Minkälainen yliopistollinen koulutus pitäisi sinun mielestäsi lopettaa tarpeettomana?

Kai niille kaikille tarvetta on.

Vierailija kirjoitti:

Yliopiston ei olekaan ensisijaisesti tarkoitus kouluttaa työhön, vaan tehdä tiedettä. Kaikki tieteenteko on hyvästä ja perustutkimus saattaa tuottaa jotain aloittajankin mielestä "järkevää" joskus myöhemmin.

Vastaukseni: ei mitään. Aloituspaikkojen määrästä voidaan toki keskustella.

Samaa mieltä. Ainakin taidealoilla olisi tosi paljon karsimisen varaa, samoin joillain humanistisilla aloilla. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikki sellainen koulutus pois, josta ei seuraa yhteiskunnallista hyötyä.  Kirjastojen hapannaamatkin voisivat olla ihan yhtälailla palvelematta asiakkaita, vaikka eivät olisi opiskelleet yliopistossa.  Nykyiset virkailijat kuvittelevat olevansa niin älykköjä, ettei heidän tarvitse palvella ketään eikä itseasiassa edes tervehtiä asiakkaita.  Ellette usko, niin menkääpä vaikka Nummelan kirjastoon. Ennen siellä oli muuan Maija-niminen täti, joka palveli jopa lapsia, vanhuksista puhumattakaan, mutta viimeaikoina on näkynyt vain viranhaltijoita, joilla tuntuisi olevan suolakurkku per....sä-

Jos olisit opiskellut muuallakin kuin elämäm_koulussa, tietäisit kirjastovirkailijan olevan ammattikoulututkinto. Yliopistokoulutus suuntaa vähän muihin kuin ruohonjuuritason asiakaspalvelutehtäviin - eli kirjastossa käydessäsi et välttämättä edes näe niitä korkeammin koulutettuja kirjastoammattilaisia.

Kaikki sellainen kannattaisi lopettaa kansantaloudellisesti älyttömänä mikä kuuluu haluamis- ja kokemistieteisiin. Eli naistutkimus, sukupuolistamistutkimus, rodullistamistutkimus, queer- trans- ja kaikki vastaavat luonnontieteitä kumoavat tutkimukset. 

Toisaalta voi tutkia vaikka seinäntuijottamista tai sysipimeässä lukemista, mutta veronmaksajia ei pitäisi pakottaa tällaisen rahoittamiseen koska Suomessa on saatanallinen rahapula liittyen lasten-, terveyden-, sairauden- , päivä-, vanhusten hoitoon. 

Ei sellainen ole järkevää tutkimusta missä tutkitaan esim. kertotaulua tai tähtitiedettä nais- tai queernäkökulmasta. 

Seuraavien alojen maisteritutkinnot:sosiologia, sosiaalipolitiikka, suomalais-ugrilainen kielitiede, terveystiede, kansanperinne, kansanmusiikki, naistutkimus, soveltava kielitiede, mediakasvatus, tiedotusoppi, ympäristöpolitiikka....suurin osa on täyttä teoriaa ja järjetöntä ajan tuhlausta. Asiat voi lukea kirjoista ja netistä. Työeläämään aikoville rautaisannos käytännön taitoja ja tietoja muutaman vuoden teorian päälle.

Vierailija kirjoitti:

Seuraavien alojen maisteritutkinnot:sosiologia, sosiaalipolitiikka, suomalais-ugrilainen kielitiede, terveystiede, kansanperinne, kansanmusiikki, naistutkimus, soveltava kielitiede, mediakasvatus, tiedotusoppi, ympäristöpolitiikka....suurin osa on täyttä teoriaa ja järjetöntä ajan tuhlausta. Asiat voi lukea kirjoista ja netistä. Työeläämään aikoville rautaisannos käytännön taitoja ja tietoja muutaman vuoden teorian päälle.

