Minkälainen yliopistollinen koulutus pitäisi sinun mielestäsi lopettaa tarpeettomana?

Vierailija kirjoitti:

Kulttuuriantropologian. Työllistyykö sillä kukaan?

Appiukko auttoi urakehityksen alkuun. Nykyisin toimin tiedotusjohtajana erääsä suuressa vakuutusyhtiössä.

Vierailija kirjoitti:

Lastentarhanopettajille riittäisi AMK-tutkinto, kuitenkin työ on hyvin käytännönläheistä ilman vaativaa teoreettista opettamista. En mitenkään väheksy päiväkotimaikkoja mutta olisi ihan hyvä jos LTO-koulutusta siirrettäisiin enemmän teoriasta käytäntöön, nyt monella vastavalmistuneelta LTO:lla ei ole tarpeeksi reaalimaailman kokemuksia pikkulasten kasvattamisesta. Jotkut asiat oppii vain tekemällä, ei pläräämällä kirjoja.

Siskoni oli ensin lähihoitsu joka työskenteli päiväkodissa, mutta sitten ajatteli että ehkä se LTO olisi hyvä. Joten opiskeli itsensä LTO-kandiksi (huom, ei lukiotaustaa, vaan "amitsupohjalta") huomatakseen että päätyi täsmälleen samoihin hommiin kuin ennen LTO-koulutusta. Ja kun oli saanut vakituisen viran jo lähihoitsuna niin eipä tuo uusi tutkinto näkynyt kuin palkankorotuksena.

Onhan se kuulemma kiva tietää kaikkea teoriassa, mutta kun sitä teoriaa/ylempää osaamista ei pääse käyttämään koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma vastaukseni: sellainen yliopistollinen koulutus, joka ei työllistä.

Hah. Sulla on tainnut mennä hieman ohi yliopistokoulutuksen merkitys. Yliopiston tehtävä ei ole valmistaa ammattiin. 

Mitä järkeä on opiskella jotain, jolla ei saa töitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä toisen mielipide on joillekin hirmu uhkaava asia. Ihan kuin tässä oltaisiin päätöksiä nuijimassa. On minunkin koulutukseni esiintynyt jonkun leikkauslistalla, väliäkö sillä. Saa niitäkin paikkoja vähentää minun puolesta. t. AMK-insinööri

Tuskinpa monenkaan mielestä mielipide sisänsä on uhkaava, vaan sen perusteluista paistava tyhmyys ja tietämättömyys. Se jos jokin on uhkaavaa – suorastaan kauhistuttavaa.

Eiköhän laiteta sitten pulinat pois ja keskustelu säppiin. Tai ap kirjatkoon, että tänne ei saa osallistua ennen kuin on kerrannut argumentointitaidon kurssin. Mikä luulet olevasi... eri mieltä = tyhmyys?

-Lue uudelleen – tällä kertaa ajatuksen kanssa. Mielipiteet sinänsä eivät useinkaan ole tyhmiä tai edes uhkaavia, JOS niiden perusteluissa on takana ajatusta tai peräti asiantuntemusta. Retoriikan kurssista tuskin kenellekään olisi haittaakaan, mutta keskustelupalstalla yleensä riittää kun oivaltaa, että tietämättömyys ja  heikko perustelukyky eivät ainakaan lisää kommentin painoarvoa.

Vierailija kirjoitti:

Hah. Sulla on tainnut mennä hieman ohi yliopistokoulutuksen merkitys. Yliopiston tehtävä ei ole valmistaa ammattiin. 

Kuinka moni sitten yliopistoista valmistuu oikeasti akateemiselle uralle ja kuinka moni päätyy muuten vain "normaaliin työelämään". Tällöin erityisesti maisterisvaihe on vain yhteiskunnallisten resurssien tuhlaamista, jos ei ole mitään aikomusta oikeasti akataamiseksi...

Naistutkimus ehdottomasti. Pseudotiede.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lastentarhanopettajille riittäisi AMK-tutkinto, kuitenkin työ on hyvin käytännönläheistä ilman vaativaa teoreettista opettamista. En mitenkään väheksy päiväkotimaikkoja mutta olisi ihan hyvä jos LTO-koulutusta siirrettäisiin enemmän teoriasta käytäntöön, nyt monella vastavalmistuneelta LTO:lla ei ole tarpeeksi reaalimaailman kokemuksia pikkulasten kasvattamisesta. Jotkut asiat oppii vain tekemällä, ei pläräämällä kirjoja.

