Korkeakouluista pääsykokeet pois 2020 mennessä, valinta tapahtuu jatkossa vain yo-kirjoitusten perusteella

Pitääkö hallituksen pilata kouluun pääsykin? Yks asia joka vielä toimii ja sekin pilataan? Jos tää toteutuu ni se on kyllä mulle viimeinen niitti.

Eniten kyllä luottaisin siihen, että oppilaitos itse osaa räätälöidä soveltuvuutta ja lahjakkuutta parhaiten mittaavan kokeen, saati sitten että pelkästään yleissivistyksellä mennään sisään. Toki yleissivistys on tärkeää, mutta alan parhaimmisto on usein suuntautuneita spesifisti pelkästään siihen.

Itse kirjoitettu hakemuskirje ja opettajan suositus. Edellä mainittu olisi kaikkein epäoikeudenmukaisin vaihtoehto. Siinähän ratkaisisi vanhempien status.

Jos vanhemmilla on hyvä yhteiskunnallinen status, niin saa maksimaaliset suositukset hyvävelijärjestelmän kautta. Tuota juuri pelkään ja siitä on puhuttu tännekin tulevaksi.

Äitini ei päässyt yksityiseen Turun kauppakorkeaan, kun ei ollut riittävän maineikkaita suosittelijoita (työläisten tytär oli vain). Kun hän meni lakimiesisäni kanssa naimisiin, suositukset riittivät ja pääsi sisään. Tätä on äitini aina pitänyt epäreiluna. Täytyi naida itsensä parempaan sukuun, jotta sai suosittelijoita. Kuka haluaa tämän takaisin.

Suomen väkiluku laskee tän myötä. Ei ehditä enää tekemään lapsia kun pitää olla yo-arvosanoja eka korottamassa pari vuotta ja vasta sitte päästään hakemaan kouluun.

Minä sanoisin, että tämä ruikutus on suureksi osaksi kateutta. Miksi ette voi vain olla onnellisia niiden puolesta, jotka pääsevät opiskelemaan? Jos itse ei pääse, tai oma lapsi ei pääse, ei elämäänsä kannata käyttää valittamiseen tai katkeruuteen. Energia kannattaa kanavoida myönteisesti.

Tajuatteko, että tämä uudistus on tulossa vain siksi, että halutaan saastää rahaa ja vaivaa yliopistoilta pääsykokeiden tarkistamisessa.

Lukekaa se työryhmän esitys KOKONAAN, ennen kuin lähdette mutuilemaan. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2016/liitteet/okm37.pdf?lang=fi

Tuo on edelleenkin vain esitys, joka pitää vielä hallituksessa hyväksyä erikseen.  Äläkän ehtii vielä nostaa = adresseja yms. Toimintaa. 

Vierailija kirjoitti:

Suomi tarvitsee tiikeriäitejä tämän uudistuksen myötä. Suosittelen teitäkin kaivamaan tiikerin esiin itsestänne.

Te tiikeriäidit voisitte keskittyä kannustamaan lapsikultianne tekemään ajoissa töitä haluamansa eteen. Mutta sen sijasta te ikävä kyllä taidattekin keskittyä rettelöimään.

Eniten ihmetyttää että valtionjohdon tasolla ei nähdä näin selviä epäkohtia mitä yo-kirjoituksiin liittyy, kuinka idiootti on Sanni Grahn-Laasonen ja Suomen Lukiolaisten liitto?

1. Pääsykokeiden oikaisuvaatimuksen voi vielä aina hallinto-oikeuteen asti, kuinka on YTL:n päätösten kanssa? Jep, näistä ei voi valittaa mihinkään. Eli YTL voi käsitellä oikaisvaatimuksesi yhdellä lauseella "Kokeenne on arvosteltu YTL:n arvosteluperiaatteiden mukaisesti" vaikka hait oikaisua nimenomaan virheelliseen arvosteluperusteeseen. Kenen oikeusturva tässä toteutuu?

2. Onko reilua arvostella eri vuoden kirjoituksia? Gaussin käyrä ei todellakaan ole reilu kun mennään näin laajamittaiseen yo-kirjoitusten vaikuttamiseen. Edellisenä keväänä olisi voinu kuulua parhaimpaan 4% mutta koska piti kirjoittaa toinen aine samana reaalipäivänä niin tänä vuonna onkin vain parhaan 6% joukossa. Täyttä tuuria millaista porukka kirjoittaa samaan aikaan.

3. Yo-kokeiden maksullisuus täytyy poistaa jos luovutaan pääsykokeista. Kaikilla tulee olla yhtäläinen mahdollisuus parantaa arvosanojaan tai kirjoittaa uusia aineita eikä se saa maksaa mitään!

