HS: synnytyspelkoiset keisarinleikkaussynnyttäjät, mitä mieltä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua niin harmittaa näin jälkeenpäin etten vaatinut sektiota! Olin ensisynnyttäjä ja viikolla 36+6 painoarvio oli 3500 g. Kyllä hyppäs sydän kurkkuun. Laitettiin sitten käynnistysaika puolentoistaviikon päähän koska ensisynnyttäjille ei haluttu yli 4 kg vauvoja. Koko sen ajan olin tosi peloissani että mitä jos vauva on niin iso ettei mahukkaan ulos ja kuinka pahasti repeän yms... Niin siinä kävi että vauvaa puserrettiin tunti ulos ja 3 asteen repeämät. Paino 4,2 kg ja päänympärys 37cm. Leikattiin eppari mutta repesin vielä siitä. 45 min ommeltiin alapäätä.

Tällä hetkellä uloste ei tule kunnolla ulos, ja 2 kertaa valahtanu housuun jos vatsa on ollu pehmeä enkä ole kerennyt vessaan. Ei vaan pystynyt pidättään vaikka yritin. Alapää ihan järkyttävän näkönen, leikkaushaavaa kiristää, seksi sattuu. Synnytyksestä 4 kk. Onhan tässä vielä aikaa parantua joo, mutta kyllä masentaa.. Itku tuli kun eka kerran valahti housuun. Peräpäätä kyllä ommeltiin synnytyksen jälkeen ja neuvolassa asiasta mainitsin, niin sanottiin että voi mennä puolikin vuotta ennenkuin tää asia korjaantuu. Saas nähdä..

Voi sinua, toivon sinulle kaikkea hyvää ja paranemisia.

Oli pakko kommentoida koska tarinasi on niin samankaltainen, vain sillä erotuksella että minä vaadin sen sektion. Raskausviikoilla 36+2 painoarvio oli 3,5 kg ja lääkäri suositteli että varaisimme kahden viikon päähän (eli viikon 38 alkuun, samoihin aikoihin kuin sinullakin) uuden ajan jolloin tehtäisiin uusi painoarvio ja mahdollisesti käynnistys koska paljon yli neljän kilon ei suositella. Lääkärin virallinen suositus oli siis käynnistys. En uskaltanut synnyttää noin isoa lasta ensisynnyttäjänä ja lääkäri ymmärsi minua hyvin. Olinkin onnekas että minulle sattui ihana ja samalla osaava lääkäri. Sama lääkäri sattui myös leikkausvuoroon silloin kun minut leikattiin ja lääkäri olikin osaava, joka teki todella siistiä jälkeä. Minä olin miettinyt jo etukäteen että jos lapsi on noilla viikoilla yli kolme kiloa (normaalisti noilla viikoilla pitäisi lapsen olla keskimäärin 2,5 kg) niin alan puhua sektion puolesta. Yllätys olikin suuri (vaikka arvelinkin lasta keskivertoa isommaksi) kun kuulin että lapsi olikin sillä hetkellä jopa 3,5 kg. Virallinen diagnoosi sektiolle oli synnytyspelko, koska näin "pienillä" luvuilla ei vielä sektiota saa lapsen koon perusteella. Lapsi syntyi viikon 39 alussa painaen 4,2 kg ja päänympärys 37 cm. Lapsi vedettiin sektiossa imukupilla ulos kun ei muuten saatu ulos vaikka painettiin vatsan päältä. Pelottaa ajatella miten olisi tässä tapauksessa käynyt jos olisi yritetty alakautta kun sektiossakin turvauduttiin imukuppiin. En ollut edes kuullut että niinkin voi käydä.

Ei ollut tarkoitus siis mitenkään kehua sektiota, kerroin vain oman tarinani joka on tietysti yksittäistapaus. Isossa mittakaavassa alatiesynnytys on varmasti lähtökohtaisesti paras vaihtoehto ja sektio sitten jos synnytys ei etene toivotulla tavalla, mutta en käsitä miksi sitä sektiota ei voisi saada helpommin kun kyseessä on isompi sikiö, riskit alkavat nousta kun mennään yli neljän kilon. Toivottavasti korjausleikkauksesi onnistui hyvin ja luulisi noilla tiedoilla sinun saavan sektion ihan pelkästään sillä että sen haluat, voi olla että sinun tapauksessa lääkärit jopa suosittelevat sitä.

