Lue keskustelun säännöt.
Taas todiste siitä että kyllä saat vaikka kolmen lapsen äitinä yhteydenottoja deittipalstoilla
22.11.2016 |
3kk ja nyt sain ensimmäisen yhteydenoton naiselta. Juteltiin ja paljastui että on kolmen lapsen äiti.
Siinä ei mitään pahaa, totesin että minulle se on ikävä kyllä este ja toivotin hyvät jatkot. Hän vastasi näin.
"Juu, ei mitään. :)
Täällä noin 3/4 on sillä mielellä, että ei oo väliä onko lapsia vai ei. Viestejäkin tulee keskimäärin 10 mieheltä päivässä niin mikäs hätä tässä.
Hyvää jatkoa sinulle. :)
Näin taas todiste että ei lapsetkaan ole este naiselle pariutumasta
terv, mies
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moniko kommekymppinen, hyvännäköinen töissä käyvä mies pariutuu yh'n kanssa? Aivan, ei yksikään.
Esimerkiksi veljeni on tehnyt tämän vuoden aikana juuri näin. Ja on siis kolmekymppinen, kivannäköinen, korkeasti koulutettu, työssäkäyvä (itse asiassa osakkaana firmassa jossa työskentelee), omistusasunnossa asuva ja lähes päihteetön mies (käyttää alkoholia muutaman kerran vuodessa). Tapasi työn kautta kahden lapsen yksinhuoltajanaisen, saman ikäisen kuin itsekin on, ja nyt seurustelevat onnellisesti.
Kaikki miehet eivät ole samanlaisia turhanpäiväisiä ulisijoita kuin te palstalla tasoteorioistanne hourivat...
Minun veljeni myös on tehnyt samoin. Hän aivokirurgi ja tekee mallintöitä vapaa-ajallaan. Asuu Helsingin keskustassa omistamassaan kattohuoneistossa. Tapasi sairaalassa naisen, joka työskenteli siellä siivojana ja on kolmen lapsen yksinhuoltaja. Jokaisella lapsella on eri isä ja kaikki nämä isät istuvat nyt vankilassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin miehenä haluaisin kommentoida, että aiheesta "parisuhteen löytämisen vaikeus" käydään keskusteluja ystävieni kanssa useinkin.
Monella heistä on profiili treffipalvelussa. He ovat aktiivisia. Eikä yksikään heistä ole mikään "mahdoton tapaus" eli sovinisti, hikikamarirunkkari, elämäntapajuoppo, työtön, elämänhallinnan menettänyt luuseri. Kaikki ovat ns. tavallisia miehiä, töissä käyviä, sosiaalisia, itsestään huolta pitäviä, tavallisen ystävällisiä ja kohteliaita. Kukaan ei tietääkseni möläyttele mitään tyhmää netissä eikä livenä.
Heillä on kuitenkin ollut vaikeuksia löytää sekä treffiseuraa että parisuhdetta.
Treffeille he kyllä aina joskus pääsevät, ja panostavat treffeihin selkeästi. Laittautumalla, pukeutumalla, tsemppaamalla jne.
Aika ajoin he pääsevät toisillekin treffeille, mutta se on sitten jo nihkeämpää. Usean ystäväni mielestä he näkevät juuri sen ongelmaksi, että naiset eivät juuri koskaan anna tilaisuutta tutustua kunnolla. Oikeasti.
Miltei poikkeuksetta treffit ovat menneet hyvin. Eivät naiset ole heille antaneet ymmärtää, että he olisivat täysin epäsopivia tai toivottomia tapauksia. Melkein jokainen saa kuulla edes jonkun positiivisen kommentin itsestään. Yllättävän moni nainen kuitenkin (usein esimerkiksi viikon odottelun jälkeen) lopulta toteaa, että "ei ollut kipinää".
Tästä kokemuksemme mukaan kiikastaa. Miksi naiset eivät halua tavata uudelleen näitä "ihan kivoja" miehiä? Onko niin monella käsitys rakkaudesta sellainen, että heti ensinäkemältä tai -tapaamiselta tuon "kipinän" on heti löydyttävä?
Itse en henkilökohtaisesti usko sellaiseen, eikä moni muukaan ystäväni. Moni naisista sen sijaan tuntuu vaalivan tuota uskomusta.
