Älä pilaa lapsen joulua lasillisella viiniä (sis. linkin)

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoituksesta huomaa kyllä, että se on alkoholistin lapsen kirjoittama. Sinällään kyllä tärkeä aihe, ja alkoholismin aiheuttamasta tuskasta on hyvä kirjoittaa. Valtaosa suomalaislapsista - nykylapsista tai jo aikuiseksi varttuneista - ei kuitenkaan tunnista tuosta tekstistä omia lapsuuden joulujaan, vaikka suurimmassa osassa perheitä alkoholia kohtuudella nautitaankin. Ketjun otsikko on siihen nähden aika provosoiva. Blogikirjoittaja ei ollut edes yhtä tuomitsevaa tai jeesustelevaa otsikkoa kirjoitukselleen laittanut. 

Olen kyllä tuon blogitekstin kanssa eri mieltä siitä, että lapsi tunnistaisi aina pienen humalatilan. Lapsi, joka ei ole koskaan nähnyt selvästi päihtynyttä ihmistä, ei välttämättä edes tiedä, mikä humala on. Jos lapsella on traumaattisia kokemuksia vanhempansa tai jonkun muun ihmisen humalasta, hän saattaa herkemmin etsiä aikuisista merkkejä humalasta (kuten puheliaisuus, hilpeys, kovaääninen nauru). Tavallisissa oloissa varttunut lapsi ei kuitenkaan ymmärrä vanhemman hilpeyden johtuvan alkoholista. Ovathan ihmiset muutenkin välillä riehakkaammalla ja välillä rauhallisemmalla tuulella. Itse esimerkiksi muistan lapsuudestani, että kun serkkuni perheineen tulivat pitkän matkan päästä kylään, se oli suurta juhlaa - me lapset olimme riehakkaita ja nauravaisia, emmekä millään olisi malttaneet lopettaa leikkimistä ja mennä nukkumaan. Myös vanhempanne olivat tavanomaista puheliaampia ja nauravaisempia. Ajattelin sen johtuvan siitä, että heistä oli niin hauska nähdä toisiaan pitkästä aikaa ja hassutella ja vitsailla porukalla, aivan samalla tavalla kuin meistä lapsista. Vasta paljon vanhempana tajusin, että osa aikuisista oli yleensä hiprakassa. Olin lapsena rinnastanut kaljan juomisen siihen, kun me joimme veljeni ja serkkujeni kanssa limsaa juhlahetkinä.

Nytkin vanhoja tyttökavereitani nähdessä meistä lähtee aikamoinen kaakatus ja suoranainen röhönauru, vaikka olisimme kahvilla eikä kukaan joisi tippaakaan. Ei ole tullut mieleenkään, että lapseni sitä pelkäisi, vaikka olenkin yleensä aika hillitty ja hiljainen. 

Minä olen tästä omasta kokemuksesta eri mieltä. Olen siis ns. absolutisti eli en ole juonut parikymppisen jälkeen. Lapsia tuli ja edelleen ei alkoholi maistunut.

No lapset oli jo suhteellisen isoja eli kuopus 10v. Oli flunssaa ja päätinpä tekaista pari rommitotia. No pikku puna tuli poskille ja hitunen hiprakka.

Kuopus oli sanonut isollesiskolleen, että ei tykkää äitistä tommosena, mikä sillä on. Eli huomasi kyllä, vaikka ei ollut alkoholista kokemuksia. Ei ole ikinä juoppoja kohdannut, eikä suvuissammekaan viinan kanssa läträtä, vaan enemmänkin on näitä, jotka ei juo lainkaan.

Joten kyllä lapsi huomasi, että äiti on erilainen ja ei tykännyt. Ja se oli juuri se pointti, että ei tiennyt sen johtuvan alkoholista, vaan vikoi sitä, että äiti ei ollut sellainen, kuin yleensä, tuttu ja turvallinen.

Montako oli pari ja paljonko sitä rommia oikein oli?

Meillä on kumpikin, sekä mies että minä ottanut monestikin viinilasin tai kaksi ruoan kanssa, mies joskus vielä viskilasillisen illalla, eikä lapset ole koskaan reagoineet mitenkään. En tosin ole kokenut olevani hiprakassakaan.

