Korkeakouluista pääsykokeet pois 2020 mennessä, valinta tapahtuu jatkossa vain yo-kirjoitusten perusteella

Vierailija kirjoitti:

"Mikä vika on amk-reitissä? Yksikin tuntemani nuori ei päässyt kauppakorkeaan, meni amkiin, suoritti sen kolmessa vuodessa ja hyväksyttiin kauppakorkeaan suorittamaan maisteria. "

- Todennäköisesti ei mitään, jos ja kun amk:lla tarkoitetaan ammattikorkea-koulua, joka on ottanut tehtäväkseen olla paikoin enempi yliopisto, kuin, mitä moni yliopisto; vai mite muuten kehtaavat kutsua itseään "soveltavien tieteiden yliopistoksi ja tämänkin fiinisti vielä korskeasti muodossa University of applied sciences.

 Ei ole ihme jos nuori ja vähän vanhempi on ihmeissään, että mikä koulu antaa, minkäkäkin pätevyyden. Mutta menemättä pidemmälle väittelystä ammattikorka vai yliopisto. Niin oma huoleni kohdistuu siihen muurosvaiheeseen, että mennäänkö tai ikävämmässä tapauksessa päätyykö nuori oppivelvllisuuden jälkeen opiskelemaan lukioon vai ammattikkouluun.

 Lukion jälkeen sinun odotetaan hakeutuvan jatko-opiskelemaan tulevaisuudessa entistä enemmän pelkkien ylioppials-arvosanojen peruteella, jos nyt kaavailtu hanke menee läpi. Mutta entä miten tämä hanke huomioi ne nuoret, jotka ovat käyneet -syystä tai toisesta- ammattikoulun?

- Tuleeko ammattikouluhin valtakunnalliset kokeet? (vrt. ylioppialskirjoitukset)  Vai pitääkö ammattikoulun käyneen käydä lisäksi vielä lukio, koska -kaikella kunnioituksella- lienee selvä, että ainakaan kaikkia mahdollisesti jatkon kannalta merkittäviä oppiaineita ei voi kirjoittaa yhtä hyvin ja erinomaaisesti pelkästään ammattikoulu pohjalta. ellei omaa erinomaista omaa harrastuneisuutta.  - Verraten hyvin kirjoittaminen kun olisi erinomaisen merkittävää, koska se määrittää sitten voiko ammattikoulun käynyt jatkaa opintojaan siellä unelmiensa opiskelupaikassa. - Sillä emme kai voi ajatella, että ammattikoulupohjaiselle hakijalle olisi tarpeeksi, jos hän voisi opiskella, jossain vain jotain sinne päin olevaa alaa. Ja kaikki tämä vain siksi, että hän suoritti lukion asemasta ammattikoulun. - Aika suurien ja merkittävein päätöksien edessä sitä sitten on moni 15-16 kesäinen.  - Vai vanhemmatko tuolloin lopullisen päätöksen tekevätkin. - ikäänkuin se poistaisi koko ongelman.      

 pääseehän nytkin amiksesta teknilliseen yliopistoon kun omaa matikkapään. Ilmeisesti ammattikoululainen voi kirjoittaa jonku aineen yo kirjoituksissa esim juuri pitkän matematiikan, fyken jne. Ei mitään muuta ja se riittää jos haluaa teknilliseen yliopistoon, lukemaan matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa 

Vierailija kirjoitti:

Tämä todennäköisesti alkaa johtaa myös lukioiden todella vahvoihin painotuksiin, joihin maakuntien lukiot eivät voi samalla tavoin lähteä mukaan. Matemaattis-luonnontieteisiin painottuneeseen lukioon pääseminen tulee merkitsemään, että on matkalla kohti matemaattis-luonnontieteellistä tiedekuntaa.

Millä varmistetaan lukioiden erikoistuttua, että lukioihin valinta on tasapuolinen? Yläasteen numerot eivät ole vertailukelpoisia keskenään.

 eikö nyt oo suunnitteilla että pikkulukiot pois ja tulee maakunnissa isoja lukioita. Eikö pikkulukiossa voi suorittaa pitkän matematiikan, fyken jne jos haluaa vai onko se siitä kiinni ettei saada tarpeeksi isoa ryhmää???

Minun ei siis kannata valmistua vieläkään. Olen käynyt lukiota seitsemän vuotta, sairauden takia on kestänyt ikuisuus. Piti valmistua ensi talvena, saada vain kirjoitukset läpi ja sitten panostaa täysillä pääsykokeisiin. Nyt minun papereilla on turha valmistua, pitää aloittaa yo-kokeet 4. kerran alusta ja yrittää saada miljoona laudaturia tai en koskaan pääse opiskelemaan. Enhän mä olekaan kuin mm. joutunut suljetulle yo-stressin takia. Kiva kun paineet sen kuin vaan vähenee!

