Ylipositiiviset neuvot ärsyttää
Omassa elämässä tuntuu että kaikki kaatuu päälle. Tuli keskenmeno joka oli fyysisestikin tosi rankka kokemus. Menetin mm. hurjasti verta. Toinen lapsi oireilee niin että ollaan menossa nuorisopsykiatriselle, toivottavasti saamaan apua. Narsistiäitini aiheuttaa ongelmia (jatkuvasti).
Yks kaveri hehkuttaa facebookissa koko ajan miten elämässä pitää vain katsoa positiivisesti eteenpäin. Sydän sydän sydän. Että niin hän jaksaa. Hymyä huuleen kato vaan! Sydän sydän sydän. Lähde vaikka lenkille niin kyllä se siitä! Niin kuin joku suurempikin elämäntapaohjaaja.
Kyllä minä tästäkin taas selviän mutta nuo ylitiöpositiivisuusjutut saa sapen kiehumaan. Olen kai sitten täysi luuseri kun itken keskenmenoa ja valvon öitä kun huoli lapsesta on niin suuri.
Piti vain avautua.
Kommentit (10)
Facepäivitykset ylipäätään on ihan syvältä. Itse en siellä ole. Vaikka minulla kaikki asiat on ihan ok, en silti halua lukea niitä teeskenteleviä positiivisuuspäivityksiä. Sitten kun ne positiivisten päivitysten tekijät näkee livenä irl-elämässä, ovat happamia kuin sitruuna. Feikkiä siis kaikki positiivisuus.
Se on kyllä totta että kyseinen henkilö on irl ihan normaali mutta facessa on kuin joku ihme arkkienkeli gabriel joka kerjää koko ajan myös kehuja profiilikuvillaan ja lasten kuvilla ja superäitiydellään yms. Ihme Super-Hessu joka tietää ja osaa kaiken. Tuntuu kuin en tuntisi koko ihmistä enää. Täytyy laittaa hänen päivitykset piiloon koska niistä tulee paha mieli.
Muuten lähinnä naurattais mutta nyt kun on itellä vaikeaa niin satuttaa jotkut tekstit.
ap
Kyllä elämä on ihanaa, kun en ole koskaan ikinä milloinkaan ollut feispuukissa. :) :) :) Suosittelen samaa muillekin. :) :) :) (sorry, sydämiä en osaa tehdä) :) :) :)
Mulle facessa on silti paljon enemmän hyvää kuin huonoa. Tulee pidettyä yhteyttä kaukana oleviin ihmisiin ja semmosiin sukulaisiin joihin ei takuulla muuten olis yhteydessä kuin ehkä jossain hautajaisissa näkis. Lisäksi tosi hyviä keskusteluja kavereiden kesken. ap
Onko ne sulle kohdistettuja päivityksiä vai koko maailmalle ja hänelle itselle? Tuollainen hehkuttaminen auttaa joitain. Oon kirjoitellut vastaavia päiväkirjaan joskus nuorempana saadakseni paremman olon. Silloin pyrin näkemään hyviä asioita, jotta jaksaisin vaikeassa tilanteessa. Tulkitsisin ne positiivisuus hehkutukset kirjoittajan haluksi nähdä hyvää maailmassa ja haluksi jakaa asian muiden kanssa. Taustalla voi olla oletus, että auttaa muita, koska hän itse saisi voimia siitä, että joku kirjoittelisi <3 <3 <3 tekstejä.
Personoiduille some-foorumeille on tyypillistä, että ihmiset tiivistävät lyhyet päivityksensä positiiviseen muotoon. Ihmiset haluavat antaa itsestään positiivisen, usein kiillotetun kuvan. Nykyään "positiivinen energia" ja sen "levittäminen" on sosiaalisen koodin kaltainen; pidetään törkeänä ja muita taakoittavana ilmaista kärsimystä ja "levittää negatiivista energiaa".
Ties kuinka moni on päivittänyt positiivisia juttuja personoidulle some-foorumille ja sitten tullut vaikka tänne valittamaan ja tilittämään anonyymisti. Sanat 'valittaa' ja 'tilittää' kuulostavat vähätteleviltä kulttuurissamme – niin sosiaalisesti kiellettyä ja halveksittua kärsimyksen ilmaiseminen tänä päivänä on.
Kuitenkin elämme kaikki langenneessa maailmassa ja ihmisyydessä eivätkä syyt valittamiselle ja tilittämiselle, itkulle jne. tule loppumaan tässä maailmanajassa.
Toivon voimia sinulle ja perheellesi vastoinkäymisten keskellä.
_____________________________________________________________________________________________________
** Jumala syntyi ihmiseksi Pojassa, Jeesuksessa Kristuksessa, sovitti ihmisten synnit Golgatan istillä ja nousi kuolleista! Joka uskoo Jeesukseen sovittajanaan ja herranaan, perii ikuisen elämän. **
Voisikos tämä auttaa: sanot aika napakasti että kuule ihmisten elömö on eri vaiheissaan väliin sitä positiivista ja väliin on tummempia sävyjä mutta että odotat häneltä sen ymmärtämistä ettei sinun elömäsi ole pashaa vain siksi että se ei olekaan samanlaista justiinsa nyt kuin sinulla. Tulee muuten katko neuvojen jakelemiseen vain hönestä itsestään käsin . Laita ajattelemaan!
Mulla oli jo otsikon lukiessani niin paljon sanottavaa, että kirjoitin vastaukseni valmiiksi, mutta kuin luin aloitusviestin, koen tämän olevan hieman offtopicia, joten sorry.
Olen itse pessimisti, ja kyllä vain ärsyttävät itseänikin. En puhu optimistien kanssa samaa kieltä, joten ei mene perillä enkä voi asennoitua samalla tavalla kuin he (eli heillä nuo samat vinkit ehkä toimisi, minulle ei). Välillä olen lukenut netissä jonkun ongelmaa, sitten jotkut on antanut näitä mielestäni yltiöpositiivisia vinkkejä (tyyliin "jokainen on omalla tavallaan kaunis", jos aloittajan ongelma on ulkonäössä) ja sitten tämä aloittaja on sanonut, että kiitos että kylläpä auttoi tms. Ja itse olen ihmetellyt, että mitenkä se noin helposta piristyi, kyllähän minäkin osaisin tuollaisia epävinkkejä laukoa niitä edes tarkoittamatta. Pitääkin joskus läpällä kokeilla, että jos en yritäkään tosissani auttaa asiaa oikeasti ajatellen, vaan vaikka kopsaan jonkun valmiin lässytyksen, että jos se tehoaisinkin paremmin.
Ap., kyllä se siitä, elämä jatkuu. Kaikella on tarkoituksensa. Olet vahva. Virtuaalihali.
(Tuossa nyt sellaisia mitä ekana mieleen tuli. Toivottavasti auttoi... mutta ei varmaan.)
Kiitos kaikille kommenteista. Piristitte mua :)
ap
Jotkut ihmiset ei tajua, että suru ja vastoinkäymiset ovat normaali osa elämää. Suru pitää antaa surra eikä väkisin esittää reipasta ja onnellista. Aina ei voi elämä olla täydellistä eikä pidäkään.