Toleranssihan kasvaa alkoholia käyttäessä, joten minulle poskien punoittamiseen ja hetkelliseen hiprakkaan riitti kaksi rommitotia. Kummassakin n. kupin pohjalla cm rommia. Edellisestä kerrasta oli ollut ehkä n. 15 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoituksesta huomaa kyllä, että se on alkoholistin lapsen kirjoittama. Sinällään kyllä tärkeä aihe, ja alkoholismin aiheuttamasta tuskasta on hyvä kirjoittaa. Valtaosa suomalaislapsista - nykylapsista tai jo aikuiseksi varttuneista - ei kuitenkaan tunnista tuosta tekstistä omia lapsuuden joulujaan, vaikka suurimmassa osassa perheitä alkoholia kohtuudella nautitaankin. Ketjun otsikko on siihen nähden aika provosoiva. Blogikirjoittaja ei ollut edes yhtä tuomitsevaa tai jeesustelevaa otsikkoa kirjoitukselleen laittanut. 

Olen kyllä tuon blogitekstin kanssa eri mieltä siitä, että lapsi tunnistaisi aina pienen humalatilan. Lapsi, joka ei ole koskaan nähnyt selvästi päihtynyttä ihmistä, ei välttämättä edes tiedä, mikä humala on. Jos lapsella on traumaattisia kokemuksia vanhempansa tai jonkun muun ihmisen humalasta, hän saattaa herkemmin etsiä aikuisista merkkejä humalasta (kuten puheliaisuus, hilpeys, kovaääninen nauru). Tavallisissa oloissa varttunut lapsi ei kuitenkaan ymmärrä vanhemman hilpeyden johtuvan alkoholista. Ovathan ihmiset muutenkin välillä riehakkaammalla ja välillä rauhallisemmalla tuulella. Itse esimerkiksi muistan lapsuudestani, että kun serkkuni perheineen tulivat pitkän matkan päästä kylään, se oli suurta juhlaa - me lapset olimme riehakkaita ja nauravaisia, emmekä millään olisi malttaneet lopettaa leikkimistä ja mennä nukkumaan. Myös vanhempanne olivat tavanomaista puheliaampia ja nauravaisempia. Ajattelin sen johtuvan siitä, että heistä oli niin hauska nähdä toisiaan pitkästä aikaa ja hassutella ja vitsailla porukalla, aivan samalla tavalla kuin meistä lapsista. Vasta paljon vanhempana tajusin, että osa aikuisista oli yleensä hiprakassa. Olin lapsena rinnastanut kaljan juomisen siihen, kun me joimme veljeni ja serkkujeni kanssa limsaa juhlahetkinä.

Nytkin vanhoja tyttökavereitani nähdessä meistä lähtee aikamoinen kaakatus ja suoranainen röhönauru, vaikka olisimme kahvilla eikä kukaan joisi tippaakaan. Ei ole tullut mieleenkään, että lapseni sitä pelkäisi, vaikka olenkin yleensä aika hillitty ja hiljainen. 

Minä olen tästä omasta kokemuksesta eri mieltä. Olen siis ns. absolutisti eli en ole juonut parikymppisen jälkeen. Lapsia tuli ja edelleen ei alkoholi maistunut.

No lapset oli jo suhteellisen isoja eli kuopus 10v. Oli flunssaa ja päätinpä tekaista pari rommitotia. No pikku puna tuli poskille ja hitunen hiprakka.

Kuopus oli sanonut isollesiskolleen, että ei tykkää äitistä tommosena, mikä sillä on. Eli huomasi kyllä, vaikka ei ollut alkoholista kokemuksia. Ei ole ikinä juoppoja kohdannut, eikä suvuissammekaan viinan kanssa läträtä, vaan enemmänkin on näitä, jotka ei juo lainkaan.

Joten kyllä lapsi huomasi, että äiti on erilainen ja ei tykännyt. Ja se oli juuri se pointti, että ei tiennyt sen johtuvan alkoholista, vaan vikoi sitä, että äiti ei ollut sellainen, kuin yleensä, tuttu ja turvallinen.

Eli olit humalassa, pari rommitotia voi olla hieman eri kuin muutama lasi viiniä illan aikana. Etenkin jos et muuten juo niin eiköhän pari romminhuuruista lasia saa aikaan pienen humalan. Muuten juttusi kuulostaa kyllä keksityltä, vai selittelitkö jotain outoja juttuja lapsellesi? Meillä on aina juotu kotona viiniä ruoalla, ja olutta myös. Koskaan en siltikään muista varsinaisesti vanhempiani humalassa nähneeni, teini-ikäinen ehkä erottaa hiprakan mutta ei todellakaan lapsi.

