Korkeakouluista pääsykokeet pois 2020 mennessä, valinta tapahtuu jatkossa vain yo-kirjoitusten perusteella

Tyttöjen jatko-opintomahdollisuudet suhteessa poikiin tällä ainakin paranevat, haluttiin tai ei. Aika moni poika on lukiossa vielä aika lapsi, ja se motivaatio löytyy vasta muutamaa vuotta myöhemmin.

Mieheni totesi heti tästä kuultuaan, että häneltä olisivat jääneet tällä systeemillä oman alan yliopisto-opinnot suorittamatta. Olemme molemmat opiskelleet samalla erittäin suositulla alalla, hän pääsi sisään pääsykoekiintiössä, minä yo-papereiden ja pääsykokeen perusteella. Varsinaisissa opinnoissa mies menestyi selvästi paremmin kuin minä.

Vierailija kirjoitti:

Valmennuskurssit pitää saada pois järjestelmästä, ne vääristää sisäänpääsyä ja luo epätasa-arvoa. Toisella on rikkaat vanhemmat, jotka maksavat 6-7 tuhannen euron valmennuskurssin ja toinen opiskelee kaiken itse. Onko tämä sitten reilua tai tasa-arvoista?

Jos tämä linja jatkuu että rikkaat hyötyvät kaikessa köyhien kustannuksella, niin me menetetään yksi todella vahva suomalainen perusarvo.

Muutoin en osaa tähän ottaa kantaa, mutta jos nuo poistuvat, niin ollaan hyvällä asialla.

asiaa!

Vierailija kirjoitti:

Vaikka en näekään ehdotusta ongelmattomana, niin osalta kommentoijista on selvästi jäänyt huomaamatta, että lisää aineita voi kirjoittaa lukion jälkeenkin. Lisäksi arvosanoja voi korottaa myöhemmin.

No tottakai voi! Ja juuri näin saadaan lisää roposia kilahtelemaan kassaan, kun opiskelijat joutuvat uusimaan  kursseja ja maksullisia yo-kokeita, jotta pääsisivät opiskelemaan ammattia. Iltalukiotkaan ei ole kaikille ilmaisia, jos siellä haluat opiskella lisää pärjätäksesi ylppäreissä paremmin. 

Vierailija kirjoitti:

Muuttakaa Kiinaan, niin sitten tiedätte, mitä on kilpailu.

Kiinassa on kaikki asiat niin päin helvettiä, että sitä ei voi käyttää vertailukohtana oikein yhtään mihinkään.

Siis: Kukaanhan ei ole päättänyt mitään. Kyseessä on työryhmän ehdotus, jossa todennäköisesti on paljon muitakin ehdotuksia kuin tämä median esiin nostama. 

Jos yo-kokeiden painoarvoa nostetaan, eiköhän silloin muuteta yo-kokeiden sääntöjäkin. Voisi olla esimerkiksi, että yo-kokeet saisi uusia useamman kerran kuin nyt. Lisäksi yo-kokeita pitäisi uudistaa, jotta ne oikeasti haravoisivat yliopistokelpoiset eri aloille. 

Lisäksi yliopistoilla on autonomia, ei valtio voi päättää niiden puolesta, miten opiskelijat valitaan. Toki ohjausvaikutusta on, mutta kyllä yliopistot voivat vaikuttaa siihen, keitä he opiskelijoiksi haluavat. 

Onhan nykysysteemikin ihan järjetön. Tällä hetkellä esim. 3,5 vuoteen lukio-opiskelunsa pitkittävien määrä on kasvanut, koska silloin saa puoli vuotta lisää aikaa valmistautua pääsykokeisiin... Hirveää resurssien tuhlausta...

Minusta työryhmän ehdotus on hyvä keskustelunavaus. Työryhmäkään tuskin olettaa, että ehdotukset menisivät noin vain läpi. Sitä paitsi tällaiset uudistukset vievät vuosia. Ihan hetkessä ei uudisteta yo-kokeita tai lisätä uusintakertojen määrää. Kun vielä yo-kokeiden sähköistäminen on vasta aluillaan, veikkaan, että ihan heti ei päästä uudistamaan sisältöjä...

Vierailija kirjoitti:

Vaikka en näekään ehdotusta ongelmattomana, niin osalta kommentoijista on selvästi jäänyt huomaamatta, että lisää aineita voi kirjoittaa lukion jälkeenkin. Lisäksi arvosanoja voi korottaa myöhemmin.