Onko tässä sitten se perustavanlaatuinen ero naisten ja miesten parisuhteen hakutavoissa? Nainen haluaa deittailla mahdollisimman isoa otosta miehiä, jotta ensimmäisen kymmenen minuutin aikana se kipinä löytyy edes jonkun kanssa. Parisuhdemielellä liikkuvat miehet haluaisivat sen sijaan tapailla harvempia naisia, mutta selvittää kunnolla ja ajan kanssa, löytyykö se yhteinen sävel. Käytännössä siis miehet joutuvat mukautumaan naisten tapaan, koska aktiivisesti kumppania etsivistä sinkkunaisista suuri osa on näitä ammatti- tai sarjadeittailijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suoraan sanottuna matchaan Tinderissä yksinhuoltajia, koska niiltä saa helposti seksiä. Olettaen tietenkin, että ovat hyvännäköisiä. Parisuhdetta en mieti edes hetkeä näiden kanssa.
Aika säälittävä selitys. Luuletko tosiaan, että ne naiset, joilta sinä saat seksiä, eivät saisi seksiä keneltäkään muulta kuin sinulta? Tai että yksinhuoltajat eivät saisi seksiä ihan yhtä helpolla kuin lapsettomat? Mistä ihmeestä tämä oletus tulee?
Kyllähän yksinhuoltajille on tarjolla seksiä paljon vähemmän kuin lapsettomille ja samoin mahdollisuuksia hakea ja harrastaa sitä. Tottakai minä otan mieluummin synnyttämättömän naisen sänkyyni kuin synnyttäneen, mutta noilta tosiaan saa niin helposti ja haluavat usein tavata suoraan seksin merkeissä, koska tapaamisia on lapsen takia hankala järjestää, joten heidän kanssaan pääsee nopeammin asiaan. Lapsettomia sitten tapaillaan pidempään ja mietitään mahdollisia parisuhteitakin.
Eli miten tämä nyt menee mielestäsi? Tapaamisia on vaikeaa järjestää, mutta silti heiltä saa helpommin? Etkö laske sitä tapaamisen järjestämistä tähän sitten ollenkaan? Jos joudut odottamaan yksinhuoltajan tapaamista vaikka kuukauden, etkö siinä ajassa jo olisi saanut monta kertaa siltä lapsettomalta, kun ehtisit tapaamaan häntä vaikka joka päivä.
Lasken sen helpoksi saamiseksi, että minun pitää laittaa pari viestiä ja mennä panemaan. Ei sillä ole varsinaisesti väliä, että kuinka pitkään tuota joutuu odottamaan. Lapsettomalle on enemmän ottajia ja heillä on yleensä kovemmat vaatimukset, jolloin lämmittelyä vaaditaan enemmän etenkin Tinderissä. Baarista tietty lähtee naisia helposti matkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moniko kommekymppinen, hyvännäköinen töissä käyvä mies pariutuu yh'n kanssa? Aivan, ei yksikään.
Esimerkiksi veljeni on tehnyt tämän vuoden aikana juuri näin. Ja on siis kolmekymppinen, kivannäköinen, korkeasti koulutettu, työssäkäyvä (itse asiassa osakkaana firmassa jossa työskentelee), omistusasunnossa asuva ja lähes päihteetön mies (käyttää alkoholia muutaman kerran vuodessa). Tapasi työn kautta kahden lapsen yksinhuoltajanaisen, saman ikäisen kuin itsekin on, ja nyt seurustelevat onnellisesti.
Kaikki miehet eivät ole samanlaisia turhanpäiväisiä ulisijoita kuin te palstalla tasoteorioistanne hourivat...
Kumppanin lapsi ei kyllä ole mikään mitätön asia, eikä ole myöskään lapsen synnyttäminen ja imettäminen, koska ne jättävät jäljet kroppaan.
En todellakaan halua seurustella ihmisen kanssa, joka on noin vahvasti sidottuna johonkin. En myöskään ole pätkääkään kiinnostunut alkamaan sijaisisäksi jollekin lapselle, kun en välttämättä edes itse halua lapsia. Ainoa hyvä puoli yksinhuoltajassa on se, että hän ei välttämättä halua tehdä kanssani lapsia. Tosin nykyään löytyy muutenkin naisia, jotka eivät halua sitä ensimmäistäkään lasta.
Vierailija kirjoitti:
Näin miehenä haluaisin kommentoida, että aiheesta "parisuhteen löytämisen vaikeus" käydään keskusteluja ystävieni kanssa useinkin.
Monella heistä on profiili treffipalvelussa. He ovat aktiivisia. Eikä yksikään heistä ole mikään "mahdoton tapaus" eli sovinisti, hikikamarirunkkari, elämäntapajuoppo, työtön, elämänhallinnan menettänyt luuseri. Kaikki ovat ns. tavallisia miehiä, töissä käyviä, sosiaalisia, itsestään huolta pitäviä, tavallisen ystävällisiä ja kohteliaita. Kukaan ei tietääkseni möläyttele mitään tyhmää netissä eikä livenä.