Mediakasvatusta kun ei enää opiskella tai opeteta niin tämähän sen lopputulos onkin. Kaikki luetaan netistä ja ilman mitään suodattimia. Uskotaan mv-"lehtiin" laadukkaan journalismin sijaan, hömppähoitoihin lääketieteen sijaan tai vaikka vaihtoehtoiseen historiankirjoitukseen (ei pelkästään kiistanalaisissa kysymyksissä vaan ihan miten sattuu). Mediakasvatusta pitäisi ainoastaan lisätä. Sitä pitäisi painottaa kaikissa opettajankoulutuksissa, peruskoulussa, lukioissa. Tosin tällä hetkellä suurin joukko joka tätä tarvitsee on (tämänkin keskustelun perusteella) valitettavasti vähän vanhempia elämänkoululaisia.

Sukupuolen tutkimus ja evoluutiobiologia. Sekä pro gradujen tehtaileminen niillä aloilla joissa ei todellakaan opiskella tutkijaksi. Gradujen tekeminen tanssimalla tai performanssilla, hyppäämällä sillan kaiteelta tai tappamalla kissa moottorisahalla sekä videoimalla kaikenlaista kidutusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seuraavien alojen maisteritutkinnot:sosiologia, sosiaalipolitiikka, suomalais-ugrilainen kielitiede, terveystiede, kansanperinne, kansanmusiikki, naistutkimus, soveltava kielitiede, mediakasvatus, tiedotusoppi, ympäristöpolitiikka....suurin osa on täyttä teoriaa ja järjetöntä ajan tuhlausta. Asiat voi lukea kirjoista ja netistä. Työeläämään aikoville rautaisannos käytännön taitoja ja tietoja muutaman vuoden teorian päälle.

Mediakasvatusta kun ei enää opiskella tai opeteta niin tämähän sen lopputulos onkin. Kaikki luetaan netistä ja ilman mitään suodattimia. Uskotaan mv-"lehtiin" laadukkaan journalismin sijaan, hömppähoitoihin lääketieteen sijaan tai vaikka vaihtoehtoiseen historiankirjoitukseen (ei pelkästään kiistanalaisissa kysymyksissä vaan ihan miten sattuu). Mediakasvatusta pitäisi ainoastaan lisätä. Sitä pitäisi painottaa kaikissa opettajankoulutuksissa, peruskoulussa, lukioissa. Tosin tällä hetkellä suurin joukko joka tätä tarvitsee on (tämänkin keskustelun perusteella) valitettavasti vähän vanhempia elämänkoululaisia.[/quot

On eri asia lätistä teoriaa, kun vaikkapa toteuttaa sitä teoriassa. Vuosikausien perse hiessä istuminen ei ole tarpeen, kun opettajat saisivat mediakasvatusta opintoihinsa. Mediakasvatus räjähti käsiin 2000-luvulla amkeissa ja kansanopistoissa ja ne pitäisi supistaa ensin.Toimittajien taidot eivät tunnu parantuneen koulutuksesta huolimatta vaan yleissivistyksen puute on ilmeinen samoin kuin itsekunnioituksen puute.

Miksi veronmaksajien pitäisi maksaa yliopistossa opiskeleminen? Näin kysyy tuorein nobelistimme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seuraavien alojen maisteritutkinnot:sosiologia, sosiaalipolitiikka, suomalais-ugrilainen kielitiede, terveystiede, kansanperinne, kansanmusiikki, naistutkimus, soveltava kielitiede, mediakasvatus, tiedotusoppi, ympäristöpolitiikka....suurin osa on täyttä teoriaa ja järjetöntä ajan tuhlausta. Asiat voi lukea kirjoista ja netistä. Työeläämään aikoville rautaisannos käytännön taitoja ja tietoja muutaman vuoden teorian päälle.

Mediakasvatusta kun ei enää opiskella tai opeteta niin tämähän sen lopputulos onkin. Kaikki luetaan netistä ja ilman mitään suodattimia. Uskotaan mv-"lehtiin" laadukkaan journalismin sijaan, hömppähoitoihin lääketieteen sijaan tai vaikka vaihtoehtoiseen historiankirjoitukseen (ei pelkästään kiistanalaisissa kysymyksissä vaan ihan miten sattuu). Mediakasvatusta pitäisi ainoastaan lisätä. Sitä pitäisi painottaa kaikissa opettajankoulutuksissa, peruskoulussa, lukioissa. Tosin tällä hetkellä suurin joukko joka tätä tarvitsee on (tämänkin keskustelun perusteella) valitettavasti vähän vanhempia elämänkoululaisia.

