Korkeakouluista pääsykokeet pois 2020 mennessä, valinta tapahtuu jatkossa vain yo-kirjoitusten perusteella

Tämä todennäköisesti alkaa johtaa myös lukioiden todella vahvoihin painotuksiin, joihin maakuntien lukiot eivät voi samalla tavoin lähteä mukaan. Matemaattis-luonnontieteisiin painottuneeseen lukioon pääseminen tulee merkitsemään, että on matkalla kohti matemaattis-luonnontieteellistä tiedekuntaa.

Millä varmistetaan lukioiden erikoistuttua, että lukioihin valinta on tasapuolinen? Yläasteen numerot eivät ole vertailukelpoisia keskenään.

Kannattaa sitten tajuta aloittaa pitkän kielen lukeminen. Ja jos böndellä ei ole tarjota sellaista mahdollisuutta, niin se on voi voi.

"Tämä todennäköisesti alkaa johtaa myös lukioiden todella vahvoihin painotuksiin, joihin maakuntien lukiot eivät voi samalla tavoin lähteä mukaan. Matemaattis-luonnontieteisiin painottuneeseen lukioon pääseminen tulee merkitsemään, että on matkalla kohti matemaattis-luonnontieteellistä tiedekuntaa.

Millä varmistetaan lukioiden erikoistuttua, että lukioihin valinta on tasapuolinen? Yläasteen numerot eivät ole vertailukelpoisia keskenään."

Erinomaisia huomioita. - Lukiothan erikosituvat tai erikoistumatta lähtökohtaisesti niin paljon kuin laki ja poliittinen päätöksen teko sallii tai on sallimatta. Olen liian nuori muistaakseni aikanaan ollutta jakoa oppikouluun ja kansakouluun, mutta jonkinlaista aiempaa nuorempana tapahtuvaa "kastijakoa" tai luokka jakoa olen nyt aistivinani tässä nyt hankkeilla olevassa uudistuksessa, jonka maksajina ja syyttöminä osapuolina ovat paljossa nuoret.

-Ei ole nuoren vika tai päätettävissä mihin hänen vanhempansa ovat sattuneet asettumaan. Ei kaikki voi mitenkään -tai ainakin hyvin huonosti -asua ja elää kaikkien mahdollisten oppilaitosten ja erikoislukioiden vierellä; vai miten esim silloinkin ratkasitaan jos lapsia on useampi ja he eivät ole kiinnostuneita eri aloista.

On totta, että syrjemmältä on vuosisatoja lähdetty paremman elämän ja mahdollisuuksien perässä jo hyvinkin nuorena. Mutta tämä ei poista sitä tosiaa,  että myös vanhempien läsnäololla saattaa olla vaikutusta nuoren koulussa pärjäämiseen; toisilla enemmän toisilla vähemmän.

On  näin ollen eriasia asia asua ja elää  turvallisesti vanhempien mahdolistamana ja perään katsoessa 18-20 vuotiaaksi asti, kuin muuttaa noin 15-16 vuotiaana suurin toivein ja odotuksin vieraaseen paikkaan, josta et välttämättä tiedä saati tunne ketään entuudestaan. Viihtymiseen ja sopeutumiseen (e. itenäiseen pärjäämiseen) / kotiutumiseen tarvitaan muutakin kuin -yksinkertastaen- hyvä koulu ja siellä menetymnen ja vanhemmilta kyllin iso "viikko, tai kuukausi raha" jolla nuori saattaisi kustantaa pakolliset menonsa. 

