"Turhia" asioita, jotka muistat vuosien takaa?

Muistan maantiedon kirjasta lauseen: "Maan kuoren konvektiovirtaukset siirtävät litosfäärilaattoja."

En oo tarvinnu viä mihinkään. Myös aapisen aakkoslaulut ja pikkukakkosen postilaulu on hanskassa :D

Tästä langasta tulee mieleen vähän ohiksena, että muistan itse niin monia asioita ja niin varhain lapsuudestani, etten ole aikuisena koskaan pitänyt lapsia tyhminä tai huumorintajuttomina. Edes niitä pienempiä. En puhu heille kuin he olisivat pieniä aikuisia, tietenkään, mutta en myöskään vähättele tai aliarvioi heidän älyään. En koskaan puhu heidän ylitseen, kuten muilla on tapana usein. Varmaan tästä syystä niin moni lapsi tykkää minusta. Omia ei vielä ole.

Tässäkin langassa moni kertoo miten piti jotain aikuista tyhmänä, kuten tuo Jehovan todistaja joka väitti, että lapsi repii pamfletin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää ei oo tylsä mutta muistan Onni ja Enni-aapisen kaikki kirjainlaulut.

Ii ii iloa, viisi villakiloa on villin nallen turkissa eeei ilo pysy purkissa :--D

Avaa a, ihanaa! A on portti aamuun...

Meillä oli 1. tai 2. luokalla paloharjoitus ja koko luokkamme oli ihan paniikissa, kun luulimme että oli oikea tulipalo. Eräs poika avasi luokan ikkunan ja hyppäsi ulos. Hänelle ei ihme kyllä käynyt kuinkaan, vaikka pudotusta oli muutama metri.

Muistan, kun saatiin koulussa poliorokotukset. Ne imeytettiin sokeripalaan ja oltiin tosi onnellisia, kun ei tullutkaan piikkiä, vaan sai imeskellä sokeria. Olin ekalla tai tokalla.

Pikku Kakkosen posti on helppo muistaa, koska se on vuosien ajan pysynyt samana. Tänäkin päivänä on ihan sama renkutus.

Sitä juttua, jossa lapsi joutui jäämään äidin polkupyörää vartioimaan, en tajunnut, vaikka olen äiti. Mitä salaista se äiti siellä kaupassa tekee tai ostaa? Voisko alkuperäisen viestin kirjoittaja valaista?

Olin ehkä 4-vuotias, kun olimme jonain kesäiltana ajamassa tuttavaperheemme mökiltä takaisin kaupunkiin. Kysyn matkalla isältä ja äidiltä "miks suussa on vettä?", eli sylkeä tietysti. En muista mitä siihen vastasivat :D

Ala-asteella saatiin hygieniavalistusta julisteen muodossa. Mun lempparirimpsu julisteessa oli: pese peppu myöskin siksi, ettet tule haisuliksi!

Random-asioita joita tulee mieleen.

- tuttavaperheen asuntoautossa oli vessassa sinistä ainetta vetenä. Luulin sitä liaksi.

- kerran kylään tuli riehakas lapsiperhe, olin juuri saanut lahjaksi pienen hevosen, jolla oli varsa riimussa joka kulki hevosten turvasta turpaan. Se oli ohutta ketjua. Muistan pyytäneeni isältä, että hevoset laitettaisiin piiloon, kun tuo lapsiperhe tulee. Olin itse ehkä neljävuotias. Minut oli opetettu jakamaan ja jainkin aina. Silloin muistan, miten olin vaikuttunut siitä, että isä ymmärsi mitä tarkoitan. Lelu oli uusi ja hauras enkä halunnut sitä juuri nyt jakaa. Kyse ei ollut itsekkyydestä. Olin puoliksi varma, että isä "suuttuu", että en halua jakaa lelujani. Isä vei hevosen heidän makuuhuoneeseen ja leikittiin riehakkaiden lasten kanssa vanhoilla leluilla.

- olin mummolassa äidin kanssa ja mummo kertoi, että hänen ystävänsä tulee käymään. Mummo ja äiti puhuivat ennen ystävän tuloa, että mikähän se tauti on, joka sillä on, kun se niin kauan kestää. Oli oikeasti joku pitkä flunssa. Pelkäsin kuolemanpelossa, että miehellä oli joku vaarallinen, tarttuva tauti. Ja jouduin vielä kättelemään häntä! Muistan miettineeni missä vaiheessa voin pestä käteni ilman, että se on ilmiselvää. Olin 5-vuotias.

Olin menossa päiväkodin jälkeen kampaajalle, mistä kerroin innoissani paikan siivoojalle. Hän kysyi "ai jaa, leikataanks ihan siiliksi?" Muistan vieläkin kuinka hämilleni menin, en ollut aiemmin kuullut tuota ilmaisua, enkä tajunut miten hiuksista voi muka saada siilin.

Äidille sanoin joskus suunnilleen samanikäisenä kun olimme polkemassa mummolaan, että "tiesiks äiti, että vittuhillo on tosi hyvää". Äiti kauhistui ja sanoi "tarkoitit varmaan VATTUhilloa" ja vannotti, että sitä toista sanaa ei saa käyttää missään ikinä. Vattuhilloa siis tarkoitinkin, mutta meni käsitteet hieman sekaisin :D

Muistan sen hetken, kun opin lukemaan. Tavasin kirjaimia kotiläksynä "a-a-aaa. sss. sss. i. Äiti!? ÄITI!! Tässä lukee.. AASI!" Sen jälkeen lukeminen sujuin kuin vettä vaan.

