Korkeakouluista pääsykokeet pois 2020 mennessä, valinta tapahtuu jatkossa vain yo-kirjoitusten perusteella

Kyllä taas saa olla onnellinen, että en asu Suomessa. Tämän teidän piipityksen takia. Ottakaa silmä käteen ja katselkaa miten tämä ehdotettu malli toimii muualla Euroopassa (eikä jossain Koreassa). Hyvin nimittäin.

Mulla oli lukion keskiarvo vähän päälle 7 ja yo-arvosanat B-C. Opiskelen nykyään kätilöksi, pääsykokeista sain lähes täydet ja koulussa olen menestynyt erittäin hyvin alusta alkaen. Koulu sujuu, työharjoittelut sujuu, motivaatio on erittäin korkealla ja koen tämän unelma-ammatikseni. Lukion arvosanoilla en ole tehnyt yhtään mitään, kaikki eväät tähän ammattiin tulee täältä koulusta sekä tietysti työelämä opettaa jatkuvasti.

Tuon mahdollisen tulevan uudistuksen jälkeen en todellakaan olisi päässyt opiskelemaan kätilöksi.

Mun mielestä nimenomaan pääsykokeet täytyy pitää ja ylppärit poistaa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä taas saa olla onnellinen, että en asu Suomessa. Tämän teidän piipityksen takia. Ottakaa silmä käteen ja katselkaa miten tämä ehdotettu malli toimii muualla Euroopassa (eikä jossain Koreassa). Hyvin nimittäin.

Missä maassa voitko kertoa? Yo-kirjoituksiahan ei nimittäin oo melkeenpä missään muualla? :D

Vierailija kirjoitti:

Kyllä taas saa olla onnellinen, että en asu Suomessa. Tämän teidän piipityksen takia. Ottakaa silmä käteen ja katselkaa miten tämä ehdotettu malli toimii muualla Euroopassa (eikä jossain Koreassa). Hyvin nimittäin.

No heitäpä muutama positiivinen asia tästä ehdotuksesta keskusteluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän tämä sitten toimii niille jotka hakee muulla kuin yo- tai amistodistuksilla, esim. ammattitutkinnolla tai ulkomaalaisella tutkinnolla?

 Nytkin moni amk joka haluaisi hakea erikoishaulla diplomi-insinööriksi jää toiseksi koska ulkomaalaiset menevät ohi. Ei ole väliä vaikkei osaa englantia. Terveisiä Otaniemeen.

Olet väärässä. Tai se on kyllä totta, että monet ulkomaalaiset menevät suomalaisten amk-tutkinnon suorittaneiden ohi, mutta he menevät ohi siksi, että he ovat selvästi parempia. Ja kyllä niiltä ulkkareilta vaaditaan tarpeeksi hyvä TOEFL tai vastaava. Ei heidän englannintaidoissaan ole ongelmia. Aksentti voi toki olla voimakas, mutta pienellä harjoittelulla sitä oppii ymmärtämään.

Terv. Otaniemessä opettava

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä taas saa olla onnellinen, että en asu Suomessa. Tämän teidän piipityksen takia. Ottakaa silmä käteen ja katselkaa miten tämä ehdotettu malli toimii muualla Euroopassa (eikä jossain Koreassa). Hyvin nimittäin.

No heitäpä muutama positiivinen asia tästä ehdotuksesta keskusteluun.

Esimerkiksi monesti mainittu loputtoman haahuilua pysäyttäminen. Nuoret miettivät paljon tarkemmin tulevaisuuttaan ja koulut jakavat siitä enemmän tietoa ja neuvoja.

Opiskelijan on helpompi keskittyä siihen omaan alaansa eikä yrittää kirjoittaa mahdollisimman monta ainetta pisteiden toivossa.

Oman paikkansa etsiminen nopeammin ilman viidensiä kauppiksen pääsykokeita tai vastaavasti paikan aukeaminen heti Rovaniemeltä jonne ei olisi edes tullut matkustettua pääsykokeisiin.

