Uusi hakutapa vie monelta mahdollisuuden ikinä päästä yliopistoon. Myös minulta.

Huoh. Opetusministeri on todennut, että ns. mattimyöhäisten väylä pitää myös säilyttää. Hyvä uudistus minusta, vaikka muuten Sanni Grahn-Laasonen on surkea ministeri.

Munkin mielestä aivan järjetön uudistus. Ilmeisesti sillä siis pyritään siihen, ettei pääsykokeet olisi niin stressaavia. Sekö sitten ei stressaa että lukiossa täytyy kolmen vuoden ajan kokoajan huolehtia että kaikesta tulee helvetin hyvät arvosanat tai muuten tulevaisuus on opiskelun osalta pilalla? En ymmärrä.

Pääsykokeet ovat olleet minusta toimivat juurikin siksi, että vaikka lukio ei olisikaan oikein sujunut, on kaikilla silti mahdollisuus petrata myöhemmin ja päästä korkeakouluun. Nyt jos nuoruuden tyhmyydet vievät lukioaikana mennessään niin se siitä sitten. Tosi raadollista.

Katsotaanko siis lukion päättötodistuksen vai yo-todisuksen arvosanoja? Päättärillä pääsisin heittämällä sisään mutta yo-todistuksella en välttämättä.

Joudut amikseen

Jossain vaiheessa 80-luvulla opistoon oli pääsykokeet ja sitten kun itse kirjoitin pääsikin keskiarvolla sisään. Tiesinkin jo ennen kirjoituksia että pääsen sisään kouluun.

Tätä on siis aiemminkin kokeilu opistossa ja kuitenkin AMK:n tullessa palattiin pääsykokeisiin.

Onko tässä takana rajoittaa yliopistossa opiskelevien  määrää ja yrittää saada osa nuorista "duunari " puolelle.

Nää uudistukset on ihan älyttömiä niitä kohtaan, jotka vaihtavat alaa esim. terveyssyistä. Miulla yksi korkeakoulututkinto alla ja haluaisin opiskelemaan toisen yo:oon, mutta nykyiset kiintiöt on jo tarpeeksi iso este sisäänpääsylle - saatikka jos pääsykokeet poistetaan. Kortistoon siis. 💪

Vierailija kirjoitti:

Olen aikuisopiskelija iltalukiossa. Pääsen kirjoittamaan ensi vuoden syksyllä, ja luultavasti kirjoitukset venyvät kevääseen 2018. En tiedä, miten yo-arvosanojen arvosteluperustetta aiotaan muuttaa, mutta kovasti se hermostuttaa. En ole kamalan hyvä koulussa, ja ajattelin että ehkä pärjään pääsykokeessa siten että tulen valituksi.

Mitä minä sitten teen, jos en arvosanoilla pääse? Minulla ei masennustaustan takia ole mitään koulutusta. Elän loppuelämän eläkkeellä?

Eikö se ole järkevämpää että panostat yo-kokeisiin kunnolla ja saat niistä kunnon tulokset sen sijaan, että hoidat ne vasemmalla kädellä ja jätät kaiken joidenkin pääsykokeiden varaan? Ja eihän ne pääsykokeet usein ole yhtään sen helpommat; eli jos et ole hyvä koulussa ja sen perusteella luulet, ettet pärjäisi yo-kokeissa, niin miksi kuvittelet sitten pärjääväsi paremmin pääsykokeissa?

Niinpä. Kirjoitin aikoinaan äidinkielestä B:n, vaikka opettaja sanoi odottavansa minulta ainakin M:ää. Harmikseen kävi niin, että kaksi päivää ennen kirjoituksia perheenjäseneni kuoli. Ei mennyt äidinkielen koe ihan putkeen kun keskittyminen oli muualla.

Vuoden päästä olin aikeissa mennä korottamaan arvosanaa, mutta olin 40 asteen kuumeessa koepäivänä ja en päässyt paikan päälle. No ei se mitään, ajattelin. Ilmoittaudun sitten seuraavalle kierrokselle ja yritän korottamista. En vaan tajunnut siinä kuumeen kourissa että osallistuminen olisi pitänyt peruuttaa ekalla kerralla. Se ensimmäinen kerta kun en mennyt paikalle laskettiin korotusyritykseksi. Kun yritin toista kertaa ilmoittautua niin sain tietää ettei korotusmahdollisuutta enää ole koska korottaa saa vaan kerran. Niinpä äidinkielen arvosanaksi jäi B ja äidinkielen arvosana on just se mikä vaikuttaa eniten koulujen hauissa. En päässyt edes ammattikorkeaan.

