luulin että haluan keskustelevan älykkömiehen, mutta

Nostan, koska tähän aikaan nämä katoavat nopeasti. 

Ap

Miksi toisten mielipiteet merkitsevät sinulle noin paljon? Miksi koet tarvetta selitellä valintojasi? Mitä jos kehittäisit itsetuntoasi?

Itse en voisi kutsua ystäväksi ihmistä, joka tuomitsee parisuhdevalintani.

Siis mulla on vähän samantyylinen kriisi; en tosin ole aivan seurustelun tasolle päässyt, mutta olen alkanut haaveilla miehistä, jotka kaikilla mittareilla toimivat ja elävät oman arvomaailmani vastaisesti. Olen esim. arvostanut miehessä hyvää aloitekykyä, liikunnallisuutta, hakeutumista älyllisiin harrastuksiin, korkeaan asemaan liittyviin työpaikkoihin jne.

Mutta mulle on tullut jokin ihmeellinen fantasia. Haaveilen isomahaisista miehistä, jotka ovat hiljaisempia ja flegmaattisia, ns. "helppoja tapauksia". Mä en käsitä, mitä mulle on tapahtumassa. Tämä on mullekin kova kriisi, koska itse siis elän täysin noiden arvojen vastaisesti, harrastan taidetta, liikun paljon ja olen ns. vaativassa työssä.

t. kaunis akateeminen nainen

Vierailija kirjoitti:

Siis mulla on vähän samantyylinen kriisi; en tosin ole aivan seurustelun tasolle päässyt, mutta olen alkanut haaveilla miehistä, jotka kaikilla mittareilla toimivat ja elävät oman arvomaailmani vastaisesti. Olen esim. arvostanut miehessä hyvää aloitekykyä, liikunnallisuutta, hakeutumista älyllisiin harrastuksiin, korkeaan asemaan liittyviin työpaikkoihin jne.

Mutta mulle on tullut jokin ihmeellinen fantasia. Haaveilen isomahaisista miehistä, jotka ovat hiljaisempia ja flegmaattisia, ns. "helppoja tapauksia". Mä en käsitä, mitä mulle on tapahtumassa. Tämä on mullekin kova kriisi, koska itse siis elän täysin noiden arvojen vastaisesti, harrastan taidetta, liikun paljon ja olen ns. vaativassa työssä.

t. kaunis akateeminen nainen

Samankaltainen tilanne kyllä. Olen myös akateeminen, mies ei ole, ja hän ei periaatteessa ole sen tyylinen ihminen, jonka kanssa olisin kuvitellut päätyväni oikeasti suhteeseen. Liikunta sentään yhdistää. :) Mitä luulet, mikä on vaikeinta tuossa "vääränlaisten" miesten katselemisessa siinä mielessä?

Toiselle vastaajalle: en mielestäni ole huonoitsetuntoinen ainakaan millään muulla elämän saralla, ei-seksikäs työni on ilon ja ylpeyden aihe ja muutenkin olen oman tieni kulkija. Mutta parisuhdeasioissa näemmä olen sitten uuno, liittyi asia sitten itsetuntoon tai ei. En ole siis aiemmin edes tajunnut, että toimin näin - olen ollut omien kuvittelemieni "hyvien" kriteereiden vuoksi varmaan ihan minulle vääränlaisten miesten kanssa. 

Toki kuka vain voi kommentoida, mutta siitä on ehkä vähän turhaa kirjoittaa, että oletpas hölmö ja hanki selkäranka/elämä/jne ja opi olemaan välittämättä triviaaleista asioista. Siksi tämän kirjoitinkin, että asenteen muutos on tarpeen, ei sitä tarvitse kertoa minulle. :D Ertiyisesti kohtalotovereita kaipailen. :)

ap

Niin ja miehiltä olisi mielenkiintoista kuulla vastaavasta. Oletko onnellisempi sen maanläheisen naisen kanssa vai tarvitsetko koulutetun/keskutelevan tms. naisen? Tai luulitko haluavasti muuta kuin mikä tekee sinut tyytyväiseksi?

- Ap Kummalle sinä olet valitsemassa miestä itsellesi vai kavereillesi? - Olen varmaan itse miehenä jäävi sanomaan tähän enempää, mutta olen vakuuttunut siitä, että suurn osa meistä arvostaa vastuun kantoa ja toimintaa enemmän kuin sanoja. Toki syvällisäkin on mukava puhua, mutta siihenkin voi harjaantua, oli sitten muodollinen pohjakoulutus autoasentaja tai vaikka filosofian tohtori. Pääasia on kai se, että kumppania kohtaan on jonkinaline sanoisinko kunnioitus ja arvostus.     

Teillä on identiteettikriisi iän karttuessa. Haluatte miehen, jota on helppoa olla parempi, ja joka ihailee teitä vaikka vanhenette ja tiputte kelkasta kaikissa jutuissa.

