Miksi niin moni nainen hankkii jonkun typerän eläimen?
Melko lyhytnäköistä hommaa mielestäni, hankkia sinkkuna joku eläin. Itse ainakin skippaan jokaisen naisen, josta tulee ilmi, että sillä asuu kotona joku eläin, aivan sama onko se marsu vai tanskandogi. En vihaa eläimiä, mutta yksinkertaisesti eläin aiheuttaa vain liikaa sotkua siihen suhteen etenemiseen. On hyvin luultavaa, että ennemmin tai myöhemmin tulee joku tilanne, jossa naisen pitää valita miehen ja eläimen väliltä, ja koska naiset usein valitsevat siinä tilanteessa lemmikin, niin itse katson helpommaksi jättää väliin kaikki lemmikilliset naiset.
Kommentit (159)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset ovat tunnetusti erittäin huonoja vastustamaan mielihaluja ja ajattelemaan pitkälle. Naisilla on myös vahva hoivavietti, joten jos he eivät voi saada lapsia, niin sitten pitää ainakin olla se lemmikki. Moni on myös tottunut lemmikkeihin ja kuvittelee, että ei osaa olla ilman sellaista. Nainen myös ajattelee, että tottakai se unelmien mies pitää lemmikeistä, koska muuten hän ei olisi unelmien mies.
Tosiasia on että lemmikistä on todella paljon vaivaa ja se rajoittaa elämää ja sotkee asuntoa. Silloin ymmärrän tilanteen jos lemmikki on pieni, eikä se sotke paljon ja naisella on paljon kavereita tai vanhemmat lähelle, joille voi lemmikin viedä tarvittaessa hoitoon. En ymmärrä miksi jotkut ihmiset hankkivat lemmikin niin, että se tarkoittaa heidän kahlittautumistaan kotiin. Tuollaisen naisen kanssa olen seurustellut, enkä toista kertaa ala seurustelemaan. Mitkään vähänkään pidemmät reissut ilman koiraa eivät ole mahdollisia, koska koira pitää käyttää ulkona vähintään 8 tunnin välein (työpäivä). Kaikki reissut pitää siis suunnitella koiran ehdoilla, jolloin vaihtoehdot kapenevat todella paljon. Myös asunnossa asuessa pitää olla tarkkana, että ei jätä mitään mihinkään, koska siellä on se ikuinen lapsi, joka saattaa syödä jotain väärää ja kuolla pois.
Minä pidän lemmikeistä ja minulla on aikoinaan niitä ollut todella paljon ja minulla todennäköisesti tulee niitä myös olemaan vanhempana, mutta ymmärrän sen tosiasian, että tässä elämänvaiheessa ne eivät yksinkertaisesti ole järkevä hankinta.
Toivottavasti ymmärrät myös sen, että sinunlaisesi mies ei ole järkevä hankinta yhdellekään naiselle missään elämänvaiheessa.
Katkeruudestasi huolimatta tai sen takia olet väärässä.
Sinä olet pahinta mitä yhdellekään naiselle voisi sattua. Toivottavasti kukaan nainen ei joudu sinunlaistasi miestä sietämään.
Vierailija kirjoitti:
Se eläin luo sinkkunaiselle turvaa. Varsinkin se "tanskandoggi". Iso uroskoira on paras turva ulkona illalla kulkiessa ja yöllä vahtina. Miksei kissakin voi olla kotivahtina. Nianen kaipaa jotain,. jota voi hoivata. Eläimet poistavat masennusta ja auttavat jaksamaan. Eläin kehittää sosiaalisuutta, auttaa jaksamaan. Jopa puolisonetsinnässä.
Nainen ei kaipaa mitään mitä hoivata eikä nainen kaipaa turvaa. Eläimistä voi silti tykätä.
Mä luulin että kysymys oli miehestä, mäkin olen ihmetellyt miksi moni sinkkunainen ottaa kotiinsa niinkin typerän eläimen kuin mies.
