Päiväunille vaikka väkisin - 5-vuotiasta pahoinpideltiin Vantaalla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko tuon viisivuotiaan sitten pitänyt antaa karjua, potkia ja lyödä häiriten niitä, jotka tarvitsevat unta?

Päiväkodeissa on säännöt, ja päivään kuuluu lepohetki. Ei tarvitse nukkua, mutta pötköttää hiljaa pitää. Viisivuotias osaa sen, jos ei ole aivan pellossa kasvanut.

Lisäksi tuon ikäinen voi olla varsin voimakas raivostuessaan, joten ne mustelmat on oletettavasti tulleet siitä, että poika rimpuili ja hoitaja piti kiinni, jotta ei pääse satuttamaan itseään tai muita.

Vai, että koko suku on ihan helisemässä ja työkuviotkin sekaisin kun lapsi on nyt kotona, oi ja voi.

Mutta tämä on nykyaikaa, lapsen ei tarvitse totella sääntöjä ja kun pitäisi, itketään iltapäivälehtiin. Sama meno jatkuu koulussa.

Mitä tämä puhe pötköttämisestä on? Pakotetaan pötköttämään? Miksi, kun lapselle riittäisi hetki rauhoittua lukuhetkeen. Tervetuloa 2000-luvulle. Jos mut pakotettais joka päivä pötköttämään pimeässä niin unirytmi olisi aivan sekaisin.

Ja tosiaan, mustelmat. Rikos. Ei lapsen vika.

Jos _säännöt_ sanovat, että lepohetki kuuluu päivään, ei yksi viisivuotias päätä, että ne eivät koske häntä. Elämässä on ja tulee olemaan asioita, joita ei halua tehdä, mutta pakko se on.

Vai ihanko oikeasti olet sitä mieltä, että tämä raivostunut lapsi olisi pitänyt hyssytellen päästää leikkimään? Minkä toimintamallin tämä lapsi olisi siitä saanut?

Entä, jos ne säännöt eivät ole järkevät? Lapset joutuvat olemaan hämärässä huoneessa 2 tunnin ajan hiljaa, koska henkilökunnalla on äärettömän tärkeitä paperitöitä. KUkaan ei ennätä olemaan valvovan lapsen kanssa, joten pää tyynyyn, säännöissä sanotaan, että osa laadukasta varhaiskasvatusta on sitä, että 20% ajasta ollaan hiljaa.

No sitten vanhemmat keskustelevat asiasta ensin hoitajien kanssa, jos ei tuo tulosta niin päiväkodin johtajan kanssa, jos sekään ei tuo tulosta niin johtajan esimiehen kanssa jne. Lapsen riehuminen asiaa tuskin kuitenkaan ratkaisee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko tuon viisivuotiaan sitten pitänyt antaa karjua, potkia ja lyödä häiriten niitä, jotka tarvitsevat unta?

Päiväkodeissa on säännöt, ja päivään kuuluu lepohetki. Ei tarvitse nukkua, mutta pötköttää hiljaa pitää. Viisivuotias osaa sen, jos ei ole aivan pellossa kasvanut.

Lisäksi tuon ikäinen voi olla varsin voimakas raivostuessaan, joten ne mustelmat on oletettavasti tulleet siitä, että poika rimpuili ja hoitaja piti kiinni, jotta ei pääse satuttamaan itseään tai muita.

Vai, että koko suku on ihan helisemässä ja työkuviotkin sekaisin kun lapsi on nyt kotona, oi ja voi.

Mutta tämä on nykyaikaa, lapsen ei tarvitse totella sääntöjä ja kun pitäisi, itketään iltapäivälehtiin. Sama meno jatkuu koulussa.

Mitä tämä puhe pötköttämisestä on? Pakotetaan pötköttämään? Miksi, kun lapselle riittäisi hetki rauhoittua lukuhetkeen. Tervetuloa 2000-luvulle. Jos mut pakotettais joka päivä pötköttämään pimeässä niin unirytmi olisi aivan sekaisin.

Ja tosiaan, mustelmat. Rikos. Ei lapsen vika.

Jos _säännöt_ sanovat, että lepohetki kuuluu päivään, ei yksi viisivuotias päätä, että ne eivät koske häntä. Elämässä on ja tulee olemaan asioita, joita ei halua tehdä, mutta pakko se on.

Vai ihanko oikeasti olet sitä mieltä, että tämä raivostunut lapsi olisi pitänyt hyssytellen päästää leikkimään? Minkä toimintamallin tämä lapsi olisi siitä saanut?

Minusta väkivaltaa on jo se että toimintaa tarvitseva viisivuotias pakotetaan makaamaan hiljaa paikallaan. Lukuhetken pitäisi riittää.

Mitä jos lapsi onkin tässä oikeassa? Kyllä aivan hyvin voisi tehdä hiljaisia leikkejä.

