Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kerro syysi, sinä joka et halua lapsia!
16.11.2016 |
Itse en halua, koska en halua. Haluan lapsia yhtä paljon, kun haluan hypätä alas parvekkeelta tai vaihtaa sukupuoltani. Ei toisin sanoen ole koskaan käväissyt mielessäkään - helppoa :) !
Mites sinä?
Kommentit (123)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tykkää lapsista, ahdistaa olla niiden seurassa. Ja olen tiennyt aina etten halua, minulla on hyvä näin. Mutta valitettavasti joudun aika usein puolustelemaan valintojani.
En keksi mitä tekisin lapsella, se olisi vain rasite. Kyllähän noita muitakin syitä on nykymaailman tilasta lähtien, mutta oikeastaan ei vaan kiinnosta sen enempää, kuin vaikka akvaarion hoito. En kuitenkaan ole lastenvihaaja, vaikka sitä rääkymistä en kestä kuunnella.
Ainoa syyni tehdä lapsi olisi oikeastaan, se että äitini pääsisi mummoksi, kun sitä niin toivoo, mutta olisi ihan hullua tehdä vain tuosta syystä.
Edellisen kanssa vähän sama juttu, myös jos mieheni ei voisi elää ilman lasta. Varmaan tekisin jonkun kirjallisen sopimuksen, jossa mies sitoutuu 100 % vanhemmaksi ja minä teen ne asiat, jotka on yksinkertaisesti pakko, enkä muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielenterveyshäiriöt ja lapsia, ei kuulosta hyvältä kombolta. Toivoisin kuitenkin pääseväni joskus eroon ahdistuksesta ja masennuksesta ym. että voisin hankkia edes sen yhden lapsen.
Minua ahdistaa tämä monikulttuurin ihannoiminen. En vain uskalla synnyttää lasta. Jos hän olisi tyttö, niin kuka tietää jos silloin on jo Suomessa laki, että hänetkin täytyy silpoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teininä halusin lapsia "sitten aikuisena" ja haaveilin perheestä... nyt 34 vuotiaana, 3 pitempää suhdetta + muutama pitempi tapailu takana haaveet on haudattu.
Kumppaneitten vastuunkantokyky on ollut 14 vuotiaan tasolla vaikka suurin piirtein samanikäisiä ollut, ongelmista juostaan karkuun. Käydään vieraissa koska "se vaan tapahtui". Ei voida kertoa jos jokin asia askarruttaa...
En yksinkertaisesti uskalla hankkia lapsia, liian suuri riski että kaikki vastuu jää minulle...sitten vielä kun avioerotilastot on mitä on niin....
- Vastuullinen M34
En halua lapsia, inhoan niitä. Valitettavasti olen jo kolmen lapsen isä ja se ex-naisten syy. Väittivät käyttävänsä ehkäisyä, mutta hups sitten ilmoitetaan, että ollaan paksuna. Elareita en aio maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nainen266 kirjoitti:
Nykyaikana tässä sairaalloisen ulkonäkökeskeisen yhteiskunnan takia. Lapset eivät ole/saa olla lapsia. Katsotte ympärille ja verratkaa vaikka omaa lapsuuttanne.. koulukiusaaminen on raaempaa ja ihan sairasta. Some saa ihmiset vain huonovointiseksi. Kokoaika luullaan olevan parempia kuin toiset jne..
Miksi nuorilla on nii paljon masennusta, ahdistuneisuutta ja ulkonäköpaineita?! Miettikääpä sitä. Kiitos somen ja kaiken kauneusleikkaus, fitness porvarikulttuurin.
Siksi en tee tänne lapsia.
Kyllä! Lastenkin täytyy lähteä jo mukaan kilpailuun ja nyt ne haaveilee jo, että lapsista tulis vielä ohjelmoijiakin. On kuulemma tärkeää Suomen kannalta, että lapset oppivat ohjelmoinnin. Kirjoista lukemistakin paheksutaan ja kannustetaan sen sijaan siirtymään digitaalisiin kirjoihin.
Onneksi ihmiset kyllästyvät pian tähän kaikkeen digitaalisuuteen. Digitaalisuus ei ole tehty ihmisen aivoille, koska ärsykkeet vaihtuvat liian nopeassa tahdissa.
Vierailija kirjoitti:
Koirat on kivempia
wufwuf!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua ahdistaa tämä monikulttuurin ihannoiminen. En vain uskalla synnyttää lasta. Jos hän olisi tyttö, niin kuka tietää jos silloin on jo Suomessa laki, että hänetkin täytyy silpoa?
Huh aattele jos isoäitien pelot kulttuurin amerikkalaistumisesta, vapaasta seksistä ja naisista kirkon päinä olisi toteutuneet!!! Helvetti maan päällä ja lapsiemme turmelus ja perikato.
Toisin sanoen maailma muuttuu koko ajan eikä ketään kiinnosta palata vanhaan ja tavoista tulee omiamme ja rakkaita. Monikulttuurisuuden pelko on niin absurdia ja näköalatonta, että ei pahemmasta väliä.