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudenperheessäni oli koira ja hankin aikuisiällä koiran siinä vaiheessa, kun valmistuin ja ostin ensiasuntoni. Minulla on koira, koska tykkään että on lenkkikaveri ja joku joka nauttii suunnuntaiaamun metsäseikkailusta ja poluilla vaeltelusta yhtä lailla kuin minäkin. Kun tapasin aviomieheni, myös hän tykkäsi koirasta ja usein käytiinkin yhdessä kolmestaan siellä metsässä. Hänellä ei aiemmin ole ollut koiraa, mutta heistä tuli heti kavereita ja nykyäänkin mökillä yhdessä grillikatoksessa grillailevat ja koiralle mies grillaa tietysti oman makkaran :) Koira kulkee mein mukana vaellusretkillä, mökillä ym. Meitä yhdistää halu liikkua luonnossa, joten koira tulee yhteisiin harrastuksiin luontevasti mukaan.
En ole koskaan kuullut valintatilanteista ystävieni kohdalla, että joku olisi vaatinut valitsemaan eläimen tai itsensä. Meillä ainakin koira on luonteva osa yhteistä elämää. Oudoksuttavampana minä pitäisi sellaista sinkkua, joka ei halutessaan hanki koiraa sen vuoksi, että siitä voisi olla haittaa parisuhteelle, jos sellaisen löytää. Itse en sinkkuna ajatellut laittaa omaa elämää holdiin ja odottaa sitä "oikeaa elämää" eli kumppanin tapaamista vaan rakensin sellaista elämää, jota tykkään elää. Siihen kuului koira.
Älytöntä grillata makkaraa koiralle kun ei tyhmä eläin kuitenkaan osaa sitä arvostaa
Minulla on kissa ja poikaystävällä on koira. Kumpikaan ei ole mitenkään häirinnyt parisuhde-elämäämme. Emme muutenkaan ole mihinkään reissuun lähdössä tunnin varoitusajalla ja normaaleissa olosuhteissa molemmat lemmikit saa perheenjäsenille hoitoon ongelmitta mahdollisen reissun ajaksi. Mieluummin otan lemmikillisen miehen tai sellaisen, joka ei pidä ongelmana minun lemmikkejäni. Tietääpähän, että hänellä on jonkinlainen kyky normaaliin empatiaan eikä ole niin naurettavan pikkusieluinen, että on jopa eläimelle mustasukkainen.
Keskustelun eteneminen on taas hupaisaa luettavaa.
Vaihe 1: Aloittaja tulee kertomaan meille uutisena, että hän jättää väliin lemmikilliset naiset. No, mikäpä siinä, kiitos vaan tiedosta, vaikkei kukaan tainnut sitä sinulta edes kysyä. Minäkin jätän väliin monenlaiset miehet mutta en koe tarpeellisena käydä sitä keskustelupalstoilla ilmoittelemassa, koska en kuvittele olevani niin kiinnostava ihminen, että ventovieraita minun valintaperusteeni liikkuttaisivat.
Vaihe 2: Koska kukaan ei reagoi mitenkään, aloittaja kertoo viiden minuutin kuluttua, että itse asiassa hän onkin huolissaan sinkkunaisista. Sinkkunaiset rajoittavat omaa pariutumistaan radikaalisti eläimellä.
Vaihe 3: Aloittaja saa lukuisia vastauksia, joissa naiset kertovat ihan tietoisesti ottaneensa sen riskin ja että edelleen valitsisivat samoin. Aloittaja alkaa ryöpytyksen, jonka tavoitteena on, että naiset eivät enää hankkisi lemmikkejä. Lemmikit kärsivät, ravinto on epäeettistä, syyt ovat itsekkäitä jne.