Sanotko siis, että jos lapsi on oikeassa niin hän saa potkia, lyödä ja raivota..? Aijaa...

Tuo lapsihan opettelee itsehillintää. Ja sitä "opetetaan" mustelmilla, kyllä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla asia pitäisi hoitaa päiväkodissa, kun lapsi on selvästi raivon vallassa ja vaaraksi ympäristölleen, jollei kiinni saa pitää? Pitääkö antaa vain karjua, potkia ja lyödä? Pitääkö soittaa poliisit kiinnipitämään? Alkaa näköjään mennä touhu samanlaiseksi kuin koulumaailmassa, jossa opettajilta on viety lähes kaikki kurinpitomahdollisuudet ja monissa luokissa opiskelurauha kaikilta mennyttä, koska niille muutamalle luokan pikkuterroristille ei voi laittaa rajoja, ettei vaan pikkuterroristin mieli pahoitu.

Tässä nyt vaan yritetään selittää pois sitä tosiseikkaa että lasta ei saa satuttaa. Noin lujasti kiinni pitäminen on kuritusväkivaltaa, jonka poistamiseksi tehdään koko ajan töitä. Ei jälkiä selitä yhtään mikään lapsen käytös.

Lasta ei saa satuttaa..? Ei niin, mutta saako lapsi satuttaa muita lapsia? Saako siis lapsi tulla satutetuksi toisen lapsen toimesta, koska heitä ei saa pitää kiinni, ettei vaan riehujaa satu? Oletko nähnyt mitä jälkeä tulee kun raivoava 5-vuotias raapii ja potkii vaikkapa 2-vuotiasta naamaan?

Vierailija kirjoitti:

Mulle tulee ja on aina tullut mustelmia kuin persikalle. Vähä väliä on kädet täynnä pieniä mustelmia jos johonkin oon pyyhkässy.

Oispa saaneet mun vanhemmat monta kohua aikaseksi aikoinaan.. toki ihan syyttä, mutta oishan siinä nyt kuvilla saatu paheksuntaa joillekin muille.

Mutta ei tarvitse silti tulla vähättelemään, sillä et voi tietää miten helposti kyseinen lapsi saa mustelmia. Mikäli näin muuten olisi, niin eiköhän tulisi tässä esille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko tuon viisivuotiaan sitten pitänyt antaa karjua, potkia ja lyödä häiriten niitä, jotka tarvitsevat unta?

Päiväkodeissa on säännöt, ja päivään kuuluu lepohetki. Ei tarvitse nukkua, mutta pötköttää hiljaa pitää. Viisivuotias osaa sen, jos ei ole aivan pellossa kasvanut.

Lisäksi tuon ikäinen voi olla varsin voimakas raivostuessaan, joten ne mustelmat on oletettavasti tulleet siitä, että poika rimpuili ja hoitaja piti kiinni, jotta ei pääse satuttamaan itseään tai muita.

Vai, että koko suku on ihan helisemässä ja työkuviotkin sekaisin kun lapsi on nyt kotona, oi ja voi.

Mutta tämä on nykyaikaa, lapsen ei tarvitse totella sääntöjä ja kun pitäisi, itketään iltapäivälehtiin. Sama meno jatkuu koulussa.

Mitä tämä puhe pötköttämisestä on? Pakotetaan pötköttämään? Miksi, kun lapselle riittäisi hetki rauhoittua lukuhetkeen. Tervetuloa 2000-luvulle. Jos mut pakotettais joka päivä pötköttämään pimeässä niin unirytmi olisi aivan sekaisin.

Ja tosiaan, mustelmat. Rikos. Ei lapsen vika.

Jos _säännöt_ sanovat, että lepohetki kuuluu päivään, ei yksi viisivuotias päätä, että ne eivät koske häntä. Elämässä on ja tulee olemaan asioita, joita ei halua tehdä, mutta pakko se on.

Vai ihanko oikeasti olet sitä mieltä, että tämä raivostunut lapsi olisi pitänyt hyssytellen päästää leikkimään? Minkä toimintamallin tämä lapsi olisi siitä saanut?

Minusta väkivaltaa on jo se että toimintaa tarvitseva viisivuotias pakotetaan makaamaan hiljaa paikallaan. Lukuhetken pitäisi riittää.

Mitä jos lapsi onkin tässä oikeassa? Kyllä aivan hyvin voisi tehdä hiljaisia leikkejä.

Sanotko siis, että jos lapsi on oikeassa niin hän saa potkia, lyödä ja raivota..? Aijaa...

Niin, jos ei lapsi on oikeassa ja häntä ei uskota niin kai lapsi saa käyttää voimakeinoja jos ammattilainenkin saa?