Lukio kannattaa ottaa tosissaan ja jos oot hyvä matematiikassa niin valitse pitkä samaten fykebi. Mikäli tietty ammatti mielessä. Ota kaikki kurssit yhteiskuntaoppi ja historia. Ihan hyvä uudistus että pääsykokeet historiaa Viim 2020. Täytyy ajatella muitakin ammatteja kun sitä toiveamattia jos ei oo resursseja. Yliopistoo täytyy saada parhaimmat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietipä ap yksinkertaisella matematiikalla tätä asiaa tovi. Jos yliopistossa opiskelupaikkojen määrä pysyisi samana (oletus), niin eikö silloin yhtä suuri osa ylioppilaita jää ilman opiskelupaikkaa nykyhetkeen verrattuna. Nyt vain muuttuu se, millä kriteereillä opiskelijoita otetaan sisään. Ainakin lääkiksen ja oikiksen osalta tämä vähentänee pappa betalar -opiskelijoita, jotka ovat menneet sisään kalliin valmentautumiskurssin kautta. Eikö tämä systeemi siis ole paljon tasa-arvoisempi?

Oman lapseni kohdalla sanoisin, että hänen opiskelupaikkansa saanti saattaa olla uudistuksen seurauksena epävarmempi, mutta kun tämmöiset ehdot on tulossa, niin niillä mennään ja rutinat pois. Säännöt on tiedossa, ja niiden mukaan eletään. On ihan oikein, ettei parhaita opiskelupaikkoja jaeta kaikille niille jotka niitä haluavat, vaan niille, jotka ovat parhaita. Joskus elämässä pitää tyytyä siihen, ettei saa kaikkea mitä haluaa.

Valmennuskurssit eivät suoraan avaa tietä yliopistoon. Ne on suurimmaksi osaksi vaan rahan kusettamista.  Mielestäni pääsykokeet ovat täysin tasa-arvoinen menetelmä. Ja sitä paitsi, on niitä ylppäreihinkin valmentavia maksullisia kursseja. Ylppärit eivät kerro mitään hakijan soveltuvuudesta alalle. Esimerkiksi aiemmin mainittu oikis; millä oppiaineella on lukiossa mitään tekemistä oikiksen kanssa? Tai entäpä lääketieteellinen? Opiskelu siellä painottuu vahvasti fysiikkaan, biologiaan sekä kemiaan. Eli opiskelija, joka on kirjoittanut esim. historian, äidinkielen, ruotsin ja englannin ja saanut kaikesta L, voi päästä lääkikseen tietämättä yhtään luonnontieteistä? Tai sitten ehkä sinne alettaisiin vaatia juuri luonnontieteiden kirjoittamista, mutta siten se sulkee pois kaikki hakijat, jotka eivät ole lukiossa olleet luonnontieteiden ystäviä, mutta myöhemmin ovat sitten aineista kiinnostuneet ja omatoimisesti opiskelleet? Jaa a, typerä juttu. Vote for pääsykokeet.

eiköhän lääkikseen vaadita että kirjoittaa fykebi ja mielellään myös pitkä matematiikka. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi tarvitsee tiikeriäitejä tämän uudistuksen myötä. Suosittelen teitäkin kaivamaan tiikerin esiin itsestänne.

Te tiikeriäidit voisitte keskittyä kannustamaan lapsikultianne tekemään ajoissa töitä haluamansa eteen. Mutta sen sijasta te ikävä kyllä taidattekin keskittyä rettelöimään.

Nyt ihan realistisesti: kuinka moni nuori oikeasti tietää sen, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä? Saati sitten, että tietäisi haluamansa jo niin, että omistaisi koko lukioajan siihen, että treenaa itsensä tätä haluamaansa tavoitetta kohti? Ainakin omana lukioaikanani oli iso joukko sellaisia opiskelijoita, jotka tulivat lukioon nimenomaan siksi, että saisivat lisäaikaa miettiä tulevaa alaansa. Minusta on kohtuutonta, että 16-19-vuotiaan tulisi jo tietää, mitä aineita kannattaa kirjoittaa - tai vaihtoehtoisesti kirjoittaa paniikissa mahdollisimman paljon ja täysin moitteettomasti - sitä tulevaisuuden alaa ajatellen, joka ei ole edes itselle vielä valjennut.