Eli tavoitteena oli pelotella sinkkunaisia: jos hankitte lemmikkejä niin ette kelpaa miehille. Kun se meni raskaasti pieleen niin ainoaksi vaihtoehdoksi jäi yrittää pelotella muilla syillä naisia olemaan ottamatta lemmikkejä. Aloittajalle ei koskaan tullut mieleen sellainen yksinkertainen vaihtoehto, että hän etsisi elämänkumppaniaan kaltaistensa joukosta eli niistä naisista, joilla ei ole lemmikkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudenperheessäni oli koira ja hankin aikuisiällä koiran siinä vaiheessa, kun valmistuin ja ostin ensiasuntoni. Minulla on koira, koska tykkään että on lenkkikaveri ja joku joka nauttii suunnuntaiaamun metsäseikkailusta ja poluilla vaeltelusta yhtä lailla kuin minäkin. Kun tapasin aviomieheni, myös hän tykkäsi koirasta ja usein käytiinkin yhdessä kolmestaan siellä metsässä. Hänellä ei aiemmin ole ollut koiraa, mutta heistä tuli heti kavereita ja nykyäänkin mökillä yhdessä grillikatoksessa grillailevat ja koiralle mies grillaa tietysti oman makkaran :) Koira kulkee mein mukana vaellusretkillä, mökillä ym. Meitä yhdistää halu liikkua luonnossa, joten koira tulee yhteisiin harrastuksiin luontevasti mukaan.
En ole koskaan kuullut valintatilanteista ystävieni kohdalla, että joku olisi vaatinut valitsemaan eläimen tai itsensä. Meillä ainakin koira on luonteva osa yhteistä elämää. Oudoksuttavampana minä pitäisi sellaista sinkkua, joka ei halutessaan hanki koiraa sen vuoksi, että siitä voisi olla haittaa parisuhteelle, jos sellaisen löytää. Itse en sinkkuna ajatellut laittaa omaa elämää holdiin ja odottaa sitä "oikeaa elämää" eli kumppanin tapaamista vaan rakensin sellaista elämää, jota tykkään elää. Siihen kuului koira.
Älytöntä grillata makkaraa koiralle kun ei tyhmä eläin kuitenkaan osaa sitä arvostaa
No enpä ole kuullut sellaisesta miehestäkään, joka arvostaisi sitä että saa istua vuodesta toiseen valmiiseen pöytään ahmimaan vaimon laittamaa ruokaa. Tyhmät miehet.
Vierailija kirjoitti:
Hankin koiran sinkkuaikoinani jo ihan sen vuoksi, että se karsii epäsopivat kumppaniehdokkaat pois. Koira tulee minulla todennäköisesti aina olemaan ja jos sellaisen olemassa oloa ei miestä kestä, ei mies ole minua varten. Koira on hyvä liikuttavia ja perheenjäsen, aina hyväntuulista seuraa. Nykyään on hyvä mies koirasta huolimatta ja lapsiakin haaveiltais. Koira rajoittaa elämää sen verran kun antaa sen rajoittaa, hoitopaikka järjestyy jos tarve on ja asiaa helpottaa kun opettaa koiran sopeutuvaiseksi ja käyttäytyväksi.
Ei, vaan koira rajoittaa elämää niin paljon kun se rajoittaa. Sen kanssa on vain totuttava elämään. Se nyt vain on tosiasia, että jos olette autolla liikkeellä ja koira on matkassa, niin ette voi pysähtyä kuumana kesäpäivänä pyörähtämään paria tuntia mukavassa ostoskeskuksessa tai uimarannalla, johon ei koirien kanssa ole sallittu mennä. Toki voitte tehdä jotain muuta kivaa, mutta nuo vaihtoehdot ovat teiltä pois rajattuja tuolta reissulta.
Vierailija kirjoitti:
Keskustelun eteneminen on taas hupaisaa luettavaa.
Vaihe 1: Aloittaja tulee kertomaan meille uutisena, että hän jättää väliin lemmikilliset naiset. No, mikäpä siinä, kiitos vaan tiedosta, vaikkei kukaan tainnut sitä sinulta edes kysyä. Minäkin jätän väliin monenlaiset miehet mutta en koe tarpeellisena käydä sitä keskustelupalstoilla ilmoittelemassa, koska en kuvittele olevani niin kiinnostava ihminen, että ventovieraita minun valintaperusteeni liikkuttaisivat.
Vaihe 2: Koska kukaan ei reagoi mitenkään, aloittaja kertoo viiden minuutin kuluttua, että itse asiassa hän onkin huolissaan sinkkunaisista. Sinkkunaiset rajoittavat omaa pariutumistaan radikaalisti eläimellä.
