Mitä hyötyä on elämänohjeesta "tee muille niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän" jos muut eivät tee minulle niin kuin haluaisin minulle tehtävän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska ei ole kyse itsekkyydestä, vaan empaattisuudesta ja toiset huomioon ottamisesta.

Sä katot maailmaa vaan oman napasi ympäriltä. Mut täällä on 7 miljardia muutakin...

Niin mutta jos ne muut eivät tee mulle niin kuin mä haluaisin mulle tehtävän, niin mitä se mua silloin auttaa, että mä teen heille kuten haluaisin itselleni tehtävän? Tai että en tee heille sellaista, mitä en haluaisi mulle tehtävän, kun mulle kuitenkin tehdään sellaista, mitä en halua mulle tehtävän?

ap

Kultaisen säännön tarkoitus ei ole, että sinulle tehtäisiin niin kuin itse itsellesi haluaisit tehtävän. Kultaisen säännön tarkoitus on, että kukaan ei kohtelisi toista niin kuin ei itseään haluaisi kohdeltavan. Sellaista moraalisääntöä ei ole olemassakaan, kuin: "tee mulle niin kuin mä haluun et sä mulle teet". Se olisikin melko lailla kohtuuton sääntö tuntien sen kuinka itsekkäitä me ihmiset olemme.

Mutta mitä hyötyä tuosta lauseesta sitten lainkaan on, jos se menee jokaisen oman moraalikoodiston mukaan? Kyllä minä olen mieltänyt sen yleisen moraalin mukaisen toiminnan pohjalle, en yksityisten omien mieltymysteni.

ap

Vierailija kirjoitti:

Esim. jos olisin vanhus, haluaisin että lapset käyvät minua tervehtimässä. No, mulla on vanhempi, mutta en halua käydä häntä tervehtimässä, koska hän on kohdellut mua epäoikeudenmukaisesti, vaikkei itse olekaan sitä mieltä. Niin miten mä voin nyt käymällä katsomassa vanhempaani saada lapset tulemaan katsomaan minua? Eihän ne korreloi.

Samoin ohjeella "älä tee muille sitä mitä et itsellesi haluaisi tehtävän". En halua, että mut jätetään käymättä katsomassa, kun olen vanha. Nytkö siis voisin estää yksinjäämisen menemällä katsomaan vanhempaani?

ap

Lasten kasvattaminen on hyvin pitkälti esimerkin antamista. On turha sanoa lapsille, että suojatien saa ylittää vain vihreillä valoilla, jos itse ylität sen punaisilla. Tekosi tekevät sanasi merkityksettömiksi ja lapsesi oppivat tekemään niinkuin sinä teet eikä niinkuin sinä sanot. Mitä isommaksi lapsesi tulevat, sitä enemmän he tulevat kyseenalaistamaan kaiken sanomisesi. Jos et itsekään toimi kuten sanot, miten voit vaatia lapsiasi toimimaan? Joitain asioita voi perustella sillä, että olet aikuinen ja lapsi on vielä alaikäinen,  mutta ei läheskään kaikkia. 

Esimerkiksi persepano. Osa voisi sitten mielestään tehdä sen toiselle ja saada kehuja, koska haluaisi itsekin sitä. Ja toinen, joka sitä inhoaa, on huono ihminen, kun ei suostu?

ap

Lapset näkevät taas, miten äiti naputtelee aloituksia palstalle, kun pitäisi olla yhdessä perheen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. jos olisin vanhus, haluaisin että lapset käyvät minua tervehtimässä. No, mulla on vanhempi, mutta en halua käydä häntä tervehtimässä, koska hän on kohdellut mua epäoikeudenmukaisesti, vaikkei itse olekaan sitä mieltä. Niin miten mä voin nyt käymällä katsomassa vanhempaani saada lapset tulemaan katsomaan minua? Eihän ne korreloi.