Pääsykoejärjestelmässäkin on puutteensa (esim. kalliit preppauskurssit, jotka raivaavat paremmat mahdollisuudet heille, joilla on varaa maksaa), mutta se kuitenkin antaa mahdollisuudet myös heille, jotka kirjoittavat ihan tavalliset (tai jopa huonot) paperit lukiossa, mutta jotka sitten myöhemmin löytävät sen oman suuntansa ja soveltuvuutensa.

 ottaa varman päälle, pitkän matematiikan kaikki kurssit samaten fykebi mieluummin kuin 5 kieltä, maantieto, terveystieto, lyhyt matikka, uskonto

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua taas ihmetyttää tässä uudistuksessa, että millä hakijoiden välille tehdään ero? Esimerkiksi omaan pääaineeseeni oli aikoinaan yli 600 hakijaa ja 30 otettiin sisään. Tän kuudensadan hakijan joukossa on varmasti aika monta identtisillä papereilla olevaa hakijaa, joten miten helkkarissa nää rankataan?

Heitetään hakupaperit rappusiin ja valitaan ne, joiden hakupaperi on lentänyt pisimmälle. Tai otetaan sinisilmäisimmät.  

tulee eroa kun tietyille aloille pitkä matematiikka ja ruotsinkieli. 

Ihan idiootti päätös. Tässä taas yksi syy lisää minkä takia en tule tekemään lapsia koskaan, niillä ois ihan valtavat henkiset paineet lukiossa ja huono tulevaisuus todennäköisesti kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi tarvitsee tiikeriäitejä tämän uudistuksen myötä. Suosittelen teitäkin kaivamaan tiikerin esiin itsestänne.

Te tiikeriäidit voisitte keskittyä kannustamaan lapsikultianne tekemään ajoissa töitä haluamansa eteen. Mutta sen sijasta te ikävä kyllä taidattekin keskittyä rettelöimään.

Nyt ihan realistisesti: kuinka moni nuori oikeasti tietää sen, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä? Saati sitten, että tietäisi haluamansa jo niin, että omistaisi koko lukioajan siihen, että treenaa itsensä tätä haluamaansa tavoitetta kohti? Ainakin omana lukioaikanani oli iso joukko sellaisia opiskelijoita, jotka tulivat lukioon nimenomaan siksi, että saisivat lisäaikaa miettiä tulevaa alaansa. Minusta on kohtuutonta, että 16-19-vuotiaan tulisi jo tietää, mitä aineita kannattaa kirjoittaa - tai vaihtoehtoisesti kirjoittaa paniikissa mahdollisimman paljon ja täysin moitteettomasti - sitä tulevaisuuden alaa ajatellen, joka ei ole edes itselle vielä valjennut.

Pääsykoejärjestelmässäkin on puutteensa (esim. kalliit preppauskurssit, jotka raivaavat paremmat mahdollisuudet heille, joilla on varaa maksaa), mutta se kuitenkin antaa mahdollisuudet myös heille, jotka kirjoittavat ihan tavalliset (tai jopa huonot) paperit lukiossa, mutta jotka sitten myöhemmin löytävät sen oman suuntansa ja soveltuvuutensa.

 ottaa varman päälle, pitkän matematiikan kaikki kurssit samaten fykebi mieluummin kuin 5 kieltä, maantieto, terveystieto, lyhyt matikka, uskonto

Aika moni tekee typeriä päätöksiä 15-16-vuotiaina ja heillä kaikilla ei ole vanhempia, jotka puhuisi nuoren ympäri. Toisaalta perheellä voi olla vaikeuksia (vanhemman tai sisaruksen sairaus, alkoholismi, nuoren oma sairaus, taloudelliset ongelmat etc) syystä tai toisesta juuri valintoja tehdessä ja on kohtuutonta, että se vaikuttaa koko loppu elämään.