Kiva kuulla sinun tarinasi. Luulempa että sektio oli tilanteessasi parempi vaihtoehto! Harmittelen kun en itse tajunnut sitä vaatia, mutta ei voi enää mitään. Joo tosiaan jos toinen lapsi tulee niin aijon vaatia sektiota, koska pelottaa että repeän taas ja mitä jos käy pahemmin että ulosteenpidätyskyky meneekin kokonaan yms. Ei vaan uskalla tuon ekan synnytyskokemuksen jälkeen :(

Jokainen saakoon sektion halutessaan, mutta maksakoon sen sitten markkinahintojen mukaisesti. Jos ei ole varaa eikä ole lapsen/äidin kannalta hätää, niin alatiesynnytykseen vaan.

Vierailija kirjoitti:

Mithän esiäitimme olisivat sanoneet tällaisesta vässyköinnistä. Kyllä on menny veteläksi kun ei viitsi edes lapsiaan synnyttää. Kun on tätä löysää sakkia, jonka mielestä kaikki muu kuin sohvalla sipsipussin kanssa makoilu on liian epämukavaa. Voi huoh, koittakaapa reipastua.

Veikkaanpa, että esiäidit olisivat harmissaan kun heidän aikanaan ei asiat olleet näin hyvin.

Toisena he ehkä ihmettelisivät, miksi ihmiset räyhäävät sivutolkulla siitä jos joku synnyttää sektiolla.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen saakoon sektion halutessaan, mutta maksakoon sen sitten markkinahintojen mukaisesti. Jos ei ole varaa eikä ole lapsen/äidin kannalta hätää, niin alatiesynnytykseen vaan.

Onneksi sinunlaiset yksinkertaiset ihmiset eivät noista asioista päätä, jotten juttusi jäävät nolon nettikiukuttelun tasolle.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen saakoon sektion halutessaan, mutta maksakoon sen sitten markkinahintojen mukaisesti. Jos ei ole varaa eikä ole lapsen/äidin kannalta hätää, niin alatiesynnytykseen vaan.

Samaa mieltä! Jos lääketieteellistä perustetta ei ole, niin omalla rahalla mukavuussektiot.

Vierailija kirjoitti:

Ei pelolle voi mitään.Ei kaikki osaa hallita tunteitaan.

No voi juma, ei nyt kaikkea voi pelätä. Miten ihmisistä on tullut näin pelokkaita? Synnytys on luonnollinen asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen saakoon sektion halutessaan, mutta maksakoon sen sitten markkinahintojen mukaisesti. Jos ei ole varaa eikä ole lapsen/äidin kannalta hätää, niin alatiesynnytykseen vaan.

Samaa mieltä! Jos lääketieteellistä perustetta ei ole, niin omalla rahalla mukavuussektiot.

Onneksi synnytyspelko on lääketieteellinen peruste 😉

Mitä täällä horistaan lääketieteestä? Synnytyspelko on lääketieteellinen peruste. Samalla unohdetaan että suurin osa synnytystä pelkäävistä synnyttää alateitse, vain osa pelon vuoksi hoidetuista päätyy sektioon.

Muualla maailmassa sektion ovat paljon yleisempiä kuin Suomessa, mutta se ei tee suomalaisista yhtään muita parempia.

Vierailija kirjoitti:

Mithän esiäitimme olisivat sanoneet tällaisesta vässyköinnistä. Kyllä on menny veteläksi kun ei viitsi edes lapsiaan synnyttää. Kun on tätä löysää sakkia, jonka mielestä kaikki muu kuin sohvalla sipsipussin kanssa makoilu on liian epämukavaa. Voi huoh, koittakaapa reipastua.

Osunko oikeeseen jos arvaan että olet noin 50-60 vuotias, ei erityisen korkeasti koulutettu nainen? Kasvanut perheessä jossa äiti ei koskaan ole erityisemmin tunteita näyttänyt, tai kannustanut niiden näyttämiseen? Perheessä on ehkä tapahtunut vaikeitkin asioita joista ei kuitenkaan puhuta, eikä niitä koskaan ole selvitetty? Empatiakykysi on jäänyt puutteelliseksi sillä et äidiltäsi ole saanut riittävästi, ja nyt et osaa siirtää sitä eteenpäin omiinkaan lapsiisi. Rakastat lapsiasi, mutta et ymmärrä tai hyväksy heidän ratkaisujaan jos ne eroavat omistasi. Välit lapsiisi ovat ystävälliset mutta ei erityisen lämpimät tai läheiset. Pika-analyysi sun tekstin pohjalta...

