Lue keskustelun säännöt.
Omituisia ajatuksia ihmisillä - ei vastikkeellinen työttömyyskorvaus ole ilmaistyötä
19.11.2016 |
Koska siitä maksetaan - se työttömyyskorvaus joka kuukausi. Eli rahaa tilille. Sen rahan eteen vain täytyy tehdä jotain. Kuten yleensäkin elämässä.
Tämänhän pitäisi olla itsestäänselvyys. Tosi omituista, että joskus on voinut saada ilmaista rahaa.
Vain jos töihin pakotettaisiin ilman euronkaan korvausta olisi se ilmaista pakkotyötä.
Nythän työtä ei tarvitse tehdä jos ei ota korvausta. Joten ei ole pakkotyötä. Eikä ole myöskään ilmaistyötä koska siitä maksetaan korvaus - tuo kuukausittainen työttömyyskorvaus.
Tämähän on aivan selkeä, järkevä ja itsestäänselvä asia.
Kommentit (301)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ihan hyvä että työttömät ei elä herroiksi kun itse opiskelijana elän velaksi.valmistumisen jälkeen muutan ulkomaille ja menen rikkaisiin naimisiin :) ei vaan voi odottaa että se raha tippuu taivaasta, kun ei sitä jaella opiskelijoillekaan jotka raataa hiki hatussa.sitäpaitsi jossain tutkimuksessahan sanottiin että melkein kaikki suomalaiset saisi ulkomailta töitä.
Ei voi olla totta. Etkö sinä ole ajatellut, että lähes jokainen työttömänä oleva on jo aikoinaan elänyt opintotuen ja -lainan turvin? Missähän kuplassa sinä elät? Jos nykyiset opiskelijat eivät työllisty, niin hekin saavat työttömyyskorvausta, jos ei nyt heti valmistumisen jälkeen, niin jossain vaiheessa seuraavan 50 vuoden aikana.
Mutta hieno juttu, että olet jo rikkaan puolison löytänyt ulkomailta, toivottavasti löydät töitäkin. Mitä töitä suosittelet tulevasta kotimaastasi yli 50-vuotiaille tehdastyöläisille, joilla ei ole kielitaitoa eikä kielipäätä?
Tätä itsekin ihmettelen, että eikö opiskelijat tajua, että työttömätkin ovat opiskelleet aikoinaan. Eikä sitä, että monesta heistä itsestäänkin tulee työttömiä suoraan tai sitten jossain vaiheessa. Itse tiedän muutaman työttömän, joista lähes kaikilla on ainakin jokin koulutus. Tiedän myös akateemisia pitkäaikaistyöttömiä. Tunnen työttömiä, koska tällä alueella on huono työllisyys. Itselläni on tuuria, kun olen saanut töitä, mutta olen ollut työttömänä pitkälle koulutettunakin joskus ja maksanut lainoja takaisin korvauksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko ap kuullut koskaan ns. Uuden - Seelannin mallista? Kaikki työttömyyskorvaukset tulivat vastikkeeliseksi. Sai pienen korvauksen, kun teki työtä. Mitä siitä seurasi? Kukaan ei enää ottanut ketään oikeasti töihin, kun kaikki sanottiin irti ja otettiin sitten takaisin sillä työttömyyskorvauksen suuruisella palkalla.Työnantajat hyötyivät ja siitä seurasi se, että jokainen perusti firman ja sai valtiolta tukea taas uusien työttömien palkkaamiseen korvauksen suuruisella rahalla.
Mitä tapahtuu ostovoimalle?????
Miten tämä käytännössä tapahtuu, kun on useampia pieniä, mutta yli 3-v. lapsia? Päivähoito maksaa tietääkseni järjestelmälle enemmän kuin vanhemmille.
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt pätkätöitä melkein koko elämäni lukuunottamatta yhtä vakituista monen vuoden työsuhdetta. Nämä pätkätyöt ovat olleet peräkkäisiä, niin että varsinaisesti työttömänä ei ole tarvinnut juuri olla. Kun sitten kerran olin joutumassa työttömäksi, hakeuduin heti työharjoitteluun: saisihan siitä työttömyyskorvauksen päälle 9 e / päivä ja vielä parempaa, mahdollisesti jalkaa oven väliin.