Mä olin työharjottelussa 2 vuotta sitten päiväkodissa, siellä oli ulkomaalainen 4vuotias tyttö joka sai raivokohtauksia usein ja perhana sillä oli voimaa. Se hakkas,potki,sylki,huusi kuin riivattu ja pienemmät lapset vaa lens sen tieltä kun se satutti kaikkea mikä tuli vastaan. Mä en todellakaan uskaltanu koskea siihen vaan teki mieli juosta pakoon ja ottaa muut lapset mukaan, mutta rohkeat muut hoitajat rauhoitti pitämällä kiinni samalla kun tyttö rimpuili ja veti nyrkillä aina kun tilaisuus tuli. ihmettelen jos siitä riehumisesta ei olis tullu mustelmia. Sen jälkeen lopetin työharjottelun, en todellakaan oo niin vahva ihminen että jaksaisin muiden huonosti kasvattamia lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai siellä päiväunilla nukkua tarvitse, kunhan vain makoilee rauhassa hiljaa? Tuo lapsi oli karjunut, potkinut ja lyönyt, kun ilmeisesti tahtoi tehdä jotakin aikatauluun sopimatonta.

"Nyt pojallemme opetettiin, että jos harmittaa, saa käydä käsiksi."

Ei, vaan opetettiin, että jos harmittaa ja etsii erimielisyyteen ratkaisua karjumisesta, potkimisesta ja lyömisestä, seuraa voimalla rauhoittaminen.

Voimalla rauhoittaminen. Salli mun nauraa. Siis mitä ihmettä. Pitääkö viisivuotiasta satuttaa mielestäsi? Tämä on ollut laissa kiellettyä jo parikyt vuotta.

Raivarin saanut viisivuotias saa aikaan pahaa jälkeä seä itselleen että muille, jos hänen annetaan riehua. Vastaan paneva ja riuhtova viisivuotias saa takuulla pieniä mustelmia käsivarsiinsa, vaikkei muita ihmisiä olisi lähimaillakaan. Itse hän itseään satutti. On myös muistettava, että tässä on tuon pojan oma kertomus kaiken pohjana - siis viisivuotiaan lapsen, joka on katsonut jo satoja tunteja mätkintäviihdettä ja imenyt siitä vaikutteita.

"Tällaisissa tilanteissa tavoitteena on turvata se, että lapsi ei ole vaaraksi itselleen tai muille."

Tuohon tutkinta ja huonosti käyttäytyvän lapsen vanhempien iltapäivälehtijulkisuus päättyy. Joko poika oppii käyttäytymään ihmisiksi tai riuhtoo myöhemmin itselleen mustelmia virkavallan käsissä. Oma valinta.

Puhutaan edelleen 5-vuotiaasta lapsesta, joka pakotettiin päiväunille joita hän ei tarvitse. Kuka tässä on oikeassa?

Öö, eli jos 5-vuotias ei hyväksy toimintamalleja niin on täysin oikeutettua, että hän riehuu, potkii ja lyö muita..? Tekee sitä varmasti myös kun tarjottu ruoka ei miellytä, leikkikaveri ei miellytä, leikit eivät ole kivoja tms.

On ihan eri keskustelu keskustella siitä, pitääkö päiväunille pakottaa (mielestäni ei) kun se, millaista käytöstä lapselta sallitaan kun asiat eivät mene oman (tai vanhemman) mielen mukaan - ja kuinka riehumiseen puututaan.

Hassua kun meillä ei ole koskaan aiheutettu mustelmia lapsille vaikka riehuvia raivareita on aina säännöllisesti.

Onneksi teillä on siis normalit lapset ja normaaleja raivareita. Saattaisit hämmästyä kun joskus näet jonkun muun lapsen vauhkoraivarit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai siellä päiväunilla nukkua tarvitse, kunhan vain makoilee rauhassa hiljaa? Tuo lapsi oli karjunut, potkinut ja lyönyt, kun ilmeisesti tahtoi tehdä jotakin aikatauluun sopimatonta.

"Nyt pojallemme opetettiin, että jos harmittaa, saa käydä käsiksi."

Ei, vaan opetettiin, että jos harmittaa ja etsii erimielisyyteen ratkaisua karjumisesta, potkimisesta ja lyömisestä, seuraa voimalla rauhoittaminen.

Voimalla rauhoittaminen. Salli mun nauraa. Siis mitä ihmettä. Pitääkö viisivuotiasta satuttaa mielestäsi? Tämä on ollut laissa kiellettyä jo parikyt vuotta.

Raivarin saanut viisivuotias saa aikaan pahaa jälkeä seä itselleen että muille, jos hänen annetaan riehua. Vastaan paneva ja riuhtova viisivuotias saa takuulla pieniä mustelmia käsivarsiinsa, vaikkei muita ihmisiä olisi lähimaillakaan. Itse hän itseään satutti. On myös muistettava, että tässä on tuon pojan oma kertomus kaiken pohjana - siis viisivuotiaan lapsen, joka on katsonut jo satoja tunteja mätkintäviihdettä ja imenyt siitä vaikutteita.

"Tällaisissa tilanteissa tavoitteena on turvata se, että lapsi ei ole vaaraksi itselleen tai muille."

