä molemminpuolinen testamentti että saa sitten vasta kun kummatkin vanhemmat kuolee.
Pankissakin kehoitetaan nykyisin tekemään keskinäinen omistusoikeustestamentti, kun ollaan ostamassa asuntoa. On ihan absurdia, että jos puoliso kuolee, tulisi puolet yhteisestä omaisuudesta antaa lapsille, kun omaisuus on ihan yhdessä just säästetty ja talo hartiapankilla rakennettu. Sitten vielä tulot putoavat radikaalisti.
Onneksi Suomeenkin saadaan eurooppalainen perintökaari, jossa jokainen saa testamentilla määrätä, kenelle omaisuutensa antaa. Myös vanhentunut lakiosa poistuu, se onkin suomalainen erikoisuus.
Vaikka tekisi puolison kanssa keskinäisen omistusoikeustestamentin, niin sillä ei voi ohittaa lasten oikeutta lakiosaan. Oikeus vaatia lakiosaa (yhteensä 50 % omaisuudesta) on aina, riippumatta siitä mitä testamentteja oli. Testamentit "kumoutuu" lakiosan osuuden osalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap pitäisi tietää tarkemmin tilanne, noilla tiedoilla kysymykseesi ei voi vastata.
Olet siis ilmeisesti sen kuolleen henkilön lapsi eli rintaperillinen. Näin ollen perit vähintään lakiosan. Mutta: Onko vainaja tehnyt hallintaoikeustestamentin? Jos on, se voi estää sinua saamasta rahaa pesästä. Oletko mennyt luopumaan lakiosavaatimuksesta silloin kuoleman jälkeen? Jos olet silloin aikoinaan ilmoittanut, että et vaadi lakiosaasi, et voi vaatia pesää jaettavaksi. Onko kaikki omaisuus yhteisenä kotina ollut asunto, jossa leski asuu? Jos koko omaisuus on kiinni asunnossa, lesken hallintaoikeus estää sinua saamasta rahoja siitä ennen kuin leski kuolee tai muuttaa pois.
Jos et ole silloin aikoinaan kuoleman jälkeen luopunut lakiosavaatimuksestasi niin voit vaatia pesää jaettavaksi. Mutta jos pesässä oleva omaisuus on vain lesken hallintaoikeuden alainen asunto, niin pesä jaetaan vain paperilla. Jakokirjaan tulee merkintä että sinun osuutesi on x % asunnosta. Mutta et voi vaatia asuntoa myyntiin etkä voi vaatia leskeä maksamaan sinulle tuota osuutta rahana. Eli rahaa et siis välttämättä saa ennen lesken kuolemaa penniäkään, ainoastaan tuon paperilla olevan jakokirjan jossa lukee osuutesi.
Hallintaoikeustestamentista en osaa sanoa. Olen rintaperillinen. En ole luopunut omasta osuudesta mutta en myöskään vaatinut sitä koska olin lapsi vanhemman kuollessa. Neljäsosa kuuluu virallisesti minulle, sen tiedän. Ja myös sen että perunkirjaan ei ole laitettu ylös kaikkea irtaimistoa. Vanhempi mennyt jo uusiin naimisiin ja saanut lisää lapsia. En tiedä hankaloittaako ne vielä lisää tilannetta.
Perukirjaan ei ole tapana listata kaikkea irtaimistoa oikeastaan ikinä. Yleensä sinne kirjataan vain että "tavanomainen asuinirtaimisto, arvo 1000 €" tai "tavanomainen henkilökohtainen esineistö" (jolla tarkoitetaan muutama koru ja kännykkä ja halpa kello) tms epämääräisesti ilmaistua. Jos on jotain arvo-irtaimistoa kuten erityisen arvokkaita tauluja tms niin ne listataan perukirjaan erikseen mainittuina.
Tiedän. Olen nähnyt perunkirjan ja jossain se minulla on. (olen kopioinut salaa) Pientä arvokkaampaa on, puhutaan siis muutamista tonneista mutta niitä ei ole mainittu. Aikanaan maksoin itse pienen perintöveron.
Hyvä että sinulla on perukirja! Se on nyt tärkein tässä, siitä pitää aloittaa, koska näet siltä paljon olennaista mikä ratkaisee miten sinun tulee edetä.
