Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Erilaiset perheet : Erityisherkät

Vierailija
17.11.2016 |

Mielenkiintoista.

Kommentit (284)

Vierailija
61/284 |
18.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi tarvii arvostella ihmisiä tälläin! Kukaan ei voi tietää mitä on oikeasti ollut/on ihmisellä. He ovat erilaisia, entäs sitten?? Ja voi olla viisaampia ja fiksumpia kun me "tavalliset" tallaajat. Heillä on oma elämä mitä haluavat tavoitella. Ei ole mitään hippejä ja hörhöjä. Lapselle olisi tietenkin voinut olla toinen vaihtoehto käydä koulua kun kotikoulu. En sano etteikö tämän perheen lapset voisi olla viisaita mutta ihmiset tarvii kavereita ja normaalin päivärytmin lapsesta saakka. Annetaan kaikkien kukkien kukkia! Ymmärtäväisyyttä ihmiset. Toivottavasti tämä perhe löytää tai on löytänyt sen suunnan elämälleen mitä hakevatkin. Tsemppiä! ☺💖

Vierailija
62/284 |
18.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/284 |
18.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Isoin tyttö ei ollut kelvannut ohjelmaan pilaamaan näiden ydinperheleikkejä koska toi Marko ei ollut sen oikea isä. Upea esimerkki uusioperhehelvetistä. Kyllä on niin idyllistä, ai että. Montako vuotiaana isoin tyttö heitettiin ulos kodista? 15- vai 16-vuotiaana?

Vierailija
64/284 |
18.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toivoin, että ton Kodin kuvalehden jutun myötä tilanne olisi vähän parantunut, mutta näköjään sama meno jatkuu. Tulee niin paha mieli ton nuorimman lapsen puolesta. Voihan olla, että hänellä on erityisherkyyttä tms mutta tuo täydellinen eristäminen ja pumpuliin kääriminen antaa hänelle kyllä todella surkeat eväät elämään :( Miksei voinut mennä Steinerissä vuotta alemmalle? Todennäköisesti olisi ollut kouluun tottumattomalle lapselle helpompi, pehmeä lasku koulumaailmaan. Vai olisko syynä kuitenkin ollut se, ettei äitiä hyväksytty opettajakoulutukseen, niin koko steinerin hohto meni siinä?

Vierailija
65/284 |
18.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Espoossa oli poika kotiopetuksessa ja kirjoitti 6 laudaturia vai oliko 10. Isä oli DI ja äitikin taisi olla akateeminen.  Oli oppinut mennyt perille. 

Juu siinä perheessä taidettiin elää muutenkin vähän toisenlaisten oppien mukaan: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/09/07/koivuniemen-kultin-salaisuus

Mutta! Hyvä yo-tulos ilmanmuuta :)

Vierailija
66/284 |
18.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kk juttu ollut huhtikuussa 2015. Voihan olla että juttu tehty jo vuoden 2014 puolella mutta julkaistu tuolloin. Jutussa mainitaan kuopuksen olevan 9-vuotias. Eli olisi syntynyt vuonna 2005 tai 2006. Todennäköisesti 2005 koska ohjelmassa kesälomalla täyttivät 5-luokan terveystarkastuslomaketta ja näin ollen olisi nyt vitosella. No kirjoitustaito puhukoon puolestaan.....

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/284 |
18.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän myös erityisherkkiä ja siitä, että "diagnoosista" on apua henkilölle itselleen, ymmärtääksen itseään paremmin. Mutta siinä vaiheessa, kun jonkin määritelmän annetaan rajoittaa omaa elämää niin ehkä ollaan hieman hakoteillä.

Juuri näin. Olen ihan itse diagnosoinut itseni erityisherkäksi ja saanut siitä paljon apua. Ymmärrän omaa itseäni nyt paremmin ja osaan olla kuormittamatta itseäni liikaa. Mutta tämä on asia, josta en suurin surminkaan puhu ääneen muille, koska tiedän, millaisia ajatuksia ja mielikuvia se ihmisissä herättää. En myöskään anna sen määrittää elämäni isoja kuvioita. Vaikka paljon mukavampaa ja leppoisempaa olisi jättäytyä kotiin vällyjen väliin, koska aamulla räntäsateessa töihin taivaltaminen on inhottavaa, en silti tee niin, koska tajuan, ettei sellaisesta elämästä tule yhtään mitään. Tosin, jos itselläni olisi massia sen verran kuin tällä perheelle näytti olevan, olisi varmaan helpompi tehdä ratkaisuja pelkstään sen perusteella, mikä tuntuu kivalta.