Siskoni oli ensin lähihoitsu joka työskenteli päiväkodissa, mutta sitten ajatteli että ehkä se LTO olisi hyvä. Joten opiskeli itsensä LTO-kandiksi (huom, ei lukiotaustaa, vaan "amitsupohjalta") huomatakseen että päätyi täsmälleen samoihin hommiin kuin ennen LTO-koulutusta. Ja kun oli saanut vakituisen viran jo lähihoitsuna niin eipä tuo uusi tutkinto näkynyt kuin palkankorotuksena.

Onhan se kuulemma kiva tietää kaikkea teoriassa, mutta kun sitä teoriaa/ylempää osaamista ei pääse käyttämään koskaan.

Onko se yliopiston vika jos olen aluksi töissä S-marketissa, päätän kouluttautua kauppatieteiden maisteriksi ja jatkan omasta valinnastani uraa kassalla?

Kyllä normaalissa päivökodissa lastenhoitajan ja lastentarhanopettajan työnkuva eroaa toisistaan huomattavasti. Olisikohan vikaa siinä LTO:ssa jos ei osaa suunnitella omaa ja päiväkotiryhmäs toimintaa, kuten työnkuvaan kuuluu?

Lastenhoitajankin työtä tehnyt eskariope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Filosofian voisi poistaa pääaineena kokonaan. Siitä ei hyödy yksilö eikä yhteiskunta. Opiskelen sitä itse, joten tiedän, mistä puhun.

Täytyy olla samaa mieltä. En tiedä aiheesta paljon, mutta olen aina ihmetellyt mitä käytännönsovellutuksia tuo tuottaat. Filosofia on aina ollut mielestäni pelkkää turhan höpötystä. Sama kun mietittäisiin äärettömyyttä, jota ei voi koskaan ymmärtää. 

Filosofia on nykyaikana tärkeämpää kuin pitkään aikaan, varsinkin etiikan osalta. Tiedän koska olen itse opiskellut filosofiaa pääaineena. Esimerkiksi eutanasia, abortti, ihmisten ja eri kulttuurien ja uskontojen suvaitsemisen rajat, alkioiden geenimuuntelun eettisyys, lihansyönti ja eläinten oikeus ja huolet ilmastonmuutoksesta vastuukysymyksineen, millaisia velvollisuuksia meillä on auttaa toisia ihmisiä (omia kansalaisia ja muita verovaroin tai hyväntekeväisyytenä) ja millaisissa tilanteissa, yksityisyyden rajoista ja oikeutuksista verkossa varsinkin, pohdinnat negatiivisista vapauksista esim. vapaus vihapuheesta jne. Näitä nykyajalle tyypillisiä filosofisia ongelmia on aivan älytön määrä ja niistä on käytävä älyllistä debattia, sillä vaikkei lopullisia totuuksia niihin syntyisikään, niin ne silti laajentavat ymmärrystämme ja näkökulmaamme niihin.

Vierailija kirjoitti:

Ulkkareiden koulutus. Yliopistot on nykyisin tupellaan nepalilaisia, kiinalaisia, portugalilaisia, venäläisiä sun muita. Kursseilla voi 50% ja yli olla ulkkareita. Eihän ne edes opettele suomea. Suomessa ei juuri työllisty jos ei osaa kumpaakaan tämän maan kieltä. Ja miksi opettelisivat kun käyvä hakemassa suomen veronmaksajien kustaman tutkinnon ja häipyvät. Vievät vaan opiskelupaikat suomalaisilta.

Eivät he ilmaiseksi täällä opiskele, ja kokemukseni mukaan he eivät tule jäädäkseen, vaan haluavat vain paremman tutkinnon, kuin kotimaassa olisi mahdollista suorittaa. Olen käynyt nepalilaisessa yliopistossa. Oli aika eri meininki kuin täällä.

Kaikki humanistinen

En jaksa lukea ketjua mutta toivon ettei Jussi Halla-aholle maksettu mitään siitä että väitteli muinaiskirkkoslaavin tohtoriksi. Jotain rajaa älyttömälle tutkimukselle. Jos joku haluaa tehdä moista niin kaikin mokomin, mutta omilla rahoillaan.