Yhteiskunta saa nopeammin ihmisiä pois kouluista ja töihin.

Esimerkkimaita mm. Britannia, Irlanti, Ranska, Saksa, Ruotsi, Norja ja varmasti monia muita Keski- ja Itä-Euroopassa. En tunne tarkemmin kuin kahden ensimmäisen maan käytännöt.

Kirjoitukset ovat etääntyneet koko ajan ainakin siitä, mitä tkk:lla odotetaan osattavan, koska kirjoituksissa saa ja pitää käyttää kaiken maailman laskimia, kun taas pääsykokeessa on tähän asti saanut käyttää vain palikkalaskinta. Yliopiston matematiikassa kursseilla ei pääsääntöisesti käytetä ollenkaan laskinta.

Luojan kiitos mä pääsin sisään 2013 ja amiksen papereilla,lukiota en ole nähnytkään.. Oikeasti, aivan hemmetin kammottavaa, sillä juuri suomalaisen yliopiston monimuotoisuus on taannut sen, että akateemisiin piireihin voi päästä vaikka ei ole saanut nuorena kaikkia kortteja. Pääsykokeet nimenomaan mittaavat paljon enemmän, kuin lukion päästötodistus. Aivan karmeita sosiaalisia pökkelöitä tulee yliopistoon jo nyt huippuarvosanoillaan ja sitten leikkaa pää kiinni, kun pitää soveltaa sitä oppia elämään.

Pahaa tekee.. :(

siis mitäh? tuossahan on ihan hirveesti aukkoja. Ei todellakaan tasa-arvoinen! Pääsykokeet mittaa osaamista ja vastaustekniikkaa, soveltumista kyseiselle alalle! Mitkään ylppärit eivät tosiaankaan tätä kerro, ne kun ovat myös niin paljon tuurista kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietipä ap yksinkertaisella matematiikalla tätä asiaa tovi. Jos yliopistossa opiskelupaikkojen määrä pysyisi samana (oletus), niin eikö silloin yhtä suuri osa ylioppilaita jää ilman opiskelupaikkaa nykyhetkeen verrattuna. Nyt vain muuttuu se, millä kriteereillä opiskelijoita otetaan sisään. Ainakin lääkiksen ja oikiksen osalta tämä vähentänee pappa betalar -opiskelijoita, jotka ovat menneet sisään kalliin valmentautumiskurssin kautta. Eikö tämä systeemi siis ole paljon tasa-arvoisempi?

Oman lapseni kohdalla sanoisin, että hänen opiskelupaikkansa saanti saattaa olla uudistuksen seurauksena epävarmempi, mutta kun tämmöiset ehdot on tulossa, niin niillä mennään ja rutinat pois. Säännöt on tiedossa, ja niiden mukaan eletään. On ihan oikein, ettei parhaita opiskelupaikkoja jaeta kaikille niille jotka niitä haluavat, vaan niille, jotka ovat parhaita. Joskus elämässä pitää tyytyä siihen, ettei saa kaikkea mitä haluaa.

Entä ne, joilla on jokin sairaus lukion aikana? Tai miksi edes olisi kannattavaa olettaa, että kaikkein parhaimmat menestyvät yo-kokeissa? Silloin ollaan nuoria ja joku löytää juttunsa vähän myöhemmin. Varmasti ruotsin kieltäkin taas painotetaan ja pojille tämä uudistus kaikkinensa on taas tosi huono. 

No se on sitten voi voi. Työelämä se vasta taistelua on. Kyllä minä olen ainakin opettanut lapselle, että taistelu kannattaa alkaa jo nuorena, sillä elämä tulee olemaan kilpailua. Kilpailua opiskelupaikoista, kilpailua parhaista työpaikoista. Kukaan ei tule säälistä antamaan kenellekään hyvää työpaikkaa. Jos ei oikeasti taistele vimmatusti sen eteen, ei voi olettaa, että se sinulle tullaan antamaan.