Mitä journalismia Suomessa tarkoitat laadukkaalla journalismilla?

Vierailija kirjoitti:

Miksi veronmaksajien pitäisi maksaa yliopistossa opiskeleminen? Näin kysyy tuorein nobelistimme.

Miksi veronmaksajien pitää nyt maksaa ylipäänsä mitään? Jos ei yhteiskunta tarjoa korkeakoulutusta, miksi pitäisi maksaa mitään muutakaan koulutusta lukemaan oppimisen jälkeen? Mielummin rahat pois kampaajien kouluttamisesta, se ei ole mitenkään pakollinen koulutus yhteiskunnan pyörimisen kannalta.

Hassua muuten, että usein korkeakoulut maksullisiksi haluavat haluavat kuitenkin edelleen kerätä näiltä suuret veroeurot ja muut yhteiskunnan hyödyt. Oletteko koulutusleikkausten ja yliopistojen maksullisuuden jälkeen valmiita antaa koulutuksestaan maksaneille ihan oikeasti sen hyödyn itselleen? Varmasti ihmiset oppisivat sijoittamaan koulutukseen, kun sijoittavat ITSEENSÄ, mutta itse en haluaisi maksaa koulutuksesta jos siitä en saisi todellista hyötyä (takaisinmaksua korkojen kera) itselleni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lopettaisi, mutta siirtäisin kasvatustieteet AMKiin.

Päiväkotipuoli vielä ok, mutta en kyllä haluaisi lapselleni koulussa opettajaa, jolla ei olisi yliopistollista koulutusta suoritettuna. Tämä kaikella kunnioituksella ammattikorkeaa kohtaan, mutta ihan oikeasti, se koulutus ei riitä.

Luokanopekoulutuksen voi ihan hyvin siirtää ammattikorkeaan, ne ei ole yhtään fiksumpia kuin ammattikorkeassa

Höpö höpö. Vaikka luokanopettajat opettaa lapsille oppiaineista sellaisia perusasioita, joita varmaan joku amkkilainenkin hallitsisi, peruskoulussa on tärkeää se MITEN opetetaan. Tämä edellyttää kasvatuksen syvällisempää ymmärtämistä. Pelkkä lasten kanssa juttuun tuleminen ei riitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi veronmaksajien pitäisi maksaa yliopistossa opiskeleminen? Näin kysyy tuorein nobelistimme.

Miksi veronmaksajien pitää nyt maksaa ylipäänsä mitään? Jos ei yhteiskunta tarjoa korkeakoulutusta, miksi pitäisi maksaa mitään muutakaan koulutusta lukemaan oppimisen jälkeen? Mielummin rahat pois kampaajien kouluttamisesta, se ei ole mitenkään pakollinen koulutus yhteiskunnan pyörimisen kannalta.

Hassua muuten, että usein korkeakoulut maksullisiksi haluavat haluavat kuitenkin edelleen kerätä näiltä suuret veroeurot ja muut yhteiskunnan hyödyt. Oletteko koulutusleikkausten ja yliopistojen maksullisuuden jälkeen valmiita antaa koulutuksestaan maksaneille ihan oikeasti sen hyödyn itselleen? Varmasti ihmiset oppisivat sijoittamaan koulutukseen, kun sijoittavat ITSEENSÄ, mutta itse en haluaisi maksaa koulutuksesta jos siitä en saisi todellista hyötyä (takaisinmaksua korkojen kera) itselleni.

Nobelisti kertoo: 

"Toinen tärkeä asia Holmströmille on koulutus. Siinä pitäisi pohtia suhtautumista uuteen teknologiaan sekä koulutuksen rakennetta ylipäätään.

– Suomessa yliopistojärjestelmä ei ole kaikkein tarkoituksenmukaisin. Täytyy muistaa, että koulutusjärjestelmä on syntynyt ei-kilpaillussa maailmassa, hän sanoi.