Samoin ohjeella "älä tee muille sitä mitä et itsellesi haluaisi tehtävän". En halua, että mut jätetään käymättä katsomassa, kun olen vanha. Nytkö siis voisin estää yksinjäämisen menemällä katsomaan vanhempaani?

ap

Lasten kasvattaminen on hyvin pitkälti esimerkin antamista. On turha sanoa lapsille, että suojatien saa ylittää vain vihreillä valoilla, jos itse ylität sen punaisilla. Tekosi tekevät sanasi merkityksettömiksi ja lapsesi oppivat tekemään niinkuin sinä teet eikä niinkuin sinä sanot. Mitä isommaksi lapsesi tulevat, sitä enemmän he tulevat kyseenalaistamaan kaiken sanomisesi. Jos et itsekään toimi kuten sanot, miten voit vaatia lapsiasi toimimaan? Joitain asioita voi perustella sillä, että olet aikuinen ja lapsi on vielä alaikäinen,  mutta ei läheskään kaikkia. 

En mä saanut kyseenalaistaa sitä mitä mulle sanottiin. Koska aikuinen sanoi, se oli niin. Jos aikuinen menee päin punaisia, niin siihen keksittiin jokin manipulatiivinen selitys sille, miksi minua saa kuitenkin syyttää, jos mä tein niin.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska ei ole kyse itsekkyydestä, vaan empaattisuudesta ja toiset huomioon ottamisesta.

Sä katot maailmaa vaan oman napasi ympäriltä. Mut täällä on 7 miljardia muutakin...

Niin mutta jos ne muut eivät tee mulle niin kuin mä haluaisin mulle tehtävän, niin mitä se mua silloin auttaa, että mä teen heille kuten haluaisin itselleni tehtävän? Tai että en tee heille sellaista, mitä en haluaisi mulle tehtävän, kun mulle kuitenkin tehdään sellaista, mitä en halua mulle tehtävän?

ap

Etsit kaikesta vain välitöntä hyötyä itsellesi. Ohjetta ei ole tarkoitettu sinunlaisille. Jatka omaan napaan tuijottamistasi.

Olen oppinut että jos ei sitä hyötyä (tai arvostavaa kohtelua tai moraalia) tule toiselta heti, ei sitä saa heiltä myöhemminkään. He ovat hyväksikäyttäjiä. Sulla menee sen havaitsemiseen vain vähän kauemmin kun olet tuollainen sinisilmä.

ap

Kommenttisi vain vahvistaa sen miksi Kultainen Sääntö on kaltaisellesi outoa hepreaa.

Et edes ymmärrä sen merkitystä hakiessasi vain välitöntä hyötyä itsellesi.

Se että päätät olla vierailematta oman vanhempasi luona siksi että mielestäsi tämä on kohdellut sinua epäoikeudenmukaisesti, mutta vanhemman mielestä ei, mistä implisiittisesti seuraa ettet ole halukas antamaan vanhemmallesi anteeksi mielestäsi kokemaasi epäoikeudenmukaisuutta tarkoittaa Kultaisen Säännön kontekstissa sitä että olet valmis hyväksymään omassa vanhuudessasi sen etteivät lapsesi vieraile luonasi ja anna sinulle anteeksi sellaisia asioita joissa omastas mielestäsi et ole tehnyt väärin.

Jos sinusta tuntuu että elät loppuelämäsi erehtymättömästi niin jatka toki valitsemallasi linjalla ja ihmettele Kultainen Säännön "tyhmyyttä".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. jos olisin vanhus, haluaisin että lapset käyvät minua tervehtimässä. No, mulla on vanhempi, mutta en halua käydä häntä tervehtimässä, koska hän on kohdellut mua epäoikeudenmukaisesti, vaikkei itse olekaan sitä mieltä. Niin miten mä voin nyt käymällä katsomassa vanhempaani saada lapset tulemaan katsomaan minua? Eihän ne korreloi.

Samoin ohjeella "älä tee muille sitä mitä et itsellesi haluaisi tehtävän". En halua, että mut jätetään käymättä katsomassa, kun olen vanha. Nytkö siis voisin estää yksinjäämisen menemällä katsomaan vanhempaani?

ap

Lasten kasvattaminen on hyvin pitkälti esimerkin antamista. On turha sanoa lapsille, että suojatien saa ylittää vain vihreillä valoilla, jos itse ylität sen punaisilla. Tekosi tekevät sanasi merkityksettömiksi ja lapsesi oppivat tekemään niinkuin sinä teet eikä niinkuin sinä sanot. Mitä isommaksi lapsesi tulevat, sitä enemmän he tulevat kyseenalaistamaan kaiken sanomisesi. Jos et itsekään toimi kuten sanot, miten voit vaatia lapsiasi toimimaan? Joitain asioita voi perustella sillä, että olet aikuinen ja lapsi on vielä alaikäinen,  mutta ei läheskään kaikkia. 