Vaihe 3: Aloittaja saa lukuisia vastauksia, joissa naiset kertovat ihan tietoisesti ottaneensa sen riskin ja että edelleen valitsisivat samoin. Aloittaja alkaa ryöpytyksen, jonka tavoitteena on, että naiset eivät enää hankkisi lemmikkejä. Lemmikit kärsivät, ravinto on epäeettistä, syyt ovat itsekkäitä jne.
Eli tavoitteena oli pelotella sinkkunaisia: jos hankitte lemmikkejä niin ette kelpaa miehille. Kun se meni raskaasti pieleen niin ainoaksi vaihtoehdoksi jäi yrittää pelotella muilla syillä naisia olemaan ottamatta lemmikkejä. Aloittajalle ei koskaan tullut mieleen sellainen yksinkertainen vaihtoehto, että hän etsisi elämänkumppaniaan kaltaistensa joukosta eli niistä naisista, joilla ei ole lemmikkiä.
Kai nyt sentään tajuat, että on täällä moni muukin arvostellut naisten eläinharrastuksia kuin ap?
Vierailija kirjoitti:
Keskustelun eteneminen on taas hupaisaa luettavaa.
Vaihe 1: Aloittaja tulee kertomaan meille uutisena, että hän jättää väliin lemmikilliset naiset. No, mikäpä siinä, kiitos vaan tiedosta, vaikkei kukaan tainnut sitä sinulta edes kysyä. Minäkin jätän väliin monenlaiset miehet mutta en koe tarpeellisena käydä sitä keskustelupalstoilla ilmoittelemassa, koska en kuvittele olevani niin kiinnostava ihminen, että ventovieraita minun valintaperusteeni liikkuttaisivat.
Vaihe 2: Koska kukaan ei reagoi mitenkään, aloittaja kertoo viiden minuutin kuluttua, että itse asiassa hän onkin huolissaan sinkkunaisista. Sinkkunaiset rajoittavat omaa pariutumistaan radikaalisti eläimellä.
Vaihe 3: Aloittaja saa lukuisia vastauksia, joissa naiset kertovat ihan tietoisesti ottaneensa sen riskin ja että edelleen valitsisivat samoin. Aloittaja alkaa ryöpytyksen, jonka tavoitteena on, että naiset eivät enää hankkisi lemmikkejä. Lemmikit kärsivät, ravinto on epäeettistä, syyt ovat itsekkäitä jne.
Eli tavoitteena oli pelotella sinkkunaisia: jos hankitte lemmikkejä niin ette kelpaa miehille. Kun se meni raskaasti pieleen niin ainoaksi vaihtoehdoksi jäi yrittää pelotella muilla syillä naisia olemaan ottamatta lemmikkejä. Aloittajalle ei koskaan tullut mieleen sellainen yksinkertainen vaihtoehto, että hän etsisi elämänkumppaniaan kaltaistensa joukosta eli niistä naisista, joilla ei ole lemmikkiä.
Ongelmahan on aloittajan kannalta siinä, että aloittaja vihaa elämiä. Ja sitä eivät siedä monet sellaisetkaan naiset, joilla ei itsellään ole lemmikkiä. Eli aloittajalle jää aika pieni naisjoukko, mistä etsiä sitä kumppania.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kissa ja poikaystävällä on koira. Kumpikaan ei ole mitenkään häirinnyt parisuhde-elämäämme. Emme muutenkaan ole mihinkään reissuun lähdössä tunnin varoitusajalla ja normaaleissa olosuhteissa molemmat lemmikit saa perheenjäsenille hoitoon ongelmitta mahdollisen reissun ajaksi. Mieluummin otan lemmikillisen miehen tai sellaisen, joka ei pidä ongelmana minun lemmikkejäni. Tietääpähän, että hänellä on jonkinlainen kyky normaaliin empatiaan eikä ole niin naurettavan pikkusieluinen, että on jopa eläimelle mustasukkainen.