Tuohon tutkinta ja huonosti käyttäytyvän lapsen vanhempien iltapäivälehtijulkisuus päättyy. Joko poika oppii käyttäytymään ihmisiksi tai riuhtoo myöhemmin itselleen mustelmia virkavallan käsissä. Oma valinta.

Puhutaan edelleen 5-vuotiaasta lapsesta, joka pakotettiin päiväunille joita hän ei tarvitse. Kuka tässä on oikeassa?

Öö, eli jos 5-vuotias ei hyväksy toimintamalleja niin on täysin oikeutettua, että hän riehuu, potkii ja lyö muita..? Tekee sitä varmasti myös kun tarjottu ruoka ei miellytä, leikkikaveri ei miellytä, leikit eivät ole kivoja tms.

On ihan eri keskustelu keskustella siitä, pitääkö päiväunille pakottaa (mielestäni ei) kun se, millaista käytöstä lapselta sallitaan kun asiat eivät mene oman (tai vanhemman) mielen mukaan - ja kuinka riehumiseen puututaan.

Hassua kun meillä ei ole koskaan aiheutettu mustelmia lapsille vaikka riehuvia raivareita on aina säännöllisesti.

Hassua kun meillä ei koko suvussa ole eikä ole ollut edes satunnaisesti raivoissaan riehuvia lapsia.

Todella hassua, että meillä on :). Nyt kohta neljä vuotias tyttäremme on todellinen raivotar, kun suuttuu. Tuolloin ei tosiaan auta, kun kiinni pitäminen sylissä. Kun kiukku menee tietyn rajan yli, huitoo raivoaa ja tuossa tilanteessa voi kyllä satuttaa itseään ja mustelmiakin voi syntyä. Tilanteen ollessa päällä ei mikään järkipuhe auta ja lapsessa on voimaa, kuin pienessä kylässä. Syli ja tiukka kiinnipito auttavat tuolloin pelkästään. Juttelemme asiasta aina tilanteen jälkeen, mistä ko tunnekuohu tuli. Aina syytä ei löydy, joskus se voi olla väsymys, nälkä, jano, riita sisaruksen kanssa.

Mun mielestä on ihan ok että pidetään kiinni, jos tilanne sitä vaatii, mutta hämmentää nuo jäljet. Ei asianmukaisesta kiinnipidosta pitäisi tuollaisia jälkiä tulla. Itse asiassa ei pitäisi tulla jälkiä ollenkaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai siellä päiväunilla nukkua tarvitse, kunhan vain makoilee rauhassa hiljaa? Tuo lapsi oli karjunut, potkinut ja lyönyt, kun ilmeisesti tahtoi tehdä jotakin aikatauluun sopimatonta.

"Nyt pojallemme opetettiin, että jos harmittaa, saa käydä käsiksi."

Ei, vaan opetettiin, että jos harmittaa ja etsii erimielisyyteen ratkaisua karjumisesta, potkimisesta ja lyömisestä, seuraa voimalla rauhoittaminen.

Voimalla rauhoittaminen. Salli mun nauraa. Siis mitä ihmettä. Pitääkö viisivuotiasta satuttaa mielestäsi? Tämä on ollut laissa kiellettyä jo parikyt vuotta.

Raivarin saanut viisivuotias saa aikaan pahaa jälkeä seä itselleen että muille, jos hänen annetaan riehua. Vastaan paneva ja riuhtova viisivuotias saa takuulla pieniä mustelmia käsivarsiinsa, vaikkei muita ihmisiä olisi lähimaillakaan. Itse hän itseään satutti. On myös muistettava, että tässä on tuon pojan oma kertomus kaiken pohjana - siis viisivuotiaan lapsen, joka on katsonut jo satoja tunteja mätkintäviihdettä ja imenyt siitä vaikutteita.

"Tällaisissa tilanteissa tavoitteena on turvata se, että lapsi ei ole vaaraksi itselleen tai muille."

Tuohon tutkinta ja huonosti käyttäytyvän lapsen vanhempien iltapäivälehtijulkisuus päättyy. Joko poika oppii käyttäytymään ihmisiksi tai riuhtoo myöhemmin itselleen mustelmia virkavallan käsissä. Oma valinta.

Puhutaan edelleen 5-vuotiaasta lapsesta, joka pakotettiin päiväunille joita hän ei tarvitse. Kuka tässä on oikeassa?

Öö, eli jos 5-vuotias ei hyväksy toimintamalleja niin on täysin oikeutettua, että hän riehuu, potkii ja lyö muita..? Tekee sitä varmasti myös kun tarjottu ruoka ei miellytä, leikkikaveri ei miellytä, leikit eivät ole kivoja tms.

On ihan eri keskustelu keskustella siitä, pitääkö päiväunille pakottaa (mielestäni ei) kun se, millaista käytöstä lapselta sallitaan kun asiat eivät mene oman (tai vanhemman) mielen mukaan - ja kuinka riehumiseen puututaan.

