Korkeakouluista pääsykokeet pois 2020 mennessä, valinta tapahtuu jatkossa vain yo-kirjoitusten perusteella

En ois ikinä päässyt minnekään tuolla systeemillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka en näekään ehdotusta ongelmattomana, niin osalta kommentoijista on selvästi jäänyt huomaamatta, että lisää aineita voi kirjoittaa lukion jälkeenkin. Lisäksi arvosanoja voi korottaa myöhemmin.

Niin no siihenhän ne vuodet vierähtääkin kun luetaan ylppäreihin :D ja tän uuden systeemin pitäis vähentää välivuosia, käy juurikin toisin päin. Sitäpaitsi mä mieluummin luen pääsykokeisiin kuin johonkin turhiin ylppäreihin jotka ei kerro mistään mitään.

Itse oikikseen pyrkineenä ja päässeenä hyödyin todella paljon sekä pääsykoepänttäyksestä että koevastausvalmennuksesta. Sai hyvää tuntumaa siihen, miten tentteihin luetaan ja vastataan, mitä se opiskelu tulee oikeasti olemaan. Ja ne oppiaineet, joihin oli lukenut pääsykokeissa, olivat todella iisejä tenttiä sitten kun niiden aika tuli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

eihän lukioonkaan pääse kaikki jotka haluavat. Elämä ei ole reilua. Tarvitseeko kaiken mennä niin kuin itse haluaa?

Sulla on tainnut olla katkera elämä?

Katkera siitä että satuin pääsemään lukioon?

Lukioon "pääseminen" onnistuu keneltä tahansa. Päättötodistuksessa kasin keskiarvolla pääsee jo hyvään lukioon. Esim. vanhaan kouluuni oli 7.9-8.3 keskiarvoraja, oltiin joka vuosi lukiovertailuiden top 30. Huonommillakin keskiarvoilla pääsee ihan heittämällä varsinkin pieniin lukioihin, joista voi samalla tavalla kirjoittaa seitsemän ällää kuin jostain "huippulukiosta."

Mikä vika on amk-reitissä? Yksikin tuntemani nuori ei päässyt kauppakorkeaan, meni amkiin, suoritti sen kolmessa vuodessa ja hyväksyttiin kauppakorkeaan suorittamaan maisteria. 

Peruskoulussa ysin syksyllä oli niitä tyyppejä, jotka sanoivat terästäytyvänsä sitten keväällä, jotta pääsevät haluamaansa opiskelupaikkaan. Ei sitten huvittanutkaan terästäytyä ja hupsis, paperit eivät riittäneet edes amikseen ja edessä vuosi jotain nuorten työpajaa. En minä jaksa tuntea sääliä näitä tyyppejä kohtaan. Jos oikeasti annetaan tilaisuus näyttää kyntensä, miksi ei näytä osaamistaan ja laita kaikkea peliin silloin kun sen aika on. Älkää hyvät vanhemmat opettako lapsillenne, että Kyllä sitä sitten vanhanakin ehtii. Tsempatkaa nuorianne, että he oikeasti yrittäisivät parhaansa. Älkää antako heidän mennä yli siitä mistä aita on matalin. Ei elämä siihen lopu, vaikka ei saa opiskelupaikkaa, mutta jos haluaa kovasti jotain tiettyä asiaa saavuttaa, pitää olla valmis tekemään paljon töitä sen eteen.

Vierailija kirjoitti:

Nuoret lähtee ulkomaille opiskelemaan tän myötä. On pakko :D

Sinne "ulkomaille" haetaan arvosanojen perusteella, ei kokeilla.

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen systeemi on hyvä. Kaikki samalla viivalla ja pääsykoe on ehdottomasti parhain mittari muutenkin. Yo-arvosanat ei tosiaan voita pääsykoetta! Nykyinen systeemi antaa mahdollisuuden amiksellekin kouluttautua akateemiseksi. Tuo uusi järjestelmä on aivan käsittämättömän huono! Joskus 10-vuotiaana lapsena pitää tietää mitä elämältään haluaa!!

Pääsykokeet on paljon reilumpia älkää nyt herranjumala poistako niitä!!!! Vaikka sä olisit ollut kuinka hyvä lukiossa niin ei se tee susta automaattisesti hyvää juristia tai sairaanhoitajaa siis apua!

Kaikki samalla viivalla? Voin kyllä sanoa, että hieman ketutti viime vuonna kun yritin n. 10 vuoden työhistorian jälkeen vaihtaa alaa terveydellisistä syistä ja tajusin että sillä 4,8 amiksen tokarilla (arvosteluasteikko 1-5) sai pyyhkiä persettä kun amispohjaisilla hakijoilla otettiin huomioon vain valintakoe. Lisäksi valintakoe oli järjestetty niin, että valintakoepäivä alkoi kaikilla 8.00, ekat pääsivät 9.30 suorittamaan loputkin tehtävänsä ja sitten kotiin. Itse olin viimeisten joukossa klo. 17, väsyneenä, tympiintyneenä ja hikisenä oltuani skarppina vieraassa ympäristössä täysin tuntemattomien seurassa koko päivän.

