Perintö vie opiskelijan ulosottoon – ei pysty maksamaan erääntyvää veroa

Ulosottoon siirtäminen ei  tarkoitta luottotietojen menetystä. Jos laskua ei makseta ulosottoviranomaisellekaan, asiasta tehdään maksuhäiriömerkintä luottotietorekisteriin. 

Olin samassa tilanteessa opiskelijana. Voit myydä omaisuutta, yksikään ei voi sitä estää pesän osakkaista. Näin itsekin tein. Loppuperintö jäi kyllä kummittelemaan niin että mitään etuuksia en sitten saanut kun maapläntti kerran oli eli omaisuutta.

Miksi porukat olettaa, että ap on aloitusviestissä kirjoitetun tekstin alkuperäinen kirjoittaja? Kyseinen mielipidekirjoitus on hesarissa, kommentoikaa sinne vinkkejänne. Ei se alkuperäinen täällä pyöri.

Vierailija kirjoitti:

Miksi porukat olettaa, että ap on aloitusviestissä kirjoitetun tekstin alkuperäinen kirjoittaja? Kyseinen mielipidekirjoitus on hesarissa, kommentoikaa sinne vinkkejänne. Ei se alkuperäinen täällä pyöri.

Koska voidaan myös olettaa, että kyseinen opiskelija on linkannut kirjoituksensa tännekin.

Vierailija kirjoitti:

Tuo lesken asumisoikeus on mielestäni useinkin näissä pulma. Usein iäkkäällä leskellä ei olisi edes varaa asua omakotitalossa (lumityöt, lämmitys, kiinteistön ylläpito). Mutta poiskaan häntä ei voi ajaa.

Perintövero tulee silti maksuun perillisille.

   Tiina

p.s. ap:n tapauksessa lisäpulma, että perikunta ei ole päässyt sopuun jakamisesta, vaan riitelevät vuosia ja asia pitkittyy.

Tuo hallintaoikeus, niinpä. Isällä on aika kallis tila, mutta otti aikanaan toiselle kierrokselle nuoren vaimon. Kun isä kuolee, saa vaimo jäädä taloon vielä 20-30 vuodeksi. Siihen mennessä kun vaimo kuolee, ollaan mieheni kanssa itsekin jo toinen jalka haudassa :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo lesken asumisoikeus on mielestäni useinkin näissä pulma. Usein iäkkäällä leskellä ei olisi edes varaa asua omakotitalossa (lumityöt, lämmitys, kiinteistön ylläpito). Mutta poiskaan häntä ei voi ajaa.

Perintövero tulee silti maksuun perillisille.

   Tiina

p.s. ap:n tapauksessa lisäpulma, että perikunta ei ole päässyt sopuun jakamisesta, vaan riitelevät vuosia ja asia pitkittyy.

Tuo hallintaoikeus, niinpä. Isällä on aika kallis tila, mutta otti aikanaan toiselle kierrokselle nuoren vaimon. Kun isä kuolee, saa vaimo jäädä taloon vielä 20-30 vuodeksi. Siihen mennessä kun vaimo kuolee, ollaan mieheni kanssa itsekin jo toinen jalka haudassa :D

Lesken asumisoikeus koske vain asuntoa/taloa, pellot ja metsät voitte jakaa ja pistää lihoiksi halutessanne.

Monesti perintö on ainoastaan se asunto. Joka on myös lesken koti, ja leskellä on siihen hallintaoikeus kuolemaansa saakka. Perinnön arvo voi hyvin olla pari sataa tuhatta euroa, ja siitä määräytyy jo aika mojova perintövero. Mutta euroakaan et saa perintöä ennen kuin leski kuolee tai muuttaa omasta halustaan pois asunnosta. Vaikka kuinka vaatisi pesän jakoa, ei se auta. Toki pesä paperilla voidaan jakaa, mutta asuntoa ei silti voida myydä, eli rahat on kiinni asunnossa lesken hallinnassa. Joskus tämä leski on äitisi tai isäsi, mutta nykyään monesti isäpuolesi tai äitipuolesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo lesken asumisoikeus on mielestäni useinkin näissä pulma. Usein iäkkäällä leskellä ei olisi edes varaa asua omakotitalossa (lumityöt, lämmitys, kiinteistön ylläpito). Mutta poiskaan häntä ei voi ajaa.

Perintövero tulee silti maksuun perillisille.

   Tiina

p.s. ap:n tapauksessa lisäpulma, että perikunta ei ole päässyt sopuun jakamisesta, vaan riitelevät vuosia ja asia pitkittyy.

