Miltä tuntuu asua Helsingissä?
Asun itse täällä "perusperämetsässä".
Tampere on lähin suurempi kaupunki, mutta näitä pienempiä kuntia on tässä ympäristössä. Helsingissä olen päässyt käymään lähinnä ne harvat kerran kun on lähdetty etelään.
Hullua, että oman maan pääkaupunki on täysin vieras monella tapaa.
Mikä siellä on parasta? Voisitko koskaan muuttaa pois? Siis Suomen sisällä?
Kommentit (69)
Muualta muuttaneena plussaa työpaikkojen laajuus,mahdollisuus olla itsensä, paljon tapahtumia. Miinusta oma suku asuu kaukana, ihmiset ei tunne toisiaan, kiireellisyys,tapaamiset sovitaan kalentereiden kanssa,pitkät välimatkat
Kuunnelkaapa Dannya, kertoo Helsingistä paljon ja pätee tänä päivänä myös, 45 sekunnin kohdalta alkaa luento. https://youtu.be/Y8ljxN7_AAw?t=45s
Rennolta ja vapaalta. Pienemmät paikkakunnat ahdistavat. On kivaa kun on paljon kauppoja ja tapahtumia ja ihmisiä. Turvallisuus. Ihmiset ja "elämä" tuo turvallisuudentunteen.
Vierailija kirjoitti:
Kuunnelkaapa Dannya, kertoo Helsingistä paljon ja pätee tänä päivänä myös, 45 sekunnin kohdalta alkaa luento. https://youtu.be/Y8ljxN7_AAw?t=45s
Helsinki, savuinen, sumuinen kaupunki
Ihmiset ei tunne edes naapuriaan
Kaikilla on kiire, harva täällä hymyilee
Näkymättömät langat repivät ja nykivät sätkynukkeja
Jotka poukkoilevat kuin saalis kalat sumpussa
Kaikilla on kiire ei minnekkään
Helsingissä ei asu enää helsinkiläisiä
On vain joukko yksinäisiä, ja heitä on monta, liian monta
En tahtoisi olla yksi heistä
Tahdon olla vapaa, ja hengittää havun tuoksua
Täällä olen kuin vanki, lähden Kuusamoon
Rentouttavaa kävellä ihmispaljoudessa jossa olet kaikille tuntematon. Tuossa on sitä jotain!
Ihana Helsinki, pääsispä takaisin! Muutin pari vuotta sitten pikkukaupunkiin (n. 70 000 as.) töiden takia, mutta haaveilen paluusta pääkaupunkiin. Helsinki on sopiva kooltaan ja kiva tarjonnaltaan. Kallishan se on moneen muuhun verrattuna, joten töitä pitäis löytyä sekä itselle että puolisolle, jotta muutto olisi realistinen.
Välimatkat tuntuvat tosi pitkiltä, kun niitä itselle tärkeitä kohteita on siroteltu ympäri kaupunkia. On melkeinpä sääntö kuin poikkeus, että pitää puoli tuntia istua julkisissa päästäkseen sinne, mihin haluaa. Tämä siis verrattuna siihen, että pienemmässä kaupungissa pääsee pyörällä mihin vain. En olisi tätä tullut ajatelleeksi aikaisemmin, kun Helsingistä sanotaan että kaikki on niin lähellä.
Olen syntynyt Helsingissä, ja parin vuoden hairahdusta lukuun ottamatta olen asunut koko ikäni samassa kaupunginosassa itäisessä Helsingissä.
Käytän keskustan palveluita todella harvoin - noin kerran-pari kuukaudessa - mutta pidän siitä, että kaikki palvelut ovat kuitenkin lähettyvilläni niitä tarvitessani.
En mä täältä osaisi enää lähteä pois vaikka välillä haaveilenkin omakotitalosta isolla tontilla. Kerrostaloasuminen meren äärellä saa riittää, eipähän tarvitse ainakaan tehdä lumitöitä :)
Helsingissä on upea asua. Se on kotikaupunkini, olen syntynyt täällä. En ole koskaan asunut muualla. En usko, että voisin muuttaa Suomen sisällä mihinkään muuhun kaupunkiin. Helsingissä on kaikkea, minulla on täällä kaikki.
Tykkään asua Hesassa. Täällä on tosin aika ahtaat lokerikot, mutta hesalaisena olen tottunut kennosto asumiseen. En paljoa tilaa vaadi.
Parasta on se, että perhe ja ystävät asuu täällä. Täällä on kouluja ja työpaikkoja. Julkinen liikenne toimii. Muuten tääl ei ookaan mitään hyvää. Ahdistavaa, kun on niin paljon ihmisiä ja asutusta joka suunnalla. Muutan valmistuttuani varmaan pienempään kaupunkiin. Harmi vaan, että läheiset jää sitte tänne. Mut koko ikäni täällä asuneena tää paikka on niin nähty.