Miksei voida tehdä niin, että puolet pääsee todistuksella ja puolet pääsykokeilla?

Jos pääsykokeet ovat kerta niin suuri kuluerä järjestävälle taholle, niin miksei pääsykokeita tehdä maksulliseksi?! Esim. 50€. Eihän yo-kirjoituksetkaan ole ilmaista lystiä kokelaalle, ja uudistuksen myötä pitäisi varmaan kirjoittaa useampi aine varalta, ja käydä sen yhden ainoan sallitun kerran korottamassa pieleen mennyttä ainetta: tämä tulee aivan varmasti kalliimmaksi kokelaalle kuin maksaa pääsykokeen maksu.

Lisäksi on aivan naurettavaa naamioida tämä uudistus sen väittämän taa, että pääsykokeet olisivat "liian stressaavia ja vaativat liian pitkää valmistautumista". Eikös se koko yläaste- ja lukioajan valmistuminen niihin koko loppuelämäsi ratkaiseviin yo-kokeisiin ole paljon pidempiaikaista ja stressaavampaa.

Vierailija kirjoitti:

Ulkomailla käytettävä SAT-koe on huomattavasti fiksumpi systeemi (sillä voi hakea mm. Harvardiin.) On ihmisiä, joita ei 16-18 -vuotiaina juurikaan opiskelu kiinnostanut. Osaa on kiusattu niin pahasti, että koulunkäynti on kärsinyt huomattavasti. Se ei tarkoita sitä, etteikö heillä olisi potentiaalia, valmiuksia ja TAHTOA panostaa opintoihin täysillä muutamaa vuotta myöhemmin. SAT-koe mittaa sen hetkistä osaamista ja motivaatiota (samoin kuin pääsykoe), mikä on mielestäni huomattavasti olennaisempaa kuin se mitä olet ollut lukioikäisenä.

Syvästi toivon, että edes 15-20% jätetään väylä hakea sen hetkistä osaamista mittaavalla testillä/kokeella. Tai toinen vaihtoehto on että he, jotka ovat käyneet uusimassa saavat vielä voimaan tulevan muutoksen myötä yhden mahdollisuuden korottaa yo-arvosanoja. Alan vaihtaminen esim. 30-vuotiaille voi olla täysin mahdotonta ja on todella epäoikeudenmukaista, jos edellä mainitun kaltaisiin kuuluville ei jätetä mitään marginaalia sisäänpääsyn suhteen. Esimerkiksi minä en olisi kuuna päivänä käynyt korottamassa C:täni E:hen, jos olisin tiennyt tulevasta muutoksesta. Olisin päntännyt ainakin vuoden, jotta olisin "varmasti" saanut L. Opiskelen nykyisin farmasiaa ja pyrin lääketieteelliseen. En kadu nykyistä alavalintaa, mutta muutama tulevaisuuden työllisyyteen vaikuttava tekijä hieman huolestuttaa. Nyt huolestuttaa myös se, että tulevan muutoksen myötä saatan olla ikään kuin "sidottu kohtalooni."

 onhan sulla tänä vuonna aikaa hakea lääkikseen. Mikäli on fykebi pohja. Ei riitä ällähakijat lääkikseen, oikikseen, pääsee sinne myös E ja ämmänkin hakijat. Tänä vuonnahan on yhteishaku esim lääkiksiin, uskaltaa laittaa Hhi, Turku, Tampere, Oulu ja Kuopio. Voi olla että Ouluun ja Kuopioon pyrkijöistä osa jää tässä systeemissä rannalle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä ratkaistaan sisäänpääsy kun pistemäärät ovat samat? Pääsykokeet testavaat opiskelijan motivaatiota ja osaamista.

Heittävät varmaan kolikkoa :Dd tai tekee todistuksista paperilennokkeja ja pisimmälle lentäneet todistukset valitaan.

ei tarvi heittää kolikkoa kun otetaan loppupeleissä pitkän matematiikan ja ruotsin yo kirjoitukset

^^Ei ole vielä yhteishakua lääkikseen, vissiin tulee 2018.