Poikaystävä tulee käymään luonasi ja haluaisikin jäädä koko yöksi, mutta ei pysty, koska koira odottaa kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelun eteneminen on taas hupaisaa luettavaa.
Vaihe 1: Aloittaja tulee kertomaan meille uutisena, että hän jättää väliin lemmikilliset naiset. No, mikäpä siinä, kiitos vaan tiedosta, vaikkei kukaan tainnut sitä sinulta edes kysyä. Minäkin jätän väliin monenlaiset miehet mutta en koe tarpeellisena käydä sitä keskustelupalstoilla ilmoittelemassa, koska en kuvittele olevani niin kiinnostava ihminen, että ventovieraita minun valintaperusteeni liikkuttaisivat.
Vaihe 2: Koska kukaan ei reagoi mitenkään, aloittaja kertoo viiden minuutin kuluttua, että itse asiassa hän onkin huolissaan sinkkunaisista. Sinkkunaiset rajoittavat omaa pariutumistaan radikaalisti eläimellä.
Vaihe 3: Aloittaja saa lukuisia vastauksia, joissa naiset kertovat ihan tietoisesti ottaneensa sen riskin ja että edelleen valitsisivat samoin. Aloittaja alkaa ryöpytyksen, jonka tavoitteena on, että naiset eivät enää hankkisi lemmikkejä. Lemmikit kärsivät, ravinto on epäeettistä, syyt ovat itsekkäitä jne.
Eli tavoitteena oli pelotella sinkkunaisia: jos hankitte lemmikkejä niin ette kelpaa miehille. Kun se meni raskaasti pieleen niin ainoaksi vaihtoehdoksi jäi yrittää pelotella muilla syillä naisia olemaan ottamatta lemmikkejä. Aloittajalle ei koskaan tullut mieleen sellainen yksinkertainen vaihtoehto, että hän etsisi elämänkumppaniaan kaltaistensa joukosta eli niistä naisista, joilla ei ole lemmikkiä.
Kai nyt sentään tajuat, että on täällä moni muukin arvostellut naisten eläinharrastuksia kuin ap?
Ei ole. Aloittaja riehuu täällä yksin, esiintyen useampana kirjoittajana että saisi naiset säikähtämään: "Iik, en ikinä pääse naimisiin jos pidän eläimistä!!"
Vierailija kirjoitti:
Keskustelun eteneminen on taas hupaisaa luettavaa.
Vaihe 1: Aloittaja tulee kertomaan meille uutisena, että hän jättää väliin lemmikilliset naiset. No, mikäpä siinä, kiitos vaan tiedosta, vaikkei kukaan tainnut sitä sinulta edes kysyä. Minäkin jätän väliin monenlaiset miehet mutta en koe tarpeellisena käydä sitä keskustelupalstoilla ilmoittelemassa, koska en kuvittele olevani niin kiinnostava ihminen, että ventovieraita minun valintaperusteeni liikkuttaisivat.
Vaihe 2: Koska kukaan ei reagoi mitenkään, aloittaja kertoo viiden minuutin kuluttua, että itse asiassa hän onkin huolissaan sinkkunaisista. Sinkkunaiset rajoittavat omaa pariutumistaan radikaalisti eläimellä.
Vaihe 3: Aloittaja saa lukuisia vastauksia, joissa naiset kertovat ihan tietoisesti ottaneensa sen riskin ja että edelleen valitsisivat samoin. Aloittaja alkaa ryöpytyksen, jonka tavoitteena on, että naiset eivät enää hankkisi lemmikkejä. Lemmikit kärsivät, ravinto on epäeettistä, syyt ovat itsekkäitä jne.
Eli tavoitteena oli pelotella sinkkunaisia: jos hankitte lemmikkejä niin ette kelpaa miehille. Kun se meni raskaasti pieleen niin ainoaksi vaihtoehdoksi jäi yrittää pelotella muilla syillä naisia olemaan ottamatta lemmikkejä. Aloittajalle ei koskaan tullut mieleen sellainen yksinkertainen vaihtoehto, että hän etsisi elämänkumppaniaan kaltaistensa joukosta eli niistä naisista, joilla ei ole lemmikkiä.