Holmström on opettanut yhdysvaltalaisissa yliopistoissa vuosikymmeniä. Nobelisti ei ymmärrä, miksi Suomessa ja Euroopassa on vaikea ymmärtää, että opetus maksaa myös täällä.

– Joku sen Suomessakin maksaa. Te ette vain näe sitä, koska se on veronmaksaja, joka sen maksaa."

Vierailija kirjoitti:

En lopettaisi mitään, mutta vähentäisin päällekkäisyyksiä ja vähentäisin aloituspaikkoja.

Ainakin sosionomin ja amk-insinöörin voi lopettaa kokonaan. Ne aloituspaikat sosiaalityöhön ja yo-inssiin, joissa kummassakin saa opinto-oikeuden vain kandiin asti. Vain parhaat koulutettaisiin maisteritasolle.

Yhteiskuntatieteistä opiskelijamäärän puolitus ja pääaineen valinta vasta ekan vuoden jälkeen. Lisää rahaa tutkimukseen.

Sosionomien aloituspaikat sosiaalityöhön? Tuohan on melkein sama, kuin ehdottaisi restonomien siirtämistä sosiaalityöhön. Sosionomi ja sosiaalityöntekijä ovat kaksi täysin eri asiaa, jotka tekevät (tai pitäisi tehdä) kahta täysin eri työtä.

Sen lisäksi moni lopettaisi kesken, sillä suuri osa sosionomeista on sosionomeja ihan puhtaasti omaasta vapaasta tahdosta, ei siksi että he eivät olisi pääseet lukemaan sosiaalityötä. Sosionomin koulutus on suhteellisen käytännön läheistä, eikä siinä lueta tenttikirjoja juuri yhtään. Sosiaalityössä sen sijaan lähes jokaiseen tenttiin on 500-1000 sivua luettavana. Ketään ei palvelisi, että "käytännön" puoli lopetettaisiin, ja siirrettäisiin kaikki vahvasti teoriapainoitteiseen sosiaalityöhön.

Noin yleisesti ottaen karkea rajanvetohan on, että sosiaalityöntekijä tekee päätökset, jotka sosionomi (ja kumppanit) toteuttavat käytännössä. Nämä kaksi ammattia vaativat siis aivan eri tietopohjat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi veronmaksajien pitäisi maksaa yliopistossa opiskeleminen? Näin kysyy tuorein nobelistimme.

Miksi veronmaksajien pitää nyt maksaa ylipäänsä mitään? Jos ei yhteiskunta tarjoa korkeakoulutusta, miksi pitäisi maksaa mitään muutakaan koulutusta lukemaan oppimisen jälkeen? Mielummin rahat pois kampaajien kouluttamisesta, se ei ole mitenkään pakollinen koulutus yhteiskunnan pyörimisen kannalta.

Hassua muuten, että usein korkeakoulut maksullisiksi haluavat haluavat kuitenkin edelleen kerätä näiltä suuret veroeurot ja muut yhteiskunnan hyödyt. Oletteko koulutusleikkausten ja yliopistojen maksullisuuden jälkeen valmiita antaa koulutuksestaan maksaneille ihan oikeasti sen hyödyn itselleen? Varmasti ihmiset oppisivat sijoittamaan koulutukseen, kun sijoittavat ITSEENSÄ, mutta itse en haluaisi maksaa koulutuksesta jos siitä en saisi todellista hyötyä (takaisinmaksua korkojen kera) itselleni.

"mutta itse en haluaisi maksaa koulutuksesta jos siitä en saisi todellista hyötyä (takaisinmaksua korkojen kera) itselleni."

Mutta jonkun toisen eli sen hyödyllisen kansalaisen pitäisi maksaa turha opiskelusi. Ei taida sinusta tulla koskaan nettomaksajaa tai yleensä veronmaksajaa. 

Ja se vielä sosionomi / sosiaalityöntekijä -keskusteluun, että mikä järki olisi lopettaa valtaosan oppilaista opiskelut kandiin? Kandi ei ole vielä mitään, sillä esimerkiksi sosiaalityössä alan varsinaiset opinnot pitkälti vasta alkavat maisterivaiheessa.