Heillä on kuitenkin ollut vaikeuksia löytää sekä treffiseuraa että parisuhdetta.
Treffeille he kyllä aina joskus pääsevät, ja panostavat treffeihin selkeästi. Laittautumalla, pukeutumalla, tsemppaamalla jne.
Aika ajoin he pääsevät toisillekin treffeille, mutta se on sitten jo nihkeämpää. Usean ystäväni mielestä he näkevät juuri sen ongelmaksi, että naiset eivät juuri koskaan anna tilaisuutta tutustua kunnolla. Oikeasti.
Miltei poikkeuksetta treffit ovat menneet hyvin. Eivät naiset ole heille antaneet ymmärtää, että he olisivat täysin epäsopivia tai toivottomia tapauksia. Melkein jokainen saa kuulla edes jonkun positiivisen kommentin itsestään. Yllättävän moni nainen kuitenkin (usein esimerkiksi viikon odottelun jälkeen) lopulta toteaa, että "ei ollut kipinää".
Tästä kokemuksemme mukaan kiikastaa. Miksi naiset eivät halua tavata uudelleen näitä "ihan kivoja" miehiä? Onko niin monella käsitys rakkaudesta sellainen, että heti ensinäkemältä tai -tapaamiselta tuon "kipinän" on heti löydyttävä?
Itse en henkilökohtaisesti usko sellaiseen, eikä moni muukaan ystäväni. Moni naisista sen sijaan tuntuu vaalivan tuota uskomusta.
Onko tässä sitten se perustavanlaatuinen ero naisten ja miesten parisuhteen hakutavoissa? Nainen haluaa deittailla mahdollisimman isoa otosta miehiä, jotta ensimmäisen kymmenen minuutin aikana se kipinä löytyy edes jonkun kanssa. Parisuhdemielellä liikkuvat miehet haluaisivat sen sijaan tapailla harvempia naisia, mutta selvittää kunnolla ja ajan kanssa, löytyykö se yhteinen sävel. Käytännössä siis miehet joutuvat mukautumaan naisten tapaan, koska aktiivisesti kumppania etsivistä sinkkunaisista suuri osa on näitä ammatti- tai sarjadeittailijoita.
Parin tunnin treffien perusteella kyllä tietää melko hyvin, jos se kipinän löytyminen on ihan toivotonta. Epävarmat tapaukset pääsevät kuitenkin vielä useimmiten jatkoon. Itse olen tapaillut pariakin sellaista miestä, joiden kanssa ei ihan heti kolahtanut, mutta en ollut asiasta varma. Yhden hylkäsin heti ensitapaamisella, koska tiesin, että sitä ihmistä en puolisokseni missään nimessä halua. Tämä tapaus oli ihan ensimmäinen, jonka kanssa lähdin treffeille, joten en kyllä sanoisi, että olisin ollut mikään sarjadeittailija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moniko kommekymppinen, hyvännäköinen töissä käyvä mies pariutuu yh'n kanssa? Aivan, ei yksikään.
Esimerkiksi veljeni on tehnyt tämän vuoden aikana juuri näin. Ja on siis kolmekymppinen, kivannäköinen, korkeasti koulutettu, työssäkäyvä (itse asiassa osakkaana firmassa jossa työskentelee), omistusasunnossa asuva ja lähes päihteetön mies (käyttää alkoholia muutaman kerran vuodessa). Tapasi työn kautta kahden lapsen yksinhuoltajanaisen, saman ikäisen kuin itsekin on, ja nyt seurustelevat onnellisesti.
Kaikki miehet eivät ole samanlaisia turhanpäiväisiä ulisijoita kuin te palstalla tasoteorioistanne hourivat...
Kumppanin lapsi ei kyllä ole mikään mitätön asia, eikä ole myöskään lapsen synnyttäminen ja imettäminen, koska ne jättävät jäljet kroppaan.
En todellakaan halua seurustella ihmisen kanssa, joka on noin vahvasti sidottuna johonkin. En myöskään ole pätkääkään kiinnostunut alkamaan sijaisisäksi jollekin lapselle, kun en välttämättä edes itse halua lapsia. Ainoa hyvä puoli yksinhuoltajassa on se, että hän ei välttämättä halua tehdä kanssani lapsia. Tosin nykyään löytyy muutenkin naisia, jotka eivät halua sitä ensimmäistäkään lasta.