Todennäköisesti alkaa aika kova yo-arvosanojen nosto rumba.

Itselläni oli melko huonot yo-paperit, mutta menin silti koulutukseen, johon on vaikea päästä sisään. Eipä tuon paskauudistuksen jälkeen olisi enää mahdollista.

Pääsin Tampereen Teknilliseen Yliopistoon kun kirjoitin matematiikasta Laudaturin, joten ei voisi vähempää kiinnostaa. Hyvä vaan, että vain parhaat pääsevät. Muut voivatkin sitten mennä vaikka amikseen motivaatiota etsimään.

Aivan naurettava systeemi. Kaikkia ei lukioaikana vielä opiskelu kiinnosta niin paljoa tai ole tietoa mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä. Lukioaikana minua ei kiinnostanut opiskelu yhtään ja vedin lukion läpi vasurilla ilman pänttäämistä ja sain semmoset keskitason paperit sieltä. Opiskelu alkoi kiinnostaa oikeastaan vasta lukion jälkeen ja pänttäsinkin sitten itseni yliopistoon 24-vuotiaana.

Köyhillä ole varaa maksaa lapsen lukiokirjoja ja joutuu amikseen ja sille tielle jää kun ei voi hakea ylemmäksi ja näin ollen sama tulee toistumaan jatkossakin.

Aivan kauheaa! Stressaan jo nyt lasteni puolesta, jotka ovat samanlaisia kuin minä. Itse pääsin yliopistoon nimenomaan pääaykokeen avulla. Magnan papereilla en olisi päässyt.

Olin ahkera ja valmistuin jo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietipä ap yksinkertaisella matematiikalla tätä asiaa tovi. Jos yliopistossa opiskelupaikkojen määrä pysyisi samana (oletus), niin eikö silloin yhtä suuri osa ylioppilaita jää ilman opiskelupaikkaa nykyhetkeen verrattuna. Nyt vain muuttuu se, millä kriteereillä opiskelijoita otetaan sisään. Ainakin lääkiksen ja oikiksen osalta tämä vähentänee pappa betalar -opiskelijoita, jotka ovat menneet sisään kalliin valmentautumiskurssin kautta. Eikö tämä systeemi siis ole paljon tasa-arvoisempi?

Oman lapseni kohdalla sanoisin, että hänen opiskelupaikkansa saanti saattaa olla uudistuksen seurauksena epävarmempi, mutta kun tämmöiset ehdot on tulossa, niin niillä mennään ja rutinat pois. Säännöt on tiedossa, ja niiden mukaan eletään. On ihan oikein, ettei parhaita opiskelupaikkoja jaeta kaikille niille jotka niitä haluavat, vaan niille, jotka ovat parhaita. Joskus elämässä pitää tyytyä siihen, ettei saa kaikkea mitä haluaa.

Valmennuskurssit eivät suoraan avaa tietä yliopistoon. Ne on suurimmaksi osaksi vaan rahan kusettamista.  Mielestäni pääsykokeet ovat täysin tasa-arvoinen menetelmä. Ja sitä paitsi, on niitä ylppäreihinkin valmentavia maksullisia kursseja. Ylppärit eivät kerro mitään hakijan soveltuvuudesta alalle. Esimerkiksi aiemmin mainittu oikis; millä oppiaineella on lukiossa mitään tekemistä oikiksen kanssa? Tai entäpä lääketieteellinen? Opiskelu siellä painottuu vahvasti fysiikkaan, biologiaan sekä kemiaan. Eli opiskelija, joka on kirjoittanut esim. historian, äidinkielen, ruotsin ja englannin ja saanut kaikesta L, voi päästä lääkikseen tietämättä yhtään luonnontieteistä? Tai sitten ehkä sinne alettaisiin vaatia juuri luonnontieteiden kirjoittamista, mutta siten se sulkee pois kaikki hakijat, jotka eivät ole lukiossa olleet luonnontieteiden ystäviä, mutta myöhemmin ovat sitten aineista kiinnostuneet ja omatoimisesti opiskelleet? Jaa a, typerä juttu. Vote for pääsykokeet.

eiköhän lääkikseen vaadita että kirjoittaa fykebi ja mielellään myös pitkä matematiikka. 