Niin no siihenhän ne vuodet vierähtääkin kun luetaan ylppäreihin :D ja tän uuden systeemin pitäis vähentää välivuosia, käy juurikin toisin päin. Sitäpaitsi mä mieluummin luen pääsykokeisiin kuin johonkin turhiin ylppäreihin jotka ei kerro mistään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua taas ihmetyttää tässä uudistuksessa, että millä hakijoiden välille tehdään ero? Esimerkiksi omaan pääaineeseeni oli aikoinaan yli 600 hakijaa ja 30 otettiin sisään. Tän kuudensadan hakijan joukossa on varmasti aika monta identtisillä papereilla olevaa hakijaa, joten miten helkkarissa nää rankataan?

entten tentten teelikamentten, hissun kissun vaapulavissun....

Tai mahdollisesti kenen vanhemmilla on tarjota eniten kahisevaa...

Vierailija kirjoitti:

eihän lukioonkaan pääse kaikki jotka haluavat. Elämä ei ole reilua. Tarvitseeko kaiken mennä niin kuin itse haluaa?

Sulla on tainnut olla katkera elämä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää aina valittako joka asiasta.

En todellakaan valita. Mutta kun tehdään tälläisiä päätöksiä, millä on mittavat vaikutukset monen ihmisen elämään eikä erityisen hyvällä tavalla, niin todellakin saa ja PITÄÄ valittaa. Nuoret joutuu taas tämänkin uudistuksen maksumiehiksi. 

Ei sinne yliopistoihin ennenkään ole kaikki päässeet. Jatkossakaan ei ole tarkoitus, että kaikki sinne pääsevät. Suomi tarvitsee kaikkien alojen ammattilaisia. Eivät kaikki voi olla lakimiehiä tai lääkäreitä. Ei se ole traagista, vaikka päätyisi opiskelemaan metsäkoneenkuljettajaksi, vaikka lääkispaikka ei auennutkaan. Jos elämä loppuu siihen, että ei pääse jollekin huippuyksilöiden suosimaan opiskelupaikkaan, on psyyke heikoissa kantimissa. Nuorta kannattaisi kotona tukea ja kasvattaa siihen, että on työ mikä tahansa, sitä voi tehdä ilolla.

Miks hyvää täytyy muuttaa?! Raivostuttavaa :( aina vaan vaikeutetaan entisestään ihmisten pääsyä kouluun. Nykyinen menetelmä on hyvä, miksi sitä täytyy muuttaa? Se on tasa-arvoinen. Eikö ihminen ansaitse uutta mahdollisuutta enää jos lukio aikoinaan ei kiinnostanut? Ihan hullua oikeesti. Eikai yliopistot ja amk:t suostu tällaiseen?

Vierailija kirjoitti:

Valmennuskurssit pitää saada pois järjestelmästä, ne vääristää sisäänpääsyä ja luo epätasa-arvoa. Toisella on rikkaat vanhemmat, jotka maksavat 6-7 tuhannen euron valmennuskurssin ja toinen opiskelee kaiken itse. Onko tämä sitten reilua tai tasa-arvoista?

Jos tämä linja jatkuu että rikkaat hyötyvät kaikessa köyhien kustannuksella, niin me menetetään yksi todella vahva suomalainen perusarvo.

Muutoin en osaa tähän ottaa kantaa, mutta jos nuo poistuvat, niin ollaan hyvällä asialla.

Lukioiden eriarvoistuminen kyllä varmasti kiihtyy tämän myötä. Onko se sitten paljon parempi, jos rikkaat ja fiksut menevät eliittilukioihin ja maksullisille kesäkursseille, joista sitten yliopistoihin.

Reiluinta olisi, että kaikki suht fiksut saisivat aloittaa yliopistossa, ja yhden vuoden jälkeen karsittaisiin. Mutta se olisi kallista yhteiskunnalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

eihän lukioonkaan pääse kaikki jotka haluavat. Elämä ei ole reilua. Tarvitseeko kaiken mennä niin kuin itse haluaa?

Sulla on tainnut olla katkera elämä?

Katkera siitä että satuin pääsemään lukioon?

Eihän ammattikorkeakouluja oo enää aikoihin kiinnostanu ihmisten koulumenestys, ei ainakaan merkittävästi. Nykyään on pääsykokeita, soveltuvuuskokeita yms ja ne ovat erittäin hyviä. Ja tottakai yliopistoonkin tulee lukea pääsykokeisiin! Kaikki samalla viivalla ja parhaiten lukeneet pääsee sisään, jokaisella on mahdollisuus.