Esimekiksi äiti sanoi minulle, että toisille huutaminen on rumaa ja huusi mulle. Sanoi, ettei se ollut huutamista, vaan mä käyttäydyin huonosti, niin siinä siirryttiin ilmeisesti jollekin No man's landille jossa huutamista joka tapahtui ei äidin muistin mukaan tapahtunu. Vaan hän omien mielikuviensa mukaan kauniisti neuvoi minua olemaan. Tämä ei pidä paikkaansa, mutta todistajia minun kokemuksilleni ei ole. Eli totuus on se, ettei äitini huutanut ja oln mielenvikainen jos kyseenalaistan sen.

ap

Vierailija kirjoitti:

Niin.

Hyvä kysymys

Minä vain-81 kirjoitti:

Minä olen ihmetellyt eniten sananlaskua "Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa". Olen ilmeisesti ymmärtänyt sen väärin, koska käsitykseni mukaan muut kohtelevat minua samalla lailla kuin mitä minä kohtelen heitä. Minä olen aina kiltti muita kohtaan enkä taatusti puhu koskaan kenestäkään pahaa, mutta silti muut kohtelevat minua usein todella huonosti, moittivat minua paljon ja puhuvat minusta paljon pahaa.

Osa ihmisistä on rakkaudettomia, julmia, ilkeitä, kovia...

Itsekkyys on myös vahva piirre. Rahanahneus....

Ihmissuhteet ovat vuorovaikutusta ja osalla ihmisistä on heikot sosiaaliset taidot, mutta se ei taas automaattisesti tarkoita huonoa käytöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska ei ole kyse itsekkyydestä, vaan empaattisuudesta ja toiset huomioon ottamisesta.

Sä katot maailmaa vaan oman napasi ympäriltä. Mut täällä on 7 miljardia muutakin...

Niin mutta jos ne muut eivät tee mulle niin kuin mä haluaisin mulle tehtävän, niin mitä se mua silloin auttaa, että mä teen heille kuten haluaisin itselleni tehtävän? Tai että en tee heille sellaista, mitä en haluaisi mulle tehtävän, kun mulle kuitenkin tehdään sellaista, mitä en halua mulle tehtävän?

ap

Etsit kaikesta vain välitöntä hyötyä itsellesi. Ohjetta ei ole tarkoitettu sinunlaisille. Jatka omaan napaan tuijottamistasi.

Olen oppinut että jos ei sitä hyötyä (tai arvostavaa kohtelua tai moraalia) tule toiselta heti, ei sitä saa heiltä myöhemminkään. He ovat hyväksikäyttäjiä. Sulla menee sen havaitsemiseen vain vähän kauemmin kun olet tuollainen sinisilmä.

ap

Kommenttisi vain vahvistaa sen miksi Kultainen Sääntö on kaltaisellesi outoa hepreaa.

Et edes ymmärrä sen merkitystä hakiessasi vain välitöntä hyötyä itsellesi.

Se että päätät olla vierailematta oman vanhempasi luona siksi että mielestäsi tämä on kohdellut sinua epäoikeudenmukaisesti, mutta vanhemman mielestä ei, mistä implisiittisesti seuraa ettet ole halukas antamaan vanhemmallesi anteeksi mielestäsi kokemaasi epäoikeudenmukaisuutta tarkoittaa Kultaisen Säännön kontekstissa sitä että olet valmis hyväksymään omassa vanhuudessasi sen etteivät lapsesi vieraile luonasi ja anna sinulle anteeksi sellaisia asioita joissa omastas mielestäsi et ole tehnyt väärin.

Jos sinusta tuntuu että elät loppuelämäsi erehtymättömästi niin jatka toki valitsemallasi linjalla ja ihmettele Kultainen Säännön "tyhmyyttä".

Luitko tekstin numero 4? Mitä vastaat sille lapselle?

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. jos olisin vanhus, haluaisin että lapset käyvät minua tervehtimässä. No, mulla on vanhempi, mutta en halua käydä häntä tervehtimässä, koska hän on kohdellut mua epäoikeudenmukaisesti, vaikkei itse olekaan sitä mieltä. Niin miten mä voin nyt käymällä katsomassa vanhempaani saada lapset tulemaan katsomaan minua? Eihän ne korreloi.