Hassua kun meillä ei ole koskaan aiheutettu mustelmia lapsille vaikka riehuvia raivareita on aina säännöllisesti.

Hassua kun meillä ei koko suvussa ole eikä ole ollut edes satunnaisesti raivoissaan riehuvia lapsia.

No näin ne temperamentit eroaa. Hyvä että käyt palstalla niin kuulet myös erilaisista ihmisistä.

Shhh! Älä pilaa toisen illuusiota siitä miten heidän suvussaan on vain täydellisiä ihmisiä ;) Ilkeä ihminen tosin voisi sanoa, että siinäpä suku, jossa oma tahto nujerretaan jo pikkuvauvana, joten uhmaaminen jää pois.

Jaha, nyt sattui kipeästi ongelmalasten sukulaiseen? Käytöstavat tosiaan kulkevat myös suvuittain ja perheittäin - joissakin perheissä lapset ja aikuiset saavat normaalisti raivareita, joissakin perheissä kipakammatkin yksilöt osaavat pitää nyrkkinsä kurissa. Voit yrittää vääntää tätä asiaa väärin päin ihan mielesi mukaan. Kuten yritätkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko tuon viisivuotiaan sitten pitänyt antaa karjua, potkia ja lyödä häiriten niitä, jotka tarvitsevat unta?

Päiväkodeissa on säännöt, ja päivään kuuluu lepohetki. Ei tarvitse nukkua, mutta pötköttää hiljaa pitää. Viisivuotias osaa sen, jos ei ole aivan pellossa kasvanut.

Lisäksi tuon ikäinen voi olla varsin voimakas raivostuessaan, joten ne mustelmat on oletettavasti tulleet siitä, että poika rimpuili ja hoitaja piti kiinni, jotta ei pääse satuttamaan itseään tai muita.

Vai, että koko suku on ihan helisemässä ja työkuviotkin sekaisin kun lapsi on nyt kotona, oi ja voi.

Mutta tämä on nykyaikaa, lapsen ei tarvitse totella sääntöjä ja kun pitäisi, itketään iltapäivälehtiin. Sama meno jatkuu koulussa.

Mitä tämä puhe pötköttämisestä on? Pakotetaan pötköttämään? Miksi, kun lapselle riittäisi hetki rauhoittua lukuhetkeen. Tervetuloa 2000-luvulle. Jos mut pakotettais joka päivä pötköttämään pimeässä niin unirytmi olisi aivan sekaisin.

Ja tosiaan, mustelmat. Rikos. Ei lapsen vika.

Jos _säännöt_ sanovat, että lepohetki kuuluu päivään, ei yksi viisivuotias päätä, että ne eivät koske häntä. Elämässä on ja tulee olemaan asioita, joita ei halua tehdä, mutta pakko se on.

Vai ihanko oikeasti olet sitä mieltä, että tämä raivostunut lapsi olisi pitänyt hyssytellen päästää leikkimään? Minkä toimintamallin tämä lapsi olisi siitä saanut?

Minusta väkivaltaa on jo se että toimintaa tarvitseva viisivuotias pakotetaan makaamaan hiljaa paikallaan. Lukuhetken pitäisi riittää.

Mitä jos lapsi onkin tässä oikeassa? Kyllä aivan hyvin voisi tehdä hiljaisia leikkejä.

Entäs kun se sama lapsi ei halua mennä ulos kun sisällä on kivat leikit? Saako se yksi lapsi jäädä sisälle ja viedä näin yhden hoitajan työpanoksen kokonaan? Tai lapsi ei halua syödä ja vaan haluaakin ulos sillävälin kun muut syövät? Onko sekin väkivaltaa, että mennään ulos tai istutaan pöydässä vaikka ei just nyt huvita?

Ihan oikeasti, miten niitä tapoja opitaan, jos sääntöjä ei tarvitse noudattaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla asia pitäisi hoitaa päiväkodissa, kun lapsi on selvästi raivon vallassa ja vaaraksi ympäristölleen, jollei kiinni saa pitää? Pitääkö antaa vain karjua, potkia ja lyödä? Pitääkö soittaa poliisit kiinnipitämään? Alkaa näköjään mennä touhu samanlaiseksi kuin koulumaailmassa, jossa opettajilta on viety lähes kaikki kurinpitomahdollisuudet ja monissa luokissa opiskelurauha kaikilta mennyttä, koska niille muutamalle luokan pikkuterroristille ei voi laittaa rajoja, ettei vaan pikkuterroristin mieli pahoitu.

Tässä nyt vaan yritetään selittää pois sitä tosiseikkaa että lasta ei saa satuttaa. Noin lujasti kiinni pitäminen on kuritusväkivaltaa, jonka poistamiseksi tehdään koko ajan töitä. Ei jälkiä selitä yhtään mikään lapsen käytös.