Reilu osa tuosta 9 euron päiväkorvauksesta meni tietysti työmatkoihin. Työpäivän pituus oli 8 h (normaali 5 pvä / vko) eli tuntipalkka oli aivan mitätön, ja verot veivät viidesosan korvauksesta. Mitkään työtovereiden edut eivät tietenkään minua koskeneet: ei työterveys, ei lomat, eivät lounassetelit yms. Työpanokseni oli kuitenkin työpaikalle merkittävä. Työpaikka ei olisi pärjännyt ilman minun tehtäviäni tekevää henkilöä. Pystyin omalla kokemuksellani ja koulutuksellani kehittämäänkin toimenkuvaani aiempaa laajemmaksi, ja minua pyydettiinkin pidentämään työharjoitteluaikaani maksimiin. Näin tehtiinkin.
Sainko jalkaa oven väliin? En, kovin vain oltiin haikeita, kun työharjoitteluaikani päätteeksi minut jouduttiin vaihtamaan toiseen työharjoittelijaan - samoin kuin minä olin aiemmin korvannut edellisen työharjoittelijan. Jos he eivät olisi saaneet työharjoittelijaa toisensa perään, he olisivat joutuneet palkkaamaan samaan tehtävään jonkun ihan oikean työntekijän ihan oikealla palkalla ja eduilla. Taloudellisesti paljon hyödyllisempää heille oli käyttää hyväksi mahdollisuutta ottaa aina uusi harjoittelija harjoittelemaan tehtävään, johon ei ikinä palkattaisi ketään, jäämään toimistolle syömään omatekoisia eväitä samalla, kun kollegat lähtivät yhdessä ravintolaan lounaalle.
Olit typerä kun suistuit jatkamaan työharjoittelua. Olisit kysellyt ennen jatkon sopimista työkavereilta harjoittelijoiden historiaa, niin olisit jo silloin kuullut että harjoittelijoita on ollut peräjälkeen monta, eikä ketään ole palkattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pakkotyötä koska ei ole pakko tehdä. Mutta silloin ei saa rahaa.
Näinhän se menee kaikissa töissä.
Ilmaista rahaa ei ole olemassa koska se on viety toisilta jotka ovat tehneet sen eteen töitä.
Koko julkisella työskentely on lusmuilua. Palkat maksetaan toisten tienaamista rahoista.
Jos jostakin pitää tässä yhteiskunnassa säästää niin potkut puolelle julkisella puolella työskenteleville.
Julkisen puolen työtä on mm. opetus, päivähoito, terveydenhoito, tämäkö kaikki pitisi lopettaa? Vai tarkoitatko vain toimistoissa tehtävää työtä, esim poliisilaitoksen lupapalveluita, te-toimiston työttömyystarvalausuntoja, KELAn kuntoutuspäätöksiä? Nämäkö lakkaustetaan? Ja sitten itket kun et saa passia mistään, et saa työttömyyskorvausta tai päätöstä vuorotteluvapaasta tai lääkärimaksun KELA-korvaus ei kilahdakaan tilille.. Ihmiset on usein sitä mieltä, että tehdään turhaa työtä, mutta samat ihmiset vaatiat isoon ääneen palveluja ja nopeasti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ihan hyvä että työttömät ei elä herroiksi kun itse opiskelijana elän velaksi.valmistumisen jälkeen muutan ulkomaille ja menen rikkaisiin naimisiin :) ei vaan voi odottaa että se raha tippuu taivaasta, kun ei sitä jaella opiskelijoillekaan jotka raataa hiki hatussa.sitäpaitsi jossain tutkimuksessahan sanottiin että melkein kaikki suomalaiset saisi ulkomailta töitä.
Sinähän vasta valopää olet!!! Et siis odota, että raha tippuu taivaasta, vaan että löydät rikkaan puolison ulkomailta! Onnea etsintään! Ja kerropa mistä maasta ja mitä töitä olisi ulkomailla tarjolla?
Vierailija kirjoitti:
Lapsilisäkin on vapaaehtoista ottaa vastaan. Aika moni sen taitaa ottaa. Miksi sitä maksetaan vastikkeettomasti? Eihän se lapsi tai sen vanhempi tee mitään tämän summan eteen yhteiskunnan hyväksi? Eikö tämänkin summan eteen lapsen vanhemman täytyisi edes yrittää kasvattaa sitä lastaan tai jos se ei kiinnosta niin pitäisi käydä vaikka 10 tuntia viikossa jossain futisharkoissa tai keräämässä roskia ojan pohjalta (jota lapset muuten sinne usein viskelevät).