Minä sen sanoin että eläinten ravinto on epäeettistä, samoin jalostaminen. En ole aloittaja. Lähetin myös kommentin eläimen esineellistämisestä, kun sanottiin, että se on naista varten. Jos se eläin on pakko ottaa, niin ihminen on vastuussa eläimen hyvinvoinnista.
Kun aloin seukkaammaan nykyisen aviomieheni kanssa 12 vuotta sitten miehellä oli jo silloin koira. Olemme molemmat hyvin eläinrakkaita ja nyt meillä on neljä koiraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kissa ja poikaystävällä on koira. Kumpikaan ei ole mitenkään häirinnyt parisuhde-elämäämme. Emme muutenkaan ole mihinkään reissuun lähdössä tunnin varoitusajalla ja normaaleissa olosuhteissa molemmat lemmikit saa perheenjäsenille hoitoon ongelmitta mahdollisen reissun ajaksi. Mieluummin otan lemmikillisen miehen tai sellaisen, joka ei pidä ongelmana minun lemmikkejäni. Tietääpähän, että hänellä on jonkinlainen kyky normaaliin empatiaan eikä ole niin naurettavan pikkusieluinen, että on jopa eläimelle mustasukkainen.
Poikaystävä tulee käymään luonasi ja haluaisikin jäädä koko yöksi, mutta ei pysty, koska koira odottaa kotona.
Minusta kuulosti aivan ihanalta, kun seurustelun alkuaikoina mies sanoi, että olisi tosi mukava jäädä vielä luokseni mutta hänen on mentävä kotiin katsomaan että kissa pärjää. Lähdimme yhdessä katsomaan kisua :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelun eteneminen on taas hupaisaa luettavaa.
Vaihe 1: Aloittaja tulee kertomaan meille uutisena, että hän jättää väliin lemmikilliset naiset. No, mikäpä siinä, kiitos vaan tiedosta, vaikkei kukaan tainnut sitä sinulta edes kysyä. Minäkin jätän väliin monenlaiset miehet mutta en koe tarpeellisena käydä sitä keskustelupalstoilla ilmoittelemassa, koska en kuvittele olevani niin kiinnostava ihminen, että ventovieraita minun valintaperusteeni liikkuttaisivat.
Vaihe 2: Koska kukaan ei reagoi mitenkään, aloittaja kertoo viiden minuutin kuluttua, että itse asiassa hän onkin huolissaan sinkkunaisista. Sinkkunaiset rajoittavat omaa pariutumistaan radikaalisti eläimellä.
Vaihe 3: Aloittaja saa lukuisia vastauksia, joissa naiset kertovat ihan tietoisesti ottaneensa sen riskin ja että edelleen valitsisivat samoin. Aloittaja alkaa ryöpytyksen, jonka tavoitteena on, että naiset eivät enää hankkisi lemmikkejä. Lemmikit kärsivät, ravinto on epäeettistä, syyt ovat itsekkäitä jne.
Eli tavoitteena oli pelotella sinkkunaisia: jos hankitte lemmikkejä niin ette kelpaa miehille. Kun se meni raskaasti pieleen niin ainoaksi vaihtoehdoksi jäi yrittää pelotella muilla syillä naisia olemaan ottamatta lemmikkejä. Aloittajalle ei koskaan tullut mieleen sellainen yksinkertainen vaihtoehto, että hän etsisi elämänkumppaniaan kaltaistensa joukosta eli niistä naisista, joilla ei ole lemmikkiä.
Kai nyt sentään tajuat, että on täällä moni muukin arvostellut naisten eläinharrastuksia kuin ap?
Ei ole. Aloittaja riehuu täällä yksin, esiintyen useampana kirjoittajana että saisi naiset säikähtämään: "Iik, en ikinä pääse naimisiin jos pidän eläimistä!!"
Minä ainakin olen eri kirjoittaja. Parisuhteeseen en haluaisi naista, jolla on lemmikki, mutta voin tehdä kompromissin jos hänellä on pieni lemmikki ja hän voi elää myös ilman lemmikkiä. En halua olla naisen kanssa, jolla on pakkomielle lemmikkeihin ja, että niitä pitää olla mahdollisimman monta.