Samoin ohjeella "älä tee muille sitä mitä et itsellesi haluaisi tehtävän". En halua, että mut jätetään käymättä katsomassa, kun olen vanha. Nytkö siis voisin estää yksinjäämisen menemällä katsomaan vanhempaani?

ap

Lasten kasvattaminen on hyvin pitkälti esimerkin antamista. On turha sanoa lapsille, että suojatien saa ylittää vain vihreillä valoilla, jos itse ylität sen punaisilla. Tekosi tekevät sanasi merkityksettömiksi ja lapsesi oppivat tekemään niinkuin sinä teet eikä niinkuin sinä sanot. Mitä isommaksi lapsesi tulevat, sitä enemmän he tulevat kyseenalaistamaan kaiken sanomisesi. Jos et itsekään toimi kuten sanot, miten voit vaatia lapsiasi toimimaan? Joitain asioita voi perustella sillä, että olet aikuinen ja lapsi on vielä alaikäinen,  mutta ei läheskään kaikkia. 

En mä saanut kyseenalaistaa sitä mitä mulle sanottiin. Koska aikuinen sanoi, se oli niin. Jos aikuinen menee päin punaisia, niin siihen keksittiin jokin manipulatiivinen selitys sille, miksi minua saa kuitenkin syyttää, jos mä tein niin.

ap

Nyt ei olekaan kyse siitä, miten sinut on kasvatettu, vaan miten sinä haluat kasvattaa omat lapsesi. Kai tiesit, että esimerkiksi alkoholistiperheissä kasvaneista lapsista vain harva haluaa omille lapsilleen lasisen lapsuuden? Eivät nämä vanhemmat ala dokaamaan siksi, että heidän vanhempansakin ovat niin tehneet. Päinvastoin, monet heistä eivät käytä alkoholia lainkaan. Ihan yksinkertaisesti sen vuoksi, että eivät halua omille lapsilleen samaa paskaa, mitä itse joutuivat lapsuudessaan kokemaan. Ja siksi he valitsevat toisenlaisen tavan kuin vanhempansa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. jos olisin vanhus, haluaisin että lapset käyvät minua tervehtimässä. No, mulla on vanhempi, mutta en halua käydä häntä tervehtimässä, koska hän on kohdellut mua epäoikeudenmukaisesti, vaikkei itse olekaan sitä mieltä. Niin miten mä voin nyt käymällä katsomassa vanhempaani saada lapset tulemaan katsomaan minua? Eihän ne korreloi.

Samoin ohjeella "älä tee muille sitä mitä et itsellesi haluaisi tehtävän". En halua, että mut jätetään käymättä katsomassa, kun olen vanha. Nytkö siis voisin estää yksinjäämisen menemällä katsomaan vanhempaani?

ap

Lasten kasvattaminen on hyvin pitkälti esimerkin antamista. On turha sanoa lapsille, että suojatien saa ylittää vain vihreillä valoilla, jos itse ylität sen punaisilla. Tekosi tekevät sanasi merkityksettömiksi ja lapsesi oppivat tekemään niinkuin sinä teet eikä niinkuin sinä sanot. Mitä isommaksi lapsesi tulevat, sitä enemmän he tulevat kyseenalaistamaan kaiken sanomisesi. Jos et itsekään toimi kuten sanot, miten voit vaatia lapsiasi toimimaan? Joitain asioita voi perustella sillä, että olet aikuinen ja lapsi on vielä alaikäinen,  mutta ei läheskään kaikkia. 

Mä en tiedä mistä mä saisin parempaakaan esimerkkiä äitini tilalle, joka oli tosiaan tuota, että väitti esimerkkinsä olevan hyvää, mutta todellisuudessa se oli ihan kamalaa. Harvasta ihmisestä on esimerkiksi :( Suurimmassa osassa on vikoja.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. jos olisin vanhus, haluaisin että lapset käyvät minua tervehtimässä. No, mulla on vanhempi, mutta en halua käydä häntä tervehtimässä, koska hän on kohdellut mua epäoikeudenmukaisesti, vaikkei itse olekaan sitä mieltä. Niin miten mä voin nyt käymällä katsomassa vanhempaani saada lapset tulemaan katsomaan minua? Eihän ne korreloi.