Tarkoitit tietysti sarkasmiksi, mutta tuossa on järkeä. Jos ihmiset ajattelisivat pikkuisen enemmän yleistä hyvää, saisivat lapsetkin hyvän mallin.
Itseni ärsytti hirveästi leikkipuiston sotkuisuus, kunnes keksin alkaa ottaa mukaan muovipussin ja vanhat hanskat. Lasten leikkiessä keräsin roskia, ja lapsetkin innostuivat niitä bongaamaan. Tuli parempi mielikin kuin somessa roikkumisesta.
P.S. Työttömyyskorvaushan ei ole vastikkeetonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt pätkätöitä melkein koko elämäni lukuunottamatta yhtä vakituista monen vuoden työsuhdetta. Nämä pätkätyöt ovat olleet peräkkäisiä, niin että varsinaisesti työttömänä ei ole tarvinnut juuri olla. Kun sitten kerran olin joutumassa työttömäksi, hakeuduin heti työharjoitteluun: saisihan siitä työttömyyskorvauksen päälle 9 e / päivä ja vielä parempaa, mahdollisesti jalkaa oven väliin.
Reilu osa tuosta 9 euron päiväkorvauksesta meni tietysti työmatkoihin. Työpäivän pituus oli 8 h (normaali 5 pvä / vko) eli tuntipalkka oli aivan mitätön, ja verot veivät viidesosan korvauksesta. Mitkään työtovereiden edut eivät tietenkään minua koskeneet: ei työterveys, ei lomat, eivät lounassetelit yms. Työpanokseni oli kuitenkin työpaikalle merkittävä. Työpaikka ei olisi pärjännyt ilman minun tehtäviäni tekevää henkilöä. Pystyin omalla kokemuksellani ja koulutuksellani kehittämäänkin toimenkuvaani aiempaa laajemmaksi, ja minua pyydettiinkin pidentämään työharjoitteluaikaani maksimiin. Näin tehtiinkin.
Sainko jalkaa oven väliin? En, kovin vain oltiin haikeita, kun työharjoitteluaikani päätteeksi minut jouduttiin vaihtamaan toiseen työharjoittelijaan - samoin kuin minä olin aiemmin korvannut edellisen työharjoittelijan. Jos he eivät olisi saaneet työharjoittelijaa toisensa perään, he olisivat joutuneet palkkaamaan samaan tehtävään jonkun ihan oikean työntekijän ihan oikealla palkalla ja eduilla. Taloudellisesti paljon hyödyllisempää heille oli käyttää hyväksi mahdollisuutta ottaa aina uusi harjoittelija harjoittelemaan tehtävään, johon ei ikinä palkattaisi ketään, jäämään toimistolle syömään omatekoisia eväitä samalla, kun kollegat lähtivät yhdessä ravintolaan lounaalle.
Olit typerä kun suistuit jatkamaan työharjoittelua. Olisit kysellyt ennen jatkon sopimista työkavereilta harjoittelijoiden historiaa, niin olisit jo silloin kuullut että harjoittelijoita on ollut peräjälkeen monta, eikä ketään ole palkattu.
Tässä toistuu kerrasta toiseen luultavasti se sama, että uusi kuvittelee olevansa parempi kuin edellinen, sekä että minut nyt kyllä palkataan. Monihan väittää, että hyvä tyyppi kyllä palkataan. Miksi palkattaisiin, jos hyviä saa ilmaiseksikin? Eikä useimmiten palkata edes sitä parasta, vaan keskinkertainen, joka sulautuu porukkaan, eikä tee liikaa. Vakkarit antavat parhaat arvostelut sellaiselle.
Hyvinvointivaltio eli sosiaalivaltio on valtio, jossa valtiolle on annettu keskeinen rooli kansalaisten elintason ja toimeentulon varmistamisessa. Hyvinvointivaltio perustuu sosiaaliliberalismiin. Suomessa sosiaaliset oikeudet on kirjattu perustuslain 19 pykälään. Suomessa hyvinvointipalvelut ovat suuressa määrin kuntien vastuulla.
Antiikin Roomasta kehittyi loppuvaiheissaan hyvinvointivaltio tunnuksenaan "leipää ja sirkushuveja". Preussissa ja Saksissa rakennettiin hyvinvointivaltiota jo 1840-luvulla. Saksassa luotiin 1800-luvun lopulla Otto von Bismarckin johdolla vieläkin yleisesti käytössä olevia hyvinvointivaltion elementtejä kuten sosiaalivakuutus.