Vierailija kirjoitti:

Ne jotka ovat sitä mieltä, että valmennuskursseista päästään eroon, valitettavasti käynee täysin päin vastoin. Jos vain yo-kokeilla on merkitystä, tulee helposti eteen esim. Etelä-Koreassa tyypillinen malli, että 8-15 opiskellaan lukiossa ja 15-20 preppauskurssilla. Joka. Ikinen. Päivä. Viikonloppuisin on myös opetusta. Koska vain loppukokeilla (aka yo-kokeilla) on yliopistovalinnassa merkitystä, kaikki vapaa-aika käytetään niihin opiskeluun. Tätäkö me todella halutaan Suomen nuorisolle, joka on tunnetusti käyttänyt vähemmän aikaa opiskeluun verrattuna moneen muuhun maahan kansainvälisellä tasolla ja pärjännyt silti hyvin?

Itse opiskelen tällä hetkellä oikiksessa, ja minua mietityttää myös se, että yhdestäkään lukioaineesta ei ole suoraan apua opiskelussa. Joo, äidinkieli ja kielet ovat hyvin tärkeitä alalla ja yhteyskuntaoppi voi vähän pohjustaa opintoja, mutta ei niillä ole suoraa yhteyttä opiskeluun. Nykyinen pääsykoe on mitannut myös ulkoaopettelutaitojen lisäksi jollakin tasolla myös kykyä omaksua oikeustieteellistä tekstiä. Lisäksi monelle suoraan lukiosta tulleelle oikeustieteellinen teksti on ihan oma tekstilajinsa, joten pääsykoemateriaalia lukiessa joku vähän epävarma saattaa tajuta, ettei se ole itseä varten. Olisiko sitten se hyvä, että joku lukiolainen, joka kuvittelee haluavansa oikikseen, pääsee arvosanoilla sisään vain huomatakseen, ettei ole tiennyt yhtään mihin on tullut, lukeminen tuntuu puuduttavalta jne. 

Oikiksessa jos pääsykokeisiin lukua halutaan vähentää, voisi yo-arvosanojen lisäksi järjestää koe, joka olisi aineistopohjainen. Ei ennakkomateriaalia, vaan kokeessa jaettavan materiaalin ja siihen liittyvien kysymysten perusteella valittaisiin sisäänpääsijät. Mittaisi samalla omaksumiskykyä, päättelykykyä, kirjallisia taitoja, argumentaatiokykyä jne. Samalla pääsykokeeseen osallistuja saisi edes jotain esimakua siitä, mitä oikiksessa opiskelu oikeasti on.

 lukiossa vois olla lakikirja johon jokainen oikkikseen haluava tutustuu plus oikkiksen pääsykoe materiaalia useimmilta vuosilta. Se jos mikä on pänttäystä kun lukee pääsykokeisiin. Hyvä muistiset pärjää ja jotka lukee monia tunteja päivässä ja lisäksi käyvät tuhansien eurojen valmennuskurssin. Sinne on päässyt ilman valmennuskurssia hikarien hikarit. 

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän tämä sitten toimii niille jotka hakee muulla kuin yo- tai amistodistuksilla, esim. ammattitutkinnolla tai ulkomaalaisella tutkinnolla?

 otetaan huomioon IB tutkinto ja varmaan pätee myös ulkomaisiin lukioihin jos on kansainvälinen lukio

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän tämä sitten toimii niille jotka hakee muulla kuin yo- tai amistodistuksilla, esim. ammattitutkinnolla tai ulkomaalaisella tutkinnolla?

 Nytkin moni amk joka haluaisi hakea erikoishaulla diplomi-insinööriksi jää toiseksi koska ulkomaalaiset menevät ohi. Ei ole väliä vaikkei osaa englantia. Terveisiä Otaniemeen.

Olet väärässä. Tai se on kyllä totta, että monet ulkomaalaiset menevät suomalaisten amk-tutkinnon suorittaneiden ohi, mutta he menevät ohi siksi, että he ovat selvästi parempia. Ja kyllä niiltä ulkkareilta vaaditaan tarpeeksi hyvä TOEFL tai vastaava. Ei heidän englannintaidoissaan ole ongelmia. Aksentti voi toki olla voimakas, mutta pienellä harjoittelulla sitä oppii ymmärtämään.

Terv. Otaniemessä opettava

  Suomeen kaavaillaan 100 000 aasialaista opiskelijaa, nk kouluvientiä, he maksavat lukukausimaksut jotka EU:n ulkopuolelta ja ETA maista.  t. eri

Vierailija kirjoitti:

Tämä todennäköisesti alkaa johtaa myös lukioiden todella vahvoihin painotuksiin, joihin maakuntien lukiot eivät voi samalla tavoin lähteä mukaan. Matemaattis-luonnontieteisiin painottuneeseen lukioon pääseminen tulee merkitsemään, että on matkalla kohti matemaattis-luonnontieteellistä tiedekuntaa.