Mutta oikeastihan jokaiselle pesän osakkaalle kuuluu oma kappale perukirjasta, ja jokaiselle osakkaalle sellainen aina tehdään. Jos on ollut lapsi, niin lapsen iästä riippuen sen lapsen oma perukirja-kappale annetaan joko eloonjääneelle vanhemmalle, oikeuden määräämälle edunvalvojalle tai lapselle itselleen. Etsi nyt se perukirja tai pyydä sisarukseltasi tai elossa olevalta vanhemmaltasi. Jos et syystä tai toisesta voi pyytää niin soita verotoimistoon ja kysy sieltä että ovatko säilyttäneet (perukirjat toimitetaan aina verotoimistoon).
Kiitos sinulle. Meille niitä ei ole annettu. Luvatta olen kopioinut joten en usko että veljellä on. Isältä en sattuneesta syystä uskalla/halua kysyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap kuulutko ammattiliittoon? Moni ammattiliitto tarjoaa etuna jäsenilleen ilmaista yksityisasioiden juristineuvontaa. Jos liitossasi sellainen etu on, ota perukirja esille ja soita liiton yksityisasioita hoitavalle juristille, kerro hänelle mitä perukirjassa lukee ja kysy neuvoa miten saat perintösi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys ap:lle. Oliko pesässä muuta omaisuutta kuin vanhempiesi yhteinen asunto? Jos olit toisen vanhempasi kuollessa lapsi, on todennäköistä, että vanhemmillasi oli vielä lainaa. Jos oli, niin mistä varoista se on maksettu?
Tiedän varmaksi että ei ole ollut asuntolainaa. Isän henkilökohtainen laina kylläkin, nämä maksettu pois. Ja isä maksanut oman lainansa niin kuin pitääkin. Muutamien tonnien muu omaisuus. Rahaa ei jäänyt. Sossu maksoi ainakin osan hautajaiskuluista koska korvaukset eivät olleet vielä tulleet. Tosin sossua ei taloudellinen tilanne sinänsä kiinnostanut, ottivat itse sieltä päin yhteyttä. Vähän hankala kertoa ettei sano liikaa.
No sittenhän asia on selvä. Et voi vaatia osuuttasi perinnöstä, koska pesässä ei ole muuta omaisuutta kuin vanhempiesi yhteisessä käytössä ollut asunto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti ja vaimo kirjoitti:
Juurikin tästä syystä tehtiin paperit,kukaan lapsistamme ei saa vaatia osuuttaan perittävästä minun ja puolisoni eläessä,asumis ja käyttöoikeus lopouikämme 2okt taloon ja kolmeen mökkiin,eikä lasten puolisot ei ikinä saa penniäkään perinnöstä.
Voisitteko kuitenkin jättää lapsillenne edes sen verran, että he saavat perintöverot maksettua teistä ensimmäisen kuoltua? Meillä on juuri perheessä se tilanne, että anoppi kuoli ja appiukolla on testamentin mukaan hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen, myös pankkitilillä oleviin rahoihin. Lapsille on tulossa monta kymmentä tuhatta euroa perintöveroja, vaikka perintöä ei ole tulossa senttiäkään ennen kuin myös appiukko kuolee. Siihen voi mennä vielä 5-10 vuotta. Meidän perhe kyllä selviää perintöveroista, mutta pienempipalkkaisille miehen sisaruksille tilanne on hankalampi.
Anoppi ja appiukko ovat varmaan ajatelleet, että leski sitten huolehtii lasten perintöveroista. Mutta nyt se ei onnistukaan, koska leski on jo sen verran dementoitunut, että hän on edunvalvonnassa. Lasten ei taas kannata vaatia lakiosaansa, koska testamentti on laadittu lakimiehen avustuksella niin ovelaksi, että lakiosaansa vaatineen lapsen perintöosa putoaa puoleen siitä, mitä se muuten olisi.
Millä ihmeen lakipykälällä testamentissa perintöosa putoaa puoleen, jos lapsi vaatii lakiosaansa lesken eläessä?
Testamentissa lukee, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa myös toisen vanhemman kuoltua ja loppuperintö jaetaan muiden sisarusten kesken. Koska lakiosa on puolet siitä, mitä lapselle ilman testamenttia tulisi, niin käytännössä vaatimus lakiosasta pudottaa ko. lapsen perintöosuuden puoleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap pitäisi tietää tarkemmin tilanne, noilla tiedoilla kysymykseesi ei voi vastata.