Nettomaksaja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi veronmaksajien pitäisi maksaa yliopistossa opiskeleminen? Näin kysyy tuorein nobelistimme.

Miksi veronmaksajien pitää nyt maksaa ylipäänsä mitään? Jos ei yhteiskunta tarjoa korkeakoulutusta, miksi pitäisi maksaa mitään muutakaan koulutusta lukemaan oppimisen jälkeen? Mielummin rahat pois kampaajien kouluttamisesta, se ei ole mitenkään pakollinen koulutus yhteiskunnan pyörimisen kannalta.

Hassua muuten, että usein korkeakoulut maksullisiksi haluavat haluavat kuitenkin edelleen kerätä näiltä suuret veroeurot ja muut yhteiskunnan hyödyt. Oletteko koulutusleikkausten ja yliopistojen maksullisuuden jälkeen valmiita antaa koulutuksestaan maksaneille ihan oikeasti sen hyödyn itselleen? Varmasti ihmiset oppisivat sijoittamaan koulutukseen, kun sijoittavat ITSEENSÄ, mutta itse en haluaisi maksaa koulutuksesta jos siitä en saisi todellista hyötyä (takaisinmaksua korkojen kera) itselleni.

Nobelisti kertoo: 

"Toinen tärkeä asia Holmströmille on koulutus. Siinä pitäisi pohtia suhtautumista uuteen teknologiaan sekä koulutuksen rakennetta ylipäätään.

– Suomessa yliopistojärjestelmä ei ole kaikkein tarkoituksenmukaisin. Täytyy muistaa, että koulutusjärjestelmä on syntynyt ei-kilpaillussa maailmassa, hän sanoi.

Holmström on opettanut yhdysvaltalaisissa yliopistoissa vuosikymmeniä. Nobelisti ei ymmärrä, miksi Suomessa ja Euroopassa on vaikea ymmärtää, että opetus maksaa myös täällä.

– Joku sen Suomessakin maksaa. Te ette vain näe sitä, koska se on veronmaksaja, joka sen maksaa."

Tottakai se maksaa. Ja on reilua, että se maksetaan verovaroilla. Ameriikan mallissa vain rikkailla on varaa kouluttautua pitkälle, kun taas täällä opiskelemaan pääsevät kyvykkäimmät, kun opinnot eivät ole vanhempien varallisuudesta kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Hoitotiede

Nimenomaan. Hoitotieteestä ei ole tullut mitään hyvää terveydenhuoltoon, päinvastoin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitotiede

en lopettais tätäkään. Ilman hoitotieteen tutkimusta sairaanhoitajat sais myllätä ihan miten tykkäävät. Nyt niille sentäs on jonkulainen roti tieteen kautta. Esim. miten kohtelet potilasta tms. Ei noita kukaan sh-kesken työpäivää ala pohtimaan. Ilman yhtenäistä linjaa sairaanhoitajat voisivat haistattaa paskat kaikille potilaille ilman että kukaan välitää

Nuo asiat vois opettaa ihan sairaanhoitajan peruskoulutuksessa, ilman että koulutettais terveystieteiden maistereita sotkemaan hyvin toimivaa terveydenhuoltojärjestelmää.

Vierailija kirjoitti:

Miksi veronmaksajien pitäisi maksaa yliopistossa opiskeleminen? Näin kysyy tuorein nobelistimme.

Jos yliopisto muuttuisi omakustanteiseksi, tarkoittaisi se samalla sitä, että sieltä valmistuvien palkkaukset tulisi nostaa selkeästi korkeammalle kuin nyt. Muuten opiskelu ei kannattaisi. Ja jos opiskelu ei kannattaisi, katoaisi meiltä osaaminen monella alalla, jolloin Suomi olisi huomattavasti takapajuisempi kuin nyt. Eriarvoisuus kasvaisi, sillä todennäköisesti vain rikkaiden perheiden lapsilla olisi mahdollisuus maksaa opiskeluista johtuvat kulut.