Minusta tuntuu, että tällä äidillä itsellään on enemmänin käsittelemättömiä traumoja, joista nyt sitten koko perhe kärsii. Huomasitteko sen kätevän defenssin, joka napsahti päälle, kun tuli hylsy siitä steiner-open koulutuksesta? Mamma totesi, että ei päässyt koulutukseen, koska on näköjään jo täysin valmis, kunhan vaan saa kaivettua esille kaiken sen viisauden, mitä on edellisten elämiensä aikana oppinut... Huh ja huh.

Vierailija
68/284 |
18.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sampuäiti kirjoitti:

Ihanaa, kun meidän valintoja alettiin heti pohtia ja siitä syntyi keskustelua!😊 Tärkeintä on että jokainen vanhempi kuuntelee omaa sisäistä viisauttaan ja toimii sen mukaan. Kaikki eivät kaipaa isoja ryhmiä, niinkuin en minäkään ole koskaan kaivannut. Nuorimmaisemme on lapsistamme sosiaalisin ja omaa ystäviä ja myös ryhmäharrastuksia, joissa onneksi on pieni ryhmä. Helppo on aina kritisoida, kun ei tiedä koko tarinaa, mutta se teille sallittakoon!💜

Olet sairas urpo, joka kunnioittaa muuta elollista vain puheissaan. Phyi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/284 |
18.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käyttäjä3269 kirjoitti:

Koiramme on aina vapaana. Asumme luonnon keskellä ja hän on aina vapaana pihassa, eikä koskaan poistu tontiltamme. Meillä on kissoja, kani ja hän on tavannut paljon luonnon eläimiä, kun liikumme luonnossa. Koiramme on kaikkien kaveri, eikä tekisi hämähäkillekään pahaa. Jostakin syystä ohjelmaan ei ole laitettu sitä tietoa, että majakanvartija kertoi, että saarella oli vieraillut vapaana juokseva vinttikoira hetkeä aiemmin, joten joko hän tai merikotka on tuon tehnyt. Meidän koira ei pupua kiinni saisi! Ja jos saisi, se olisi hänen leikkikaveri :) Tuona kesänä me jouduimme kohtaamaan monia kuolleita luonnoneläimiä matkoillamme, joten asiasta oli keskusteltu monesti, enkä itse ole muutenkaan kovin herkkä tuollaisissa tilanteissa, koska elämäni on ollut lapsuudesta asti niin rankkaa, että olen kaiken nähnyt ja kokenut!.

Siis "sattumalta" kohtasitte useita kuolleita eläimiä kun annoitte piskinne juosta vapaana koko kesän? Vai oliko mystinen vinttikoira joka kerta asialla?

Minä ulkoilen luonnossa päivittäin enkä koskaan ole kohdannut kuollutta eläintä paria pikkulintua lukuunottamatta. Jännä juttu.

Ihmettelinkin miksi lapset eivät järkyttyneet pupusta enempää - eipä kai jos piski on vuosien ajan tappanut vapaasti kaiken mitä kiinni saa.

Vierailija
70/284 |
18.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käyttäjä3269 kirjoitti:

Surullista luettavaa.... :( Ensinnäkin....tunnin ohjelmassa on hyvin hyvin pieni tiivistelmä meidän elämästä! Juu...uuvuin....mutta siinä syynä oli tuhannet asiat elämässäni mihin ei tämä ohjelman aika olisi riittänyt, joten he ovat lyhentäneet hyvin rajusti! Kuvauksia kuvattiin 40 tuntia, joten hyvin ammattitaistoista väkeä ovat, kun saivan noinkin ihanan tiivistelmän siitä tehtyä! :) 

En itse koskaan kritisoi kenenkään elämää ellen tiedä siitä kaikkea. Enkä silloinkaan voi puuttua kenenkään valintoihin, koska jokainen ihminen tietää mikä on hanelle se oikea valinta ja välillä ihan jokainen tekee myös niitä mutkia matkallaan. Mutta toki helppoa on nauraa ihmisille ja haukkua heitä, kun ei tiedä elämästä ja ihmisten rankoista taustoista yhtään mitään. Se heille suotakoon....elämä kuitenkin opettaa...jokaista vuorollaan.