Vierailija kirjoitti:

Älykkömiehet eivät osaa nussia. Nylkyttävät "hellästi" edes takaisin. Duunarimies osaa laittaa naisen laulamaan hoosiannaa ja panna kunnolla.

Jorma41

Oletko useinkin pannut älykkömiesten kanssa, vai oletko tyytynyt vaan verhon takaa tirkistelemään, vitun runkkari?

Itselläni on ihan fiksu mies, välkky jollain tasolla. Mutta ei viitsi keskustella kovin syvällisesti asioista. Tykkään aika simppeleistäkin miehistä, jos on kultainen sydän ja nöyrä asenne. Mutta sitten, kun pääsen tosi fiksuun seuraan, niin voi jee kyllä nautin, kun saa puhua ilman, että tuntee tarvetta varoa sanomisiaan, ettei pidetä ylpeänä. Fiksussa seurassa keskustelun taso on ihan toista, ei tarvitse turhautua, kun päätelmät eivät mene eteenpäin. Mutta mulle riittää näiksi keskusteluiksi sellaiset satunnaisemmat tapahtumat. En tarvitse sitä fiksuutta ympärilleni päivittäin. Se voisi todellisuudessa ollakin paineita asettavaa ja alkaa tuntua suorittamiselta.

Kyllä mä mun "älykkömiehen" kanssa voin katsoa hömppää telkkarista sylikkäin. Ja olla ihan hiljaa vaan, ilman paineita mistään jokailtaisesta syvällisestä debatista. Syödä tortilloja ja katsoa Youtube-videoita. Nauraa pierulle ja röyhtäistä kaljanjuonnin jälkeen. 

Mutta sen lisäksi on myös mahdollisuus keskustella niistä "älyllisemmistä" asioista, vaihtaa mielipiteitä ja näkemyksiä, tutustua uusiin asioihin muutenkin kuin pintapuolisesti jne. 

Aiemmin seurustelin hieman yksinkertaisemman miehen kanssa. Hän oli kuvailemasi kaltainen jörrikkä, lempeä ja luotettava, mutta ei kovin fiksu. Jaksoin tätä neljä vuotta, mutta sitten riitti. En vain jaksanut enää sitä, kun mistään ei voinut keskustella syvällisemmin, koska toinen oli täysin kykenemätön argumentoimaan.

Vaihtoehdot tilanteessa, jossa halusin keskustella jostain kunnolla:

1. Mies ei osaa kommentoida mitään, koska ei tiedä asiasta mitään.

2. Mies turhautuu ja lopulta suuttuu, koska hän on eri mieltä, mutta ei osaa perustella näkökulmaansa 

Ei tuota jaksanut. Kivempaa, kun on tasavertainen kumppani kotona. Ei tarvitse hakea juttuseuraa aina muualta. 

Älykköni kanssa saan kaiken, amiksen kanssa vain osan. En näe syytä, miksi haluaisin mieluummin takaisin amissuhteeseen, rakastan ja arvostan niin paljon enemmän älykköäni kuin exääni koskaan. 

Se on nälkäinen. . Tee äkkiä perunamuusia ja tölkkilihapullia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkömiehet eivät osaa nussia. Nylkyttävät "hellästi" edes takaisin. Duunarimies osaa laittaa naisen laulamaan hoosiannaa ja panna kunnolla.

Jorma41

Tämä on aivan totta. Ja tässä iässä (35) olen jo hyväksynyt sen, että naiminen on parempaa kun turhanpäiväinen asioista jauhaminen. Tulispa duunari nyt nopiaa töistä niin vois taas runttaamalla runttata paksua kaluaan sisään, ähkimällä ähkii päällä, jyystämällä jyystää ja jörnimällä jörnii edestä ja takaa. Ihana!

Unohdit nimimerkkisi, Jorma41.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä mun "älykkömiehen" kanssa voin katsoa hömppää telkkarista sylikkäin. Ja olla ihan hiljaa vaan, ilman paineita mistään jokailtaisesta syvällisestä debatista. Syödä tortilloja ja katsoa Youtube-videoita. Nauraa pierulle ja röyhtäistä kaljanjuonnin jälkeen. 

Mutta sen lisäksi on myös mahdollisuus keskustella niistä "älyllisemmistä" asioista, vaihtaa mielipiteitä ja näkemyksiä, tutustua uusiin asioihin muutenkin kuin pintapuolisesti jne. 

Aiemmin seurustelin hieman yksinkertaisemman miehen kanssa. Hän oli kuvailemasi kaltainen jörrikkä, lempeä ja luotettava, mutta ei kovin fiksu. Jaksoin tätä neljä vuotta, mutta sitten riitti. En vain jaksanut enää sitä, kun mistään ei voinut keskustella syvällisemmin, koska toinen oli täysin kykenemätön argumentoimaan.