Vastuu toisesta ihmisestä, joka on kokonaan minusta riippuvainen, on ajatuksena minulle liikaa. On aikoja, jolloin en kunnolla jaksa huolehtia itsestänikään. Vaikka lapset näyttävät tuovan iloa, myös huoli, huono omantunto ja sydänsurut kuuluvat vanhemmuuteen lasten aikuistumisen jälkeenkin. Yritän matkustaa kevyesti tämän matkani - jos rajallisuuteni tulee jossain vastaan, muut eivät siitä joudu kärsimään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ihmeemmin pidän lapsista ja pidän helposta ja mukavasta elämästä ja haluan tehdä asioita juuri silloin kun itselleni sopii: haluan nukkua niin pitkään kuin huvittaa ja mennä nukkumaan vaikka 4 yöllä ilman että tarvii miettiä häiritseekö se jotakuta. Haluan tehdä ruokaa juuri silloin kun minulle sopii ja sitä mitä minun mieli tekee. Lisäksi ruoka on minulle niin iso nautinto, että on ihanaa ostaa kalliimpiakin aineita. Yhdellä hengellä siihen on paremmin varaa. Haluan, että minulla on mahdollisuus muuttaa vaikka Etelänavalle huomenna, jos sellaisen idean saisin päähäni. Haluan seuraavan 10 vuoden kuluessa toteuttaa maailmanympärimatkan, huomattaavasti edullisempaa ja helpompaa yksin. Lisäksi haluan, että kotonani on aina siistiä eikä loju leluja lattioilla. Tarviin myös todella paljon omaa aikaa ja rakastan puuhailla itsekseni. Ylipäätään rakastan tätä vapautta, joka yksin ollessa on. Tämän takia en parisuhteestakaan ole kiinnostunut.
En halua, koska en vain halua. En osaa ajatella, että lapsi olisi ihana ja mitä kaikkea. Lähinnä minua ahdistaa se, että minun pitäisi oikeasti kasvattaa toinen ihminen ja pitää huoli siitä, että hän pärjäisi tässä maailmassa.
Mummo toteaa joka kerta näkiessämme, että olisi kiva kuulla vauvauutisia vielä hänen eläessään. Hän tietää mitä mieltä minä itse olen, mutta jatkaa sinnikkäästi. Joka kerta joudun sanomaan, ettei lasta hankita siksi, että joku toinen niin haluaa. Hän ei sitä lasta kasvata, vaan minä. Ja minä en halua.
Pidän lapsista, mutta ehkä juuri siksi en halua heitä tähän maailmaan lisää. Jo syntyneistäkään ei huolehdita tarpeeksi, ja ihmisiähän maapallolla on aivan kiistämättä liikaa. En ole myöskään koskaan seurustellut kenenkään miehen kanssa joka olisi lapsia halunnut tai jonka voisin uskoa olevan tarpeeksi vastuullinen isäksi.
Itse asiassa minun on vaikea ymmärtää niitä, jotka uskaltavat lapsia tehdä. Maailma tuntuu muuttuvan koko ajan asenteiltaan julmemmaksi ja vaativammaksi, jo lasten elämä on erilaisia paineita täynnä, aikuisina heille ei tule olemaan töitä senkään vertaa kuin nyt, toimeentulosta pitää taistella, vain häikäilemättömimmät selviävät ja kaapivat kaiken hyvän omiin taskuihinsa. Ei kai kukaan tällaistakaan halua omasta lapsestaan kasvattaa, mutta miten muuten turvata hänen hyvinvointinsa tulevaisuuden maailmassa?
En tykkää lapsista koska ne on lapsellisia.
En halua tähän maailmaan lapsia tehdä. Pelkään myös synnytystä enkä halua kokea raskautta. Sisarusten lapsia saan hoitaa/helliä niin paljon kuin jaksan. Tarvitsen omaa aikaa, rakastan hiljaisuutta introvertti kun olen, en jaksaisi lapsia 24/7. Koira on meidän perheen lapsi:) Miehen kanssa tykätään elellä vähän eri tavalla kun muut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ahdistaa tämä monikulttuurin ihannoiminen. En vain uskalla synnyttää lasta. Jos hän olisi tyttö, niin kuka tietää jos silloin on jo Suomessa laki, että hänetkin täytyy silpoa?
Huh aattele jos isoäitien pelot kulttuurin amerikkalaistumisesta, vapaasta seksistä ja naisista kirkon päinä olisi toteutuneet!!! Helvetti maan päällä ja lapsiemme turmelus ja perikato.
Toisin sanoen maailma muuttuu koko ajan eikä ketään kiinnosta palata vanhaan ja tavoista tulee omiamme ja rakkaita. Monikulttuurisuuden pelko on niin absurdia ja näköalatonta, että ei pahemmasta väliä.
En todellakaan halua elää sitä päivää, kun naisten ympärileikkaus on "oma ja rakas" tapa!!
Alue: Aihe vapaa
Trump