Samoin ohjeella "älä tee muille sitä mitä et itsellesi haluaisi tehtävän". En halua, että mut jätetään käymättä katsomassa, kun olen vanha. Nytkö siis voisin estää yksinjäämisen menemällä katsomaan vanhempaani?

ap

Lasten kasvattaminen on hyvin pitkälti esimerkin antamista. On turha sanoa lapsille, että suojatien saa ylittää vain vihreillä valoilla, jos itse ylität sen punaisilla. Tekosi tekevät sanasi merkityksettömiksi ja lapsesi oppivat tekemään niinkuin sinä teet eikä niinkuin sinä sanot. Mitä isommaksi lapsesi tulevat, sitä enemmän he tulevat kyseenalaistamaan kaiken sanomisesi. Jos et itsekään toimi kuten sanot, miten voit vaatia lapsiasi toimimaan? Joitain asioita voi perustella sillä, että olet aikuinen ja lapsi on vielä alaikäinen,  mutta ei läheskään kaikkia. 

En mä saanut kyseenalaistaa sitä mitä mulle sanottiin. Koska aikuinen sanoi, se oli niin. Jos aikuinen menee päin punaisia, niin siihen keksittiin jokin manipulatiivinen selitys sille, miksi minua saa kuitenkin syyttää, jos mä tein niin.

ap

Nyt ei olekaan kyse siitä, miten sinut on kasvatettu, vaan miten sinä haluat kasvattaa omat lapsesi. Kai tiesit, että esimerkiksi alkoholistiperheissä kasvaneista lapsista vain harva haluaa omille lapsilleen lasisen lapsuuden? Eivät nämä vanhemmat ala dokaamaan siksi, että heidän vanhempansakin ovat niin tehneet. Päinvastoin, monet heistä eivät käytä alkoholia lainkaan. Ihan yksinkertaisesti sen vuoksi, että eivät halua omille lapsilleen samaa paskaa, mitä itse joutuivat lapsuudessaan kokemaan. Ja siksi he valitsevat toisenlaisen tavan kuin vanhempansa. 

On kyse siitä miten minut on kasvatettu, koska tuosta säännöstä, jonka mukaan minunkin pitäisi lasteni kanssa toimia ei ole ollut elämässäni mitään hyötyä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska ei ole kyse itsekkyydestä, vaan empaattisuudesta ja toiset huomioon ottamisesta.

Sä katot maailmaa vaan oman napasi ympäriltä. Mut täällä on 7 miljardia muutakin...

Niin mutta jos ne muut eivät tee mulle niin kuin mä haluaisin mulle tehtävän, niin mitä se mua silloin auttaa, että mä teen heille kuten haluaisin itselleni tehtävän? Tai että en tee heille sellaista, mitä en haluaisi mulle tehtävän, kun mulle kuitenkin tehdään sellaista, mitä en halua mulle tehtävän?

ap

Etsit kaikesta vain välitöntä hyötyä itsellesi. Ohjetta ei ole tarkoitettu sinunlaisille. Jatka omaan napaan tuijottamistasi.

Olen oppinut että jos ei sitä hyötyä (tai arvostavaa kohtelua tai moraalia) tule toiselta heti, ei sitä saa heiltä myöhemminkään. He ovat hyväksikäyttäjiä. Sulla menee sen havaitsemiseen vain vähän kauemmin kun olet tuollainen sinisilmä.

ap

Kommenttisi vain vahvistaa sen miksi Kultainen Sääntö on kaltaisellesi outoa hepreaa.

Et edes ymmärrä sen merkitystä hakiessasi vain välitöntä hyötyä itsellesi.

Se että päätät olla vierailematta oman vanhempasi luona siksi että mielestäsi tämä on kohdellut sinua epäoikeudenmukaisesti, mutta vanhemman mielestä ei, mistä implisiittisesti seuraa ettet ole halukas antamaan vanhemmallesi anteeksi mielestäsi kokemaasi epäoikeudenmukaisuutta tarkoittaa Kultaisen Säännön kontekstissa sitä että olet valmis hyväksymään omassa vanhuudessasi sen etteivät lapsesi vieraile luonasi ja anna sinulle anteeksi sellaisia asioita joissa omastas mielestäsi et ole tehnyt väärin.