4. Yo-kokeita ei enää arvioida nimillä vaan pelkällä kokelasnumerolla tai sitten oman koulun opettajat ei enää arvioi kokeita vaan ainostaan tuntemattomat sensorit YTL:ssä. Tiedän niin paljon kavereiden papereissa ja omassani virheitä jotka ovat menneet sensoreilta ohitse että olen kallistunut siihen että joka paperia ei tarkasteta tai sensorit ovat sokeita. Oman opettajan mielioppilaalleen antamat ekstrapojot saattavat vaikuttaa lopulliseen arvosanaan.

Tässä ihan vain muutamia epäkohtia mitä tavalliselle pulliaiselle tulee mieleen, vaikea ymmärtää minkä sortin "asiantuntijoita" tuotakin raporttia on tehnyt kun ei perusasiat tule mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää aina valittako joka asiasta.

En todellakaan valita. Mutta kun tehdään tälläisiä päätöksiä, millä on mittavat vaikutukset monen ihmisen elämään eikä erityisen hyvällä tavalla, niin todellakin saa ja PITÄÄ valittaa. Nuoret joutuu taas tämänkin uudistuksen maksumiehiksi. 

Ei sinne yliopistoihin ennenkään ole kaikki päässeet. Jatkossakaan ei ole tarkoitus, että kaikki sinne pääsevät. Suomi tarvitsee kaikkien alojen ammattilaisia. Eivät kaikki voi olla lakimiehiä tai lääkäreitä. Ei se ole traagista, vaikka päätyisi opiskelemaan metsäkoneenkuljettajaksi, vaikka lääkispaikka ei auennutkaan. Jos elämä loppuu siihen, että ei pääse jollekin huippuyksilöiden suosimaan opiskelupaikkaan, on psyyke heikoissa kantimissa. Nuorta kannattaisi kotona tukea ja kasvattaa siihen, että on työ mikä tahansa, sitä voi tehdä ilolla.

Tietenkään kaikista ei voi tulla lääkäreitä tai lakimiehiä, mutta eihän se tilanne ole nytkään sellainen (kaikki eivät edes halua toimia kyseisillä aloilla). Suunniteltu malli taas muuttaisi tilanteen siten, että alanvalinnan mahdollisuus karsiutuisi heiltä, jotka eivät kirjoita kuutta L:ää kirjoituksissa, mutta jotka kuitenkin olisivat varsin soveltuvia haluamalleen alalle. Itse asiassa jälkimmäinen tilanne ei ole ongelma ainoastaan yksilön, vaan myös koulutusalojen kannalta: ne pitkät rivit L:n arvosanoja eivät välttämättä kerro mitään soveltuvuudesta, tai edes kiinnostuksesta kyseistä alaa kohtaan. 

Vierailija kirjoitti:

Muitakin väyliä yliopistoon on edelleen. Ja jos on oikeasti b:n tyyppejä, kuten valtaosa b:n kirjoittajista oikeasti on, kannattaisi tunnustaa realiteetit ja unohtaa unelmat huippujuristin ja aivokirurgin urasta.  Yliopistoihin pääsevat joka tapauksessa kuta kuinkin samat ihmiset, valintaperusteista riippumatta. 

Kuvittelevatko b:n tyypit saavansa l:n tyypit kiinni ja menevänsä jopa ohi, kunhan muutaman vuoden hierovat enemmän lukiokursseja?  Jos te suoritatte siinä 50 % enemmän kuin muuten suorittaisitte, parhaat suorittavat 200 %. 

Alapeukuttakaa rauhassa, tosiasia ei sillä muutu miksikään.

Vierailija kirjoitti:

Minä sanoisin, että tämä ruikutus on suureksi osaksi kateutta. Miksi ette voi vain olla onnellisia niiden puolesta, jotka pääsevät opiskelemaan? Jos itse ei pääse, tai oma lapsi ei pääse, ei elämäänsä kannata käyttää valittamiseen tai katkeruuteen. Energia kannattaa kanavoida myönteisesti.

Mulla on C:n paperit ja olen 100% varma että haluan ensihoitajaksi. Haen sinne kyllä keväällä ja kaikkeni annan (ja toivottavasti pääsen), mutta ihan ymmärrettävää että suututtaa ihmisiä näin merkittävä asia!