Enpä koe oikeudekseni tuomita. Jokainen tehkööt omat valintansa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pelolle voi mitään.Ei kaikki osaa hallita tunteitaan.

No voi juma, ei nyt kaikkea voi pelätä. Miten ihmisistä on tullut näin pelokkaita? Synnytys on luonnollinen asia.

Eli mikään ihmisen pelko ei ole hyväksyttävä? Onko ok pelätä korkeita paikkoja? Läheisen kuolemaa? Lentämistä? Käärmeitä? Sairastumista? Onko joku pelko ok? Vai onko kaikki pelot heikkouden merkki_?

Palstan mukaan järjettömät pelot ovat hyväksyttäviä kuten lentoperko, korkeiden paikkojen pelko ja hämähäkkipelko. Sen sijaan synnytyspelko on tuomittavaa eikä ymmärrystä tule.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen saakoon sektion halutessaan, mutta maksakoon sen sitten markkinahintojen mukaisesti. Jos ei ole varaa eikä ole lapsen/äidin kannalta hätää, niin alatiesynnytykseen vaan.

Sama pätemään kaikkiin muihin psyykkisiin tiloihin! Jos kärsit työuupumuksesta tai masennuksesta niin sairaslomat ja terapiat omakustanteisiksi. Raiskauksen ym. uhrit maksakoon myös itse oman terapiansa. Ja läskit maksakoon omasta pussistaan polvileikkauksensa, diabeteshoitonsa ja lääkkeensä! ...vai mihin meinasit vetää rajan omakustanteisessa terveydenhoidossa?

Vierailija kirjoitti:

Palstan mukaan järjettömät pelot ovat hyväksyttäviä kuten lentoperko, korkeiden paikkojen pelko ja hämähäkkipelko. Sen sijaan synnytyspelko on tuomittavaa eikä ymmärrystä tule.

Näemmä! Pikkusieluiset, kapeakatseiset ääliöt jaksaa riehua ja raivota ymmärtämättä yhtään kuinka tyhmiltä kuulostaa...

Minäkin voin sanoa olevani siinä mielessä old school väkeä, mielestäni muitten ihmisten valinnat ja päätökset eivät kuulu muille, jokainen hoitaa vaan oman postinsa miten parhaaksi näkee, ja parhaaksi katsomallaan tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Mithän esiäitimme olisivat sanoneet tällaisesta vässyköinnistä. Kyllä on menny veteläksi kun ei viitsi edes lapsiaan synnyttää. Kun on tätä löysää sakkia, jonka mielestä kaikki muu kuin sohvalla sipsipussin kanssa makoilu on liian epämukavaa. Voi huoh, koittakaapa reipastua.

Mun isoisoäiti kertoi ainakin pelänneensä synnytystä todella paljon ja lopulta kokemus oli niin traumaattinen että ei hankkinut koskaan toista lasta. Luulen että olisi ollut iloinen jos olisi ollut mahdollisuus pelkosektioon. Ja kova oli tekeen raskasta fyysistä työtä, eli ei mikään vässykkä, ei se pelko parane reipastumalla...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pelolle voi mitään.Ei kaikki osaa hallita tunteitaan.

No voi juma, ei nyt kaikkea voi pelätä. Miten ihmisistä on tullut näin pelokkaita? Synnytys on luonnollinen asia.

Eli mikään ihmisen pelko ei ole hyväksyttävä? Onko ok pelätä korkeita paikkoja? Läheisen kuolemaa? Lentämistä? Käärmeitä? Sairastumista? Onko joku pelko ok? Vai onko kaikki pelot heikkouden merkki_?

On jos niitä ei pysty käsittelemään. Suurin osa sektion vaatijistahan täällä kertoo että tulee sen saamaan eivätkä edes yritä hyötyä pelkopolilla tarjottavasta avusta. Ette te mitään oikeasti pelkää jos ette halua ottaa apua vastaan, olette päättäneet että jostain kumman syystä faktojen vastaisesti sektio on turvallisin ja mukavin vaihtoehto ja siinä pysytte. Ihminen joka pelkää jotain oikeasti haluaa saada siihen apua ja päästä pelosta irti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pelolle voi mitään.Ei kaikki osaa hallita tunteitaan.

No voi juma, ei nyt kaikkea voi pelätä. Miten ihmisistä on tullut näin pelokkaita? Synnytys on luonnollinen asia.