Vaihtoehdot tilanteessa, jossa halusin keskustella jostain kunnolla:

1. Mies ei osaa kommentoida mitään, koska ei tiedä asiasta mitään.

2. Mies turhautuu ja lopulta suuttuu, koska hän on eri mieltä, mutta ei osaa perustella näkökulmaansa 

Ei tuota jaksanut. Kivempaa, kun on tasavertainen kumppani kotona. Ei tarvitse hakea juttuseuraa aina muualta. 

Älykköni kanssa saan kaiken, amiksen kanssa vain osan. En näe syytä, miksi haluaisin mieluummin takaisin amissuhteeseen, rakastan ja arvostan niin paljon enemmän älykköäni kuin exääni koskaan. 

Hienoa teille. :) Kun ap on onnellinen erilaisen miehen kanssa, mitä itsekin hämmästelee, kun luuli haluavansa sinun miehesi kaltaisen, niin viestisi pointti oli...? En siis ihan tavoita, miksi kirjoitit viestisi. Kukaan ei ole sanonut, että älykkiässä miehissä olisi vikaa, ap vain huomasi haluavansa muuta.

Olen todennut vähän samaa... Eron jälkeen (lähes kouluttamattomasta duunarista) ajattelin, että nyt viimeinkin pidän kriteerit korkealla ja haluan enemmän itseni kaltaista sivistynyttä ja kultturellia seuraa. Mutta tapailemieni henkilöiden kanssa tehdään kyllä kaikenlaista muuta paitsi puhutaan tosi henkeviä. Tai sitä myös.. Olen jopa viihtynyt loistavasti jopa erään työttömän seurassa! Missään tapauksessa tyhmä tai kouluttamaton hän ei kyllä ole..

Ja nyt harkitsen tapaavani erään henkilön joka on jo tehnyt yhdyssanavirheitä keskusteluissamme, vaikka se on ainakin aikaisemmin ollut jopa kynnyskysymys.

Jörnijä.

Muita?

Vierailija kirjoitti:

...todellisuudessa olen nyt tilanteessa, että olen tapaillut jo pidempään sellaista perusjörrikkää, joka ei ole kiinnostunut esimerkiksi yhteiskunnallisista asioista tms. Hän ei juurikaan puhu tunteista, mutta osoittaa teoin että välittää, on lojaali ja kiltti. On hirveän rentouttavaa, kun kotona ei tarvitse pohtia mitään erityisen syvällisiä, vaan voi ihan vaan olla ja elää arkea, harrastaa liikuntaa, kokkailla, makoilla katsomassa leffaa toisen sylissä...

Lisäksi tajusin, että olen ollut aina onnellisin tällaisissa suhteissa samantapaisten miesten kanssa. Ilmeisesti olen osin sosiaalisesta paineesta johtuen havitellut niitä ns. parempia miehiä. Muuta selitystä en keksi. Ne suhteet "älyköiden" ja menestyjien kanssa ovat olleet ei-niin-onnistuneita. Itse en ole menestynyt. :D

Pidän itseäni aika ääliönä jos ihan rehellinen olen, koska edelleen on vaikeaa kestää se, että osa kavereista tulee olemaan järkyttynyt miesvalinnastani. Olen salaillut asiaa jo kauan, lähes vuoden - osittain siksi että aluksi näimme vain seksin vuoksi, osittain siksi että hämmennyin tästä suunnasta tapailussa miehen luonteen vuoksi. On tässä muitakin syitä, mutta tässä se ydin.

Onko kukaan muu huomannut, että ei tee kuten haluaisi vaan mitä "pitäisi" tehdä ja sahaa omaa oksaansa?

Mutta tuo on jo hyvin että teillä on samoja kiinnostuksen kohteita liikunnassa, ruuanlaitossa ja jopa leffoissa. Tapailen miestä, joka on kultainen ja luotettava, mutta hyvin ns. perusmies. Haluaisin kovasti että tämä toimisi mutta koko ajan mietin että mitä meillä lopulta on yhteistä. Hänellä ei ole intohimoja tai kiinnostuksen kohteita. Myöntyy usein sitten minun ehdotuksiin. Pääni puhki mietin kompromisseja hänen ja minun maailmojen välillä. Konsertit ovat silti tylsiä, leffoissa nukahdetaan ja ne unohdetaan. Uutisista puhuttaessa huomaan usein pitäväni luentoa uutisten taustalla olevista rakenteista. En tiedä... Ap:lla tuntui suhde toimivan hyvin joten mitä hittoa sitä muita ajattelemaan???