En ole kirjoittanut fysiikkaa, kemiaa enkä biologiaa, mutta taivaan kiitos pääsin pääsykoepisteiden turvin lääkikseen. En tiedä, miten tuo uudistus toteutetaan, mutta kyllä omasta mielestä jo ensikertalaiskiintiöt vaikeuttivat esim. alanvaihtajien uudelleen kouluttautumista jo ihan riittävästi. Surettaa, jos mennään siihen, että lukioaika määrittää koko loppuelämän :( Itselläni se oli elämäni vaikeinta aikaa, ja vasta nyt kolmikymppisenä tajusin, että haluan lääkikseen. Eipä olisi omilla yo-papereilla tuon uudistuksen jälkeen lääkikseen mitään asiaa.

Mielestäni nykyinen systeemi on hyvä. Laudaturin papereilla saa lisäpisteitä pääsykokeissa.

Tuosta on puhittu jo 20 v. Mutta esim. taideaineet, liikintatieteellinen, kadettikoulu yms. järkkäävät kuitenkin omat kokeensa.

Suurin ongelma tuossa on se, että ei peruskoulun päättävä voi tietää , mitä aikoo ammatikseen tehdä. Eihän siinä iässä edes tiedä kaikkia mahdollisia ammatteja eikä oikein tunne vielä edes itseään!

Se tulee johtamaan entistä enemmän vääriin valintoihin, jos myös yliopiston tiedekunta pitää valita jo lukioon mennessä hakeutumalla erikoislukioon ja valitsemalla kurssit tulevia yliopisto-opintoja ajatellen.

Entä sitten, jos työmarkkinat ja yhteiskunta muuttuvat niin, että sitten aikanaan valmistuessa ei olekaan työtä? 

Kuinka moni tähän ketjuun kirjoittanut on siinä ammatissa aikuisena, johon päätti hakeutua 16-vuotiaana? Entä kuinka moni meistä on vaihtanut ammattia vähintään kerran kouluttautumalla uudelle alalle?

Millon tästä päätetään? Onko tuo vain puheen tasolla vai tileekohan oikeasti...

Vierailija kirjoitti:

Suurin ongelma tuossa on se, että ei peruskoulun päättävä voi tietää , mitä aikoo ammatikseen tehdä. Eihän siinä iässä edes tiedä kaikkia mahdollisia ammatteja eikä oikein tunne vielä edes itseään!

Se tulee johtamaan entistä enemmän vääriin valintoihin, jos myös yliopiston tiedekunta pitää valita jo lukioon mennessä hakeutumalla erikoislukioon ja valitsemalla kurssit tulevia yliopisto-opintoja ajatellen.

Entä sitten, jos työmarkkinat ja yhteiskunta muuttuvat niin, että sitten aikanaan valmistuessa ei olekaan työtä? 

Kuinka moni tähän ketjuun kirjoittanut on siinä ammatissa aikuisena, johon päätti hakeutua 16-vuotiaana? Entä kuinka moni meistä on vaihtanut ammattia vähintään kerran kouluttautumalla uudelle alalle?

 lukiossa kannattaa ottaa varman päälle pitkä matematiikka kaikkine kursseineen, fykebi kaikki kurssit, historia, 4-5 kieltä, psykologia, yhteiskuntaoppi, historia tietenkin kaikki kurssit myös edeltä mainituista ja käy lukliota 4 v ja hajauttaa kirjoitukset. Parhaansa kun tekee niin ei voi mitään jos ei tule laudatur riviä vaan menee abba osastolle. Ainakin obn ollut yritystä.