Jos sinusta tuntuu että elät loppuelämäsi erehtymättömästi niin jatka toki valitsemallasi linjalla ja ihmettele Kultainen Säännön "tyhmyyttä".

Luitko tekstin numero 4? Mitä vastaat sille lapselle?

ap

Niin mikä sen lapsen kysymys oli?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. jos olisin vanhus, haluaisin että lapset käyvät minua tervehtimässä. No, mulla on vanhempi, mutta en halua käydä häntä tervehtimässä, koska hän on kohdellut mua epäoikeudenmukaisesti, vaikkei itse olekaan sitä mieltä. Niin miten mä voin nyt käymällä katsomassa vanhempaani saada lapset tulemaan katsomaan minua? Eihän ne korreloi.

Samoin ohjeella "älä tee muille sitä mitä et itsellesi haluaisi tehtävän". En halua, että mut jätetään käymättä katsomassa, kun olen vanha. Nytkö siis voisin estää yksinjäämisen menemällä katsomaan vanhempaani?

ap

Lasten kasvattaminen on hyvin pitkälti esimerkin antamista. On turha sanoa lapsille, että suojatien saa ylittää vain vihreillä valoilla, jos itse ylität sen punaisilla. Tekosi tekevät sanasi merkityksettömiksi ja lapsesi oppivat tekemään niinkuin sinä teet eikä niinkuin sinä sanot. Mitä isommaksi lapsesi tulevat, sitä enemmän he tulevat kyseenalaistamaan kaiken sanomisesi. Jos et itsekään toimi kuten sanot, miten voit vaatia lapsiasi toimimaan? Joitain asioita voi perustella sillä, että olet aikuinen ja lapsi on vielä alaikäinen,  mutta ei läheskään kaikkia. 

En mä saanut kyseenalaistaa sitä mitä mulle sanottiin. Koska aikuinen sanoi, se oli niin. Jos aikuinen menee päin punaisia, niin siihen keksittiin jokin manipulatiivinen selitys sille, miksi minua saa kuitenkin syyttää, jos mä tein niin.

ap

Nyt ei olekaan kyse siitä, miten sinut on kasvatettu, vaan miten sinä haluat kasvattaa omat lapsesi. Kai tiesit, että esimerkiksi alkoholistiperheissä kasvaneista lapsista vain harva haluaa omille lapsilleen lasisen lapsuuden? Eivät nämä vanhemmat ala dokaamaan siksi, että heidän vanhempansakin ovat niin tehneet. Päinvastoin, monet heistä eivät käytä alkoholia lainkaan. Ihan yksinkertaisesti sen vuoksi, että eivät halua omille lapsilleen samaa paskaa, mitä itse joutuivat lapsuudessaan kokemaan. Ja siksi he valitsevat toisenlaisen tavan kuin vanhempansa. 

On kyse siitä miten minut on kasvatettu, koska tuosta säännöstä, jonka mukaan minunkin pitäisi lasteni kanssa toimia ei ole ollut elämässäni mitään hyötyä.

ap

Mun vanhemmat oli tosi huono esimerkki, mitta se ei saanut heitä katumaan tai kärsimään tai häpeämään, ei, koska heillä oli käytössään itseensä uskominen ja se meni niin, että uskotaan itsen vain toimineen hyvin mua kohtaan, niin se tarkoitti sitä, että oli toimittu hyvin mua kohtaan. Entä jos mä nyt itse uskon toimineeni hyvin ja se onkin ihan pahaa lapsille? Miten mä voin tietää eron, sillä äitinikään ei sitä tajunnut?

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. jos olisin vanhus, haluaisin että lapset käyvät minua tervehtimässä. No, mulla on vanhempi, mutta en halua käydä häntä tervehtimässä, koska hän on kohdellut mua epäoikeudenmukaisesti, vaikkei itse olekaan sitä mieltä. Niin miten mä voin nyt käymällä katsomassa vanhempaani saada lapset tulemaan katsomaan minua? Eihän ne korreloi.