Eli sinun mielestäsi jos ihminen sairastuu tai vammautuu, tai ei lapsena tiedä mitä aikuiselämältään haluaa (alle 18-vuotiaat ovat lapsia, sanokoot muut mitä tahansa) on ihminen silloin arvotonta yhteiskunnan pohjasakkaa? Voi että minua v**uttaa tuolla tavalla ajattelevat ihmiset! Toivottavasti olet trolli tai sitten olet muuten vain tyhmä. Viestisi ainakin osoittavat hyvin sen, että ainakaan sinulle sitä järkeä ei ole jaettu. Toivottavasti edes lapsesi on/ovat fiksumpia.

gaussinkäyrä kirjoitti:

Mitä mieltä olette uudistuksesta? Omasta mielestäni uudistus on aivan perseestä, sillä tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei suosituille aloille ole mitään mahdollisuutta päästä, jos yo-paperit on jotain luokkaa B. Ja turha on tulla nyt sanomaan, että mitäpä laiskotteli, ihan on ansainnut lubenter approbaturinsa, kun kaikki eivät voi edes kirjoittaa laudaturia arvosanojen antamisessa sovellettavan Gaussin käyrän mukaan.

Moni lukiolainen tulee sitten jäämään ilman opiskelupaikkaa. Jes, Suomeen lisää työttömiä vaan! Voi niitä välivuosien pitäjiä, kannattaa äkkiä hakea viimeisellä varmalla pääsykoekerralla 2017 keväällä. Ja nekin reppanat, jotka ovat ylppäreissä epäonnistuneet ja haluaisivat korjata virheensä ainoalla mahdollisuudellansa eli pääsykokeella. Ei jatkoon.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016110422564874_uu.shtml

http://www.hs.fi/kotimaa/a1478227377915

http://m.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/abien-kuukausia-kestava-hakur…

http://www.ilkka.fi/uutiset/kotimaa/lukiolaiset-kiitt%C3%A4v%C3%A4t-p%C…

Tänä vuonna korkeakouluihin ja yliopistoihin 50 000 aloituspaikkaa ja hakijoita oli 150 000 gaussinarvostelun mukaan jakautuneiden yo-tulosten mukaan kaikkien aineiden pitää olla vähintään M. Todennäköisesti ei riitäkään, koska jo kirjoittaneita alkaa varmasti yliopistopaikka kiinnostamaan kun saavat sen vain hakemuksen tekemällä.

Vierailija kirjoitti:

Minusta tämä on reilumpaa. Yo-kirjoituksissa on kuitenkin monta ainetta eli ne kirjoitukset voi mennä hyvin, vaikkei kaikesta tulisi L tai E. Arvosanoja voi myös korottaa. Kirjoituksiin käytännössä valmistaudutaan vuosikausia.

Pääsykokeet pidetään yhtenä päivänä ja jos silloin on vatsatauti tai migreeni, niin se oli sitten siinä. Pääsykokeisiin valmistautuminen on myös lyhyen ajan varassa.

Ei hyvää päivää! Kirjoituksissa kirjoitetaan monta ainetta ja osa niistä voi olla peräkkäisinä päivinä. Pahimmassa tapauksessa voi siis olla sairaana useina päivinä ja on ihan konkreettinen todennäköisyys sille, että on sairaana ainakin yhtenä kirjoituspäivänä. Ja totta helvetissä jokainen kirjoitettu aine vaikuttaa merkittävästi kirjoitusten kokonaisarvosanaan ja jonkin tietyn alan sisäänpääsyn suhteen voi jokin tietty aine olla avainasemassa.