Hyvinvointivaltion tavoite on köyhyyden ja suurten sosiaalisten eriarvoisuuksien poistaminen.
Hyvinvointivaltion rakentamisella on ollut vahva periaatteellinen kannatus läpi puoluekentän sotien jälkeen ja etenkin 1960-luvulta lähtien. Hyvinvointivaltio on edelleen erittäin suosittu kansalaisten keskuudessa. Suomalaiseen järjestelmään on otettu vaikutteita Ruotsista ja tämän vuoksi maiden sosiaalijärjestelmissä on paljon yhdenmukaisuuksia. Usein puhutaan pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta, ja tämä käsite tunnetaan myös pohjoismaiden ulkopuolella.
Väitteitä puolesta
humanitäärinen – oikeus elämän perusasioihin on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus ja ihmisten ei pitäisi joutua kärsimään tarpeettomasti varojen puutteen takia.
altruismi – toisten auttaminen on moraalinen velvollisuus useimmissa kulttuureissa; hyväntekeväisyys ja tuki ihmisille, jotka eivät voi auttaa itseään, nähdään laajalti moraalisina valintoina.
utilitäärinen – sama määrä rahaa tuottaa enemmän iloa köyhälle annettuna kuin rikkaalle annettuna; tällöin varallisuuden jako rikkaalta köyhälle lisää yleistä onnellisuutta yhteisössä.
taloudellinen – sosiaaliset ohjelmat palvelevat monia taloudellisia toimintoja, kuten kysynnän säätely ja työmarkkinoiden rakentaminen.
yhteisöllinen – sosiaaliset ohjelmat edistävät päämääriä, jotka liittyvät koulutukseen, perheeseen ja työhön.
yhteiskuntarauha – järjestelmä pitää yllä yhteiskuntarauhaa ja voi alentaa rikollisuutta, koska ihmisten ei tarvitse ajautua rikollisuuteen pysyäkseen hengissä.
markkinahäiriö – tietyissä tapauksissa yksityissektori ei saavuta sosiaalisia päämääriä tai hoida tuotantoa tehokkaasti, syinä ovat esimerkiksi monopolit, oligopolit, ulkoisvaikutukset tai epäsymmetrinen informaatio.
suuruuden ekonomia – jotkut palvelut saadaan edullisemmin kun hallitus ostaa ne "bulkkina" yleisölle, kuin jos jokainen kuluttaja ostaisi ne erikseen. Tieverkko, julkinen liikenne, vedenjakelu, palokunta, yleinen terveydenhoito ja maanpuolustus joinakin esimerkkeinä.
järjestelmä pitää yllä yhteiskuntarauhaa ja voi alentaa rikollisuutta.
tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä tuo nopean luokkakierron.
luokkakierto takaa mahdollisimman suuren hyödyn saamisen väestöresursseista.
humanitaariselta kannalta kehittyneimmissä hyvinvointivaltioissa syrjäytymisen äärimmäinen muoto eli asunnottomuus harvinaista.
onnellisuuden kokeminen hyvinvointivaltioissa korkealla tasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Gösta Esping-Andersen jakaa hyvinvointivaltion kolmeen eri malliin, sen mukaan kenelle kuuluu ensisijainen vastuu sosiaalisten riskien hallinnoinnissa ja hyvinvoinnin tuottamisessa:
Pohjoismainen malli, jossa päävastuu on valtiolla
Pohjoismainen malli tunnetaan myös sosiaalidemokraattisena hyvinvointivaltiona, joka Esping-Andersenin mukaan on muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa. Hyvinvointivaltion etujen piiriin kuuluvat kaikki kansalaiset tasapuolisesti, ja järjestelmän painopiste on tulonsiirroissa.
Keskieurooppalainen malli, jossa päävastuu on perheillä
Keskieurooppalainen tai konservatiivinen hyvinvointimalli on esimerkiksi Ranskan, Saksan tai Itävallan kaltainen yhteiskunta, jossa hyvinvointirakenteet on luotu ydinperheen ympärille.