Olet siis ilmeisesti sen kuolleen henkilön lapsi eli rintaperillinen. Näin ollen perit vähintään lakiosan. Mutta: Onko vainaja tehnyt hallintaoikeustestamentin? Jos on, se voi estää sinua saamasta rahaa pesästä. Oletko mennyt luopumaan lakiosavaatimuksesta silloin kuoleman jälkeen? Jos olet silloin aikoinaan ilmoittanut, että et vaadi lakiosaasi, et voi vaatia pesää jaettavaksi. Onko kaikki omaisuus yhteisenä kotina ollut asunto, jossa leski asuu? Jos koko omaisuus on kiinni asunnossa, lesken hallintaoikeus estää sinua saamasta rahoja siitä ennen kuin leski kuolee tai muuttaa pois.
Jos et ole silloin aikoinaan kuoleman jälkeen luopunut lakiosavaatimuksestasi niin voit vaatia pesää jaettavaksi. Mutta jos pesässä oleva omaisuus on vain lesken hallintaoikeuden alainen asunto, niin pesä jaetaan vain paperilla. Jakokirjaan tulee merkintä että sinun osuutesi on x % asunnosta. Mutta et voi vaatia asuntoa myyntiin etkä voi vaatia leskeä maksamaan sinulle tuota osuutta rahana. Eli rahaa et siis välttämättä saa ennen lesken kuolemaa penniäkään, ainoastaan tuon paperilla olevan jakokirjan jossa lukee osuutesi.
Hallintaoikeustestamentista en osaa sanoa. Olen rintaperillinen. En ole luopunut omasta osuudesta mutta en myöskään vaatinut sitä koska olin lapsi vanhemman kuollessa. Neljäsosa kuuluu virallisesti minulle, sen tiedän. Ja myös sen että perunkirjaan ei ole laitettu ylös kaikkea irtaimistoa. Vanhempi mennyt jo uusiin naimisiin ja saanut lisää lapsia. En tiedä hankaloittaako ne vielä lisää tilannetta.
Ap ensimmäiseksi sinun tulisi nyt kaivaa perukirja esille. Tämä on tärkeä, aloita siitä. Jos sinulla ei ole perukirjaa niin saat sen siltä, joka perukirjoituksen yhteydessä määrättiin sinulle edunvalvojaksi (koska olit alaikäinen). Perukirjassa lukee onko ollut hallintaoikeustestamenttia (jos siitä ei ole perukirjassa mitään mainintaa niin ei ole ollut). Perukirjassa lukee myös maininta noista lakiosista ym.
Sinun toisen vanhemmat "uudet lapset" eivät vaikuta siihen paljonko perit siltä vanhemmaltasi, joka on kuollut ollessasi lapsi. Perinnön määrä määräytyy kuolinhetken omaisuuden mukaan (toki esim asunnon arvo voi ajanmyötä muuttua, jos sitä ei ole heti myyty).
Sinulla on siis yksi täyssisarus samoista vanhemmista, joka on toisena rintaperillisenä pesässä. Oliko hänkin alaikäinen kun toinen vanhempanne kuoli? Jos ei, hänellä varmasti on itsellään se perukirja.
Jos vanhemmillanne oli avioehto, jossa poissuljettiin kaikki, eikä muita perillisiä tai testamentinsaajia ole kuin sinä ja yksi sisaruksesi, sinulle kuuluu itseasiassa 1/2 pesästä.
Oli alaikäinen. Täytyy etsiä perukirja ja tarkistaa. Avioehdosta en osaa sanoa. Kiitos asiallisista vastauksista. Testamenttia ei ollut, ainakaan koskaan en nähnyt. Tosin asioita meni vastoin lakia tuolloin paljonkin mutta rikokset vanhentuneet.
Kurjaa ja epäreilua että meni vastoin lakia. Olet ollut lapsi etkä ole pystynyt vahtimaan oikeuksiasi. Eloonjääneen vanhemman olisi pitänyt vahtia sinun oikeuksia. Tosin oletan että hän oli se joka teki asioita vastoin lakia, ja suhteesi häneen ei nyt ole ihan ongelmaton. Avioehto lukee perukirjassa jos sellainen on ollut (ellei sitäkin ole hoidettu vastoin lakia ja salattu). Osa avioehdoista on rekisteröity asuinkunnan maistraattiin, sieltä voi tiedustella asiaa.
Kiitos sinulle! Olen nyt paljon viisaampi :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voit toki vaatia osuuttasi, mutta jos ainoa perittävä omaisuus on asunto, johon leskellä on asumisoikeus, tarkoittaa se sinun kannaltasi vain sitä, että joudut jatkossa osallistumaan asunnon ylläpitokuluihin osuuteesi suhteutetulla summalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti ja vaimo kirjoitti:
Juurikin tästä syystä tehtiin paperit,kukaan lapsistamme ei saa vaatia osuuttaan perittävästä minun ja puolisoni eläessä,asumis ja käyttöoikeus lopouikämme 2okt taloon ja kolmeen mökkiin,eikä lasten puolisot ei ikinä saa penniäkään perinnöstä.