Opiskelua ja opintopisteitä ja tutkintotodistuksia 

ei filosofi kuitenkaan tarvi.

Tietenkin joku nyhverö leuhottaa FM-todistuksellaan kun on niin nyhverö.

Vierailija kirjoitti:

Lastentarhanopettaja, siihen riittäisi esim. 2-vuotinen koulutus helposti, ihan ammattiopistossa työharjoitteluineen. Toki pääsyvaatimukset pitäisi olla korkeat, ettei ihan ääliöt pääse lapsia kasvattamaan. 

Anteeksi kuinka? Laadukas pedagogiikka jää ehkä asiasta tietämättömältä huomaamatta, koska se tapahtuu varhaiskasvatuksessa pienissä arjen tilanteissa ja leikin lomassa, eikä oppitunneilla kuten koulussa.

Sellainen lapsi, jonka kehitys rullaa ja taustat ovat kunnossa, ehkä pärjäisikin opistotasoisen opettajan kasvattamana. Erityisen tuen lapselle laadukas varhaiskasvatus voi kuitenkin olla käänteen tekevä! Positiivista muutosta on vaikeampi saada aikaan enää koulussa, kun on iso ryhmä ja kaverit tulevat lapselle tärkeämmäksi kuin kasvattavat aikuiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lastentarhanopettajille riittäisi AMK-tutkinto, kuitenkin työ on hyvin käytännönläheistä ilman vaativaa teoreettista opettamista. En mitenkään väheksy päiväkotimaikkoja mutta olisi ihan hyvä jos LTO-koulutusta siirrettäisiin enemmän teoriasta käytäntöön, nyt monella vastavalmistuneelta LTO:lla ei ole tarpeeksi reaalimaailman kokemuksia pikkulasten kasvattamisesta. Jotkut asiat oppii vain tekemällä, ei pläräämällä kirjoja.

Siskoni oli ensin lähihoitsu joka työskenteli päiväkodissa, mutta sitten ajatteli että ehkä se LTO olisi hyvä. Joten opiskeli itsensä LTO-kandiksi (huom, ei lukiotaustaa, vaan "amitsupohjalta") huomatakseen että päätyi täsmälleen samoihin hommiin kuin ennen LTO-koulutusta. Ja kun oli saanut vakituisen viran jo lähihoitsuna niin eipä tuo uusi tutkinto näkynyt kuin palkankorotuksena.

Onhan se kuulemma kiva tietää kaikkea teoriassa, mutta kun sitä teoriaa/ylempää osaamista ei pääse käyttämään koskaan.

Onko se yliopiston vika jos olen aluksi töissä S-marketissa, päätän kouluttautua kauppatieteiden maisteriksi ja jatkan omasta valinnastani uraa kassalla?

Kyllä normaalissa päivökodissa lastenhoitajan ja lastentarhanopettajan työnkuva eroaa toisistaan huomattavasti. Olisikohan vikaa siinä LTO:ssa jos ei osaa suunnitella omaa ja päiväkotiryhmäs toimintaa, kuten työnkuvaan kuuluu?

Lastenhoitajankin työtä tehnyt eskariope

Oli muuten alkujaan kyseisen päiväkodin syy se, että tuore LTO joutui tekemään alituiseen lastenhoitajan hommia - kroonisen sijaispulan (kukaan ei halunnut sinne, surkea johtaja ja huono työilmapiiri...) vuoksi siskoni totesi olkoot titteli mikä hyvänsä, hoitohommat hoidettava.

Vai olisiko pitänyt todeta "emmä voi koska mä oon LTO...".

Aikanaan kun tuo jatkuvaa pakkotilannetta sisältänyt ajanjakso (6kk) päättyi johtajan vaihdoksen myötä, siskoni huomasi että hän pitää sittenkin siitä lastenhoitajan työstä enemmän kuin LTO:n työstä ja päätyi niihin töihin. Joskin ikuisena yövuorolaisena (lapseton kun on) vuoropäiväkodissa pystyy hoitamaan myös niitä teoreettisempia paperihommia. Sanoo kuitenkin käytännössä olevansa lastenhoitaja eikä siinä ole hänelle mitään ongelmaa. Enemmänkin näyttää olevan ongelma LTO-kollegoille - kuten täälläkin alapeukutuksen määrä näyttäisi todistavan samaa.