Tuleehan toisille mustelmia helpommin kuin toisille, eli ei siitä suoraan voi päätellä, että on satutettu lasta. Olen itse omaa poikaani muutaman kerran joutunut pitämään kiinni, ettei hän satuta itseään tai muita taikka pistä kodin irtaimistoa säpäleiksi. En ole tuolloin käyttänyt voimaa kuin juuri sen verran, että poika on pysynyt aloillaan. Ihan on riippunut siitä, miten poika itse on teutaroinut vastaan, että onko mustelmia käsivarsiin jäänyt. Aina ei ole jäänyt mutta joskus on.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä on ihan ok että pidetään kiinni, jos tilanne sitä vaatii, mutta hämmentää nuo jäljet. Ei asianmukaisesta kiinnipidosta pitäisi tuollaisia jälkiä tulla. Itse asiassa ei pitäisi tulla jälkiä ollenkaan

katso kommentti 46, todellakin voi syntyä jälkiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naurettavaa,että jotkut lastensa pahoinpitelijät täällä puolustavat päiväkodin työntekijää. Itselläni 2 viisivuotiasta villiä poikaa kotona eikä ole koskaan tarvinnut "rauhoittaa" mustelmille asti. Eikö varhaiskasvatuksen ammattilaisen pitäisi osata rauhoittaa lapsi muulla tavalla/ pitää kiinni niin ettei synny mustelmia?

ihme porukkaa täällä kirjoittelee.

Itsekin olen päiväkodissa ollut töissä ,ei olisi koskaan tullut mieleen tuolla tavalla rauhoittaa riehuva lapsi. ihan oikein jos viedään oikeuteen tämä.

Kyllä jäljistä näkee että kiukulla siinä on aikuinen pitänyt lapsesta kiinni.

Katso kommentti 46. Pienelläkin lapsella saattaa olla raivovoimat. Valitettavasti.

Onhan noi pahan näköiset mutta jos on erityislapsikin kyseessä ja vaarana muille niin pakko siitä on pitää lujaa kiinni ja silloin voi jälkiä tulla. Sori

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla asia pitäisi hoitaa päiväkodissa, kun lapsi on selvästi raivon vallassa ja vaaraksi ympäristölleen, jollei kiinni saa pitää? Pitääkö antaa vain karjua, potkia ja lyödä? Pitääkö soittaa poliisit kiinnipitämään? Alkaa näköjään mennä touhu samanlaiseksi kuin koulumaailmassa, jossa opettajilta on viety lähes kaikki kurinpitomahdollisuudet ja monissa luokissa opiskelurauha kaikilta mennyttä, koska niille muutamalle luokan pikkuterroristille ei voi laittaa rajoja, ettei vaan pikkuterroristin mieli pahoitu.

Tässä nyt vaan yritetään selittää pois sitä tosiseikkaa että lasta ei saa satuttaa. Noin lujasti kiinni pitäminen on kuritusväkivaltaa, jonka poistamiseksi tehdään koko ajan töitä. Ei jälkiä selitä yhtään mikään lapsen käytös.

Millon olet viimeksi ollut mukana rauhoittamistilanteessa? Mitkä ovat kokemuksesi siitä? Valitettavasti vauhkoontuneen pienenkin voimat ovat sellaiset, että hän onnistuu itselleen rimpuilemaan isotkin mustelmat, vaikka häntä vaan kiinnipidettäisiin niin että riehumatta kiinnipitäminen olisi hyvin hellää. Puhu kun olet kokenut todella raivoavan lapsen voimat. Vaihtoehtona näissä raivokohtausissa mustelmattomuudelle olisi vain päästää lapsi irti, jolloin hän ehkä satuttaisi muita lapsia, itseään tai hoitajia.

Tämähän tarkoittaisi sitä että mustelmia olisi monillakin lapsilla päiväkotipäivän jälkeen? Jos veisin lapseni tuon näköisenä päiväkotiin, tekisivät siitä ilmoituksen lastensuojeluun. Sama toiseen suuntaan siis.

Ei kai missään ryhmässä joka ikinen päivä joku riehu ja tappele? Tuossa uutisessa sitä paitsi kerrotaan vain yhdestä päivästä. Tuskin tuon lapsen päiväuniaika/lepoaika aikaisemminkaan ole ollut kovinkaan helppo vaan tilanne on kärjistynyt. Ennenkaikkea, mikä olisi ratkaisu siihen ettei lasta huvita tehdä jotain? Mielestäni on turha takertua lepohetkeen vaan myös sellaisiin tilanteisiin kuten lapsi ei halua istua aamupiirillä, pestä käsiä, antaa ruokarauhaa... Kun ryhmässä on toistakymmentä lasta, täytyy noudattaa rytmiä. Vai oikeastiko joku on sitä mieltä, että jokainen haahuilee kuten haluaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko tuon viisivuotiaan sitten pitänyt antaa karjua, potkia ja lyödä häiriten niitä, jotka tarvitsevat unta?