Anglosaksinen malli, jossa päävastuu on yksilöillä
Anglosaksinen malli tunnetaan myös liberaalina hyvinvointivaltiona. Sellainen on esimerkiksi Isossa-Britanniassa, Irlannissa ja Yhdysvalloissa. Yhteiskunta jakaa vähävaraiset avustuksia ansaitseviin ja ansaitsemattomiin. Verokanta ja tulonsiirrot ovat alhaiset ja valtion sosiaalimenojen osuus BKT:sta vähäinen. Työn merkitys ja arvostus on suuri. Järjestöt, vapaaehtoistoiminta ja hyväntekeväisyys on huomattava osa hyvinvointipalvelujen rakennetta. Yksityinen sektori osallistuu hyvinvointipalvelujen kustannuksiin työpaikkaetujen ja yksityisten sosiaalivakuutusten kautta.
Suomi on pohjoismainen hyvinvointivaltio, jonka rakentamisen on mahdollistanut vahva poliittinen demokratia. Toimintansa perusperiaatteina se on pitänyt kaikkien kansalaistensa hyvinvoinnin edistämistä yhtäläisesti, ja samalla siten, että vaikeassa sosiaalisessa asemassa elävien ihmisten tilannetta on pyritty erityisesti kohentamaan.
Yksilöiden oman vastuun ohella suomalainen hyvinvointivaltio korostaa julkisen vastuun merkitystä riskien takaajana vakuutuksen keinoin, kaikkien saatavilla olevien palvelujen tuottajana ja järjestäjänä sekä eriarvoisuuden kaventajana ja syrjäytymisen torjujana.
Näiden periaatteiden soveltaminen on riippuvainen kulloisessakin tilanteessa talouden kantokyvystä, jota hyvinvointivaltion katsotaan osaltaan voivan toimillaan kohentaa.
Pohjoismaisena hyvinvointivaltiona Suomi luottaakin sellaisen ”hyvän kehän” mahdollisuuteen. Sen mukaisesti panostuksia koulutukseen, terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan, liikuntaan, kulttuuriin, ympäristöön ei tulkita vain kuluerinä vaan investointeina ihmisiin ja yhteisen tulevaisuuden eteen.
https://www.thl.fi/fi/web/paatoksenteko-talous-ja-palvelujarjestelma/hy…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska siitä maksetaan - se työttömyyskorvaus joka kuukausi. Eli rahaa tilille. Sen rahan eteen vain täytyy tehdä jotain. Kuten yleensäkin elämässä.
Tämänhän pitäisi olla itsestäänselvyys. Tosi omituista, että joskus on voinut saada ilmaista rahaa.
Vain jos töihin pakotettaisiin ilman euronkaan korvausta olisi se ilmaista pakkotyötä.
Nythän työtä ei tarvitse tehdä jos ei ota korvausta. Joten ei ole pakkotyötä. Eikä ole myöskään ilmaistyötä koska siitä maksetaan korvaus - tuo kuukausittainen työttömyyskorvaus.
Tämähän on aivan selkeä, järkevä ja itsestäänselvä asia.
Ja tiedätkö sä mikä muu on selkeä, järkevä ja itsestään selvä asia? Sutkin voidaan tulevaisuudessa erottaa ja ottaa ilmainen tytön tekemään sun työt. Hauskaa ja fiksua vai mitä :-).
No ei voida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teen sitten sitten mitä ilmaistyöntekijän kuuluukin eli en mitään, istun perseelläni, haukottelen ja vittuilen.
Ja luulet sen parantavan mahdollisuuksiasi työllistyä oikeaan palkkatyöhön jatkossakaan?
Eihän nuo ilmaistyöntekijöitä käyttävät nyt muutenkaan palkkaa ketään eli haukottelun vaikutus on +-0.
Et siis aio hakea töitä jatkossakaan, tai ainakaan mainita tuota ilmaistyötä CV:ssä? Ei sinua tule palkkaamaan kukaan muukaan, joka on yhteydessä tuohon työnantajaasi ja kuulee, että olet pääasiassa haukotellut ja vittuillut.
En ole tuo haukottelija mutta ei ilmaistyötä katsota työkokemukseksi työhaastattelussa.
Tämä! Ilmaistyö on verrattavissa harrastukseen tai palkattomaan opiskeluaikaiseen työharjoitteluun. Se ei ole työkokemusta, koska siinä ei ole ollut työntekijältä vaadittavia vastuita ja velvollisuuksia.
t. Työnantaja
Ja sitä ei tule mainita CV:ssä, syystä että...?