Samoin ohjeella "älä tee muille sitä mitä et itsellesi haluaisi tehtävän". En halua, että mut jätetään käymättä katsomassa, kun olen vanha. Nytkö siis voisin estää yksinjäämisen menemällä katsomaan vanhempaani?

ap

Lasten kasvattaminen on hyvin pitkälti esimerkin antamista. On turha sanoa lapsille, että suojatien saa ylittää vain vihreillä valoilla, jos itse ylität sen punaisilla. Tekosi tekevät sanasi merkityksettömiksi ja lapsesi oppivat tekemään niinkuin sinä teet eikä niinkuin sinä sanot. Mitä isommaksi lapsesi tulevat, sitä enemmän he tulevat kyseenalaistamaan kaiken sanomisesi. Jos et itsekään toimi kuten sanot, miten voit vaatia lapsiasi toimimaan? Joitain asioita voi perustella sillä, että olet aikuinen ja lapsi on vielä alaikäinen,  mutta ei läheskään kaikkia. 

En mä saanut kyseenalaistaa sitä mitä mulle sanottiin. Koska aikuinen sanoi, se oli niin. Jos aikuinen menee päin punaisia, niin siihen keksittiin jokin manipulatiivinen selitys sille, miksi minua saa kuitenkin syyttää, jos mä tein niin.

ap

Nyt ei olekaan kyse siitä, miten sinut on kasvatettu, vaan miten sinä haluat kasvattaa omat lapsesi. Kai tiesit, että esimerkiksi alkoholistiperheissä kasvaneista lapsista vain harva haluaa omille lapsilleen lasisen lapsuuden? Eivät nämä vanhemmat ala dokaamaan siksi, että heidän vanhempansakin ovat niin tehneet. Päinvastoin, monet heistä eivät käytä alkoholia lainkaan. Ihan yksinkertaisesti sen vuoksi, että eivät halua omille lapsilleen samaa paskaa, mitä itse joutuivat lapsuudessaan kokemaan. Ja siksi he valitsevat toisenlaisen tavan kuin vanhempansa. 

On kyse siitä miten minut on kasvatettu, koska tuosta säännöstä, jonka mukaan minunkin pitäisi lasteni kanssa toimia ei ole ollut elämässäni mitään hyötyä.

ap

Eikä ole. Sinä päätät, miten kasvatat omat lapsesi. Jos omat vanhempasi ovat tehneet sinun kasvatuksessasi virheitä, voit ihan itse valita, teetkö samat virheet omien lastesi kohdalla vai et.

Kysymys kohdassa 4:

Kysymys oli siitä, miten toimia, kun muut tekevät sellaista minulle, mitä minä en tekisi heille, mutta en voi lopettaa sitä [mitä he mulle tekevät]? (Olen esim. 5-10-vuotias tällaisen henkilön lapsi? Mitä opettaisitte sille lapselle?)

Sopisi vaikka insestin uhrille, jota pitäisi auttaa vaikka palstan kautta, mutta tiedätte, että hän ei saa ketään uskomaan sitä mitä tapahtuu. Miten lapsi voi voida hyvin, VAIKKA ei saa pahoinpitelyä loppumaan? Minusta tuo otsikon lause on myös tehty tuolle lapselle ja sen tarkoitus on syyllistää häntä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. jos olisin vanhus, haluaisin että lapset käyvät minua tervehtimässä. No, mulla on vanhempi, mutta en halua käydä häntä tervehtimässä, koska hän on kohdellut mua epäoikeudenmukaisesti, vaikkei itse olekaan sitä mieltä. Niin miten mä voin nyt käymällä katsomassa vanhempaani saada lapset tulemaan katsomaan minua? Eihän ne korreloi.

Samoin ohjeella "älä tee muille sitä mitä et itsellesi haluaisi tehtävän". En halua, että mut jätetään käymättä katsomassa, kun olen vanha. Nytkö siis voisin estää yksinjäämisen menemällä katsomaan vanhempaani?

ap

Lasten kasvattaminen on hyvin pitkälti esimerkin antamista. On turha sanoa lapsille, että suojatien saa ylittää vain vihreillä valoilla, jos itse ylität sen punaisilla. Tekosi tekevät sanasi merkityksettömiksi ja lapsesi oppivat tekemään niinkuin sinä teet eikä niinkuin sinä sanot. Mitä isommaksi lapsesi tulevat, sitä enemmän he tulevat kyseenalaistamaan kaiken sanomisesi. Jos et itsekään toimi kuten sanot, miten voit vaatia lapsiasi toimimaan? Joitain asioita voi perustella sillä, että olet aikuinen ja lapsi on vielä alaikäinen,  mutta ei läheskään kaikkia. 