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoituksesta huomaa kyllä, että se on alkoholistin lapsen kirjoittama. Sinällään kyllä tärkeä aihe, ja alkoholismin aiheuttamasta tuskasta on hyvä kirjoittaa. Valtaosa suomalaislapsista - nykylapsista tai jo aikuiseksi varttuneista - ei kuitenkaan tunnista tuosta tekstistä omia lapsuuden joulujaan, vaikka suurimmassa osassa perheitä alkoholia kohtuudella nautitaankin. Ketjun otsikko on siihen nähden aika provosoiva. Blogikirjoittaja ei ollut edes yhtä tuomitsevaa tai jeesustelevaa otsikkoa kirjoitukselleen laittanut. 

Olen kyllä tuon blogitekstin kanssa eri mieltä siitä, että lapsi tunnistaisi aina pienen humalatilan. Lapsi, joka ei ole koskaan nähnyt selvästi päihtynyttä ihmistä, ei välttämättä edes tiedä, mikä humala on. Jos lapsella on traumaattisia kokemuksia vanhempansa tai jonkun muun ihmisen humalasta, hän saattaa herkemmin etsiä aikuisista merkkejä humalasta (kuten puheliaisuus, hilpeys, kovaääninen nauru). Tavallisissa oloissa varttunut lapsi ei kuitenkaan ymmärrä vanhemman hilpeyden johtuvan alkoholista. Ovathan ihmiset muutenkin välillä riehakkaammalla ja välillä rauhallisemmalla tuulella. Itse esimerkiksi muistan lapsuudestani, että kun serkkuni perheineen tulivat pitkän matkan päästä kylään, se oli suurta juhlaa - me lapset olimme riehakkaita ja nauravaisia, emmekä millään olisi malttaneet lopettaa leikkimistä ja mennä nukkumaan. Myös vanhempanne olivat tavanomaista puheliaampia ja nauravaisempia. Ajattelin sen johtuvan siitä, että heistä oli niin hauska nähdä toisiaan pitkästä aikaa ja hassutella ja vitsailla porukalla, aivan samalla tavalla kuin meistä lapsista. Vasta paljon vanhempana tajusin, että osa aikuisista oli yleensä hiprakassa. Olin lapsena rinnastanut kaljan juomisen siihen, kun me joimme veljeni ja serkkujeni kanssa limsaa juhlahetkinä.

Nytkin vanhoja tyttökavereitani nähdessä meistä lähtee aikamoinen kaakatus ja suoranainen röhönauru, vaikka olisimme kahvilla eikä kukaan joisi tippaakaan. Ei ole tullut mieleenkään, että lapseni sitä pelkäisi, vaikka olenkin yleensä aika hillitty ja hiljainen. 

Minä olen tästä omasta kokemuksesta eri mieltä. Olen siis ns. absolutisti eli en ole juonut parikymppisen jälkeen. Lapsia tuli ja edelleen ei alkoholi maistunut.

No lapset oli jo suhteellisen isoja eli kuopus 10v. Oli flunssaa ja päätinpä tekaista pari rommitotia. No pikku puna tuli poskille ja hitunen hiprakka.

Kuopus oli sanonut isollesiskolleen, että ei tykkää äitistä tommosena, mikä sillä on. Eli huomasi kyllä, vaikka ei ollut alkoholista kokemuksia. Ei ole ikinä juoppoja kohdannut, eikä suvuissammekaan viinan kanssa läträtä, vaan enemmänkin on näitä, jotka ei juo lainkaan.

Joten kyllä lapsi huomasi, että äiti on erilainen ja ei tykännyt. Ja se oli juuri se pointti, että ei tiennyt sen johtuvan alkoholista, vaan vikoi sitä, että äiti ei ollut sellainen, kuin yleensä, tuttu ja turvallinen.

Montako oli pari ja paljonko sitä rommia oikein oli?

Meillä on kumpikin, sekä mies että minä ottanut monestikin viinilasin tai kaksi ruoan kanssa, mies joskus vielä viskilasillisen illalla, eikä lapset ole koskaan reagoineet mitenkään. En tosin ole kokenut olevani hiprakassakaan.

Tää on just sitä kamaa mistä lapset sanoo vasta aikuisena, johon vanhempi sitten vastaa että "en minä sellaista muista tapahtuneen".