Koiramme on aina vapaana. Asumme luonnon keskellä ja hän on aina vapaana pihassa, eikä koskaan poistu tontiltamme. Meillä on kissoja, kani ja hän on tavannut paljon luonnon eläimiä, kun liikumme luonnossa. Koiramme on kaikkien kaveri, eikä tekisi hämähäkillekään pahaa. Jostakin syystä ohjelmaan ei ole laitettu sitä tietoa, että majakanvartija kertoi, että saarella oli vieraillut vapaana juokseva vinttikoira hetkeä aiemmin, joten joko hän tai merikotka on tuon tehnyt. Meidän koira ei pupua kiinni saisi! Ja jos saisi, se olisi hänen leikkikaveri :) Tuona kesänä me jouduimme kohtaamaan monia kuolleita luonnoneläimiä matkoillamme, joten asiasta oli keskusteltu monesti, enkä itse ole muutenkaan kovin herkkä tuollaisissa tilanteissa, koska elämäni on ollut lapsuudesta asti niin rankkaa, että olen kaiken nähnyt ja kokenut!

Kissoista kukaan ei ole ohjelmassa puhunut mitään?!? Ei kai nyt kukaan lemmikkejään jätä, jos muuttaa hyvänen aika!!!!! Mikä ihme teitä ihmisiä vaivaa?!? Miten te voitte kirjoittaa noin raakaa tekstiä ihmisistä joita te ette edes tunne?!? :( Myös lapset saattavat lukea näitä, joten opetelkaa rakastamaan ensin itseänne niin sydämenne avautuu myös toisille ja elämän erilaisuudelle. Kiitos! :)

Vaikka teen töitä enkelien kanssa ja vaikka syömme vain luomuruokaa....vierailu paikallisessa maalaispuodissa oli hätäratkaisu kuvausryhmän kiireen vuoksi...suunnitelmissa oli kuvata, kun käymme Ulvilassa lempi luomutilallamme, mistä ostamme suurimman osan ruoastamme, mitä emme itse kasvata....ei estä elämän yltäkylläisyyttä! :D On harhaa kuvitella, että ekologinen elämä pitäisi olla kituuttamista! Miksi?!? Rahakin on vain energiaa ja on kyse siitä olnko valmis vastaanottamaan elämän yltäkylläisyyttä. :) Vene ei ole mikään ökyvene! :D Katsokaa ensin hintoja ennenkuin ihmettelette. Ja se oli yhteinen mieheni siskon perheen kanssa. Aina kärsin siitä, että se on moottorivene, mutta mieheni rakastaa vauhtia....joten minä siunasin aina polttoaineen, minkä siihen tankkasimme. Se on nyt myyty ja unelmissa siintää purjevene. :)

Ja mitä pahaa siinä on, jos mies on töissä ja minä lasten kanssa kotona?!? Se on yhdessä päätetty, emmekä edes voi ymmärtää miten ehtisimme kummatkin olla töissä?!? Lapset, heidän harrastukset, eläimet, koti, viljelyt, kotikoulu, ruoat ja leipomiset alusta lähtien.....kyllä siinä on töitä ihan tarpeeksi!!! Ja palkka nolla euroa, joten uskon, että raha-asiat on paljon paremmin monen muun perheessä! :D Raha ei ole kuitenkaan meille se tärkein juttu! Asuntoauto oli unelmani lapsesta asti ja se toteutui pari vuotta sitten! Se on helppo koiran kanssa, koska emme ole vieraillessa kenenkään rasitteena ja on mukavampi olla ja nukkua omissa vuoteissa. Opiskelu on monesti kiertelyä niin kotimaassa kuin ulkomailla....paras oppi menee perille käytännössä ja hauskuuden kautta! :) jatkuu...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/284 |
18.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ainakin facebookissa kyseisen perheen äiti mainitsee olevansa mm. eläinten auttaja. Nykyinen asuinpaikka Oulu. Jotenkin jäi tökkimään tuo kissa ja pupujuttu, muutenhan tuo perhe oli hyvin onnellisen oloinen jja yritteliäs ja rohkea kun uskalsivat tulla kertomaan erilaisuudesta televisioon.

Vierailija
72/284 |
18.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ja toi paattikin! Siis kenen rahoilla tuo perhe elelee?!

Yksikään tuntemani autokorjaamon tyyppi ei tienaa tuota määrää.

Jos ne tuntemasi on vaan duunissa siellä. Tuo isähän on yrittäjä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/284 |
18.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kanssa tytär, jota joku voisi hyvinkin kutsua erityisherkäksi. Itse en usko mihinkään erityisherkkyyshömppiin enkä luonnollisestikaan halua leimata lastani tuolla tavalla. Edelleenkin lukioiässä hänellä on joskus vähän vaikeaa nauraa omille virheilleen ja välillä menee hirmu helposti lukkoon pienestäkin tekemästään virheestä, siitäkin huolimatta että hän on nykyisin tosi paljon rennompi ja vähemmän varautunut kuin pienenä. 