Ap lisää: suhde on ollut vakavampi vain vähän aikaa, siksikään kaikki eivät tiedä miehestä. Lähimmät ystävät kyllä, mutta kaikki ihmiset elämässäni eivät ole näitä läheisiä. Ainakin itselläni on niin laajat sosiaaliset kuviot, että kaverin kavereissa viimeistään on tosi eri tyyppisiä ihmisiä. Niitä, jotka tulevat siis ihmettelemään.

kirjoitti:

Mutta tuo on jo hyvin että teillä on samoja kiinnostuksen kohteita liikunnassa, ruuanlaitossa ja jopa leffoissa. Tapailen miestä, joka on kultainen ja luotettava, mutta hyvin ns. perusmies. Haluaisin kovasti että tämä toimisi mutta koko ajan mietin että mitä meillä lopulta on yhteistä. Hänellä ei ole intohimoja tai kiinnostuksen kohteita. Myöntyy usein sitten minun ehdotuksiin. Pääni puhki mietin kompromisseja hänen ja minun maailmojen välillä. Konsertit ovat silti tylsiä, leffoissa nukahdetaan ja ne unohdetaan. Uutisista puhuttaessa huomaan usein pitäväni luentoa uutisten taustalla olevista rakenteista. En tiedä... Ap:lla tuntui suhde toimivan hyvin joten mitä hittoa sitä muita ajattelemaan???

Olipa tosi kiva viesti, hymyilyttää. :)

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä mun "älykkömiehen" kanssa voin katsoa hömppää telkkarista sylikkäin. Ja olla ihan hiljaa vaan, ilman paineita mistään jokailtaisesta syvällisestä debatista. Syödä tortilloja ja katsoa Youtube-videoita. Nauraa pierulle ja röyhtäistä kaljanjuonnin jälkeen. 

Mutta sen lisäksi on myös mahdollisuus keskustella niistä "älyllisemmistä" asioista, vaihtaa mielipiteitä ja näkemyksiä, tutustua uusiin asioihin muutenkin kuin pintapuolisesti jne. 

Aiemmin seurustelin hieman yksinkertaisemman miehen kanssa. Hän oli kuvailemasi kaltainen jörrikkä, lempeä ja luotettava, mutta ei kovin fiksu. Jaksoin tätä neljä vuotta, mutta sitten riitti. En vain jaksanut enää sitä, kun mistään ei voinut keskustella syvällisemmin, koska toinen oli täysin kykenemätön argumentoimaan.

Vaihtoehdot tilanteessa, jossa halusin keskustella jostain kunnolla:

1. Mies ei osaa kommentoida mitään, koska ei tiedä asiasta mitään.

2. Mies turhautuu ja lopulta suuttuu, koska hän on eri mieltä, mutta ei osaa perustella näkökulmaansa 

Ei tuota jaksanut. Kivempaa, kun on tasavertainen kumppani kotona. Ei tarvitse hakea juttuseuraa aina muualta. 

Älykköni kanssa saan kaiken, amiksen kanssa vain osan. En näe syytä, miksi haluaisin mieluummin takaisin amissuhteeseen, rakastan ja arvostan niin paljon enemmän älykköäni kuin exääni koskaan. 

Hienoa teille. :) Kun ap on onnellinen erilaisen miehen kanssa, mitä itsekin hämmästelee, kun luuli haluavansa sinun miehesi kaltaisen, niin viestisi pointti oli...? En siis ihan tavoita, miksi kirjoitit viestisi. Kukaan ei ole sanonut, että älykkiässä miehissä olisi vikaa, ap vain huomasi haluavansa muuta.

Ap itse kertoi, että "On hirveän rentouttavaa, kun kotona ei tarvitse pohtia mitään erityisen syvällisiä, vaan voi ihan vaan olla ja elää arkea, harrastaa liikuntaa, kokkailla, makoilla katsomassa leffaa toisen sylissä". 

Kerroin vastaukseksi oman kokemukseni siitä, että älykkyys ei sulje mitenkään näitä asioita pois. Jos on älykäs, niin ei se tarkoita sitä, että yhtenään pitäisi olla jauhamassa yhteiskunnallisista asioista ja maailman taloustilanteen juurisyistä. Mutta jos siltä tuntuu, siihen on mahdollisuus. 

Toinen kommentin pointti oli se, että ap kysyi, tekeekö muutkin asioita vain koska niin pitää tehdä. Minä en ole havitellut älykästä miestä, koska niin pitää tehdä, vaan koska sellainen kumppani sopii minulle paremmin. Toin siis toisen näkökulman keskusteluun ja vastasin samalla epäsuorasti ap:n kysymykseen. 

Anteeksi nyt sitten, jos tähän oli tarkoitus kommentoida vain, jos on täysin samanlaisia kokemuksia kuin ap:lla ja haluaa seurustella mieluummin tomppelin kanssa. :D