Muutamasta viinilasillisesta ruoan yhteydessä? Ovatko kaikki Välimeren maiden lapset traumatisoituneet vanhempiensa alkoholinkulutuksesta?

Kuulostaa että sinulla voisi olla joku trauma alkoholista, kun suhtaudut siihen noin erikoisesti.

Voi, me voidaan kaataa esikoisellekin lasi viiniä ruoan kanssa. Tuo täytti keväällä 18 :)

Joidenkin on ihan mahdotonta sisäistää että kaikissa perheissä alkoholi ei ole hervoton mörkö, vaan ihan tavallinen ruoka-aine siinä missä kahvi, luumuhillo ja riisipuuro. Sitä nautitaan sopivan ruoan kanssa maun vuoksi,lasi hyvää valkkaria kalapöydän antimien kanssa tai lasi laadukasta punkkua kinkun kanssa. Samalla syödään rauhassa ja nautitaan joulusta ja perheestä ennen lahjojen avaamista ja joulusaunaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No eihän tuossa kirjoituksessa mitenkään arvosteltu yhden lasillisen juomista. Aina täällä kaiken maailman hellujen täytyy ymmärtää kaikki tahallaan väärin.

"Muistan vieläkin, miltä aukeavan viini- tai viinapullon korkin ääni kuulostaa. Se kuulostaa salaisuudelta, alakaapilta ja teeskennellyn reippaalta puheelta, jota jo pienestä asti harjaantunut korvani oli oppinut tulkitsemaan. Tiesin kyllä, milloin on juotu kolmasosa pullosta ja milloin kokonainen pullo. Vaivatta tunnistin myös yhden lasin aiheuttamat reaktiot."

Jep, sulla on omien kokemusten takia vääristynyt kuva alkoholiin.

Meillä ei kukaan huomaa tai kiinnitä huomiota siihen mitä ruuan kanssa juodaan. Lapsi ei tiedä mitä on alkoholi eikä ole koskaan nähnyt aikuista humalassa.

Samaa mieltä 43, miten tämä voi aina olla näin vaikeaa Suomessa? Lasi pari viiniä ruoan kanssa, niin olet rapajuoppo...

Kinkkua ja vettä. Siinä sitä joulumieltä kerrakseen. Alko here I come!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoituksesta huomaa kyllä, että se on alkoholistin lapsen kirjoittama. Sinällään kyllä tärkeä aihe, ja alkoholismin aiheuttamasta tuskasta on hyvä kirjoittaa. Valtaosa suomalaislapsista - nykylapsista tai jo aikuiseksi varttuneista - ei kuitenkaan tunnista tuosta tekstistä omia lapsuuden joulujaan, vaikka suurimmassa osassa perheitä alkoholia kohtuudella nautitaankin. Ketjun otsikko on siihen nähden aika provosoiva. Blogikirjoittaja ei ollut edes yhtä tuomitsevaa tai jeesustelevaa otsikkoa kirjoitukselleen laittanut. 

Olen kyllä tuon blogitekstin kanssa eri mieltä siitä, että lapsi tunnistaisi aina pienen humalatilan. Lapsi, joka ei ole koskaan nähnyt selvästi päihtynyttä ihmistä, ei välttämättä edes tiedä, mikä humala on. Jos lapsella on traumaattisia kokemuksia vanhempansa tai jonkun muun ihmisen humalasta, hän saattaa herkemmin etsiä aikuisista merkkejä humalasta (kuten puheliaisuus, hilpeys, kovaääninen nauru). Tavallisissa oloissa varttunut lapsi ei kuitenkaan ymmärrä vanhemman hilpeyden johtuvan alkoholista. Ovathan ihmiset muutenkin välillä riehakkaammalla ja välillä rauhallisemmalla tuulella. Itse esimerkiksi muistan lapsuudestani, että kun serkkuni perheineen tulivat pitkän matkan päästä kylään, se oli suurta juhlaa - me lapset olimme riehakkaita ja nauravaisia, emmekä millään olisi malttaneet lopettaa leikkimistä ja mennä nukkumaan. Myös vanhempanne olivat tavanomaista puheliaampia ja nauravaisempia. Ajattelin sen johtuvan siitä, että heistä oli niin hauska nähdä toisiaan pitkästä aikaa ja hassutella ja vitsailla porukalla, aivan samalla tavalla kuin meistä lapsista. Vasta paljon vanhempana tajusin, että osa aikuisista oli yleensä hiprakassa. Olin lapsena rinnastanut kaljan juomisen siihen, kun me joimme veljeni ja serkkujeni kanssa limsaa juhlahetkinä.