Eli mikään ihmisen pelko ei ole hyväksyttävä? Onko ok pelätä korkeita paikkoja? Läheisen kuolemaa? Lentämistä? Käärmeitä? Sairastumista? Onko joku pelko ok? Vai onko kaikki pelot heikkouden merkki_?

On jos niitä ei pysty käsittelemään. Suurin osa sektion vaatijistahan täällä kertoo että tulee sen saamaan eivätkä edes yritä hyötyä pelkopolilla tarjottavasta avusta. Ette te mitään oikeasti pelkää jos ette halua ottaa apua vastaan, olette päättäneet että jostain kumman syystä faktojen vastaisesti sektio on turvallisin ja mukavin vaihtoehto ja siinä pysytte. Ihminen joka pelkää jotain oikeasti haluaa saada siihen apua ja päästä pelosta irti.

Suurin osa synnytyspelkoisista pystyy käsittelemään asian ja päätyy synnyttämään alateitse. Osa ei siihen pysty ja lapselle on parempi että äiti saa tällöin mahdollisuuden sektioon. Eli jos käsittelemätön pelko on heikkouden merkki (vai ok, viestisi oli hieman epäselvä?) niin kaikki esim. korkeita paikkoja pelkäävät ovat heikkoja? Tai syövän uusiutumista pelkäävät ovat mielestäsi heikkoja ja pelkäävät turhaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pelolle voi mitään.Ei kaikki osaa hallita tunteitaan.

No voi juma, ei nyt kaikkea voi pelätä. Miten ihmisistä on tullut näin pelokkaita? Synnytys on luonnollinen asia.

Eli mikään ihmisen pelko ei ole hyväksyttävä? Onko ok pelätä korkeita paikkoja? Läheisen kuolemaa? Lentämistä? Käärmeitä? Sairastumista? Onko joku pelko ok? Vai onko kaikki pelot heikkouden merkki_?

On jos niitä ei pysty käsittelemään. Suurin osa sektion vaatijistahan täällä kertoo että tulee sen saamaan eivätkä edes yritä hyötyä pelkopolilla tarjottavasta avusta. Ette te mitään oikeasti pelkää jos ette halua ottaa apua vastaan, olette päättäneet että jostain kumman syystä faktojen vastaisesti sektio on turvallisin ja mukavin vaihtoehto ja siinä pysytte. Ihminen joka pelkää jotain oikeasti haluaa saada siihen apua ja päästä pelosta irti.

Sä oot kyllä aivan pihalla. Toisaalta ei oo yllättävää, suurin osa täällä perustaa mielipiteensä omiin ennakkoluuloihin ja rajalliseen, virheelliseen tietoon. Kaikki pelkosektiota toivovat saavat monimmatillista apua pelon käsittelyyn, eli kyse ei ole siitä etteikö ottaisi apua vastaan. Psykologiset seikat taitaa vaan olla turhan monimutkaisia sun ymmärrykselle, mutta sillon kannattaa jättäytyä keskustelusta kokonaan sivuun.

Minusta meillä Suomessa on hyvä järjestelmä, että synnytyspelkoa pyritään lievättämään keskusteluja ja joissakin paikkakunnilla vertaistukiryhmien avulla. Tämän avulla moni pääseekin peloistaan ja yrittää alatiesynnytystä. On hyvä että sektio ei ole ikään kuin tilaustavara, jonka voi vain päättämällä saada, vaan että sen saaminen vaatii sen keskustelun, että ymmärtää ne leikkauksen aiheuttamat riskit ja on ne silti halukas ottamaan. Sanomattakin selvää, että sektioiden määrää ei ole kannattavaa väestötasolla nostaa yli 50 %:n niin kuin on monissa maissa käynyt, joissa sen voi vain valita. Jokainen varmasti ymmärtää että tällaiset sektioluvut eivät ole ideaaleja.

Kannatan nykyistä järjestelmää, jossa sektion saa, jos on todella sitä mieltä että alatiesynnytys ei ole omalla kohdalla hyvä vaihtoehto. Äiti on itse itsensä paras asiantuntija. Lääkärin rooli on kannustaa vaihtoehtoon, minkä hän kokee parhaaksi, mutta myöntää potilaalle hänen toiveidensa mukaisen vaihtoehdon, kunhan äiti on perillä riskeistä, mitä siihen valintaan liittyy.

terv. itsekin pelkosektioitu