Millä varmistetaan lukioiden erikoistuttua, että lukioihin valinta on tasapuolinen? Yläasteen numerot eivät ole vertailukelpoisia keskenään.

jossain pienessä lukiossa voiko opiskella kaikki kurssit esim fykebi ja pitkä matematiikka vai pitääkö olla tietty määrä opiskelijoita? 

Vierailija kirjoitti:

Köyhillä ole varaa maksaa lapsen lukiokirjoja ja joutuu amikseen ja sille tielle jää kun ei voi hakea ylemmäksi ja näin ollen sama tulee toistumaan jatkossakin.

käytettynäkin voi ostaa ja jos oikein köyhä niin saa toimeentulosta kirjat. Luulisin. Tarvitaan myös läppäri mutta sehän on jo jokaisessa kodissa jossa kouluikäisiä lapsia. 

Vierailija kirjoitti:

^^Ei ole vielä yhteishakua lääkikseen, vissiin tulee 2018.

eikö tänävuonna ole? Osa hakee Hkiin ja jos ei pääse niin voi päästä Tampereelle ja jos ei sinne niin voi päästä Kuopioon tai Ouluun. 

Vierailija kirjoitti:

Suurin ongelma tuossa on se, että ei peruskoulun päättävä voi tietää , mitä aikoo ammatikseen tehdä. Eihän siinä iässä edes tiedä kaikkia mahdollisia ammatteja eikä oikein tunne vielä edes itseään!

Se tulee johtamaan entistä enemmän vääriin valintoihin, jos myös yliopiston tiedekunta pitää valita jo lukioon mennessä hakeutumalla erikoislukioon ja valitsemalla kurssit tulevia yliopisto-opintoja ajatellen.

Entä sitten, jos työmarkkinat ja yhteiskunta muuttuvat niin, että sitten aikanaan valmistuessa ei olekaan työtä? 

Kuinka moni tähän ketjuun kirjoittanut on siinä ammatissa aikuisena, johon päätti hakeutua 16-vuotiaana? Entä kuinka moni meistä on vaihtanut ammattia vähintään kerran kouluttautumalla uudelle alalle?

 ei lukiossa missaa tärkeitä aineita, ottaa varman päälle 4 vierasta kieltä, historia ja yhteiskuntaopppi kaikki kurssit, psykologia kaikki kurssit, pitkä matematiikka, fykebi kaikki kurssit, siinä sitä onkin

Toivottavasti uudistus tulee, että pääsykokeista luovutaan. On väärin nyt, että hyvät ylioppilastodistuspaperin omaavat pääsevät sisään vain muutamalla pisteellä, kun sisäänpääsyyn vaikuttaa ylioppilastodistuksen pisteet+pääsykoepisteiden yhteissumma. Joten on reilua, että myös hyvillä ammattikoulun todistuksilla hakevien todistukset huomioidaan eli jatkossa vain huomioitaisiin pelkät ammattikoulun ja ylioppilastodistuksen päästötodistukset ja niillä haetaan yliopistoihin ja jätetään kokonaan aikaa vievät pääsykokeet, koska ammattikoululaiset eivät saa mitään pisteitä päästötodistusestaan. Näin kaikki ovat samalla viivalla. Kyllä ammattikoulussa joutuu tekemään töitä hyvien numeroiden eteen, joten turhaa on puolustaa vain ylioppilastodistusta. 

Kannatan, että ammatikoulun käyneet ja ylioppilaaksi kirjoittaneet laitetaan samalle viivalle. Nythän ylioppilastodistuksen omaavat saa pisteitä, miten on kirjoitukset menneet ja lisäksi huomioidaan pääsykokeen pisteet siihen samaan. Ammattikoulun käynyt menee vain siinä kiintiössä, mitä saa pääsykokeesta pisteitä. Onko reilua? Ei minusta eikä monesta muustakaan. Jo on aika luopua pääsykokeista ja laittaa ammattikoululaiset ja ylioppilaat samalle viivalle. Hyvien numeroiden eteen joutuu joka koulussa tekemään töitä, ei ne hyvät numerot ilmaiseksi tule.

Sitten nyhjätään kirjoituksissa 7 kertaa että saadaan L joka aineesta että päästään sinne lääkäri- tai lakimieskouluun? Luku- ja nysväysvaihe siirtyy vaan eri kohtaan, ei poistu.

30 vuotta liian myöhään. Kirjoitin 5 ällää enkä päässyt yliopistoon koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Naiset kirjoittaa selvästi paremmat yo-tulokset, laudatureista 3-4% on naisten ja 1-1,5% yleensä miesten.

Ja 94,5-96 % laudatureista tekee sitten kolmas sukupuoli vai?