Tykkään tosi paljon! Olen asunut ennen Helsinkiä mm. Espoossa, Jyväskylässä, Rovaniemellä ja Oulussa. Espoo oli sekava, pitkät välimatkat eikä keskustaa ollenkaan, hankala kulkea mihinkään ilman omaa autoa. Jyväskylä taas näyttäytyi mulle jotenkin nihkeältä ja pieneltä, Rovaniemi ei tuntunut tarpeeksi lapilta vaikka olikin pohjoisessa keskellä ei-mitään ja Oulusta mulle jäi vähän kuppikuntainen ja tyly vaikutelma. Huom! Nämä oli siis vain niitä negatiivisia puolia kyseisistä paikoista, jokaisessa oli paljon hyvääkin ja kaikissa paikoissa viihdyin silloin kun niissä asuin. :)
Helsingistä en keksi kovin huonoja puolia niin helposti. Luulin ennen täällä asumista, että Helsingissä asuminen olisi samaa kuin muuttaisi johonkin ihan ydinkeskustaan, vaikka Mikonkadulle Rautatientorin viereen ja ihan aina olisi kova meteli, sellainen suurkaupungin tuntu suomalaisittain. :D Ei pidä yhtään paikkaansa! Olen asunut läntisessä Helsingissä (Munkkiniemi, Meilahti) ja idässäkin (Herttoniemenranta, Jollas). Nyt asun idässä ja viihdyn täällä. Asunto on meren lähellä, ei mikään luksusasunto todellakaan vaan vuokrakoti. Mutta ulkoilumaastot on heti ovelta, kaupunginosa on pieni ja "kylämäinen", lapsen tuleva koulu reilusti alle kilometrin päässä. Kauhean kiva paikka! Ja silti Helsingin keskustaan pääsee reilussa puolessa tunnissa. Tykkään, enkä vaihda jos ei työ- tai muut kuviot pakota muuttamaan. :)
Vierailija kirjoitti:
Tykkään asua Hesassa. Täällä on tosin aika ahtaat lokerikot, mutta hesalaisena olen tottunut kennosto asumiseen. En paljoa tilaa vaadi.
Hesalainen siinä... :)
Asuin tunnin ajomatkan päässä Helsingistä, sittem muutin tänne opiskelemaan. Opiskelu kuitenkin tyssäsi ja rupesin duunariksi. Asun Kalliossa (kuten kaikki muutkin landelta tulevat) ja nautin joka hetkestä. Entiselle kotipaikkakunnalle on hyvät yhteydet. Kalliossa on puistoa, paljon nuoria, kauniita taloja ja baareja. Paras paikka viettää nuoruutta. Keskustaan pääsee parissa hetkessä. Meri lähellä, Töölönlahti lähellä, keskusta.
Herään ratikoiden ääniin. Olen ehkä vielä naiivi tai yksinkertaisesti pönde, mutta ulos astuessa tuntuu välillä kuin lähtisi isompaankin seikkailuun. Kesäaamuina, saatan kävellä keskustaan tai muualle lähialueille ja tehdä shoppailu/ kirppiskierroksen. Menen torikahville, Tuomiokirkon portaille, yksille, kävelen kaivariin. Luen kirjaa tuntikausia Suomenlinnan kallioilla (joka muuten on siistein paikka ikinä). Saan mielenrauhaa vain hengittämällä tätä kaupunkia. Rakastan myös sitä tunnetta että ulkopaikkakuntalaisena löydän aina uusia aarteita kaupungin uusista kolkista: uusi ranta, kahvila, kirppis, ravintola, hengailupaikka. Kaikkien vuosien jälkeen löydän aina uutta, ja aina uudestaan tunnen olevani keskellä jotain älyttömän siistiä.
Olen syntynyt Joensuussa ja muutin Helsinkiin opiskelemaan vuonna 1982. Ensin asuin Hakanuenessä kommuunissa, välillä Järvenpäässä ja viimeiset 20 vuotta Munkkiniemessä.
Täällä viihdyn, meri on lähellä, ihanat naapurit ja Max's.
Töissä käyn Espoossa, jonne pyöräilen Kuusisaaren ja Lehtisaaren läpi.
En voisi kuvitella muuttavani Suomessa minnekään muualle, kokeillut olen ja asunut ulkomailla miljoonakaupungissa. Täällä on työt, palvelut, kulttuuritarjonta, joita ei muualla Suomessa ole, toisaalta kuitenkin meri ja metsät.
Täällä on tosi ahdistavaa ja tylsää sekä äärimmäisen yksinäistä.
Ihmisiä on vaikka kuinka paljon mutta silti yksinäistä.
Ja lisäksi hyvin rumaa, ankeaa ja pakokaasujen kyllästämä ilma sekä melua.
Missään ei ole täyttä hiljaisuutta.
Syntynyt ja koko ikäni täällä asunut. Itse rakastan Helsinkiä, erityisesti keväisin ja kesäisin. Asun Länsi-Helsingissä, täältä on hyvät yhteydet sekä busseilla että autolla. En voisi asua sisämaassa, rakastan merta niin paljon. Voisin ehkä Turussa tai Espoossa asua mutta varmaan kaipaisin tänne takaisin, onhan tää mun kotikaupunki. :)
Minulla on saksalainen mies, joten voi olla, että joskus muutan Saksaan ainakin hetkeksi. Silloin haluaisin Hampuriin, koska se muistuttaa hyvin paljon Helsinkiä! Erona tosin se, että täällä taitaa asua noin 600 000 ihmistä ja siellä noin 4 miljoonaa.. :D
Asuin vuoden landella työn takia ja meinasin seota. Ei enää ikinä. Helsinki on mun paikka. Rauhallista kunhan osaa valita asuinpaikan oikein, mutta kaikki kätevien kulkuetäisyyksien päässä