Jännä, että lapsista voi käyttää ihan huoletta tuota "on noin vahvasti sidottuna johonkin", mutta sama ei todennäköisesti pätisi esim työn tai harrastuksen kohdalla ainakaan noin ehdottomasti. Ilmeisesti nämä ihmiset ajattelevat, että yksinhuoltajalla on alle kouluikäisiä lapsia, joiden kanssa vain ollaan kotona ja hiekkalaatikolla ikuisesti.
Vierailija kirjoitti:
Minun veljeni myös on tehnyt samoin. Hän aivokirurgi ja tekee mallintöitä vapaa-ajallaan. Asuu Helsingin keskustassa omistamassaan kattohuoneistossa. Tapasi sairaalassa naisen, joka työskenteli siellä siivojana ja on kolmen lapsen yksinhuoltaja. Jokaisella lapsella on eri isä ja kaikki nämä isät istuvat nyt vankilassa.
Voi luoja mikä tyhmyyden riemuvoitto taas kerran. Sen sijaan että oikeasti pysähtyisit(te) miettimään, miksi todellisuus ei vastaa omaa kieroutunutta maailman- ja ihmiskuvaanne, torjut(te) kerta toisensa jälkeen todellisuuden missä kuitenkin valtaosa ihmisistä elää.
No, omapa on tappionne. (Ja minulla todellakin on se mukava, hyvännäköinen ja fiksu veli, joka seurustelee yksinhuoltajanaisen kanssa.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moniko kommekymppinen, hyvännäköinen töissä käyvä mies pariutuu yh'n kanssa? Aivan, ei yksikään.
Esimerkiksi veljeni on tehnyt tämän vuoden aikana juuri näin. Ja on siis kolmekymppinen, kivannäköinen, korkeasti koulutettu, työssäkäyvä (itse asiassa osakkaana firmassa jossa työskentelee), omistusasunnossa asuva ja lähes päihteetön mies (käyttää alkoholia muutaman kerran vuodessa). Tapasi työn kautta kahden lapsen yksinhuoltajanaisen, saman ikäisen kuin itsekin on, ja nyt seurustelevat onnellisesti.
Kaikki miehet eivät ole samanlaisia turhanpäiväisiä ulisijoita kuin te palstalla tasoteorioistanne hourivat...Kumppanin lapsi ei kyllä ole mikään mitätön asia, eikä ole myöskään lapsen synnyttäminen ja imettäminen, koska ne jättävät jäljet kroppaan.
En todellakaan halua seurustella ihmisen kanssa, joka on noin vahvasti sidottuna johonkin. En myöskään ole pätkääkään kiinnostunut alkamaan sijaisisäksi jollekin lapselle, kun en välttämättä edes itse halua lapsia. Ainoa hyvä puoli yksinhuoltajassa on se, että hän ei välttämättä halua tehdä kanssani lapsia. Tosin nykyään löytyy muutenkin naisia, jotka eivät halua sitä ensimmäistäkään lasta.Jännä, että lapsista voi käyttää ihan huoletta tuota "on noin vahvasti sidottuna johonkin", mutta sama ei todennäköisesti pätisi esim työn tai harrastuksen kohdalla ainakaan noin ehdottomasti. Ilmeisesti nämä ihmiset ajattelevat, että yksinhuoltajalla on alle kouluikäisiä lapsia, joiden kanssa vain ollaan kotona ja hiekkalaatikolla ikuisesti.
Työstä päästään vapaalle ja olen itsekin töissä, joten en muutenkaan ehtisi nähdä naista tuolloin. Lapsista ei päästä vapaalle kuin hyvin harvoin. Harrastuksetkin harvoin vievät koko ihmisen aikaa, enkä minä kyllä olisi sellaisestakaan naisesta kiinnostunut, jonka harrastus veisi kaiken hänen aikansa. Miksi minä odottaisin vuosia, että lapsesta päästään eroon, kun on naisia, joiden kanssa minun ei tarvitse odottaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun veljeni myös on tehnyt samoin. Hän aivokirurgi ja tekee mallintöitä vapaa-ajallaan. Asuu Helsingin keskustassa omistamassaan kattohuoneistossa. Tapasi sairaalassa naisen, joka työskenteli siellä siivojana ja on kolmen lapsen yksinhuoltaja. Jokaisella lapsella on eri isä ja kaikki nämä isät istuvat nyt vankilassa.