Päiväkodeissa on säännöt, ja päivään kuuluu lepohetki. Ei tarvitse nukkua, mutta pötköttää hiljaa pitää. Viisivuotias osaa sen, jos ei ole aivan pellossa kasvanut.

Lisäksi tuon ikäinen voi olla varsin voimakas raivostuessaan, joten ne mustelmat on oletettavasti tulleet siitä, että poika rimpuili ja hoitaja piti kiinni, jotta ei pääse satuttamaan itseään tai muita.

Vai, että koko suku on ihan helisemässä ja työkuviotkin sekaisin kun lapsi on nyt kotona, oi ja voi.

Mutta tämä on nykyaikaa, lapsen ei tarvitse totella sääntöjä ja kun pitäisi, itketään iltapäivälehtiin. Sama meno jatkuu koulussa.

Mitä tämä puhe pötköttämisestä on? Pakotetaan pötköttämään? Miksi, kun lapselle riittäisi hetki rauhoittua lukuhetkeen. Tervetuloa 2000-luvulle. Jos mut pakotettais joka päivä pötköttämään pimeässä niin unirytmi olisi aivan sekaisin.

Ja tosiaan, mustelmat. Rikos. Ei lapsen vika.

Jos _säännöt_ sanovat, että lepohetki kuuluu päivään, ei yksi viisivuotias päätä, että ne eivät koske häntä. Elämässä on ja tulee olemaan asioita, joita ei halua tehdä, mutta pakko se on.

Vai ihanko oikeasti olet sitä mieltä, että tämä raivostunut lapsi olisi pitänyt hyssytellen päästää leikkimään? Minkä toimintamallin tämä lapsi olisi siitä saanut?

Entä, jos ne säännöt eivät ole järkevät? Lapset joutuvat olemaan hämärässä huoneessa 2 tunnin ajan hiljaa, koska henkilökunnalla on äärettömän tärkeitä paperitöitä. KUkaan ei ennätä olemaan valvovan lapsen kanssa, joten pää tyynyyn, säännöissä sanotaan, että osa laadukasta varhaiskasvatusta on sitä, että 20% ajasta ollaan hiljaa.

No sitten vanhemmat keskustelevat asiasta ensin hoitajien kanssa, jos ei tuo tulosta niin päiväkodin johtajan kanssa, jos sekään ei tuo tulosta niin johtajan esimiehen kanssa jne. Lapsen riehuminen asiaa tuskin kuitenkaan ratkaisee.

Oletko muuten koskaan yrittänyt moista? On aivan mahdotonta saada päiväkotia muuttamaan tiettyjä käytäntöjään. Yksin taistelet tuulimyllyjä vastaan. Minä olen ensin yrittänyt puhua hoitajan kanssa, tämän jälkeen päiväkodin johtajan ja kyseisten hoitajien kanssa. Mitään muutosta ei tullut. Olisi varmaan pitänyt vielä pidemmälle viedä, mutta onnekseni oli muutto edessä ja sain vaihdettua päiväkotia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko tuon viisivuotiaan sitten pitänyt antaa karjua, potkia ja lyödä häiriten niitä, jotka tarvitsevat unta?

Päiväkodeissa on säännöt, ja päivään kuuluu lepohetki. Ei tarvitse nukkua, mutta pötköttää hiljaa pitää. Viisivuotias osaa sen, jos ei ole aivan pellossa kasvanut.

Lisäksi tuon ikäinen voi olla varsin voimakas raivostuessaan, joten ne mustelmat on oletettavasti tulleet siitä, että poika rimpuili ja hoitaja piti kiinni, jotta ei pääse satuttamaan itseään tai muita.

Vai, että koko suku on ihan helisemässä ja työkuviotkin sekaisin kun lapsi on nyt kotona, oi ja voi.

Mutta tämä on nykyaikaa, lapsen ei tarvitse totella sääntöjä ja kun pitäisi, itketään iltapäivälehtiin. Sama meno jatkuu koulussa.

Mitä tämä puhe pötköttämisestä on? Pakotetaan pötköttämään? Miksi, kun lapselle riittäisi hetki rauhoittua lukuhetkeen. Tervetuloa 2000-luvulle. Jos mut pakotettais joka päivä pötköttämään pimeässä niin unirytmi olisi aivan sekaisin.

Ja tosiaan, mustelmat. Rikos. Ei lapsen vika.

Jos _säännöt_ sanovat, että lepohetki kuuluu päivään, ei yksi viisivuotias päätä, että ne eivät koske häntä. Elämässä on ja tulee olemaan asioita, joita ei halua tehdä, mutta pakko se on.

Vai ihanko oikeasti olet sitä mieltä, että tämä raivostunut lapsi olisi pitänyt hyssytellen päästää leikkimään? Minkä toimintamallin tämä lapsi olisi siitä saanut?