Itse olen ins/DI, ns lain vaatimilla arskapätevyyksillä sähköalalla. Eipä ole mitään ongelmaa heittää haalarit niskaan jos tilanne vaatii, joskus suorastaan teen tuota piruillakseni muille liian "herraantuneille" kollegoilleni joille alan perustyöt ovat suuri kauhistus. Käytännössä työelämässä en ole koskaan tarvinnut akateemista osaamista, voisin melkein sanoa että wanhan liiton teknikon papereilla olisi hommat pyörinyt. Mutta onpahan nyt sekin ihmeellinen asia eli "akateemisuus" koettu - tarkkaan ottaen kun DI (tai maisteri) on vasta akateeminen hängaraund, vasta tohtoriutuminen tekee oikean akateemisen.

Tekniikan alalta säilytettävä vain alat jossa Suomella on korkeaa osaamista; auto, metalli, paperi, rakennus. Fasistiset alat eli lähinnä kaikki sähköön ja varsinkin elektroniikkaan viittaavat pois. Näitä on työttöminä riittävästi eikä Suomessa ole tarvetta, painukoon muualle täältä. 

Muilla aloilla korkeatasoista vientiä ja valmistuneiden sijoittuminen työelämään kertoo koulutuksen vaativuudesta verrattuna mutopaketti-insinööreihin (elektroniikka, koulutus vitsi).

Kasvatustieteet kuuluvat yliopistoon, sillä kasvatustieteisiin kuuluu myös opetettavan aineen opinnot (esim. luonnontieteet, äidinkieli ja historia). Näiden asioiden riittävää osaamista ei ole amk:ssa.

Pitää myös muistaa se, että yliopistosta valmistuu alakoulun opettajien lisäksi yläkoulun ja lukion opettajia, jotka käyvät myös kasvatustieteitä!

Vierailija kirjoitti:

Tapasin kerran henkilön, joka kertoi opiskelevansa akustiikkaa. Wat? Kuten joku jo sanoi, harrastusmaisen puuhastelun voisi lopettaa.

Akustiikkaa opiskelevat voivat suunnitella esim. julkisia tiloja. Ei ole mukavaa, jos joka virastossa kaikuu.

Vierailija kirjoitti:

Ulkkareiden koulutus. Yliopistot on nykyisin tupellaan nepalilaisia, kiinalaisia, portugalilaisia, venäläisiä sun muita. Kursseilla voi 50% ja yli olla ulkkareita. Eihän ne edes opettele suomea. Suomessa ei juuri työllisty jos ei osaa kumpaakaan tämän maan kieltä. Ja miksi opettelisivat kun käyvä hakemassa suomen veronmaksajien kustaman tutkinnon ja häipyvät. Vievät vaan opiskelupaikat suomalaisilta.

Tämä! Olen uskomattoman tyytyväinen että ETA-alueen ulkopuolelta tuleville säädettiin lukukausimaksut. Kaikki ulkomaalaisia opiskelijoita haalivat ja kansainvälisyydestä sössöttävät eivät tajua, kuinka helkkarin kalliiksi näiden opetus tulee. Täytyy erikseen järjestää kursseja englanniksi ja kaikki siihen menevät resurssit ovat aina pois kotimaisesta opetuksesta. Tilastojen mukaan suurin osa ulkomaalaisista tutkinnonsuorittajista (yli puolet) ovat karistaneet Suomen tomut jo vuoden jälkeen valmistumisestaan ja lähteneet takaisin kotimaahansa. Eivät missään vaiheessa edes halua tutustua kantiksiin tai opetella kieltä. Omassa koulussani muutama vuosi sitten oli huikeat määrät ulkomaalaisia tutkinnonsuorittajia ja meininki oli juuri tällaista, hengattiin vain omassa kuppikunnassa, ei minkäänlaista kontaktia suomalaisiin tai mitään halua opetella kieltä. Jopa ne, jotka saattoivat seurustella suomalaisen kanssa, puhuivat pelkkää englantia vielä useamman asumisvuoden jälkeen. Raivostuttava ajatus että maksetaan näille ilmainen tutkinto ja  annetaan oikeus asua alle markkinahintojen opiskelija-asunnoissa. Pelkästään HOASin asukkaista yli kolmasosa on ulkomaalaisia joille annetaan asunto jonon ohi samalla kun suomalaiset kauempaa muuttavat ovat käytännössä asunnottomia. 