Voi luoja mikä tyhmyyden riemuvoitto taas kerran. Sen sijaan että oikeasti pysähtyisit(te) miettimään, miksi todellisuus ei vastaa omaa kieroutunutta maailman- ja ihmiskuvaanne, torjut(te) kerta toisensa jälkeen todellisuuden missä kuitenkin valtaosa ihmisistä elää.
No, omapa on tappionne. (Ja minulla todellakin on se mukava, hyvännäköinen ja fiksu veli, joka seurustelee yksinhuoltajanaisen kanssa.)
Kai ymmärrät, että fiksuus ja yksinhuoltajan kanssa seurustelu on mahdoton yhtälö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suoraan sanottuna matchaan Tinderissä yksinhuoltajia, koska niiltä saa helposti seksiä. Olettaen tietenkin, että ovat hyvännäköisiä. Parisuhdetta en mieti edes hetkeä näiden kanssa.
Aika säälittävä selitys. Luuletko tosiaan, että ne naiset, joilta sinä saat seksiä, eivät saisi seksiä keneltäkään muulta kuin sinulta? Tai että yksinhuoltajat eivät saisi seksiä ihan yhtä helpolla kuin lapsettomat? Mistä ihmeestä tämä oletus tulee?
Kyllähän yksinhuoltajille on tarjolla seksiä paljon vähemmän kuin lapsettomille ja samoin mahdollisuuksia hakea ja harrastaa sitä. Tottakai minä otan mieluummin synnyttämättömän naisen sänkyyni kuin synnyttäneen, mutta noilta tosiaan saa niin helposti ja haluavat usein tavata suoraan seksin merkeissä, koska tapaamisia on lapsen takia hankala järjestää, joten heidän kanssaan pääsee nopeammin asiaan. Lapsettomia sitten tapaillaan pidempään ja mietitään mahdollisia parisuhteitakin.Eli miten tämä nyt menee mielestäsi? Tapaamisia on vaikeaa järjestää, mutta silti heiltä saa helpommin? Etkö laske sitä tapaamisen järjestämistä tähän sitten ollenkaan? Jos joudut odottamaan yksinhuoltajan tapaamista vaikka kuukauden, etkö siinä ajassa jo olisi saanut monta kertaa siltä lapsettomalta, kun ehtisit tapaamaan häntä vaikka joka päivä.
Lasken sen helpoksi saamiseksi, että minun pitää laittaa pari viestiä ja mennä panemaan. Ei sillä ole varsinaisesti väliä, että kuinka pitkään tuota joutuu odottamaan. Lapsettomalle on enemmän ottajia ja heillä on yleensä kovemmat vaatimukset, jolloin lämmittelyä vaaditaan enemmän etenkin Tinderissä. Baarista tietty lähtee naisia helposti matkaan.
Ai. Minä luulin, että sinä ihan mielelläsi vietät aikaa niiden lapsettomien viehättävien naisten kanssa ja haluat tutustua heihin muutenkin kuin seksimielessä. Ei sen lämmittelyn siis luulisi heidän kohdallaan olevan ongelma. Enkä nyt kyllä usko, että niiden yksinhuoltajienkaan kanssa noin vain sovitaan, että hei, sopisiko, jos pannaan kuukauden kuluttua, vaan kyllä siihen sopimiseen ja suostutteluun menee muutenkin aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moniko kommekymppinen, hyvännäköinen töissä käyvä mies pariutuu yh'n kanssa? Aivan, ei yksikään.
Esimerkiksi veljeni on tehnyt tämän vuoden aikana juuri näin. Ja on siis kolmekymppinen, kivannäköinen, korkeasti koulutettu, työssäkäyvä (itse asiassa osakkaana firmassa jossa työskentelee), omistusasunnossa asuva ja lähes päihteetön mies (käyttää alkoholia muutaman kerran vuodessa). Tapasi työn kautta kahden lapsen yksinhuoltajanaisen, saman ikäisen kuin itsekin on, ja nyt seurustelevat onnellisesti.
Kaikki miehet eivät ole samanlaisia turhanpäiväisiä ulisijoita kuin te palstalla tasoteorioistanne hourivat...
Kumppanin lapsi ei kyllä ole mikään mitätön asia, eikä ole myöskään lapsen synnyttäminen ja imettäminen, koska ne jättävät jäljet kroppaan.