Tuo hallintaoikeus, niinpä. Isällä on aika kallis tila, mutta otti aikanaan toiselle kierrokselle nuoren vaimon. Kun isä kuolee, saa vaimo jäädä taloon vielä 20-30 vuodeksi. Siihen mennessä kun vaimo kuolee, ollaan mieheni kanssa itsekin jo toinen jalka haudassa :D

   Jos on kysymys maatilasta, lienee lesken tyydyttävä johonkin hänelle hankittavaan vastaavaan asuntoon, että tila voidaan myydä.  Ei kallista maatilaa voitane pitää myymättä pelkän lesken asumisoikeuden takia.

Lakimiehiä paikalla?  Omistaako leski osan tilasta tai onko lesskellä avio-oikeus omaisuuteen? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo lesken asumisoikeus on mielestäni useinkin näissä pulma. Usein iäkkäällä leskellä ei olisi edes varaa asua omakotitalossa (lumityöt, lämmitys, kiinteistön ylläpito). Mutta poiskaan häntä ei voi ajaa.

Perintövero tulee silti maksuun perillisille.

   Tiina

p.s. ap:n tapauksessa lisäpulma, että perikunta ei ole päässyt sopuun jakamisesta, vaan riitelevät vuosia ja asia pitkittyy.

Tuo hallintaoikeus, niinpä. Isällä on aika kallis tila, mutta otti aikanaan toiselle kierrokselle nuoren vaimon. Kun isä kuolee, saa vaimo jäädä taloon vielä 20-30 vuodeksi. Siihen mennessä kun vaimo kuolee, ollaan mieheni kanssa itsekin jo toinen jalka haudassa :D

Lesken asumisoikeus koske vain asuntoa/taloa, pellot ja metsät voitte jakaa ja pistää lihoiksi halutessanne.

Mutt jos pellot tai metsä on samaa kiinteistöä kuin se millä asuinrakennus sijaitsee? Ei kai kiinteistöä niin vain voi ryhtyä lohkomaan ja jättää yhdelle lohkolle sitä taloa? Kyllä lesken hallintaoikeus koskee kiinteistöä eikä asuinrakennusta. Asunto-osakeyhtiössä hallintaoikeus koskee sitä asuntoa mutta omakotitalotapauksessa kiinteistöä eikä pelkkää rakennusta (muutenhan mukamas voisi myydä talon alta sen maapohjan pois, ei se niin mene).

Vierailija kirjoitti:

Olin samassa tilanteessa opiskelijana. Voit myydä omaisuutta, yksikään ei voi sitä estää pesän osakkaista. Näin itsekin tein. Loppuperintö jäi kyllä kummittelemaan niin että mitään etuuksia en sitten saanut kun maapläntti kerran oli eli omaisuutta.

Niin mitkä etuudet maapläntin omistaminen muka estää? Ei opintotukea tai toimeentulotukea ainakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perintöä ei ole pakko ottaa vastaan. Joten ei tarvitse maksaa perintöveroja.

Perintöveroihin voi hakea lykkäystä jos omaisuutta pitää realisoida rahaksi tai saada pankista lainaa veroihin.

Miksi opiskelija ei vaadi pesänjakoa, jotta saisi rahansa verojen maksuun?

Ihan turhaa valittamista.

Et siis näe siinä mitään ongelmaa, että köyhän täytyy kieltäytyä arvokkaasta perinnöstä vain siksi, ettei verotuksessa oteta elämän realiteetteja huomioon?

Verotus antaa vuoden aikaa hoitaa perintövero asia kuntoon. Perinnön voi realisoida vuoden aikana tai ottaa laina jossa perintö on vakuutena. Paljonko aikaa elämän reaaliteetit vaativat perintöveron maksuun, jos vuosi ei riitä?

Ps. Köyhän ei välttämättä kannata ottaa perintöä vastaan jos on ulosotossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo lesken asumisoikeus on mielestäni useinkin näissä pulma. Usein iäkkäällä leskellä ei olisi edes varaa asua omakotitalossa (lumityöt, lämmitys, kiinteistön ylläpito). Mutta poiskaan häntä ei voi ajaa.

Perintövero tulee silti maksuun perillisille.

   Tiina

p.s. ap:n tapauksessa lisäpulma, että perikunta ei ole päässyt sopuun jakamisesta, vaan riitelevät vuosia ja asia pitkittyy.

Tuo hallintaoikeus, niinpä. Isällä on aika kallis tila, mutta otti aikanaan toiselle kierrokselle nuoren vaimon. Kun isä kuolee, saa vaimo jäädä taloon vielä 20-30 vuodeksi. Siihen mennessä kun vaimo kuolee, ollaan mieheni kanssa itsekin jo toinen jalka haudassa :D

   Jos on kysymys maatilasta, lienee lesken tyydyttävä johonkin hänelle hankittavaan vastaavaan asuntoon, että tila voidaan myydä.  Ei kallista maatilaa voitane pitää myymättä pelkän lesken asumisoikeuden takia.