En mä saanut kyseenalaistaa sitä mitä mulle sanottiin. Koska aikuinen sanoi, se oli niin. Jos aikuinen menee päin punaisia, niin siihen keksittiin jokin manipulatiivinen selitys sille, miksi minua saa kuitenkin syyttää, jos mä tein niin.

ap

Nyt ei olekaan kyse siitä, miten sinut on kasvatettu, vaan miten sinä haluat kasvattaa omat lapsesi. Kai tiesit, että esimerkiksi alkoholistiperheissä kasvaneista lapsista vain harva haluaa omille lapsilleen lasisen lapsuuden? Eivät nämä vanhemmat ala dokaamaan siksi, että heidän vanhempansakin ovat niin tehneet. Päinvastoin, monet heistä eivät käytä alkoholia lainkaan. Ihan yksinkertaisesti sen vuoksi, että eivät halua omille lapsilleen samaa paskaa, mitä itse joutuivat lapsuudessaan kokemaan. Ja siksi he valitsevat toisenlaisen tavan kuin vanhempansa. 

On kyse siitä miten minut on kasvatettu, koska tuosta säännöstä, jonka mukaan minunkin pitäisi lasteni kanssa toimia ei ole ollut elämässäni mitään hyötyä.

ap

Eikä ole. Sinä päätät, miten kasvatat omat lapsesi. Jos omat vanhempasi ovat tehneet sinun kasvatuksessasi virheitä, voit ihan itse valita, teetkö samat virheet omien lastesi kohdalla vai et.

En usko tähän. Tuon mukaan minä voisin uskoa toimineeni ihan hyvin ja se olisi voinut silti olla pahaksi lapsille.

ap

RAKASTA itseäsi niinkuin lähimmäistäsi. Kaikki Raamatun käskyt tarkoittavat sitä että sinun tulee tehdä vain OMIA tekoja välittämättä mitä muut tekee tai sanoo

Esim Lähimmäksemme kuin toivot itsellesi tehtävän.

Eli jos toivot että sua käydään vanhana katsomassa niin käyt itsekkin. Tai jos toivot että lapsi ei kiroile et kiroile itse. Jos joku lyö sua nakkarilla turpiin niin annat anteeksi. Et lyö takaisin.

Usko on henkilökohtaisen elämän elämistä niin että on itse tyytyväinen elämäänsä. Moraalisesti se on lakia noudattava ja hyvä tapainen elämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska ei ole kyse itsekkyydestä, vaan empaattisuudesta ja toiset huomioon ottamisesta.

Sä katot maailmaa vaan oman napasi ympäriltä. Mut täällä on 7 miljardia muutakin...

Niin mutta jos ne muut eivät tee mulle niin kuin mä haluaisin mulle tehtävän, niin mitä se mua silloin auttaa, että mä teen heille kuten haluaisin itselleni tehtävän? Tai että en tee heille sellaista, mitä en haluaisi mulle tehtävän, kun mulle kuitenkin tehdään sellaista, mitä en halua mulle tehtävän?

ap

Kultaisen säännön tarkoitus ei ole, että sinulle tehtäisiin niin kuin itse itsellesi haluaisit tehtävän. Kultaisen säännön tarkoitus on, että kukaan ei kohtelisi toista niin kuin ei itseään haluaisi kohdeltavan. Sellaista moraalisääntöä ei ole olemassakaan, kuin: "tee mulle niin kuin mä haluun et sä mulle teet". Se olisikin melko lailla kohtuuton sääntö tuntien sen kuinka itsekkäitä me ihmiset olemme.

Mutta mitä hyötyä tuosta lauseesta sitten lainkaan on, jos se menee jokaisen oman moraalikoodiston mukaan? Kyllä minä olen mieltänyt sen yleisen moraalin mukaisen toiminnan pohjalle, en yksityisten omien mieltymysteni.

ap

Kun siteeraat lausetta Jeesuksen antamassa muodossa luulisi olevan itsestään selvää, että Jeesus antoi sen ohjeeksi seuraajilleen. Silloin perustana ei ole mikään yleinen moraali eivätkä yksityiset mieltymykset, vaan Jumalan tahto. Mutta sehän sinulle on tässä ketjussa jo kerrottu.