On toki mahdollista, että pääsykoepäivänä on sairaana, mutta koska pääsykokeet ovat vain yhtenä päivänä, on todennäköisyys sairastumiselle paljon pienempi kuin että kirjoituksissa olisi sairaana ainakin yhtenä kirjoituspäivänä. Oletkohan koskaan ollut matematiikan tunneilla, joilla opetettiin todennäköisyyslaskentaa? Tai sitten nukuit ne tunnit, koska todennäköisyyslaskenta ei selvästikään näytä olevan vahvuuksiasi.

Miten niin pääsykokeisiin valmistautuminen on lyhyen ajan varassa? Mikä estää aloittamasta aihepiiriin tutustumisen vaikka jo vuosia etukäteen?

Eli sinun vastauksesi ovat huonoja jokainen. Tai sitten olet vain trolli tai muuten vain tyhmä.

Miten tämän voisi estää? Mielenosoitus? Demokratiaa pyydän.

Vierailija kirjoitti:

Olen käsittänyt, että amikset sitten hakevat amiksen todistuksen arvosanoilla, mikä ei ole mitenkään verrattavissa ylppäreihin :D

Näinhän se tapahtuu nytkin. Esim itse hain 5:n matematiikalla ja fysiikaalla AMK:iin. Toki oli pääsykokeet sitten vielä.

"Mikä vika on amk-reitissä? Yksikin tuntemani nuori ei päässyt kauppakorkeaan, meni amkiin, suoritti sen kolmessa vuodessa ja hyväksyttiin kauppakorkeaan suorittamaan maisteria. "

- Todennäköisesti ei mitään, jos ja kun amk:lla tarkoitetaan ammattikorkea-koulua, joka on ottanut tehtäväkseen olla paikoin enempi yliopisto, kuin, mitä moni yliopisto; vai mite muuten kehtaavat kutsua itseään "soveltavien tieteiden yliopistoksi ja tämänkin fiinisti vielä korskeasti muodossa University of applied sciences.

 Ei ole ihme jos nuori ja vähän vanhempi on ihmeissään, että mikä koulu antaa, minkäkäkin pätevyyden. Mutta menemättä pidemmälle väittelystä ammattikorka vai yliopisto. Niin oma huoleni kohdistuu siihen muurosvaiheeseen, että mennäänkö tai ikävämmässä tapauksessa päätyykö nuori oppivelvllisuuden jälkeen opiskelemaan lukioon vai ammattikkouluun.

 Lukion jälkeen sinun odotetaan hakeutuvan jatko-opiskelemaan tulevaisuudessa entistä enemmän pelkkien ylioppials-arvosanojen peruteella, jos nyt kaavailtu hanke menee läpi. Mutta entä miten tämä hanke huomioi ne nuoret, jotka ovat käyneet -syystä tai toisesta- ammattikoulun?

- Tuleeko ammattikouluhin valtakunnalliset kokeet? (vrt. ylioppialskirjoitukset)  Vai pitääkö ammattikoulun käyneen käydä lisäksi vielä lukio, koska -kaikella kunnioituksella- lienee selvä, että ainakaan kaikkia mahdollisesti jatkon kannalta merkittäviä oppiaineita ei voi kirjoittaa yhtä hyvin ja erinomaaisesti pelkästään ammattikoulu pohjalta. ellei omaa erinomaista omaa harrastuneisuutta.  - Verraten hyvin kirjoittaminen kun olisi erinomaisen merkittävää, koska se määrittää sitten voiko ammattikoulun käynyt jatkaa opintojaan siellä unelmiensa opiskelupaikassa. - Sillä emme kai voi ajatella, että ammattikoulupohjaiselle hakijalle olisi tarpeeksi, jos hän voisi opiskella, jossain vain jotain sinne päin olevaa alaa. Ja kaikki tämä vain siksi, että hän suoritti lukion asemasta ammattikoulun. - Aika suurien ja merkittävein päätöksien edessä sitä sitten on moni 15-16 kesäinen.  - Vai vanhemmatko tuolloin lopullisen päätöksen tekevätkin. - ikäänkuin se poistaisi koko ongelman.      