Vierailija kirjoitti:

"stu-stu-stu... studioline by loreal"

jne.

Muistan älyttömästi mainoksia ja jingelejä.

Minäkin muistan tuon Studiolinen.

Kauniiden ja rohkeiden alkuaikoina sarjan yhteydessä mainostettiin jotain kosmetiikkaa tms., jossa oli jumputtava musiikki ja sanoina ainakin "shake your body for me". Muistatko sellaista?

Sain reilut 2-vuotiaana pikkusiskon, joka imi vauvana tuttia mutta oltiin jo noin 1-vuotiaana vieroitettu niistä. Ne oli jostain syystä laitettu johonkin purkkiin ja purkki laitettu melko korkeaan kaappiin eikä niitä vain heitetty menemään. Kerran sitten minä 3-vuotiaana kiipesin tuolille, sitä kautta apukeittiön työtasolle, josta pääsin käsiksi niihin kaapissa olleisiin tutteihin. Sieltä minut sitten löydettiin onnellisena imemässä siskon vanhaa tuttia. Muuten en ollut edes vauvana tutteja imenyt ja enkä muista juuri edes kiipeilleeni paljonkaan.

Vierailija kirjoitti:

Muistan sen hetken, kun opin lukemaan. Tavasin kirjaimia kotiläksynä "a-a-aaa. sss. sss. i. Äiti!? ÄITI!! Tässä lukee.. AASI!" Sen jälkeen lukeminen sujuin kuin vettä vaan.

Itse muistan lukemaan oppimisen siten, että osasin jo melkein lukea, kun sain jonkun todella helppolukuisen satukirjan, jota tutkin. Sitten yllättäen tajusin, että osaan lukea sen kirjan tekstit itse ja ymmärsin niiden sisällön. Menin innoissani kirjan kanssa vanhempien luokse ja aloin lukemaan sitä ääneen, jolloin hekin tajusivat minun oppineen lukemaan. Muistan jopa, että se kirja kertoi jostain nalleperheestä, jossa oli isänalle, äitinalle ja näiden lapsi. Minulla lukemaan oppiminen kesti tavallista pitempään koska en ole kovin älykäs, joten olin tosi ylpeä, kun lopulta opin sen.

Asuin lapsena kerrostalossa. Pihapiirissä oli 2 kerrostaloa ja lapsia oli suhteellisen paljon. Muistan kun naapurin siskokset lähtivät Kyröön (miksi tuo paikkakin on porautunut mieleeni ??!) autoreissulle ja olivat laittaneet auton takapenkin mukavaksi matkustuspaikaksi tyynyillä, peitoilla, lukemisella, leluilla jne... Olin hiukan kateellinen.

Muistan leikkineeni isoveljeni kanssa huoneessa ovi kiinni. Emme kuulleet kun äiti huusi meitä, ja äiti avasi oven ja huusi vihaisena meitä syömään ja otammeko ketsuppia.

Lattiaan asti ulottuva ikkuna jossa kukkaruukku edessä.

Muistan kun tuli Poliisitv. Vanhempani aina katsoivat sitä. Minua pelotti olla huoneessani yksin kun tuli se tunnari mutta pelotti myöskin olla olohuoneessa sitä katsomassa, joten ratkaisin asian olemalla olohuoneessa isältä lainatut kuulosuojaimet päässä :D

Vierailija kirjoitti:

Kiukuttelin isälle, syytä en tosin muista, mutta sen muistan että isän serkku sanoi mulle että heittää mut kohta kylmään järveen.

Muistan kun mulla oli pullaa 2 palaa, toinen oli kanttipala. Minä eikä kaverini kumpikaan halunnut sitä kanttipalaa, joten keksin että aletaan sitä kumpi käsi-juttua?

Mummini piti olla valvoja joka valvoo että en vaihda pullia kädestä toiseen kun kaveri valitsee.

Mulle jäi kanttipala. Mummi oli mun selän takana näyttänyt kaverille kumpi käsi kannattaa valita. Tunsin itseni petetyksi.

Kanttipalahan on just se parempi:O

Vierailija kirjoitti:

Muistan ala-asteen biologiankirjasta selvästi kuvan kastemadosta, jonka alla kuvatekstinä: kastemadot voivat kasvaa jopa 30 cm pitkäksi. Ehkä tämä ei kuitenkaan ollut turha muisto, vuosia myöhemmin tuo muistikuva ja tieto auttoivat minua saamaan vihreän palikan Trivial Pursuitissa! :,D Eipä mennyt hukkaan sekään muisto :D

Ihana:D

Koskaan ei tiedä, missä tarvitsee mitäkin tietoa:)

Vierailija kirjoitti:

4-vuotiaana tykkäsin rimpuilla portaiden 'väärällä' puolella kuin apina.

Olin eskarin vessassa ja yks muhun ihastunu poika tuli kysymään mua leikkimään, punastuin :')

Tuliko teistä pari?

T. Toivoton romantikko:)