Ne jotka ovat sitä mieltä, että valmennuskursseista päästään eroon, valitettavasti käynee täysin päin vastoin. Jos vain yo-kokeilla on merkitystä, tulee helposti eteen esim. Etelä-Koreassa tyypillinen malli, että 8-15 opiskellaan lukiossa ja 15-20 preppauskurssilla. Joka. Ikinen. Päivä. Viikonloppuisin on myös opetusta. Koska vain loppukokeilla (aka yo-kokeilla) on yliopistovalinnassa merkitystä, kaikki vapaa-aika käytetään niihin opiskeluun. Tätäkö me todella halutaan Suomen nuorisolle, joka on tunnetusti käyttänyt vähemmän aikaa opiskeluun verrattuna moneen muuhun maahan kansainvälisellä tasolla ja pärjännyt silti hyvin?

Itse opiskelen tällä hetkellä oikiksessa, ja minua mietityttää myös se, että yhdestäkään lukioaineesta ei ole suoraan apua opiskelussa. Joo, äidinkieli ja kielet ovat hyvin tärkeitä alalla ja yhteyskuntaoppi voi vähän pohjustaa opintoja, mutta ei niillä ole suoraa yhteyttä opiskeluun. Nykyinen pääsykoe on mitannut myös ulkoaopettelutaitojen lisäksi jollakin tasolla myös kykyä omaksua oikeustieteellistä tekstiä. Lisäksi monelle suoraan lukiosta tulleelle oikeustieteellinen teksti on ihan oma tekstilajinsa, joten pääsykoemateriaalia lukiessa joku vähän epävarma saattaa tajuta, ettei se ole itseä varten. Olisiko sitten se hyvä, että joku lukiolainen, joka kuvittelee haluavansa oikikseen, pääsee arvosanoilla sisään vain huomatakseen, ettei ole tiennyt yhtään mihin on tullut, lukeminen tuntuu puuduttavalta jne. 

Oikiksessa jos pääsykokeisiin lukua halutaan vähentää, voisi yo-arvosanojen lisäksi järjestää koe, joka olisi aineistopohjainen. Ei ennakkomateriaalia, vaan kokeessa jaettavan materiaalin ja siihen liittyvien kysymysten perusteella valittaisiin sisäänpääsijät. Mittaisi samalla omaksumiskykyä, päättelykykyä, kirjallisia taitoja, argumentaatiokykyä jne. Samalla pääsykokeeseen osallistuja saisi edes jotain esimakua siitä, mitä oikiksessa opiskelu oikeasti on.

Vierailija kirjoitti:

Muitakin väyliä yliopistoon on edelleen. Ja jos on oikeasti b:n tyyppejä, kuten valtaosa b:n kirjoittajista oikeasti on, kannattaisi tunnustaa realiteetit ja unohtaa unelmat huippujuristin ja aivokirurgin urasta.  Yliopistoihin pääsevat joka tapauksessa kuta kuinkin samat ihmiset, valintaperusteista riippumatta. 

Kuvittelevatko b:n tyypit saavansa l:n tyypit kiinni ja menevänsä jopa ohi, kunhan muutaman vuoden hierovat enemmän lukiokursseja?  Jos te suoritatte siinä 50 % enemmän kuin muuten suorittaisitte, parhaat suorittavat 200 %. 

Minulla oli lukiosta B:n paperit ja keskiarvo 6,2. Yliopistolla menin heittämällä L:n tyyppien ohi. Olin aina kurssin priimus, eikä pääaineenikaan ollut helpoimmasta päästä. Pääsykokeessa pistemääräni oli kolmanneksi paras kaikista sadoista osallistujista. Ei nuo huonot lukioarvosanani tarkoittaneet sitä että olisin ollut tyhmä, minua vaan tuolloin teini-iässä tuo perjantaipullo kiinnosti koulukirjoja enemmän.

"Lukioiden eriarvoistuminen kyllä varmasti kiihtyy tämän myötä. Onko se sitten paljon parempi, jos rikkaat ja fiksut menevät eliittilukioihin ja maksullisille kesäkursseille, joista sitten yliopistoihin. Reiluinta olisi, että kaikki suht fiksut saisivat aloittaa yliopistossa, ja yhden vuoden jälkeen karsittaisiin. Mutta se olisi kallista yhteiskunnalle."

- Se olsikin reilua kun kaikki tappelsivat ensimmäsien vuoden kaikkia vastaan  Mistä luulet tai ajattelet noiden opiskelijoiden, jotka eivät selviä pääsykokeesta tupsahatavan sen tiedon ja taidon opiskella menestyksekkäämmin kuin he jotka saivat opiskelupaikan pääsykokeen kautta? - No, ehkä heillä on terävämmät kyynärpäät ja "kiltit ja pelonseikaiset" tukevat heidän opintomenestystään peläten, että muuten saavat kuonoonsa. Tietysti ongelmaa saattaa hieman aiheutua myös siitä, että mistä löytyy kaikille opiskelijoille tilaa opiskella tai vaikka "vain" tenttikirjoja. - Eihän meillä nytkään oikeasti ole pulaa opiskelupaikoista.  Opikskelupaikkojahan taitaa olla hyvinkin melkein yhtä palon kuin on ikäluokassa potenttiaalisia hakijoita. Ongelma, tai juttu on siinä, että opiskelupakkoja ei ole kaikille niissä, kaikkein suosituimmissa ja halutuimmissa opiskelupaikoisssa.    

