Akateemiset naiset, millaisiin ristiriitoihin olette törmänneet miesmarkkinoilla?
Tarkoitan tällä sitä, että haaveiletteko vain koulutuista ja ns. "samalla tasolla" olevista miehistä vai vetääkö veri myös toisenlaisiin miehiin?
Itselleni on viime aikoina ollut valtava kriisi, kun olen ihastunut erääseen mieheen, jolla ei ole yliopistotutkintoa, mutta jota pidän tavallaan hyvin älykkäänä. Ei hän ole mikään kovin kultivoitunut tai hienostunut, mutta hänessä on jokin se juttu. Ainoa vain, ettei mies pidä kovin hyvää huolta itsestään. Hänellä on vähän sellainen "iskävatsa". Harrastan itse paljon liikuntaa ja pidän huolta linjoistani. Sen vuoksi en voi mitään sille, että tarkkailen miestä ja hänen syömisiään. Jotenkin uskon, että hän on liian rento minulle.
Siis ihan kamalaa, kun olen kai jotenkin ihastunut, mutta tässä on niin monta turn-offia samalla. Jotenkin sitä miettii, miten tuollaiset jutut voisivat pidemmän päälle toimia, vaikka en nyt tietenkään mitään kovin vakavaa ole ainakaan miettinyt. Lähinnä fantasiatasolla koko juttu. Vielä.
Kommentit (33)
Kysy itseltäsi oletko tyytymässä nyt tähän kun muutakaan ei ole näköpiirissä? Voitko oppia tykkäämään miehen mahasta? Oletko kuitenkin liian nirso? Listaa plussat ja miinukset😁
Naisethan ei usko tasoteoria tai mihinkään markkinoihin.
Vierailija kirjoitti:
Naisethan ei usko tasoteoria tai mihinkään markkinoihin.
No mä en ainakaan usko, vaan uskon siihen, että ihmisillä on erilaisia tarpeita eri elämäntilanteissa. Jos haet yhden illan panoa vs. tulevien lastesi isää, on kriteerit ihan erilaiset. Eli niistä tarpeista lähdetään, tasot sikseen.
🇺🇦🇮🇱
No nyt on kierrossa kylläkin akateeminen, mutta hän tupakoi. Ja tuo on minulle ollut aina ehdoton yök. Katson nyt kuitenkin vielä jonkin aikaa, jotta jaksanko haisevaa miestä.
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisethan ei usko tasoteoria tai mihinkään markkinoihin.
No mä en ainakaan usko, vaan uskon siihen, että ihmisillä on erilaisia tarpeita eri elämäntilanteissa. Jos haet yhden illan panoa vs. tulevien lastesi isää, on kriteerit ihan erilaiset. Eli niistä tarpeista lähdetään, tasot sikseen.
Alpha fucks, beta bucks.
Se tässä onkin se ristiriita, kun tunnen jotain kummallista vetovoimaa. Yleensä olen ihastunut vain timmeihin ja itsestään huolta pitäviin miehiin. Tämä mies on sillä tavalla poikkeus, että hän on aivan erilainen. Mietin aina sitä mahaa, että miltä se tuntuisi seksin aikana. Tiedän, aivan hassu juttu, mutta tällä tasolla ajatukseni ovat liikkuneet viime päivinä. Jotenkin mies on kuitenkin sellainen, että vaikea nähdä häntä jossain vanhempieni perhepäivällisellä. Salaattiakaan hän ei näytä hirveästi syövän. Varmasti kotona ruokailu enemmän sitä pitsaosastoa.
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisethan ei usko tasoteoria tai mihinkään markkinoihin.
No mä en ainakaan usko, vaan uskon siihen, että ihmisillä on erilaisia tarpeita eri elämäntilanteissa. Jos haet yhden illan panoa vs. tulevien lastesi isää, on kriteerit ihan erilaiset. Eli niistä tarpeista lähdetään, tasot sikseen.
Eli yhden illan panoksi jännämies ja isäksi elättäjämies eli betauros. Juuri niin kuin lassukat ovat kertoneet.