Nuoret lähtee ulkomaille opiskelemaan tän myötä. On pakko :D

Muitakin väyliä yliopistoon on edelleen. Ja jos on oikeasti b:n tyyppejä, kuten valtaosa b:n kirjoittajista oikeasti on, kannattaisi tunnustaa realiteetit ja unohtaa unelmat huippujuristin ja aivokirurgin urasta.  Yliopistoihin pääsevat joka tapauksessa kuta kuinkin samat ihmiset, valintaperusteista riippumatta. 

Kuvittelevatko b:n tyypit saavansa l:n tyypit kiinni ja menevänsä jopa ohi, kunhan muutaman vuoden hierovat enemmän lukiokursseja?  Jos te suoritatte siinä 50 % enemmän kuin muuten suorittaisitte, parhaat suorittavat 200 %. 

Minusta on mielenkiintoista nähdä, millainen lääkärikunta tai oikeuslaitos meillä on sitten 10-20 vuoden päästä, kun nämä tulevat laudaturylioppilaat kansoittavat terveyskeskuksemme ja oikeuslaitoksemme. Toivottavasti Suomi on sen ansiosta piirun verran parempi paikka :)

Ulkomailla käytettävä SAT-koe on huomattavasti fiksumpi systeemi (sillä voi hakea mm. Harvardiin.) On ihmisiä, joita ei 16-18 -vuotiaina juurikaan opiskelu kiinnostanut. Osaa on kiusattu niin pahasti, että koulunkäynti on kärsinyt huomattavasti. Se ei tarkoita sitä, etteikö heillä olisi potentiaalia, valmiuksia ja TAHTOA panostaa opintoihin täysillä muutamaa vuotta myöhemmin. SAT-koe mittaa sen hetkistä osaamista ja motivaatiota (samoin kuin pääsykoe), mikä on mielestäni huomattavasti olennaisempaa kuin se mitä olet ollut lukioikäisenä.

Syvästi toivon, että edes 15-20% jätetään väylä hakea sen hetkistä osaamista mittaavalla testillä/kokeella. Tai toinen vaihtoehto on että he, jotka ovat käyneet uusimassa saavat vielä voimaan tulevan muutoksen myötä yhden mahdollisuuden korottaa yo-arvosanoja. Alan vaihtaminen esim. 30-vuotiaille voi olla täysin mahdotonta ja on todella epäoikeudenmukaista, jos edellä mainitun kaltaisiin kuuluville ei jätetä mitään marginaalia sisäänpääsyn suhteen. Esimerkiksi minä en olisi kuuna päivänä käynyt korottamassa C:täni E:hen, jos olisin tiennyt tulevasta muutoksesta. Olisin päntännyt ainakin vuoden, jotta olisin "varmasti" saanut L. Opiskelen nykyisin farmasiaa ja pyrin lääketieteelliseen. En kadu nykyistä alavalintaa, mutta muutama tulevaisuuden työllisyyteen vaikuttava tekijä hieman huolestuttaa. Nyt huolestuttaa myös se, että tulevan muutoksen myötä saatan olla ikään kuin "sidottu kohtalooni."

Minä kirjoitin aikoinaan yo-kirjoituksissa A:ta ja B:tä. Ehkä yksi C saattoi eksyä joukkoon. Muutenkaan koulut ei voinut vähempää kiinnostaa silloin. Nykyään opiskelen yliopistossa, kiitos TÄMÄNHETKISEN pääsykoetsydeemin! Sain uuden mahdollisuuden, luin hullunlailla pääsykokeisiin ja pääsin! Ja olen erittäin motivoitunut vaikka lukio aikoinaan ei kiinnostanutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Eihän ammattikorkeakouluja oo enää aikoihin kiinnostanu ihmisten koulumenestys, ei ainakaan merkittävästi. Nykyään on pääsykokeita, soveltuvuuskokeita yms ja ne ovat erittäin hyviä. Ja tottakai yliopistoonkin tulee lukea pääsykokeisiin! Kaikki samalla viivalla ja parhaiten lukeneet pääsee sisään, jokaisella on mahdollisuus.

Onko ammattikorkeita kiinnostanut lähiaikoina yleensäkään mikään muu kuin raha?

Ihan normaali ja toimiva systeemi monessa maassa (plus mahdollisesti itse kirjoitettu hakemuskirja ja opettajan suositus). Esimerkiksi Ruotsissa on jokin vastaava systeemi.