Sinällään vähän ohis, mutta pääsykokeista on siis kyllä reiluus ja tasapuolisuus kaukana joten mä ainakin innolla odotan, saisko tuo työryhmä jotain järkevää aikaan :)

Äkkiseltään ainoa, jonka luulen tästä kaavailusta hyötyvän on erilaiset valmennuskursseja järjestävät tahot. Aiemmin järjestettiin kursseja ennen kaikkea kaikkein suosituimmille aloille. - Tulevaisuudessa valmennuksia järjestetään varmasti vielä enemmän, jotta saataisiin se parhain mahdollinen arvosana ylppäreistä.

Mutta koska on jäänyt mielikuva, että myös lukiot ovat viime vuosina alkaneet erikoistua, niin varmasti tulevaisuudessa myös yläkoulussa  (ent. yläasteilla)  kun prässätään nuoria, että he pääsisivät haluamaansa -toivottavasti haluamaansa (, eikä vain ensi-sijaisesti äidin tai isän suosikki) lukioon, tai ammattikouluun. 

 Itselleni jäi vähän myös hämäräksi se, että miten tulevaisuudessa ammattikouluun menneet huomioidaan sisään pääsyssä; vai suhtaudutaaanko heihin, että ovat niin marginaalista joukkoa ja penaalin terävämpiä, että takuulla ovat yhtä vahvoilla hakiessaan, ettei heillä yksinkertaisesti ole tai tule mitään estettä päästä haluamaansa jatko-opiskelu paikkaan.

Ei vaikka jatko-opiskelupaikan saaminen saattaisi tulla ajankohaisesksi hieman yllättäen.  Esimerkiksi itse tunnen yhden entisen parturi-kampaajan, jolle alan vaihto tuli ajankohtaiseksi ihan vain koska hänen työssään käyttämät kemikaalit  allergisoivat niin pahasti. - Mutta yleisemmin minua hämmentää se, että kuinka buorena sitä pitäisi tietää suurella varmuudella, mitä tulevaisuudessa haluaa opiskella. Osa tietää jo hyvinkin varhain, mutta uskoakseni aika harva vaikka 15-kesäinen.

Tässä mielessä lukio on tietysti ollut hyvä paikka miettiä. Ja sen jälkeenkin on voinut aika turvallisesti hakea jonnekin, koska se ei ole ollut automaattisesti niin lopullista. Vai kuinka monta vuotta on lupa korotella arvosanoja?     

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuoret lähtee ulkomaille opiskelemaan tän myötä. On pakko :D

Sinne "ulkomaille" haetaan arvosanojen perusteella, ei kokeilla.

Mitä olen sivusta seurannut, niin "ulkomaille" on joskus paljon vaikeampi päästä opiskelemaan mitä Suomessa vastaavalle linjalle. Ja siellä se "kiva" vielä jatkuu niin, että siellä "ulkomailla" myös lentää aika helposti ulos sieltä opistosta, jos tötöilee tai ei ole yhtä hyvä kuin muut.

Suomessa tuota jälkimmäistä ei tapahtu käytännössä ikinä.

Mikä tahansa tapa on parempi kuin, että nuoret kuluttavat (väli)vuosia hakemalla yliopistoon uudelleen ja uudelleen. Max kaksi kertaa pitäisi riittää nykysysteemillä.

Vierailija kirjoitti:

Mua taas ihmetyttää tässä uudistuksessa, että millä hakijoiden välille tehdään ero? Esimerkiksi omaan pääaineeseeni oli aikoinaan yli 600 hakijaa ja 30 otettiin sisään. Tän kuudensadan hakijan joukossa on varmasti aika monta identtisillä papereilla olevaa hakijaa, joten miten helkkarissa nää rankataan?

Heitetään hakupaperit rappusiin ja valitaan ne, joiden hakupaperi on lentänyt pisimmälle. Tai otetaan sinisilmäisimmät.  

Tuleeko samanlainen halu amk:hon? Eikö enää soveltuvuuskokeita sote-aloille? Noh..mielenkiintoista nähdä millaisia sairaanhoitajia meiltä 10-20v päästä löytyy :D varmaan todella ihmisläheisiä. Tai sitten ei.

Suomi tarvitsee tiikeriäitejä tämän uudistuksen myötä. Suosittelen teitäkin kaivamaan tiikerin esiin itsestänne.

Mutta mitä sitten, jos ei ole suorittanut lukiota, vaan kirjoittanut ylioppilaaksi merkonomitutkinnon perusteella? Noin minä tein. Yo-todistus tosin on L; pääsenkö tuolla sitten yliopistoon?

"Sinne "ulkomaille" haetaan arvosanojen perusteella, ei kokeilla." - Alenander stubb varmasti kertoo asiasta tarkemmin, samoin kuin yhdysvaltain Obamaa edeltänyt älykkö ja ylin viisas ja kaikkien rakastama presidentti Georg "w" Bush.  

Vierailija kirjoitti:

Valmennuskurssit pitää saada pois järjestelmästä, ne vääristää sisäänpääsyä ja luo epätasa-arvoa. Toisella on rikkaat vanhemmat, jotka maksavat 6-7 tuhannen euron valmennuskurssin ja toinen opiskelee kaiken itse. Onko tämä sitten reilua tai tasa-arvoista?