Vierailija kirjoitti:
Se tässä onkin se ristiriita, kun tunnen jotain kummallista vetovoimaa. Yleensä olen ihastunut vain timmeihin ja itsestään huolta pitäviin miehiin. Tämä mies on sillä tavalla poikkeus, että hän on aivan erilainen. Mietin aina sitä mahaa, että miltä se tuntuisi seksin aikana. Tiedän, aivan hassu juttu, mutta tällä tasolla ajatukseni ovat liikkuneet viime päivinä. Jotenkin mies on kuitenkin sellainen, että vaikea nähdä häntä jossain vanhempieni perhepäivällisellä. Salaattiakaan hän ei näytä hirveästi syövän. Varmasti kotona ruokailu enemmän sitä pitsaosastoa.
Minkä ikäinen olet? Jos olet jo kolmekymppinen niin ei ole ihme, että alkaa ne vähän betamaisemmat miehet kiinnostaa.
Oletteko koskaan vain ihastuneet ja rakastuneet, ilman analysointia?
Vierailija kirjoitti:
Alpha fucks, beta bucks.
Mulla se on kyllä ollut toisin päin. Miesystävät ovat olleet alfoja, eli hyvin koulutettuja, fiksuja ja menestyviäkin. Silti se jokin kipinä on puuttunut.
Parhaat seksikokemukset on olleet sitten joidenkin ihan Ö-tason taidehörhöjen tai baarirenttujen kanssa! :D
🇺🇦🇮🇱
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alpha fucks, beta bucks.
Mulla se on kyllä ollut toisin päin. Miesystävät ovat olleet alfoja, eli hyvin koulutettuja, fiksuja ja menestyviäkin. Silti se jokin kipinä on puuttunut.
Parhaat seksikokemukset on olleet sitten joidenkin ihan Ö-tason taidehörhöjen tai baarirenttujen kanssa! :D
Miehen tason määritteleekin juuri se, että saako hän kipinän syntymään naisissa vai ei. Ei se, millaisella tasolla hän yhteiskunnallisesti on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tässä onkin se ristiriita, kun tunnen jotain kummallista vetovoimaa. Yleensä olen ihastunut vain timmeihin ja itsestään huolta pitäviin miehiin. Tämä mies on sillä tavalla poikkeus, että hän on aivan erilainen. Mietin aina sitä mahaa, että miltä se tuntuisi seksin aikana. Tiedän, aivan hassu juttu, mutta tällä tasolla ajatukseni ovat liikkuneet viime päivinä. Jotenkin mies on kuitenkin sellainen, että vaikea nähdä häntä jossain vanhempieni perhepäivällisellä. Salaattiakaan hän ei näytä hirveästi syövän. Varmasti kotona ruokailu enemmän sitä pitsaosastoa.
Minkä ikäinen olet? Jos olet jo kolmekymppinen niin ei ole ihme, että alkaa ne vähän betamaisemmat miehet kiinnostaa.
Olen 31-vuotias kaunis akateeminen kaupunkilainen nainen. En halua kehua sillä, että olen jotenkin poikkeuksellisen kaunis, mutta saan usein kuulla asiasta, joten se lienee jonkinlainen osoitus siitä, että olen miesten mielestä ainakin siedettävä. Olen seurustellut aikaisemmin hyvännäköisten miesten kanssa, mutta jutut eivät ole edenneet pidempään seurusteluun.
Vierailija kirjoitti:
Se tässä onkin se ristiriita, kun tunnen jotain kummallista vetovoimaa. Yleensä olen ihastunut vain timmeihin ja itsestään huolta pitäviin miehiin. Tämä mies on sillä tavalla poikkeus, että hän on aivan erilainen. Mietin aina sitä mahaa, että miltä se tuntuisi seksin aikana. Tiedän, aivan hassu juttu, mutta tällä tasolla ajatukseni ovat liikkuneet viime päivinä. Jotenkin mies on kuitenkin sellainen, että vaikea nähdä häntä jossain vanhempieni perhepäivällisellä. Salaattiakaan hän ei näytä hirveästi syövän. Varmasti kotona ruokailu enemmän sitä pitsaosastoa.
Mikset sä vain n*ssi sitä ja katso miltä se tuntuu? Myönnä, että kuitenkin haaveilet isomahaisesta, isok*rpäisestä duunarimiehestä!
Ja hei, vaikka et ole löytänyt sitä oikeaa, voit silti pitää hauskaa niiden väärien kanssa... ;)
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Miehen tason määritteleekin juuri se, että saako hän kipinän syntymään naisissa vai ei. Ei se, millaisella tasolla hän yhteiskunnallisesti on.