Voisitteko kuitenkin jättää lapsillenne edes sen verran, että he saavat perintöverot maksettua teistä ensimmäisen kuoltua? Meillä on juuri perheessä se tilanne, että anoppi kuoli ja appiukolla on testamentin mukaan hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen, myös pankkitilillä oleviin rahoihin. Lapsille on tulossa monta kymmentä tuhatta euroa perintöveroja, vaikka perintöä ei ole tulossa senttiäkään ennen kuin myös appiukko kuolee. Siihen voi mennä vielä 5-10 vuotta. Meidän perhe kyllä selviää perintöveroista, mutta pienempipalkkaisille miehen sisaruksille tilanne on hankalampi.
Anoppi ja appiukko ovat varmaan ajatelleet, että leski sitten huolehtii lasten perintöveroista. Mutta nyt se ei onnistukaan, koska leski on jo sen verran dementoitunut, että hän on edunvalvonnassa. Lasten ei taas kannata vaatia lakiosaansa, koska testamentti on laadittu lakimiehen avustuksella niin ovelaksi, että lakiosaansa vaatineen lapsen perintöosa putoaa puoleen siitä, mitä se muuten olisi.
Millä ihmeen lakipykälällä testamentissa perintöosa putoaa puoleen, jos lapsi vaatii lakiosaansa lesken eläessä?
Testamentissa lukee, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa myös toisen vanhemman kuoltua ja loppuperintö jaetaan muiden sisarusten kesken. Koska lakiosa on puolet siitä, mitä lapselle ilman testamenttia tulisi, niin käytännössä vaatimus lakiosasta pudottaa ko. lapsen perintöosuuden puoleen.
Onko tällainen määräys juridisesti pätevä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisolla on oikeus asua elämänsä loppuun asti kodissa. Kannattaa tehdä molemminpuolinen testamentti että saa sitten vasta kun kummatkin vanhemmat kuolee.
Pankissakin kehoitetaan nykyisin tekemään keskinäinen omistusoikeustestamentti, kun ollaan ostamassa asuntoa. On ihan absurdia, että jos puoliso kuolee, tulisi puolet yhteisestä omaisuudesta antaa lapsille, kun omaisuus on ihan yhdessä just säästetty ja talo hartiapankilla rakennettu. Sitten vielä tulot putoavat radikaalisti.
Onneksi Suomeenkin saadaan eurooppalainen perintökaari, jossa jokainen saa testamentilla määrätä, kenelle omaisuutensa antaa. Myös vanhentunut lakiosa poistuu, se onkin suomalainen erikoisuus.
Vaikka tekisi puolison kanssa keskinäisen omistusoikeustestamentin, niin sillä ei voi ohittaa lasten oikeutta lakiosaan. Oikeus vaatia lakiosaa (yhteensä 50 % omaisuudesta) on aina, riippumatta siitä mitä testamentteja oli. Testamentit "kumoutuu" lakiosan osuuden osalta.
Lakiosaa voi vaatia testamentista huolimatta, mutta se ei ole yhteensä 50 % omaisuudesta, vaan 50 % siitä perinnöstä, joka lakiosan saajalle tulisi ilman testamenttia. Jos esim. vainajan omaisuus on 200 000 euroa, lesken 0 ja avioehtoa ei ole, niin lasten lakiosuus on yhteensä 50 000 euroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisolla on oikeus asua elämänsä loppuun asti kodissa. Kannattaa tehdä molemminpuolinen testamentti että saa sitten vasta kun kummatkin vanhemmat kuolee.
Pankissakin kehoitetaan nykyisin tekemään keskinäinen omistusoikeustestamentti, kun ollaan ostamassa asuntoa. On ihan absurdia, että jos puoliso kuolee, tulisi puolet yhteisestä omaisuudesta antaa lapsille, kun omaisuus on ihan yhdessä just säästetty ja talo hartiapankilla rakennettu. Sitten vielä tulot putoavat radikaalisti.
Onneksi Suomeenkin saadaan eurooppalainen perintökaari, jossa jokainen saa testamentilla määrätä, kenelle omaisuutensa antaa. Myös vanhentunut lakiosa poistuu, se onkin suomalainen erikoisuus.
Vaikka tekisi puolison kanssa keskinäisen omistusoikeustestamentin, niin sillä ei voi ohittaa lasten oikeutta lakiosaan. Oikeus vaatia lakiosaa (yhteensä 50 % omaisuudesta) on aina, riippumatta siitä mitä testamentteja oli. Testamentit "kumoutuu" lakiosan osuuden osalta.