Lakimiehiä paikalla?  Omistaako leski osan tilasta tai onko lesskellä avio-oikeus omaisuuteen? 

Jos maatila on ollut yhteinen koti eikä leski omista yksin mitään muuta vastaavaa kotia, niin kyllä leskellä on hallintaoikeus tuohon kotiin. Edes avioehto ei sitä poista. Voi siis käydä niin, että leski ei peri mitään eikä saa omaisuuden osituksessakaan mitään, vaan maatila siirtyy kokonaan perillisille, mutta leski saa siinä asua kuolemaansa saakka. Tottakai jos leski on kiva ihminen niin hän suostuu joko itse hankkimaan itselleen uuden kodin tai siihen että perikunta hankkii hänelle muun vastaavan kodin, johon hänen hallintaoikeus siirtyy.

Yllättävän moni av-mamma hurahti tähän aloitukseen.

Ette tiedä, että veron voi maksaa osamaksuna. Minäkään en tiedä, mikä on pisin mahdollinen maksuaika.

Ette tiedä sitäkään, että pankista saa luottoa, kun on vakuutena iso perintö.

Kolmas ja tärkein asia on se, että PERINTÖ ON JAETTAVA, KUN YKSIKIN OSAKAS SITÄ VAATII. Kukaan pesän osakkaista ei siis voi jakoa estää, mutta hidastaa kyllä voi.

Pesänjaon vaatimiseen ei tarvita mitään syytä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perintöä ei ole pakko ottaa vastaan. Joten ei tarvitse maksaa perintöveroja.

Perintöveroihin voi hakea lykkäystä jos omaisuutta pitää realisoida rahaksi tai saada pankista lainaa veroihin.

Miksi opiskelija ei vaadi pesänjakoa, jotta saisi rahansa verojen maksuun?

Ihan turhaa valittamista.

Et siis näe siinä mitään ongelmaa, että köyhän täytyy kieltäytyä arvokkaasta perinnöstä vain siksi, ettei verotuksessa oteta elämän realiteetteja huomioon?

Verotus antaa vuoden aikaa hoitaa perintövero asia kuntoon. Perinnön voi realisoida vuoden aikana tai ottaa laina jossa perintö on vakuutena. Paljonko aikaa elämän reaaliteetit vaativat perintöveron maksuun, jos vuosi ei riitä?

Ps. Köyhän ei välttämättä kannata ottaa perintöä vastaan jos on ulosotossa.

Sellainen perintö, joka on osa jakamatonta kuolinpesää, kelpaa pankkilainan vakuudeksi vain, jos vakuuteen on muiden kuolinpesän osakkaiden suostumus. Myöskään muiden henkilöiden hallintaoikeuden alaista perintöä ei voi realisoida.

Vierailija kirjoitti:

Yllättävän moni av-mamma hurahti tähän aloitukseen.

Ette tiedä, että veron voi maksaa osamaksuna. Minäkään en tiedä, mikä on pisin mahdollinen maksuaika.

Ette tiedä sitäkään, että pankista saa luottoa, kun on vakuutena iso perintö.

Kolmas ja tärkein asia on se, että PERINTÖ ON JAETTAVA, KUN YKSIKIN OSAKAS SITÄ VAATII. Kukaan pesän osakkaista ei siis voi jakoa estää, mutta hidastaa kyllä voi.

Pesänjaon vaatimiseen ei tarvita mitään syytä.

Tottakai perintö on jaettava jos yksikin osakas sitä vaatii, eivätkä muut osakkaat voi tuota jakoa estää. Asiaa voi hakea käräjäoikeudelta, koko prosessiin menee muutama kuukausi. MUTTA. Jos perintö on lesken hallintaoikeuden alainen, niin perintö jaetaan vaan muodollisesti, perintöä ei voi tällöin realisoida rahaksi ilman lesken suostumusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo lesken asumisoikeus on mielestäni useinkin näissä pulma. Usein iäkkäällä leskellä ei olisi edes varaa asua omakotitalossa (lumityöt, lämmitys, kiinteistön ylläpito). Mutta poiskaan häntä ei voi ajaa.

Perintövero tulee silti maksuun perillisille.

   Tiina

p.s. ap:n tapauksessa lisäpulma, että perikunta ei ole päässyt sopuun jakamisesta, vaan riitelevät vuosia ja asia pitkittyy.

Tuo hallintaoikeus, niinpä. Isällä on aika kallis tila, mutta otti aikanaan toiselle kierrokselle nuoren vaimon. Kun isä kuolee, saa vaimo jäädä taloon vielä 20-30 vuodeksi. Siihen mennessä kun vaimo kuolee, ollaan mieheni kanssa itsekin jo toinen jalka haudassa :D

   Jos on kysymys maatilasta, lienee lesken tyydyttävä johonkin hänelle hankittavaan vastaavaan asuntoon, että tila voidaan myydä.  Ei kallista maatilaa voitane pitää myymättä pelkän lesken asumisoikeuden takia.