Noin muuten tutkintolinjoista en varmaankaan lopettaisi mitään, mutta aloituspaikkoja leikkaisin rajulla kädellä. Yhteiskunta- ja sosiaalitieteissä on liikaa opiskelijoita jotka valmistuvat aivan kädettömiksi maistereiksi jotka eivät tiedä mihin suuntaan mennä, eikä oikeastaan ole mitään käsitystä käytännön yhteiskuntatieteistä ollenkaan. Sitten mennäänkin sinne siivoojan tai tehdastyöläisen hommaan ja kohta hankitaan uusi, kallis tutkinto kun tajutaan ettei valtsikan papereilla teekkään mitään ja viisi vuotta yliopistolla oli ajanhukkaa. Aalto-yliopiston taidekuntaan en koskisi (tekevät oikeasti merkittäviä asioita ja sinne vasta onkin hankala päästä), mutta ammattikorkeista karsisin pois kaikki turhat media/grafiikkalinjat joihin mennään heittämällä sisään ja lusmuillaan neljä vuotta saamatta minkäänlaista haastetta tai ammattitaitoa. Olen tavannut paljon medialinjalaisia jotka valmistuttuaan ovat aivan yhtä epäkypsiä ja ulalla elämästään kuin kouluun mennessäkin, koska pääsevät aivan liian helpolla kursseista läpi. Sitten jäädään sohvalle makaamaan "freelancereina" eli periaatteessa työttöminä jotka välillä saavat jostain lehtikuvituksesta/kirjoituksesta muutaman kympin kahvirahaa.

Kaikista paras vaihtoehto korkeakoulujen remppaamiseen olisi yksinkertaisesti parantaa koulutuksen laatua ja vaatia opiskelijoilta enemmän. Omalla linjallanikin pääsi kursseista läpi osapuilleen kunhan jaksoi vaivautua tenttiin ja kirjoittaa nimensä paperiin. Silloin karsiutuisi ne motivaationpuutteesta kärsivät jo varhaisessa vaiheessa ulos. Ja jos opintopisteitä ei kerry koko lukukautena kuin hyvällä tuurilla viisi ilman hyvää syytä (sairasloma, äitiysloma, armeija jne.) niin ulos koulusta. Jos jossain yliopistot voisivat ottaa ammattikorkeista mallia, niin tuossa ehtojen tiukentamisessa. Monikin tuttava törsää pelkästään kandin suorittamiseen viisi vuotta koska ei nyt vaan jaksa. Jonkinlaista tervettä painostusta pitäisi ehdottomasti olla. Koulutuksesta on tullut joillekin pelkkää lukionjälkeistä ajanvietettä eikä asiantuntijaksi ja ammattilaiseksi valmistumista.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki käytännön töihin valmistava koulutus tulisi siirtää toiselle asteelle tai AMK:uun, koska niissä jo nykyään opetetaan työelämätaitoja tehokkaammin kuin yliteoreettisissa yliopistoissa. Esim. lääkärillä ja sairaanhoitajalla ei työnkuvansa puolesta aikuisten oikeasti ole mitään eroa ja silti he opiskelevat ihan eri laitoksissa. SOTE-sektorin tehokkuuden kannalta molempien koulutus kuuluu AMK:uun.

Sorrun nyt varmaan trolliin, mutta menkööt. Oletko sitä mieltä, että esim. sydänkirurgiksi pystyy opiskelemaan 3 vuoden koulutuksella? Entä mitä mieltä olisi sairaanhoitajan antamasta syöpädiagnoosista?

Vierailija kirjoitti:

Tampereen ja Jyväskylän yliopistot voisi yhdistyä. Tampereelle yhteiskuntatieteet ja inssit, Jyväskylään kasvatustieteet ja luonnontieteet. Ehkä kyös UEFIn voisi yhdistää näihin, eli sit ehkä oikis tampereelle ja lääkis jkl.

Oletko tietoinen siitä että Jyväskylän fysiikan laitoksella on mm. 2 hiukkaskiihdytintä mitä Tampereella ei ole, ja jolla tehdään sekä soveltavaa tutkimusta että fysiikan peruatutkinusta?

Jo tällä perusteella olisi haastavaa tuo yhdistäminen.