Voi sen mainita, mutta ei sillä ole mitään merkitystä, jos hakija ei ole vastavalmistunut. Sama merkitys sillä on kuin opiskeluaikaisella työharjoittelullakin. Työkokemusta se ei kuitenkaan ole.
Miten niin ei ole mitään merkitystä? Jos edellisestä työkokemuksesta on jo aikaa - kuten pitkäaikaistyöttömillä on -, on tuo ilmaistyö tuorein "meriitti" hakijan listalla. Totta kai siinä tapauksessa on fiksuinta olla yhteydessä tuohon työnantajaan, koska hänellä on tuoreinta tietoa siitä, millainen persoona hakija on. Ja jos suoriutuu hyvin tuosta ilmaistyöstä, niin tietysti se työnantaja toimii mielellään suosittelijana, mikä on aina eduksi työnhaussa.
Hyvä on, tarkennan siis: sillä ei ole mitään palkatonta opiskeluaikaista työharjottelua suurempaa merkitystä. Edelleenkään työharjoittelu tai ilmaistyö ei ole työkokemusta. Työkokemukseen kun liittyy työntekijän vastuut ja velvollisuudet, joita työharjoittelussa tai ilmaistyössä ei ole. On ilmaistyö toki parempi meriitti kuin sohvalla makoilu, mutta se ei ole verrattavissa oikeassa työsuhteessa saatuun työkokemukseen.
Jos annettaisiin kuitenkin sen palkkaavan esimiehen tehdä tuo arvio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei pakko harjoittelussakaan ole kiva käydä. 180€ lisää kuussa ja ei riitä korvaamaan kuluja harjoittelussa käymisessä. Pelkästään lippu maksaa 152.30€ kuussa.
Vierailija kirjoitti:
Viimeksi kun tarkistin, niin maksan veroa yli 800 euroa kuussa. Jotenkin minua kismittää, että elätän jotakuta, joka vain makailee kotona tai "toteuttaa itseään" tekemällä kaikkea kivaa.
Tajuatko mihin kaikkeen niitä sinun maksamia verorahoja käytetään (aika paljon muuhunkin siitä menee, kuin tukien maksuun)? Ja ymmärrätkö, että se sinun verorahoina maksamasi summa on vain pieni pieru saharassa, niin merkityksellinen se yksittäisenä rahasummana on Suomen taloudella.
http://www.hs.fi/talous/a1394260867572
En tajua miten ihmiset voi jatkuvasti ajatella että "minun verorahoille prkl se työtön siellä loisii!", miksei ajattelis vaikka ennemmin että "minun verorahoilla se syöpää sairastava lapsi parani" tai "minu verorahoilla korjattiin tuo puhkikulunut moottoritien pätkä". Olis varmaan ihan liian positiivista hömpötystä, kivempi hömpötellä niin, että saa alentaa kokonaisen ihmisryhmän ja nostettua itsensä joksikin Suomen ruhtinaaksi jonka 800e/kuussa elätetään kaikki kotona loisivat työttömät, perkele.
Itse olen vanhustenhuollossa töissä ja meillä on paljon kuntouttavassa työtoiminnassa olevia eli itse koen että vastaavissa hommissa mitä nyt työttömille kaavaillaan. He eivät tee töitä kuin arkipäivisin 4 h/ päivä ja 2-3 päivää viikossa. Tästä he saavat 9 e päivä + kuukausilipun sisäiseen liikenteeseen. Meillä ei voi korvata vakituisia ammattilaisia näillä työntekijöillä. Lähinnä he tekevät töitä joita muuten ei tekisi kukaan eli ulkoilevat vanhusten kanssa ja pitävät seuraa. Kaikki meillä olleet ovat olleet tyytyväisiä kun on syy aamulla herätä. Moni on työllistyy palkkatuen kautta oikeisiin töihin tai lähtenyt opiskelemaan. Itse pidän tätä hyvänä ideana. Pitää vaan miettiä mikä on vastaavan työntekijän tunti palkka ja laskea kuinka monta tuntia 600 eurolla voi tehdä kuussa. Ei varmaan ole ajatuskaan että tekevät 8 h 5 x viikko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pakkotyötä koska ei ole pakko tehdä. Mutta silloin ei saa rahaa.
Näinhän se menee kaikissa töissä.
Ilmaista rahaa ei ole olemassa koska se on viety toisilta jotka ovat tehneet sen eteen töitä.