Lakiosa ei ole puolet omaisuudesta vaan puolet siitä, mikä olisi tullut ilman testamenttia. Eli jos vainajalla vaikka olisi puoliso ja yksi perillinen ja pesän yhteinen varallisuus 200.000€. Saisi puoliso avio-oikeuden nojalla 100.000 ja vainajan lapsi 100.000. Jos puolisoilla on keskinäinen testamentti, perii puoliso vainajan ja saa siis 200.000. Jos lapsi vaatii lakiosaansa, saa hän sen eli puolet ilman testamenttia tulevasta perinnöstä eli 50.000.
Usein keskinäiseen testamenttiin liitetään toive, ettälapset eivät vaatisi lakiosuuttaan.
Vierailija kirjoitti:
Voit toki vaatia osuuttasi, mutta jos ainoa perittävä omaisuus on asunto, johon leskellä on asumisoikeus, tarkoittaa se sinun kannaltasi vain sitä, että joudut jatkossa osallistumaan asunnon ylläpitokuluihin osuuteesi suhteutetulla summalla.
Tämä on väärää tietoa, ei tarkoita sitä että joutuisi osallistumaan kuluihin. Leski, jolla on asuntoon hallintaoikeus (asumisoikeus) vastaa asunnon kuluista vähintään sillä summalla kuukaudessa kuin mitä asunnon markkinavuokrahinta per kk alueella olisi. Leski vastaa niin sähkölaskusta, hoitovastikkeesta, rahoitusvastikkeesta kuin pienistä remppakuluistakin. Jos asuntoon tulee iso ja kallis putkiremppa niin tilanteesta riippuen perillinen / kuolinpesä voi joutua maksamaan osan, mutta tämä koskee vain isoja ja kalliita remontteja. Ja sillä ei ole vaikutusta että onko kuolinpesä jaettu vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti ja vaimo kirjoitti:
Juurikin tästä syystä tehtiin paperit,kukaan lapsistamme ei saa vaatia osuuttaan perittävästä minun ja puolisoni eläessä,asumis ja käyttöoikeus lopouikämme 2okt taloon ja kolmeen mökkiin,eikä lasten puolisot ei ikinä saa penniäkään perinnöstä.
Voisitteko kuitenkin jättää lapsillenne edes sen verran, että he saavat perintöverot maksettua teistä ensimmäisen kuoltua? Meillä on juuri perheessä se tilanne, että anoppi kuoli ja appiukolla on testamentin mukaan hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen, myös pankkitilillä oleviin rahoihin. Lapsille on tulossa monta kymmentä tuhatta euroa perintöveroja, vaikka perintöä ei ole tulossa senttiäkään ennen kuin myös appiukko kuolee. Siihen voi mennä vielä 5-10 vuotta. Meidän perhe kyllä selviää perintöveroista, mutta pienempipalkkaisille miehen sisaruksille tilanne on hankalampi.
Anoppi ja appiukko ovat varmaan ajatelleet, että leski sitten huolehtii lasten perintöveroista. Mutta nyt se ei onnistukaan, koska leski on jo sen verran dementoitunut, että hän on edunvalvonnassa. Lasten ei taas kannata vaatia lakiosaansa, koska testamentti on laadittu lakimiehen avustuksella niin ovelaksi, että lakiosaansa vaatineen lapsen perintöosa putoaa puoleen siitä, mitä se muuten olisi.
Millä ihmeen lakipykälällä testamentissa perintöosa putoaa puoleen, jos lapsi vaatii lakiosaansa lesken eläessä?
Testamentissa lukee, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa myös toisen vanhemman kuoltua ja loppuperintö jaetaan muiden sisarusten kesken. Koska lakiosa on puolet siitä, mitä lapselle ilman testamenttia tulisi, niin käytännössä vaatimus lakiosasta pudottaa ko. lapsen perintöosuuden puoleen.
Onko tällainen määräys juridisesti pätevä?
Ainakin ko. testamentti on perheasioihin erikoistuneen varatuomarin laatima. En tiedä, onko tällaisen määräyksen pätevyyttä koeteltu oikeudessa.
Alue: Aihe vapaa
Tiedän. Olen nähnyt perunkirjan ja jossain se minulla on. (olen kopioinut salaa) Pientä arvokkaampaa on, puhutaan siis muutamista tonneista mutta niitä ei ole mainittu. Aikanaan maksoin itse pienen perintöveron.