Lakimiehiä paikalla?  Omistaako leski osan tilasta tai onko lesskellä avio-oikeus omaisuuteen? 

On täysin mahdollista myydä koko maatila, rakennuksineen. Kauppakirjaan vaan merkitään rasitteeksi lesken elinikäinen asumisoikeus.

Maatilan voi ostaa ilman asuinrakennusta vaikka joku sellainen naapuri, joka tarvitsee lisää viljelymaata ja ehkä karjasuojaakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yllättävän moni av-mamma hurahti tähän aloitukseen.

Ette tiedä, että veron voi maksaa osamaksuna. Minäkään en tiedä, mikä on pisin mahdollinen maksuaika.

Ette tiedä sitäkään, että pankista saa luottoa, kun on vakuutena iso perintö.

Kolmas ja tärkein asia on se, että PERINTÖ ON JAETTAVA, KUN YKSIKIN OSAKAS SITÄ VAATII. Kukaan pesän osakkaista ei siis voi jakoa estää, mutta hidastaa kyllä voi.

Pesänjaon vaatimiseen ei tarvita mitään syytä.

Tottakai perintö on jaettava jos yksikin osakas sitä vaatii, eivätkä muut osakkaat voi tuota jakoa estää. Asiaa voi hakea käräjäoikeudelta, koko prosessiin menee muutama kuukausi. MUTTA. Jos perintö on lesken hallintaoikeuden alainen, niin perintö jaetaan vaan muodollisesti, perintöä ei voi tällöin realisoida rahaksi ilman lesken suostumusta.

Lesken asumisoikeus pienentää perinnön arvoa = perintöveron määrää.

Vierailija kirjoitti:

Kivat sukulaiset, tarkoituksena tuntuu olevan että vitkutellaan siinä toivossa, että vähävaraiset perijät olosuhteiden pakosta kieltäytyvät perinnöstä, niin että jää enemmän jaettavaa.

Tsemppiä.

Verot joutuisi maksamaan siinäkin tapauksessa, että vasta vuoden päästä perunkirjoituksesta kieltäytyisi.

Onko otettu huomioon hallintaoikeusvähennys perintöverossa?

Jos leski haluaa pitää kiinni hallintaoikeudestaan, perintöverotuksessa jätetään (tässä vaiheessa) huomioimatta tuon asunnon arvo.

Eli lesken asumisoikeuden takia ei pitäisi kyllä joutua pulaan verojen kanssa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo lesken asumisoikeus on mielestäni useinkin näissä pulma. Usein iäkkäällä leskellä ei olisi edes varaa asua omakotitalossa (lumityöt, lämmitys, kiinteistön ylläpito). Mutta poiskaan häntä ei voi ajaa.

Perintövero tulee silti maksuun perillisille.

   Tiina

p.s. ap:n tapauksessa lisäpulma, että perikunta ei ole päässyt sopuun jakamisesta, vaan riitelevät vuosia ja asia pitkittyy.

Tuo hallintaoikeus, niinpä. Isällä on aika kallis tila, mutta otti aikanaan toiselle kierrokselle nuoren vaimon. Kun isä kuolee, saa vaimo jäädä taloon vielä 20-30 vuodeksi. Siihen mennessä kun vaimo kuolee, ollaan mieheni kanssa itsekin jo toinen jalka haudassa :D

   Jos on kysymys maatilasta, lienee lesken tyydyttävä johonkin hänelle hankittavaan vastaavaan asuntoon, että tila voidaan myydä.  Ei kallista maatilaa voitane pitää myymättä pelkän lesken asumisoikeuden takia.

Lakimiehiä paikalla?  Omistaako leski osan tilasta tai onko lesskellä avio-oikeus omaisuuteen? 

On täysin mahdollista myydä koko maatila, rakennuksineen. Kauppakirjaan vaan merkitään rasitteeksi lesken elinikäinen asumisoikeus.

Maatilan voi ostaa ilman asuinrakennusta vaikka joku sellainen naapuri, joka tarvitsee lisää viljelymaata ja ehkä karjasuojaakin.

Lesken hallintaoikeus estää myymisen. Toisen henkilön hallintaoikeuden alaista asiaa ei voi myydä.

Lisäksi:jos leski omistaakin tilasta puolet itse? Yrittäisitkö myydä 50% maatilasta, joka on kokonaisuudessaan lesken hallintaoikeuden alla? Ei sellaiselle puolikkaalle mistään ostajaa löydy :D .