Nytkin vanhoja tyttökavereitani nähdessä meistä lähtee aikamoinen kaakatus ja suoranainen röhönauru, vaikka olisimme kahvilla eikä kukaan joisi tippaakaan. Ei ole tullut mieleenkään, että lapseni sitä pelkäisi, vaikka olenkin yleensä aika hillitty ja hiljainen. 

Minä olen tästä omasta kokemuksesta eri mieltä. Olen siis ns. absolutisti eli en ole juonut parikymppisen jälkeen. Lapsia tuli ja edelleen ei alkoholi maistunut.

No lapset oli jo suhteellisen isoja eli kuopus 10v. Oli flunssaa ja päätinpä tekaista pari rommitotia. No pikku puna tuli poskille ja hitunen hiprakka.

Kuopus oli sanonut isollesiskolleen, että ei tykkää äitistä tommosena, mikä sillä on. Eli huomasi kyllä, vaikka ei ollut alkoholista kokemuksia. Ei ole ikinä juoppoja kohdannut, eikä suvuissammekaan viinan kanssa läträtä, vaan enemmänkin on näitä, jotka ei juo lainkaan.

Joten kyllä lapsi huomasi, että äiti on erilainen ja ei tykännyt. Ja se oli juuri se pointti, että ei tiennyt sen johtuvan alkoholista, vaan vikoi sitä, että äiti ei ollut sellainen, kuin yleensä, tuttu ja turvallinen.

Niinhän se menee. Sellaista itsepetosta tuo ettei lapset muka mitään huomaisi, jos äiti vähän örveltää. Känninen aikuinen on lapsille sellainen omituinen ja pelottava, vaikka ei syytä tietäisikään. Ehkä jopa suuremmalla syyllä, kun ei tajua että sehän on vain kuningas alkoholi joka saa aikuisen käyttäytymään erikoisesti.

On eri asia juoda viiniä kuin kaksi rommitotia kipeänä.

Minusta ei edes huomaa juonko lasin viiniä vai vettä.

Jos tietäisin että tulen hiprakkaan kahdesta rommitotista niin en joisi niitä lapsien aikana.

Tiedän että lasi viiniä ei vaikuta minuun mitenkään niin voin sen huoletta juoda.

en niin, juon ainakin 2-3 lasillista aattona, joulupäivänä ja tapanina. Lisäksi saunaolut tai siideri joka pv. 

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas se alkaa.

Mietin ihan samaa. Onkohan asialla ihan vain väsyneet provonvääntäjät, himouskovaiset, entinen alkoholisti vai joku lasisen lapsuuden kokenut ja siitä traumatisoitunut?

P.S. ap, minä aion juoda ainakin kolme lasillista viiniä jouluaattona, ja takaan että 3- ja 4-vuotiaat lapseni eivät asiasta välitä. Eivät ole koskaan edes nähneet ketään humalassa.

Aikamoista väheksyntää läheisen alkoholismista kärsineitä kohtaan, joita on muuten Suomessa ihan järkyttävä määrä.

Aiotko haastaa itsesi pysymään edes jouluaattona pois palstalta? Lapsesi varmaan arvostaisivat sitä kovasti.

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas se alkaa.

Mietin ihan samaa. Onkohan asialla ihan vain väsyneet provonvääntäjät, himouskovaiset, entinen alkoholisti vai joku lasisen lapsuuden kokenut ja siitä traumatisoitunut?

P.S. ap, minä aion juoda ainakin kolme lasillista viiniä jouluaattona, ja takaan että 3- ja 4-vuotiaat lapseni eivät asiasta välitä. Eivät ole koskaan edes nähneet ketään humalassa.

Aikamoista väheksyntää läheisen alkoholismista kärsineitä kohtaan, joita on muuten Suomessa ihan järkyttävä määrä.

Aiotko haastaa itsesi pysymään edes jouluaattona pois palstalta? Lapsesi varmaan arvostaisivat sitä kovasti.

Tehdään niin, että minä pysyn jouluaaton pois palstalta ja sinä lakkaat löytämästä alkoholisteja sieltä missä heitä ei ole = parin viinilasin silloin tällöin juovista.