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi tarvitsee tiikeriäitejä tämän uudistuksen myötä. Suosittelen teitäkin kaivamaan tiikerin esiin itsestänne.

Te tiikeriäidit voisitte keskittyä kannustamaan lapsikultianne tekemään ajoissa töitä haluamansa eteen. Mutta sen sijasta te ikävä kyllä taidattekin keskittyä rettelöimään.

Nyt ihan realistisesti: kuinka moni nuori oikeasti tietää sen, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä? Saati sitten, että tietäisi haluamansa jo niin, että omistaisi koko lukioajan siihen, että treenaa itsensä tätä haluamaansa tavoitetta kohti? Ainakin omana lukioaikanani oli iso joukko sellaisia opiskelijoita, jotka tulivat lukioon nimenomaan siksi, että saisivat lisäaikaa miettiä tulevaa alaansa. Minusta on kohtuutonta, että 16-19-vuotiaan tulisi jo tietää, mitä aineita kannattaa kirjoittaa - tai vaihtoehtoisesti kirjoittaa paniikissa mahdollisimman paljon ja täysin moitteettomasti - sitä tulevaisuuden alaa ajatellen, joka ei ole edes itselle vielä valjennut.

Pääsykoejärjestelmässäkin on puutteensa (esim. kalliit preppauskurssit, jotka raivaavat paremmat mahdollisuudet heille, joilla on varaa maksaa), mutta se kuitenkin antaa mahdollisuudet myös heille, jotka kirjoittavat ihan tavalliset (tai jopa huonot) paperit lukiossa, mutta jotka sitten myöhemmin löytävät sen oman suuntansa ja soveltuvuutensa.

Mitenköhän tämä sitten toimii niille jotka hakee muulla kuin yo- tai amistodistuksilla, esim. ammattitutkinnolla tai ulkomaalaisella tutkinnolla?

Monilla menee pääsykokeissa ravaamiseen vuosia ja välttämättä ei edes pääse haluamalleen alalle ja taas joku pääsee. Eli aikaa kuluuja siinä ehtisi saamaan ammatin jo itselleen. Tuskin tämä uudistus pelkästään jää siihen että valkataan ylioppilastodistuksen perusteella, ehkä tulee aineistoa, ehkä avointa yliopistoa jne. 

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän tämä sitten toimii niille jotka hakee muulla kuin yo- tai amistodistuksilla, esim. ammattitutkinnolla tai ulkomaalaisella tutkinnolla?

 Nytkin moni amk joka haluaisi hakea erikoishaulla diplomi-insinööriksi jää toiseksi koska ulkomaalaiset menevät ohi. Ei ole väliä vaikkei osaa englantia. Terveisiä Otaniemeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muitakin väyliä yliopistoon on edelleen. Ja jos on oikeasti b:n tyyppejä, kuten valtaosa b:n kirjoittajista oikeasti on, kannattaisi tunnustaa realiteetit ja unohtaa unelmat huippujuristin ja aivokirurgin urasta.  Yliopistoihin pääsevat joka tapauksessa kuta kuinkin samat ihmiset, valintaperusteista riippumatta. 

Kuvittelevatko b:n tyypit saavansa l:n tyypit kiinni ja menevänsä jopa ohi, kunhan muutaman vuoden hierovat enemmän lukiokursseja?  Jos te suoritatte siinä 50 % enemmän kuin muuten suorittaisitte, parhaat suorittavat 200 %. 

Alapeukuttakaa rauhassa, tosiasia ei sillä muutu miksikään.

No eihän se ole tosiasia? Lukiolaiset ovat nuoria. Nuoret ei vielä tiedä välttämättä, mitä haluavat. Lukio ei välttämättä kiinnosta sillä hetkellä. Joku voi mennä lukioon vain saadakseen pätevyyden opiskella jossakin korkeakoulussa, eikä ole kiinnostunut kirjoitusten arvosanoista, sillä niitä ei ole aikaisemmin tarvinnut. Ei se B tarkoita automaattisesti, että on paska. Ps. Muista Gaussin käyrä; kaikki ei voi menestyä.