Minusta väkivaltaa on jo se että toimintaa tarvitseva viisivuotias pakotetaan makaamaan hiljaa paikallaan. Lukuhetken pitäisi riittää.

Mitä jos lapsi onkin tässä oikeassa? Kyllä aivan hyvin voisi tehdä hiljaisia leikkejä.

Entäs kun se sama lapsi ei halua mennä ulos kun sisällä on kivat leikit? Saako se yksi lapsi jäädä sisälle ja viedä näin yhden hoitajan työpanoksen kokonaan? Tai lapsi ei halua syödä ja vaan haluaakin ulos sillävälin kun muut syövät? Onko sekin väkivaltaa, että mennään ulos tai istutaan pöydässä vaikka ei just nyt huvita?

Ihan oikeasti, miten niitä tapoja opitaan, jos sääntöjä ei tarvitse noudattaa?

Näin on, päiväkodissa juuri on helppo opettaa niitä asioita ryhmässä , mitä ihminen tarvitsee myöhemmin koulussa ja työelämässä. Tietyt jutut tehdään päivän aikana ja tuo päivärauhoittuminen kuuluu myös oman esikoululaiseni päiväohjelmaan. Huone ei ole pimeä, lapset pötköttelevät petillä ja jokainen ottaa kirjan mukaansa, jota selailevat hetken tai heille luetaan joku satu. Näille Duracell-viisivuotiaillekin on hyvää harjoitusta levätä pikku hetki ja se onnistuu yleensä pk-ryhmässä .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko tuon viisivuotiaan sitten pitänyt antaa karjua, potkia ja lyödä häiriten niitä, jotka tarvitsevat unta?

Päiväkodeissa on säännöt, ja päivään kuuluu lepohetki. Ei tarvitse nukkua, mutta pötköttää hiljaa pitää. Viisivuotias osaa sen, jos ei ole aivan pellossa kasvanut.

Lisäksi tuon ikäinen voi olla varsin voimakas raivostuessaan, joten ne mustelmat on oletettavasti tulleet siitä, että poika rimpuili ja hoitaja piti kiinni, jotta ei pääse satuttamaan itseään tai muita.

Vai, että koko suku on ihan helisemässä ja työkuviotkin sekaisin kun lapsi on nyt kotona, oi ja voi.

Mutta tämä on nykyaikaa, lapsen ei tarvitse totella sääntöjä ja kun pitäisi, itketään iltapäivälehtiin. Sama meno jatkuu koulussa.

Mitä tämä puhe pötköttämisestä on? Pakotetaan pötköttämään? Miksi, kun lapselle riittäisi hetki rauhoittua lukuhetkeen. Tervetuloa 2000-luvulle. Jos mut pakotettais joka päivä pötköttämään pimeässä niin unirytmi olisi aivan sekaisin.

Ja tosiaan, mustelmat. Rikos. Ei lapsen vika.

Jos _säännöt_ sanovat, että lepohetki kuuluu päivään, ei yksi viisivuotias päätä, että ne eivät koske häntä. Elämässä on ja tulee olemaan asioita, joita ei halua tehdä, mutta pakko se on.

Vai ihanko oikeasti olet sitä mieltä, että tämä raivostunut lapsi olisi pitänyt hyssytellen päästää leikkimään? Minkä toimintamallin tämä lapsi olisi siitä saanut?

Minusta väkivaltaa on jo se että toimintaa tarvitseva viisivuotias pakotetaan makaamaan hiljaa paikallaan. Lukuhetken pitäisi riittää.

Mitä jos lapsi onkin tässä oikeassa? Kyllä aivan hyvin voisi tehdä hiljaisia leikkejä.

Entäs kun se sama lapsi ei halua mennä ulos kun sisällä on kivat leikit? Saako se yksi lapsi jäädä sisälle ja viedä näin yhden hoitajan työpanoksen kokonaan? Tai lapsi ei halua syödä ja vaan haluaakin ulos sillävälin kun muut syövät? Onko sekin väkivaltaa, että mennään ulos tai istutaan pöydässä vaikka ei just nyt huvita?

Ihan oikeasti, miten niitä tapoja opitaan, jos sääntöjä ei tarvitse noudattaa?

Ei niitä nyt ainakaan kiinni pitämällä opeteta!

Siis eihän nuo vanhemmat oo tehny mitään muuta ku velvollisuutensa. Asia tutkitaan ja sitten päädytään lopputulokseen.

Minun mielestä olisi voitu tilanteen kärjistyessä toiseen huoneeseen ja keskustella asiasta, kysyä mikä harmittaa jne. Kun minun mielestäkään ei tuollaiset jäljet oo ns normaaleita, mut eiköhän lääkäreiltä kysytä lausuntoa ja 5-vuotiaan kertomusta kunnioiteta.

Turhaa varmaan pohtia että onko asiaa liioiteltu tai syyttää ketään?