En todellakaan halua seurustella ihmisen kanssa, joka on noin vahvasti sidottuna johonkin. En myöskään ole pätkääkään kiinnostunut alkamaan sijaisisäksi jollekin lapselle, kun en välttämättä edes itse halua lapsia. Ainoa hyvä puoli yksinhuoltajassa on se, että hän ei välttämättä halua tehdä kanssani lapsia. Tosin nykyään löytyy muutenkin naisia, jotka eivät halua sitä ensimmäistäkään lasta.Jännä, että lapsista voi käyttää ihan huoletta tuota "on noin vahvasti sidottuna johonkin", mutta sama ei todennäköisesti pätisi esim työn tai harrastuksen kohdalla ainakaan noin ehdottomasti. Ilmeisesti nämä ihmiset ajattelevat, että yksinhuoltajalla on alle kouluikäisiä lapsia, joiden kanssa vain ollaan kotona ja hiekkalaatikolla ikuisesti.
Työstä päästään vapaalle ja olen itsekin töissä, joten en muutenkaan ehtisi nähdä naista tuolloin. Lapsista ei päästä vapaalle kuin hyvin harvoin. Harrastuksetkin harvoin vievät koko ihmisen aikaa, enkä minä kyllä olisi sellaisestakaan naisesta kiinnostunut, jonka harrastus veisi kaiken hänen aikansa. Miksi minä odottaisin vuosia, että lapsesta päästään eroon, kun on naisia, joiden kanssa minun ei tarvitse odottaa?
Niin, tuota juuri tarkoitin. Sinullakin on oletus, että kun ihmisellä on lapsia, hän on niiden kanssa 24/7. Ja että kaikkien yksinhuoltajasinkkujen lapset ovat alle kouluikäisiä ja kestää vuosikausia "päästä niistä eroon". Käsitätkö, että on hieman eri asia seurustella, jos lapset ovat 2- ja 5 -vuotiaat, kuin jos lapset ovat 10- ja 13-vuotiaat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suoraan sanottuna matchaan Tinderissä yksinhuoltajia, koska niiltä saa helposti seksiä. Olettaen tietenkin, että ovat hyvännäköisiä. Parisuhdetta en mieti edes hetkeä näiden kanssa.
Aika säälittävä selitys. Luuletko tosiaan, että ne naiset, joilta sinä saat seksiä, eivät saisi seksiä keneltäkään muulta kuin sinulta? Tai että yksinhuoltajat eivät saisi seksiä ihan yhtä helpolla kuin lapsettomat? Mistä ihmeestä tämä oletus tulee?
Kyllähän yksinhuoltajille on tarjolla seksiä paljon vähemmän kuin lapsettomille ja samoin mahdollisuuksia hakea ja harrastaa sitä. Tottakai minä otan mieluummin synnyttämättömän naisen sänkyyni kuin synnyttäneen, mutta noilta tosiaan saa niin helposti ja haluavat usein tavata suoraan seksin merkeissä, koska tapaamisia on lapsen takia hankala järjestää, joten heidän kanssaan pääsee nopeammin asiaan. Lapsettomia sitten tapaillaan pidempään ja mietitään mahdollisia parisuhteitakin.
Eli miten tämä nyt menee mielestäsi? Tapaamisia on vaikeaa järjestää, mutta silti heiltä saa helpommin? Etkö laske sitä tapaamisen järjestämistä tähän sitten ollenkaan? Jos joudut odottamaan yksinhuoltajan tapaamista vaikka kuukauden, etkö siinä ajassa jo olisi saanut monta kertaa siltä lapsettomalta, kun ehtisit tapaamaan häntä vaikka joka päivä.
Lasken sen helpoksi saamiseksi, että minun pitää laittaa pari viestiä ja mennä panemaan. Ei sillä ole varsinaisesti väliä, että kuinka pitkään tuota joutuu odottamaan. Lapsettomalle on enemmän ottajia ja heillä on yleensä kovemmat vaatimukset, jolloin lämmittelyä vaaditaan enemmän etenkin Tinderissä. Baarista tietty lähtee naisia helposti matkaan.
Ai. Minä luulin, että sinä ihan mielelläsi vietät aikaa niiden lapsettomien viehättävien naisten kanssa ja haluat tutustua heihin muutenkin kuin seksimielessä. Ei sen lämmittelyn siis luulisi heidän kohdallaan olevan ongelma. Enkä nyt kyllä usko, että niiden yksinhuoltajienkaan kanssa noin vain sovitaan, että hei, sopisiko, jos pannaan kuukauden kuluttua, vaan kyllä siihen sopimiseen ja suostutteluun menee muutenkin aikaa.
Kyllä se yleensä aika suoraviivaista on noiden kanssa. Ei tavallaan mitään menetettävää, joten voi ehdottaa suoraan.