Näin jälkikäteen voin sanoa, että suurin virhe jonka olisin tyttäreni kanssa voinut tehdä, olisi ollut nimenomaan koulusta pois ottaminen. Tyttären koulutie ei ole ollut mitenkään pumpulisen pehmeä tai ihanan lapsentahtinen, vaan aika kova ja vaativa - siis sosiaalisella tasolla. Mutta kyllä nämä vuodet ovat kasvattaneet häntä ihan älyttömästi ja kuten sanottu, vaikka hän edelleenkin on herkkä ja vähän varautunut tyyppi, on hän kuitenkin niin paljon rennompi kuin ihan ensimmäisillä luokilla. Elämässä pärjätäkseen täytyy oppia nauramaan itselleen ja saada tiettyä kovuutta ja noita ei valitettavasti kotikoulusta kartu. 

Ajattelen samoin. Olen itse erityisherkkä, kuten tyttärenikin. Ajattelen, ettei se herkkyys ole mitään yliluonnollista vaan suhteellisen yleistä ja yleisyydessään jopa normaalia. Toiset on herkempiä kuin toiset. pelkään ja jännitän, murtaako koulu lapseni itsetunnon vai kasvattaako se häntä reaalielämään. Useimmat haluaisivat suojella lastaan kaikelta ikävältä, mutta maailmassa ei pärjää jos ei opi selviytymään myös haastavista tilanteista ja löydä omia vahvuuksiaan.

Vierailija
74/284 |
18.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä3269 kirjoitti:

Koiramme on aina vapaana. Asumme luonnon keskellä ja hän on aina vapaana pihassa, eikä koskaan poistu tontiltamme. Meillä on kissoja, kani ja hän on tavannut paljon luonnon eläimiä, kun liikumme luonnossa. Koiramme on kaikkien kaveri, eikä tekisi hämähäkillekään pahaa. Jostakin syystä ohjelmaan ei ole laitettu sitä tietoa, että majakanvartija kertoi, että saarella oli vieraillut vapaana juokseva vinttikoira hetkeä aiemmin, joten joko hän tai merikotka on tuon tehnyt. Meidän koira ei pupua kiinni saisi! Ja jos saisi, se olisi hänen leikkikaveri :) Tuona kesänä me jouduimme kohtaamaan monia kuolleita luonnoneläimiä matkoillamme, joten asiasta oli keskusteltu monesti, enkä itse ole muutenkaan kovin herkkä tuollaisissa tilanteissa, koska elämäni on ollut lapsuudesta asti niin rankkaa, että olen kaiken nähnyt ja kokenut!.

Siis "sattumalta" kohtasitte useita kuolleita eläimiä kun annoitte piskinne juosta vapaana koko kesän? Vai oliko mystinen vinttikoira joka kerta asialla?

Minä ulkoilen luonnossa päivittäin enkä koskaan ole kohdannut kuollutta eläintä paria pikkulintua lukuunottamatta. Jännä juttu.

Ihmettelinkin miksi lapset eivät järkyttyneet pupusta enempää - eipä kai jos piski on vuosien ajan tappanut vapaasti kaiken mitä kiinni saa.

Niin ja eiköhän merikotka olisi keksinyt tuolle pupulle jotain käyttöäkin... Kyllä koirien kiinnipitosäädökset koskevat teitä luontoa rakastavia erityisherkkiäkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/284 |
18.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

adada kirjoitti:

Rahakin on vain energiaa ja on kyse siitä olnko valmis vastaanottamaan elämän yltäkylläisyyttä.

Kappas. Tätä en olekaan tiennyt. Eli, jos vain avaan silmäni (vai sieluni...?) elämän yltäkylläisyydelle, saan minäkin hienon omakotitalon, veneen, asuntoauton ja ylipäätään sen mitä keksin haluta, ihan tuosta noin vain sen vastaanottamalla? Ei siis tarvi enää rämpiä kinosten halki töihin kukonlaulun aikaan ja silti palkkapäivänä masentua siitä summasta, joka tilille kolahtaa? Vitsi, nyt heti pötköksi sohvalle ja avaamaan kaikki kanavat elämän yltäkylläisyydelle, olen valmis!