Jos tämä linja jatkuu että rikkaat hyötyvät kaikessa köyhien kustannuksella, niin me menetetään yksi todella vahva suomalainen perusarvo.

Muutoin en osaa tähän ottaa kantaa, mutta jos nuo poistuvat, niin ollaan hyvällä asialla.

Ymmärrän pointtisi, mutta ei se rahakaan sisäänpääsyä itsestäänselväksi tee. Joo, ehkä valmennuskurssilaisia on helpompi motivoida opiskeluun ja joo, ehkä siellä saa lisämateriaalia ja harjoituskokeita, mutta tiedän monia, jotka ovat olleet valmennuskurssilla, eivätkä silti päässeet sisään. Tiedän useampia, jotka ovat lukeneet itsenäisesti ja saaneet opiskelupaikan. Kaikkein suurin merkitys on motivaatiolla. Ei sillä rahallakaan niitä tietoja ja taitoja päähän istuteta - toisaalta, jos tämä uudistus menee läpi, siirtyvät valmennuskurssit satavarmasti lukioon. Muutama vuosi sitten oli ainakin jotain valmentavia ruotsin preppauskursseja kirjoituksia varten.

Kaiken kaikkiaan hallituksen kaavailema uudistus on ihan naurettava. Kukaan ei tule myöskään ajatelleeksi sitä, että pääsykokeisiin lukiessa OPPII niitä asioita, joita tulee sitten opinnoissaan opiskelemaan. Ensimmäisenä opiskeluvuonna pääsykoekirjallisuuden tarjoama pohja ihan todella auttaa opinnoissa. Lisäksi pääsykokeisiin osallistuu todella eri ikäisiä ja eri vuosina kirjoittaneita, eivätkä heidän tuloksensa ole lainkaan vertailukelpoisia keskenään.

Sitä paitsi jo nyt todella monelle alalle ylioppilastuloksista on hyötyä, mutta jos on kirjoittanut huonosti, niitä ei oteta lainkaan huomioon. Opiskelemassani pääaineessa oli pääsykoekiintiö, jossa otettiin huomioon vain pääsykoepisteet, sekä yhteispistekiintiö, johon sai pisteitä myös ylioppilastodistuksesta. Kokelas oli molemmissa jonoissa sijalla, mutta lopullinen sijoitus katsottiin siitä jonosta, kummassa oli korkeammalla. Näin ollen ei tarvinnut välittää huonoista ylioppilaskokeiden tuloksista, tai vastaavasti niistä sai hieman apua, jos oli hyvät arvosanat. Eikö tämä ole juuri se reiluin tapa?

Tunnen muuten tämän viestiketjun aloittajan ja voin sanoa, että hän on itse erittäin laiska koulunkävijä.... sais tyttö hävetä!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmennuskurssit pitää saada pois järjestelmästä, ne vääristää sisäänpääsyä ja luo epätasa-arvoa. Toisella on rikkaat vanhemmat, jotka maksavat 6-7 tuhannen euron valmennuskurssin ja toinen opiskelee kaiken itse. Onko tämä sitten reilua tai tasa-arvoista?

Jos tämä linja jatkuu että rikkaat hyötyvät kaikessa köyhien kustannuksella, niin me menetetään yksi todella vahva suomalainen perusarvo.

Muutoin en osaa tähän ottaa kantaa, mutta jos nuo poistuvat, niin ollaan hyvällä asialla.

Lukioiden eriarvoistuminen kyllä varmasti kiihtyy tämän myötä. Onko se sitten paljon parempi, jos rikkaat ja fiksut menevät eliittilukioihin ja maksullisille kesäkursseille, joista sitten yliopistoihin.

Reiluinta olisi, että kaikki suht fiksut saisivat aloittaa yliopistossa, ja yhden vuoden jälkeen karsittaisiin. Mutta se olisi kallista yhteiskunnalle.

 ei olla akateemisia ei rikkaita ja poika kävi nk huippulukion ja pääsi Hkiin opiskelemaan ilman välivuotta ja ilman valmennuskurssia lääkikseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua taas ihmetyttää tässä uudistuksessa, että millä hakijoiden välille tehdään ero? Esimerkiksi omaan pääaineeseeni oli aikoinaan yli 600 hakijaa ja 30 otettiin sisään. Tän kuudensadan hakijan joukossa on varmasti aika monta identtisillä papereilla olevaa hakijaa, joten miten helkkarissa nää rankataan?

Heitetään hakupaperit rappusiin ja valitaan ne, joiden hakupaperi on lentänyt pisimmälle. Tai otetaan sinisilmäisimmät.  

suosittelen piip-testiä

Vierailija kirjoitti:

Millä ratkaistaan sisäänpääsy kun pistemäärät ovat samat? Pääsykokeet testavaat opiskelijan motivaatiota ja osaamista.

Heittävät varmaan kolikkoa :Dd tai tekee todistuksista paperilennokkeja ja pisimmälle lentäneet todistukset valitaan.