Koko julkisella työskentely on lusmuilua. Palkat maksetaan toisten tienaamista rahoista.
Jos jostakin pitää tässä yhteiskunnassa säästää niin potkut puolelle julkisella puolella työskenteleville.
Tämä on varmaan aloittaja, joka tässä keskustelussa kertoi olevansa hammaslääkäri ja pyörittävänsä omaa yksityistä praktiikkaa. Julkisen puolen lakkauttaminen varmasti sopisi hänelle paremmin kuin hyvin - katoaisi se kiusallinen ja halvempi kunnallinen hammashoito rahantekoa haittaamasta... Miten se nyt onkaan, satanen pelkästä perustarkastuksesta eikä Kela enää korvaa niinkään paljoa kuin ennen?
(Köyhät ja työttömät eivät sitten mitään hampaita tarvitse - eihän niillä ole rahaa ruokaankaan. Hampaat ovat ihan turhia sellaisille luusereille. Mitäs eivät ole rikkaita, nih.)
Vierailija kirjoitti:
Itse olen vanhustenhuollossa töissä ja meillä on paljon kuntouttavassa työtoiminnassa olevia eli itse koen että vastaavissa hommissa mitä nyt työttömille kaavaillaan. He eivät tee töitä kuin arkipäivisin 4 h/ päivä ja 2-3 päivää viikossa. Tästä he saavat 9 e päivä + kuukausilipun sisäiseen liikenteeseen. Meillä ei voi korvata vakituisia ammattilaisia näillä työntekijöillä. Lähinnä he tekevät töitä joita muuten ei tekisi kukaan eli ulkoilevat vanhusten kanssa ja pitävät seuraa. Kaikki meillä olleet ovat olleet tyytyväisiä kun on syy aamulla herätä. Moni on työllistyy palkkatuen kautta oikeisiin töihin tai lähtenyt opiskelemaan. Itse pidän tätä hyvänä ideana. Pitää vaan miettiä mikä on vastaavan työntekijän tunti palkka ja laskea kuinka monta tuntia 600 eurolla voi tehdä kuussa. Ei varmaan ole ajatuskaan että tekevät 8 h 5 x viikko.
Joo työkokeilussa päiväkodissa on työttömiä, joiden ansiosta kokonainen ammattiryhmä on tarpeeton (koulutetut ryhmänavustajat). Odotahhan vain kun joku teilläkin hoksaa. Ja ei saa laskea vahvuuteen, mutta lasketaan silti, "aika paljon lapsia oli mulla, 12 ja yksin olin" "No ethän ollut yksin, olihan sulla Liisa ja Marjattakin siinä toisesta ryhmästä", niin..ne työttömät työkokeilussa olijat joita ei saanut laskea "vastuuaikuisiksi" kas kummaa, eipä tarvitse palkata ylimääräistä lastenhoitajaa sitten.
Siitä se lähtee lipsumaan, usko pois. Ellet sitten ole jossain yksityisellä töissä.
Jos työtön pääsee pyörällä tai kävellen puuhastelemaan jotain kivaa korvauksien vastineeksi, niin ok. Jos pitää käyttää julkisia (vieden istuimen sitä oikeasti tarvitsevalta) tai jopa omaa autoa, se on ILMAKEHÄÄ saastuttavaa ja pahempi, kuin jos pysyisi kotona. GLOBAL WARMING!!!!
PYSYKÄÄ KOTONA NIIN MAAILMA PELASTUU!
Oon jo kolmatta vuotta työtön enkä vielä oo "maannut kotona" (muuten kuin öisin nukkuessani) ja herään joka aamu aikaisin. Mutta ei mua haittaa tippaakaan jos joku työtön nukkuu pitkään. Kai se nyt on ihan ymmärrettävää jos masentaa kun ei ikinä saa työpaikkaa eikä siten saa ikinä rahaa eikä siten saa ikinä omaisuutta (kuten omistusasuntoa) eikä välttämättä saa edes puolisoa tai lapsia tai ulkomaanmatkoja tai mitään muutakaan mitä työssäkäyvillä ihmisillä usein on. Kaikki unelmat ovat mennyttä pitkäaikaistyöttömältä. Kun niitä töitä ei vaan ole kaikille.
Minä olen vielä pysynyt jotenkuten positiivisena ja toiveikkaana mutta kohta minäkin varmaan katkeroidun ja alan nukkumaan pitkään.