Valtaosa naisista on niin huonoja keskustelemaan, että ei sitä voi miksikään nautinnoksi usein sanoa. Kasvotusten kuitenkin vasta näkee, että toimiiko vai ei. Miellyttävän ihmisen tapailu ei tosiaan ole ikävää puuhaa.
Joo o
Että semmoinen tapaus tämä .
Kyllä jotain kertoo naisesta sekin jos lapsia on monen eri äijän kaa. ..Ei hyvä.
Mutta jokaisen oma asia.
Joka vko:n loppu tulee uusia yh-äitejä , määrät kasvavat nopeasti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hauska aina todeta näissä ketjuissa, miten joillain miehillä on se käsitys, että jos lapsia jo hankkinut nainen "ei kelpaa" heille, niin nämä eivät voi mitenkään "kelvata" kenellekään. (Sivuhuomautuksena muuten, että epäilen ainakin joidenkin tällaisten miesten kommenttien takana oikeasti olevan nainen. Ehkäpä sellainen, joka ei uskalla lähteä omasta huonosta parisuhteestaan omien ennakkokäsitystensä takia. Sääli sinänsä.) Yksinhuoltajia on ihan joka lähtöön, niin on miehiäkin. Ja hui kauhistus, kaikki miehet eivät "kelpaisi" edes kaikille yksinhuoltajille :) Ja vaikka se nyt näille pragmaattisille plus/miinus-listaajille käsittämätön ajatus onkin, on myös sellaisia ihmisiä, jotka todellakin rakastuvat toiseen ihmiseen. Ihan sellaisena kuin tämä on. Ajatelkaa, virheineen päivineen. Lapsineen päivineen. Miettikää, miten onnekkaita sellaiset ihmiset ovat, jotka saavat kokea sellaisen rakkauden, jossa toinen hyväksyy sinut sellaisena kuin olet. Ja toivottavasti saavat samanlaista hyväksyntää myös omalle kohdalleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suoraan sanottuna matchaan Tinderissä yksinhuoltajia, koska niiltä saa helposti seksiä. Olettaen tietenkin, että ovat hyvännäköisiä. Parisuhdetta en mieti edes hetkeä näiden kanssa.
Aika säälittävä selitys. Luuletko tosiaan, että ne naiset, joilta sinä saat seksiä, eivät saisi seksiä keneltäkään muulta kuin sinulta? Tai että yksinhuoltajat eivät saisi seksiä ihan yhtä helpolla kuin lapsettomat? Mistä ihmeestä tämä oletus tulee?
Kyllähän yksinhuoltajille on tarjolla seksiä paljon vähemmän kuin lapsettomille ja samoin mahdollisuuksia hakea ja harrastaa sitä. Tottakai minä otan mieluummin synnyttämättömän naisen sänkyyni kuin synnyttäneen, mutta noilta tosiaan saa niin helposti ja haluavat usein tavata suoraan seksin merkeissä, koska tapaamisia on lapsen takia hankala järjestää, joten heidän kanssaan pääsee nopeammin asiaan. Lapsettomia sitten tapaillaan pidempään ja mietitään mahdollisia parisuhteitakin.
Eli miten tämä nyt menee mielestäsi? Tapaamisia on vaikeaa järjestää, mutta silti heiltä saa helpommin? Etkö laske sitä tapaamisen järjestämistä tähän sitten ollenkaan? Jos joudut odottamaan yksinhuoltajan tapaamista vaikka kuukauden, etkö siinä ajassa jo olisi saanut monta kertaa siltä lapsettomalta, kun ehtisit tapaamaan häntä vaikka joka päivä.
Lasken sen helpoksi saamiseksi, että minun pitää laittaa pari viestiä ja mennä panemaan. Ei sillä ole varsinaisesti väliä, että kuinka pitkään tuota joutuu odottamaan. Lapsettomalle on enemmän ottajia ja heillä on yleensä kovemmat vaatimukset, jolloin lämmittelyä vaaditaan enemmän etenkin Tinderissä. Baarista tietty lähtee naisia helposti matkaan.Ai. Minä luulin, että sinä ihan mielelläsi vietät aikaa niiden lapsettomien viehättävien naisten kanssa ja haluat tutustua heihin muutenkin kuin seksimielessä. Ei sen lämmittelyn siis luulisi heidän kohdallaan olevan ongelma. Enkä nyt kyllä usko, että niiden yksinhuoltajienkaan kanssa noin vain sovitaan, että hei, sopisiko, jos pannaan kuukauden kuluttua, vaan kyllä siihen sopimiseen ja suostutteluun menee muutenkin aikaa.