Taas tämä höpinä alkaa! Minä ainakin nautin punaviiniä ja olutta koko joulun. Otan vielä konjakkia kahvin kanssa. En todellakaan juo itseäni humalaan, enkä muutenkaan sössötä mitään. Kyllä lapset tulee kasvattaa järkevään alkoholin käyttöön. Sellainen kulttuuri, jossa "salaa" juodaan tekee asiasta vain lasten silmissä entistä houkuttelevampaa.

Vierailija kirjoitti:

Joidenkin on ihan mahdotonta sisäistää että kaikissa perheissä alkoholi ei ole hervoton mörkö, vaan ihan tavallinen ruoka-aine siinä missä kahvi, luumuhillo ja riisipuuro. Sitä nautitaan sopivan ruoan kanssa maun vuoksi,lasi hyvää valkkaria kalapöydän antimien kanssa tai lasi laadukasta punkkua kinkun kanssa. Samalla syödään rauhassa ja nautitaan joulusta ja perheestä ennen lahjojen avaamista ja joulusaunaa. 

Kohtuuden aika on ohi – kaikki viina onkin pahasta http://www.hs.fi/tiede/a1474002648680?jako=1dcad632a287102f6c6a14a8130e…

"Haitatonta juomista ei ole, Guardian tiivisti terveysviranomaisten viestin."

" ”Alkoholista ei ole lääketieteellisesti katsoen mitään hyötyä elimistölle. Se on myrkkyä joka solulle”, Alho tiivistää."

https://www.theguardian.com/society/2016/jan/08/mens-recommended-maximu…

"They also advise there is no safe level of drinking for either sex, and issued a stark warning that any amount of alcohol consumption increases the risk of developing a range of cancers, particularly breast cancer."

“an important reminder that all alcohol consumption comes with some degree of risk”

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas se alkaa.

Mietin ihan samaa. Onkohan asialla ihan vain väsyneet provonvääntäjät, himouskovaiset, entinen alkoholisti vai joku lasisen lapsuuden kokenut ja siitä traumatisoitunut?

P.S. ap, minä aion juoda ainakin kolme lasillista viiniä jouluaattona, ja takaan että 3- ja 4-vuotiaat lapseni eivät asiasta välitä. Eivät ole koskaan edes nähneet ketään humalassa.

Aikamoista väheksyntää läheisen alkoholismista kärsineitä kohtaan, joita on muuten Suomessa ihan järkyttävä määrä.

Aiotko haastaa itsesi pysymään edes jouluaattona pois palstalta? Lapsesi varmaan arvostaisivat sitä kovasti.

Tehdään niin, että minä pysyn jouluaaton pois palstalta ja sinä lakkaat löytämästä alkoholisteja sieltä missä heitä ei ole = parin viinilasin silloin tällöin juovista.

Missä sanoin pari viinilasia silloin tällöin juovia alkoholisteiksi? Miksi tässä ketjussa jauhetaan tuota, vaikka kukaan ei ole noin edes sanonut, ei aloituksessakaan?

Todella kummallista muutenkin, että pari lasia juovat tulevat tänne puolustelemaan käyttöään, vaikka se on ihan kohtuullista? Aivan kuin pitäisivät itseään ongelmakäyttäjinä? Ehkä heissä onkin muutamia joukossa, joille se "pari lasia" onkin oikeasti pullo poikineen, mutta miksi oikeasti sen pari juovat puolustautuvat noin aggressiivisesti? En ymmärrä.

punkku kirjoitti:

Taas tämä höpinä alkaa! Minä ainakin nautin punaviiniä ja olutta koko joulun. Otan vielä konjakkia kahvin kanssa. En todellakaan juo itseäni humalaan, enkä muutenkaan sössötä mitään. Kyllä lapset tulee kasvattaa järkevään alkoholin käyttöön. Sellainen kulttuuri, jossa "salaa" juodaan tekee asiasta vain lasten silmissä entistä houkuttelevampaa.

Kasvatatko lapsesi myös järkevään huumeiden käyttöön? Miksi oletat, että kaikille alkoholi olisi jokin pakollinen elintarvike? Sehän on järkyttävä myrkky, miksi lapset tulisi pakolla opettaa sen käyttöön?