Vierailija
76/284 |
18.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis minkä ikäinen se Ada oikein oli? Luulin että 7-vuotias, mutta oliko jo vanhempi?

Vierailija
77/284 |
18.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kanssa tytär, jota joku voisi hyvinkin kutsua erityisherkäksi. Itse en usko mihinkään erityisherkkyyshömppiin enkä luonnollisestikaan halua leimata lastani tuolla tavalla. Edelleenkin lukioiässä hänellä on joskus vähän vaikeaa nauraa omille virheilleen ja välillä menee hirmu helposti lukkoon pienestäkin tekemästään virheestä, siitäkin huolimatta että hän on nykyisin tosi paljon rennompi ja vähemmän varautunut kuin pienenä. 

Näin jälkikäteen voin sanoa, että suurin virhe jonka olisin tyttäreni kanssa voinut tehdä, olisi ollut nimenomaan koulusta pois ottaminen. Tyttären koulutie ei ole ollut mitenkään pumpulisen pehmeä tai ihanan lapsentahtinen, vaan aika kova ja vaativa - siis sosiaalisella tasolla. Mutta kyllä nämä vuodet ovat kasvattaneet häntä ihan älyttömästi ja kuten sanottu, vaikka hän edelleenkin on herkkä ja vähän varautunut tyyppi, on hän kuitenkin niin paljon rennompi kuin ihan ensimmäisillä luokilla. Elämässä pärjätäkseen täytyy oppia nauramaan itselleen ja saada tiettyä kovuutta ja noita ei valitettavasti kotikoulusta kartu. 

Ajattelen samoin. Olen itse erityisherkkä, kuten tyttärenikin. Ajattelen, ettei se herkkyys ole mitään yliluonnollista vaan suhteellisen yleistä ja yleisyydessään jopa normaalia. Toiset on herkempiä kuin toiset. pelkään ja jännitän, murtaako koulu lapseni itsetunnon vai kasvattaako se häntä reaalielämään. Useimmat haluaisivat suojella lastaan kaikelta ikävältä, mutta maailmassa ei pärjää jos ei opi selviytymään myös haastavista tilanteista ja löydä omia vahvuuksiaan.

Tuo ei ole erityisherkkyyttä, vaan sinun ja tyttäresi synnynnäinen temperamentti. Tässä ketjussa ei oikein kukaan tunnu sisäistäneen, mitä erityisherkkyys oikeasti on. Kyseisen perheen lapsi ei myöskään vaikuta erityisherkältä, vain herkältä. Erityisherkkyys ei ole mikään herkkänahkaisuuden korkeampi aste.

Vierailija
78/284 |
18.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ole ennen nähnyt tällä palstalla kouhkattua lompakkoloista mutta tässä ohjelmassahan oli yksi ihkaoikea! Tuli jotenkin Nina Mikkonen mieleen.

Mies kävi kiltisti töissä ja komppaili kun muija himmaili juttujaan. Miksi muuten hulluilla muijilla on aina ihanat miehet? Kyllä tuo kiltti ja älykkään oloinen mies kelpaisi jollekin vähän tasapainoisemmallekin naiselle.

Hassu oli sen naisen kommentti "en varmasti löydä koskaan miestä Huittisista". Jotenkin sieluni silmin näin miten tämä kulahtanut yh pokaili paikallisessa kuppilassa kaikki kylän miehet ennen kuin löysi nykyisen :D

Miksi muuten pitää vetää aina ihan överilaidasta toiseen? Ensin tehdään ihan vitusti töitä, rakennetaan jotain taloa, järjestetään jotain typeriä häitä ja sitten kun päästä kuuluu nips naps niin vahingossakaan ei tehdä enää mitään koskaan? Mites ois tuo kultainen keskitie? Hmm?

Vierailija
79/284 |
18.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

En nyt muuta ota kantaa mutta noi tyypit joiden naapurista noi kävi katsomassa taloa ovat varmaan tän jakson jälkeen huokaisseet helpotuksesta ja pitäneet kovat bileet yhteisöllisessä porukassaan :D ja on muuten varmaan läträtty alkoholin kanssa oikein kunnolla. Sellainen kunnon "dodged the bullet" meininki.

Vierailija
80/284 |
18.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo ohjelma oli niin hirveaa katsottavaa, että pienessä sievässä olisi pitänyt katsoa, että ei olisi tullut erityisoksetus.

Hyvin joku jo sanoi tässä ketjussa, että erityisherkkyys ei tarkoita eritysherkkänahkaisuutta.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kolme kahdeksan