No mutta tuohan on ihan naisesta kiinni, mikä sytyttää. Itse olen yltiörationaalinen virkanainen, mutta sängyssä tunnen vetoa eniten renttu/taidehörhö/muusikkomiehiin... ja nämä on kyllä sellaisia tapauksia joita en olisi edes kavereille kehdannut esitellä, ei todellakaan mitään "tasokkaita" eikä edes sytyttäviä yleisen mittapuun mukaan. Mutta mulla nyt onkin vähän erikoinen miesmaku.
🇺🇦🇮🇱
Tämä ketju antaa minulle vastauksen, kun ihmetellään, miksi naiset eivät löydä miestä...
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alpha fucks, beta bucks.
Mulla se on kyllä ollut toisin päin. Miesystävät ovat olleet alfoja, eli hyvin koulutettuja, fiksuja ja menestyviäkin. Silti se jokin kipinä on puuttunut.
Parhaat seksikokemukset on olleet sitten joidenkin ihan Ö-tason taidehörhöjen tai baarirenttujen kanssa! :D
Koulutettu, fiksu ja tylsä mies kuulostaa betaurokselta. Baarirentut on taas niitä jännämiehiä.
Aina yhtä huvittavaa se kun naiset vastustelee kaikkia tasoteorioita ja "lassukoiden ulinoita", mutta sitten kuitenkin käyttäytyy juuri niiden mukaan itse.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko koskaan vain ihastuneet ja rakastuneet, ilman analysointia?
Kieltämättä joskus olen. Usein menee kuitenkin jonkin aikaa, kunnes tulee se tilanne vastaan, että on pakko analysoida. Kun elämää ei voi lyödä lukkoon, jos ei oikeasti mieti asioita perinpohjaisesti. Mieti asiaa siltäkin kannalta, että jos ensiksi olet ihastunut mieheen jonkin fyysisen tekijän vuoksi ja 40-vuotiaana huomaat miehen tupakoineen ja syöneen itsensä impotentiksi. Siinä on sitten mennyt 10 vuotta hukkaan, tulee avioero, lapset traumatisoituvat, oma ulkonäkö on kulahtanut, pahimmassa tapauksessa ura romuttunut. Eli koko elämä pilalla sen vuoksi, että päätti edetä jonkin alkeellisen himon vietävänä, kun sillä hetkellä se nyt vain tuntui siltä.
Kuinka paljon yhteiskunta vaikuttaa siihen, millaista miestä etsimme? Esim. koulutetun ja itsestään huolehtivan naisen odotetaan etsivän itselleen vastaava mies. Mieti, mitä itse haluat? Jos tuo mies aidosti kiinnostaa, niin go for it ja unohda turha analysointi.
Vierailija kirjoitti:
Se tässä onkin se ristiriita, kun tunnen jotain kummallista vetovoimaa. Yleensä olen ihastunut vain timmeihin ja itsestään huolta pitäviin miehiin. Tämä mies on sillä tavalla poikkeus, että hän on aivan erilainen. Mietin aina sitä mahaa, että miltä se tuntuisi seksin aikana. Tiedän, aivan hassu juttu, mutta tällä tasolla ajatukseni ovat liikkuneet viime päivinä. Jotenkin mies on kuitenkin sellainen, että vaikea nähdä häntä jossain vanhempieni perhepäivällisellä. Salaattiakaan hän ei näytä hirveästi syövän. Varmasti kotona ruokailu enemmän sitä pitsaosastoa.
Kuka oikein miettii tuollaista?
Eri miehet eri tarpeisiin. Se koulutettu ja itsestään huolehtiva on se virallinen miesystävä, ja tuollainen duunarimies sitten seksiin. Yhdeltä ihmiseltä ei voi saada kaikkea, ei ainakaan yhtä aikaa.
Erilaisissa elämäntilanteissa voi toimia erilaiset suhteet, koska tarpeet vaihtelevat. Itse ottaisin mielelläni sellaisen "rennon" miehen kevyeen suhteeseen, mutta en muuttaisi sellaisen kanssa asumaan enkä esittelisi vanhemmille.
🇺🇦🇮🇱