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoituksesta huomaa kyllä, että se on alkoholistin lapsen kirjoittama. Sinällään kyllä tärkeä aihe, ja alkoholismin aiheuttamasta tuskasta on hyvä kirjoittaa. Valtaosa suomalaislapsista - nykylapsista tai jo aikuiseksi varttuneista - ei kuitenkaan tunnista tuosta tekstistä omia lapsuuden joulujaan, vaikka suurimmassa osassa perheitä alkoholia kohtuudella nautitaankin. Ketjun otsikko on siihen nähden aika provosoiva. Blogikirjoittaja ei ollut edes yhtä tuomitsevaa tai jeesustelevaa otsikkoa kirjoitukselleen laittanut. 

Olen kyllä tuon blogitekstin kanssa eri mieltä siitä, että lapsi tunnistaisi aina pienen humalatilan. Lapsi, joka ei ole koskaan nähnyt selvästi päihtynyttä ihmistä, ei välttämättä edes tiedä, mikä humala on. Jos lapsella on traumaattisia kokemuksia vanhempansa tai jonkun muun ihmisen humalasta, hän saattaa herkemmin etsiä aikuisista merkkejä humalasta (kuten puheliaisuus, hilpeys, kovaääninen nauru). Tavallisissa oloissa varttunut lapsi ei kuitenkaan ymmärrä vanhemman hilpeyden johtuvan alkoholista. Ovathan ihmiset muutenkin välillä riehakkaammalla ja välillä rauhallisemmalla tuulella. Itse esimerkiksi muistan lapsuudestani, että kun serkkuni perheineen tulivat pitkän matkan päästä kylään, se oli suurta juhlaa - me lapset olimme riehakkaita ja nauravaisia, emmekä millään olisi malttaneet lopettaa leikkimistä ja mennä nukkumaan. Myös vanhempanne olivat tavanomaista puheliaampia ja nauravaisempia. Ajattelin sen johtuvan siitä, että heistä oli niin hauska nähdä toisiaan pitkästä aikaa ja hassutella ja vitsailla porukalla, aivan samalla tavalla kuin meistä lapsista. Vasta paljon vanhempana tajusin, että osa aikuisista oli yleensä hiprakassa. Olin lapsena rinnastanut kaljan juomisen siihen, kun me joimme veljeni ja serkkujeni kanssa limsaa juhlahetkinä.

Nytkin vanhoja tyttökavereitani nähdessä meistä lähtee aikamoinen kaakatus ja suoranainen röhönauru, vaikka olisimme kahvilla eikä kukaan joisi tippaakaan. Ei ole tullut mieleenkään, että lapseni sitä pelkäisi, vaikka olenkin yleensä aika hillitty ja hiljainen. 

Minä olen tästä omasta kokemuksesta eri mieltä. Olen siis ns. absolutisti eli en ole juonut parikymppisen jälkeen. Lapsia tuli ja edelleen ei alkoholi maistunut.

No lapset oli jo suhteellisen isoja eli kuopus 10v. Oli flunssaa ja päätinpä tekaista pari rommitotia. No pikku puna tuli poskille ja hitunen hiprakka.

Kuopus oli sanonut isollesiskolleen, että ei tykkää äitistä tommosena, mikä sillä on. Eli huomasi kyllä, vaikka ei ollut alkoholista kokemuksia. Ei ole ikinä juoppoja kohdannut, eikä suvuissammekaan viinan kanssa läträtä, vaan enemmänkin on näitä, jotka ei juo lainkaan.

Joten kyllä lapsi huomasi, että äiti on erilainen ja ei tykännyt. Ja se oli juuri se pointti, että ei tiennyt sen johtuvan alkoholista, vaan vikoi sitä, että äiti ei ollut sellainen, kuin yleensä, tuttu ja turvallinen.

Montako oli pari ja paljonko sitä rommia oikein oli?

Meillä on kumpikin, sekä mies että minä ottanut monestikin viinilasin tai kaksi ruoan kanssa, mies joskus vielä viskilasillisen illalla, eikä lapset ole koskaan reagoineet mitenkään. En tosin ole kokenut olevani hiprakassakaan.

Tää on just sitä kamaa mistä lapset sanoo vasta aikuisena, johon vanhempi sitten vastaa että "en minä sellaista muista tapahtuneen".

Muutamasta viinilasillisesta ruoan yhteydessä? Ovatko kaikki Välimeren maiden lapset traumatisoituneet vanhempiensa alkoholinkulutuksesta?