Kyllä se yleensä aika suoraviivaista on noiden kanssa. Ei tavallaan mitään menetettävää, joten voi ehdottaa suoraan.
Valtaosa naisista on niin huonoja keskustelemaan, että ei sitä voi miksikään nautinnoksi usein sanoa. Kasvotusten kuitenkin vasta näkee, että toimiiko vai ei. Miellyttävän ihmisen tapailu ei tosiaan ole ikävää puuhaa.
Mutta tämähän ei ole mitenkään sidoksissa siihen, onko kyseessä yksinhuoltaja vai ei. Eli siinä mielessä on ihan järjetöntä sanoa, että on mukavampi treffailla lapsettomia tai että yksinhuoltajia saa helpommin panoseuraksi. Juurihan itsekin sanoit, että niitä lapsettomiakin saa baarista ihan helposti panoseuraksi.
Perunamuusia ja tölkkilihapullia kirjoitti:
Joo o
Että semmoinen tapaus tämä .
Kyllä jotain kertoo naisesta sekin jos lapsia on monen eri äijän kaa. ..Ei hyvä.Mutta jokaisen oma asia.
Joka vko:n loppu tulee uusia yh-äitejä , määrät kasvavat nopeasti
Mitä siis halusit sanoa? Miten tämä liittyi yhtään mihinkään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suoraan sanottuna matchaan Tinderissä yksinhuoltajia, koska niiltä saa helposti seksiä. Olettaen tietenkin, että ovat hyvännäköisiä. Parisuhdetta en mieti edes hetkeä näiden kanssa.
Aika säälittävä selitys. Luuletko tosiaan, että ne naiset, joilta sinä saat seksiä, eivät saisi seksiä keneltäkään muulta kuin sinulta? Tai että yksinhuoltajat eivät saisi seksiä ihan yhtä helpolla kuin lapsettomat? Mistä ihmeestä tämä oletus tulee?
Hhaha av-mamman raivokohtaus. Parasta viihdettä
Halvat on huvit sullakin.Sosiopaatti.
Vierailija kirjoitti:
Outo keskustelu. Ihmiset ovat todella hukassa elämässään. Kysymyshän on rakkaudesta, ei siitä, onko lapsia, varakas, koulutus yms. Kun rakkaus tulee kohdalle, ulkoisilla tekijöillä ei ole mitään merkitystä. Silloin sydän sanoo, ei järki. Ja ellei rakkautta tule kohdalle, suhdetta ei kannata aloittaa. Silloin tehtävänä on vielä opetella itsensä rakastamista. Elämä on lopulta aika yksinkertaista.
Se, joutuisiko toisen kanssa elämään lapsiperhe-elämää vai ei, on minusta aika helvetin kaukana "ulkoisesta tekijästä". Minulla on ainakin tapana seurustella sellaisten ihmisten kanssa, jotka haluavat elämältä samoja asioita kuin minäkin haluan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moniko kommekymppinen, hyvännäköinen töissä käyvä mies pariutuu yh'n kanssa? Aivan, ei yksikään.
Esimerkiksi veljeni on tehnyt tämän vuoden aikana juuri näin. Ja on siis kolmekymppinen, kivannäköinen, korkeasti koulutettu, työssäkäyvä (itse asiassa osakkaana firmassa jossa työskentelee), omistusasunnossa asuva ja lähes päihteetön mies (käyttää alkoholia muutaman kerran vuodessa). Tapasi työn kautta kahden lapsen yksinhuoltajanaisen, saman ikäisen kuin itsekin on, ja nyt seurustelevat onnellisesti.
Kaikki miehet eivät ole samanlaisia turhanpäiväisiä ulisijoita kuin te palstalla tasoteorioistanne hourivat...
Huom! Seurustelevat. Jos jonkun kanssa viettää aikaa se ei tarkoita, että ollaan sitoutumassa loppuelämäksi. Yksinhuoltajien kanssa on kepeämäpi seurustella, kun he eivät parin seksikerran jälkeen puhu yhteenmuuttamisesta ja perheen perustamisesta.
Eli miten tämä nyt menee mielestäsi? Tapaamisia on vaikeaa järjestää, mutta silti heiltä saa helpommin? Etkö laske sitä tapaamisen järjestämistä tähän sitten ollenkaan? Jos joudut odottamaan yksinhuoltajan tapaamista vaikka kuukauden, etkö siinä ajassa jo olisi saanut monta kertaa siltä lapsettomalta, kun ehtisit tapaamaan häntä vaikka joka päivä.