Tällä hetkellä etsin kavereita ja panosuhteita, jolloin lemmikeistä ei ole haittaa. Itseasiassa vain ihan hyvä juttu, koska pääsee leikittämään eläimiä, vaikka itsellä ei sellaisia ole. Voisin mieluusti lähteä treffeille naisen kanssa niin, että heittelen hänen koiralleen palloa tai frisbeetä. Oikein mukavaa puuhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kissa ja poikaystävällä on koira. Kumpikaan ei ole mitenkään häirinnyt parisuhde-elämäämme. Emme muutenkaan ole mihinkään reissuun lähdössä tunnin varoitusajalla ja normaaleissa olosuhteissa molemmat lemmikit saa perheenjäsenille hoitoon ongelmitta mahdollisen reissun ajaksi. Mieluummin otan lemmikillisen miehen tai sellaisen, joka ei pidä ongelmana minun lemmikkejäni. Tietääpähän, että hänellä on jonkinlainen kyky normaaliin empatiaan eikä ole niin naurettavan pikkusieluinen, että on jopa eläimelle mustasukkainen.
Poikaystävä tulee käymään luonasi ja haluaisikin jäädä koko yöksi, mutta ei pysty, koska koira odottaa kotona.
Minusta kuulosti aivan ihanalta, kun seurustelun alkuaikoina mies sanoi, että olisi tosi mukava jäädä vielä luokseni mutta hänen on mentävä kotiin katsomaan että kissa pärjää. Lähdimme yhdessä katsomaan kisua :)
Jos poikaystävä olisi asunut toisessa kaupungissa niin suhteenne olisi katkennut kissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kissa ja poikaystävällä on koira. Kumpikaan ei ole mitenkään häirinnyt parisuhde-elämäämme. Emme muutenkaan ole mihinkään reissuun lähdössä tunnin varoitusajalla ja normaaleissa olosuhteissa molemmat lemmikit saa perheenjäsenille hoitoon ongelmitta mahdollisen reissun ajaksi. Mieluummin otan lemmikillisen miehen tai sellaisen, joka ei pidä ongelmana minun lemmikkejäni. Tietääpähän, että hänellä on jonkinlainen kyky normaaliin empatiaan eikä ole niin naurettavan pikkusieluinen, että on jopa eläimelle mustasukkainen.
Poikaystävä tulee käymään luonasi ja haluaisikin jäädä koko yöksi, mutta ei pysty, koska koira odottaa kotona.
Minusta kuulosti aivan ihanalta, kun seurustelun alkuaikoina mies sanoi, että olisi tosi mukava jäädä vielä luokseni mutta hänen on mentävä kotiin katsomaan että kissa pärjää. Lähdimme yhdessä katsomaan kisua :)
Ehkä, koska pidit häntä sen seurauksena huolehtivaisena ja kunnollisena miehenä. Todellisuudessa pidemmän päälle tuo alkaa rassaamaan, vaikka tietenkin hänen syynsä ymmärtää.
Olen nainen ja minulla on kissa. Nykyinen avopuoliso on tykännyt kissasta alusta asti ja se on nykyään yhtälailla molempien lemmikki. Mies haluaisi toisenkin, minä en ainakaan vielä. :)
Varmaan olen joskus jonkun eläimiä inhoavan miehen karkottanut, mutta ei kyllä haittaa ollenkaan. :D
Sitä ihmettelen, jos yhdessä asuessa toinen itsepintaisesti hankkii eläimen/eläimiä, vaikka kumppani ei halua. Tunnen erään naisen, joka ottaa milloin minkäkin koiran, kissan tai käärmeen, vaikka miehensä ei niitä haluaisi. Parisuhteessa lemmikeistä sovitaan ja päätetään yhdessä. Yksin asuessa saa jokainen ottaa sen verran lemmikkejä kuin on kykenevä hoitamaan ja ylläpitämään.
No millainen miespä olet kun on jo eläinkin sinulle kilpailija?