Kuulostaa että sinulla voisi olla joku trauma alkoholista, kun suhtaudut siihen noin erikoisesti.

No hei haloo, kyllä nuo "parit viinilasit" tiedetään.

Ja kyllä, olen alkoholistin lapsi, joten puhun kokemuksesta.

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas se alkaa.

Mietin ihan samaa. Onkohan asialla ihan vain väsyneet provonvääntäjät, himouskovaiset, entinen alkoholisti vai joku lasisen lapsuuden kokenut ja siitä traumatisoitunut?

P.S. ap, minä aion juoda ainakin kolme lasillista viiniä jouluaattona, ja takaan että 3- ja 4-vuotiaat lapseni eivät asiasta välitä. Eivät ole koskaan edes nähneet ketään humalassa.

Aikamoista väheksyntää läheisen alkoholismista kärsineitä kohtaan, joita on muuten Suomessa ihan järkyttävä määrä.

Aiotko haastaa itsesi pysymään edes jouluaattona pois palstalta? Lapsesi varmaan arvostaisivat sitä kovasti.

Tehdään niin, että minä pysyn jouluaaton pois palstalta ja sinä lakkaat löytämästä alkoholisteja sieltä missä heitä ei ole = parin viinilasin silloin tällöin juovista.

Missä sanoin pari viinilasia silloin tällöin juovia alkoholisteiksi? Miksi tässä ketjussa jauhetaan tuota, vaikka kukaan ei ole noin edes sanonut, ei aloituksessakaan?

Todella kummallista muutenkin, että pari lasia juovat tulevat tänne puolustelemaan käyttöään, vaikka se on ihan kohtuullista? Aivan kuin pitäisivät itseään ongelmakäyttäjinä? Ehkä heissä onkin muutamia joukossa, joille se "pari lasia" onkin oikeasti pullo poikineen, mutta miksi oikeasti sen pari juovat puolustautuvat noin aggressiivisesti? En ymmärrä.

Sanoit otsikossa: Älä pilaa lapsen joulua lasillisella viiniä. Se lähinnä särähtää korvaan. Miten lasillisella viiniä voi pilata lapsen joulun? Jos haluat varottaa liiasta alkoholinkäytöstä lasten aikana, otsikko on ihan absurdi. 

Joulu on pilalla jos ei saa viinaa :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas se alkaa.

Mietin ihan samaa. Onkohan asialla ihan vain väsyneet provonvääntäjät, himouskovaiset, entinen alkoholisti vai joku lasisen lapsuuden kokenut ja siitä traumatisoitunut?

P.S. ap, minä aion juoda ainakin kolme lasillista viiniä jouluaattona, ja takaan että 3- ja 4-vuotiaat lapseni eivät asiasta välitä. Eivät ole koskaan edes nähneet ketään humalassa.

Aikamoista väheksyntää läheisen alkoholismista kärsineitä kohtaan, joita on muuten Suomessa ihan järkyttävä määrä.

Aiotko haastaa itsesi pysymään edes jouluaattona pois palstalta? Lapsesi varmaan arvostaisivat sitä kovasti.

Tehdään niin, että minä pysyn jouluaaton pois palstalta ja sinä lakkaat löytämästä alkoholisteja sieltä missä heitä ei ole = parin viinilasin silloin tällöin juovista.

Missä sanoin pari viinilasia silloin tällöin juovia alkoholisteiksi? Miksi tässä ketjussa jauhetaan tuota, vaikka kukaan ei ole noin edes sanonut, ei aloituksessakaan?

Todella kummallista muutenkin, että pari lasia juovat tulevat tänne puolustelemaan käyttöään, vaikka se on ihan kohtuullista? Aivan kuin pitäisivät itseään ongelmakäyttäjinä? Ehkä heissä onkin muutamia joukossa, joille se "pari lasia" onkin oikeasti pullo poikineen, mutta miksi oikeasti sen pari juovat puolustautuvat noin aggressiivisesti? En ymmärrä.

Sanoit otsikossa: Älä pilaa lapsen joulua lasillisella viiniä. Se lähinnä särähtää korvaan. Miten lasillisella viiniä voi pilata lapsen joulun? Jos haluat varottaa liiasta alkoholinkäytöstä lasten aikana, otsikko on ihan absurdi. 

Luuletko, että täällä on vain yksi keskustelija, joka aidosti lasten asialla? En ole ketjun aloittaja, luulisi sen jo viesteistäni selviävän.