Lue keskustelun säännöt.
Perintö vie opiskelijan ulosottoon – ei pysty maksamaan erääntyvää veroa
28.11.2016 |
Sääntö-Suomi yllätti minut jälleen kerran järjettömyydellään. Verotoimisto on tunnettu joustamattomuudestaan: verot on maksettava, sen tiedän.
Jouduin yllättäen vaikeaan tilanteeseen ja ihmettelen, miten helposti asiansa aina kunnolla hoitanut opiskelija voi joutua ulosottouhan alle. Perintöverot erääntyivät maksettavaksi, vaikka perintöä ei ole vielä edes jaettu. Eräpäivää sai siirrettyä kerran.
Miksi perintöveroa ei voida maksaa pesästä, minulle joka tapauksessa tulevista varoista? Siksi, koska yksi osakkaista ei sitä salli.
Opiskelijana minulla ei ole varaa maksaa veroa opintotuesta. Verotoimiston mukaan ulosotto kolkuttelee ovella jo joulukuussa.
Miten selitän esimerkiksi tulevalle vuokranantajalle sen, että luottotiedot ovat menneet, mutta syy ei ole minun? Asian käsittely saattaa pahimmillaan viedä vuosia, jolloin summa ulosotossa paisuu kohtuuttomaksi.
Voitaisiinko verojen maksujärjestelyasiat käsitellä tilannekohtaisesti eikä ajaa ihmisiä ulosottoon? Verot maksetaan kyllä.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo lesken asumisoikeus on mielestäni useinkin näissä pulma. Usein iäkkäällä leskellä ei olisi edes varaa asua omakotitalossa (lumityöt, lämmitys, kiinteistön ylläpito). Mutta poiskaan häntä ei voi ajaa.
Perintövero tulee silti maksuun perillisille.
Tiina
p.s. ap:n tapauksessa lisäpulma, että perikunta ei ole päässyt sopuun jakamisesta, vaan riitelevät vuosia ja asia pitkittyy.
Tuo hallintaoikeus, niinpä. Isällä on aika kallis tila, mutta otti aikanaan toiselle kierrokselle nuoren vaimon. Kun isä kuolee, saa vaimo jäädä taloon vielä 20-30 vuodeksi. Siihen mennessä kun vaimo kuolee, ollaan mieheni kanssa itsekin jo toinen jalka haudassa :D
Jos on kysymys maatilasta, lienee lesken tyydyttävä johonkin hänelle hankittavaan vastaavaan asuntoon, että tila voidaan myydä. Ei kallista maatilaa voitane pitää myymättä pelkän lesken asumisoikeuden takia.
Lakimiehiä paikalla? Omistaako leski osan tilasta tai onko lesskellä avio-oikeus omaisuuteen?
Lain kirjaimen mukaan se asumisoikeus koskee vain ja ainostaan kämppää jossa pari asui kun toinen kuoli. Eli jos vaikka leski myöntäisikin, että talo on iso ja hankala, ei hänen kannattaisi suostua siihen, että ostetaan kaksi ja hän saa asua siinä, koska silloin osakkaat voisivat koska tahansa häätää hänet siitä kaksiosta. (Toki siitä varmaan saisi mehevän ja kalliin riidan aikaiseksi, mutta noin laki sen määrittelee)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, siis pesä on jaettava jos joku perillinen sitä sallii ja siinä ei yksittäisellä perillisellä ole mitään mutisemista. Jakamisen voi toki tehdä sovussa ja vaiheittain eli ensin käteisvarat, sitten irtaimisto ja sitten hankalammin jaettava, mutta aina se ei onnistu.
Ei jätetä huomioimatta hallintaoikeiden alaisen omaisuuden arvoa vaan omaisuuden arvosta tehdään hallintaoikeusvähennys perinnön arvoa laskettaessa. Vähennyksen määrään vaikuttaa mm lesken ikä. Jos leski on kovin iäkäs, ei vähennyksen määrä ole kovin suuri.
Miten täällä palstalla esitetään faktana ihan virheellistä tietoa?!?
Silloin tila jaetaan siten, että leskelle jää se puolikas, johon sisältyy asunto ja perilliset saavat toisen puolet keskenään jaettavaksi.
Tuossa HS:n kirjoituksessa on joku tehnyt useampiakin virheitä:
- ei ole vaatinut heti jakoa, että olisi saanut vaikka myydä oman osuutensa.
- ei ole hakenut maksuaikaa verolle.