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi tarvitsee tiikeriäitejä tämän uudistuksen myötä. Suosittelen teitäkin kaivamaan tiikerin esiin itsestänne.

Te tiikeriäidit voisitte keskittyä kannustamaan lapsikultianne tekemään ajoissa töitä haluamansa eteen. Mutta sen sijasta te ikävä kyllä taidattekin keskittyä rettelöimään.

Nyt ihan realistisesti: kuinka moni nuori oikeasti tietää sen, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä? Saati sitten, että tietäisi haluamansa jo niin, että omistaisi koko lukioajan siihen, että treenaa itsensä tätä haluamaansa tavoitetta kohti? Ainakin omana lukioaikanani oli iso joukko sellaisia opiskelijoita, jotka tulivat lukioon nimenomaan siksi, että saisivat lisäaikaa miettiä tulevaa alaansa. Minusta on kohtuutonta, että 16-19-vuotiaan tulisi jo tietää, mitä aineita kannattaa kirjoittaa - tai vaihtoehtoisesti kirjoittaa paniikissa mahdollisimman paljon ja täysin moitteettomasti - sitä tulevaisuuden alaa ajatellen, joka ei ole edes itselle vielä valjennut.

Pääsykoejärjestelmässäkin on puutteensa (esim. kalliit preppauskurssit, jotka raivaavat paremmat mahdollisuudet heille, joilla on varaa maksaa), mutta se kuitenkin antaa mahdollisuudet myös heille, jotka kirjoittavat ihan tavalliset (tai jopa huonot) paperit lukiossa, mutta jotka sitten myöhemmin löytävät sen oman suuntansa ja soveltuvuutensa.

Kyllä nuoren pitäisi edes jollain tasolla tietää yläkoulussa mitä aikoo tehdä elämällään. Ei voi olla niin että aletaan miettiä jatko-opiskelupaikkaa vasta lukion lopussa ja sitten huomataan että tuli tehtyä typeriä valintoja aiemmin.

Suomessa koulu alkaa myöhään ja lukiosta päästään usein vasta 3,5 vuoden opintojen jälkeen. Kun omaa alaa haetaan muutaman vuoden ajan niin siinä vaiheessa kun muualla maailmassa valmistutaan yliopistosta niin Suomessa vasta aloitellaan opintoja. Suomessa pitäisi olla vielä tiukempi linja opintojen loppuunsaattamiseen kuten vaikka seitsemän vuoden aikaraja kun laiskuriopiskelijat eivät nimittäin työllisty omalle alalleen.

Pääsykoejärjestelmä on ollut hyvä mittaamaan motivaatiota ja siksi se olisi hyvä säilyttää. Usein käytetty aineistokoetyyppinen koe karsii ulkoa opettelevat hakijat pois. Omasta mielestäni pitäisi olla vaikka kolmen kerran raja pääsykoehakemisessa samalle alalle koska se pistäisi yrittämään kunnolla ja ohjaisi lahjattomat suuntautumaan muulle heille paremmin sopivalle alalle.

Mitenköhän sitten jos amk:sta haluaa jatkaa yliopistoon? Kai siihenkin pitäisi joku väylä olla... Ja kuinka vanhalla yo-todistuksella voi pyrkiä?

Minun lapseni kärsi masennukessta lukion viimeisellä luokalla. Pitkitti opintojaan neljään vuoteen ja sai lopulta kirjoitettua, B:n paperit entiselle kympintytölle. Häneltä nämä elitsitit nyt sitten vievät tulevaisuuden. Kiitos vaan. 

Jos olet kirjoittanut B:n paperit lukiosta, olet keskitasoa heikompi ja et kuulukaan yliopistoon. Jos oikeasti olet tasoltasi parempi kuin B, uusi tuloksesi.