Mitä vaan voi tapahtua lukioaikana ja kiva kun se sitten määrittää tulevaisuuden.

Ja joillekin aloille pääsykoe on oikeasti hyvä juttu. Lukiossa on aineita joita ei tarvitse montaa kurssia opiskella. Soveltuvuus ja kiinnostus alalle mitataan pääsykokeissa.

Vierailija kirjoitti:

Joudut amikseen

Ei pääse enää amikseen, koska lukee jo ylioppilaaksi (lukio ja ammattikoulu ovat molemmat toisen asteen oppilaitoksia). Tietysti ylioppilaspohjalta voi mennä tekemään esimerkiksi artesaaniopintoja, koska niihin pääsee myös YO-pohjalta. Itse asiassa kun itse kävin suorittamassa artesaanitutkinnon, niin suurin osa opiskelijoista oli jo ylioppilaita. Verhoilupuolella ei tainnut olla yhtään peruskoulupohjalta tullutta.

Tietysti nyt saattaa olla jotain kiintiöitä, mutta onneksi silloin 10 vuotta sitten ei ollut, vaan sai opiskella mitä halusi ja suorittaa useammankin tutkinnon, vaikka ikää oli jo yli 20 vuotta. :p

(Oma tarinani: olin lukion jälkeen muutaman vuoden töissä 90-luvulla, ja menin sitten opiskelemaan lisää. Yliopisto ei kiinnostanut silloin, vasta nyt on alkanut kiinnostaa kun olen jo 40-vuotias. Kävin kyllä vielä kolmekymppisenä suorittamassa AMK-tutkinnonkin, joten ehkä tässä kymmenen vuoden sisällä sitten haen ne maisterinpaperitkin jos saan vuoden tai pari vapaata töistä. Tulee vähän niinkuin täyskäsi: YO, amis, AMK ja ylilipasto. :D )

Minusta tämä uudistus on huono. Tämä aiheuttaa kohtuutonta stressiä teini-ikäisille. Siis nyt puhutaan 15-18 -vuotiaista teineistä, joilla jo muutenkin on tekemistä oman kasvamisensa kanssa. Aivot eivät ole vielä kehittyneet aikuisen aivojen kaltaisiksi, teini on herkkä ärsykkeille ja paineille. Opiskelutaidot eivät ole kaikilla vielä hyvällä tolalla, arviointi- ja suhteutuskyky voi olla hataraa. Suoraan sanottuna minua kauhistuttaa ajatella, kuinka tässä sysätään osa teini-ikäisistä itsemurhan partaalle ja järkyttävien tulospaineiden ja kroonisen stressin kurimukseen. Valtavat tulospaineet ja krooninen stressi ovat aikuisellekin tuhoa aiheuttavia niin henkisesti kuin fyysisestikin. Eikö yhtään ajatella, mitä se aiheuttaa vielä kasvavalle nuorelle, ehkä pysyviä ongelmia...

Minusta ylioppilaskokeista voitaisiin vaikka luopua tarpeettomina, ja siirtää panostus pelkkiin pääsykokeisiin.

Minäkään en olisi päässyt yliopistoon jos tämä käytäntö olisi ollut jo kymmenisen vuotta sitten. Peruskoulun ja lukion päättötodistukset ja yo-paperit eivät olleet parhaat mahdolliset rankan koulukiusaamisen vuoksi.

Otin lukion jälkeen muutaman vuoden opinnoista vapaata, kiersin vähän maailmaa ja päätin sitten hakea yliopistoon. Pääsin sisään pääsykokeella. Valmistuin aikataulussa erittäin hyvin arvosanoin. Enkä usko, että olen ainoa, jolle opinnot ovat maittaneet vasta aikuisena.

Mieluummin voisi poistaa kokonaan yo-kokeet. Alkavat olemaan jo aikansa elänyt perinne.

Jos on paljon samat aineet samoilla arvosanoilla samat aineet kirjoittaneita, jotka pääsisivät sisään, mutta kaikkia ei voi ottaa, niin karsinta tehdään suunnitelman mukaan yo-kokeen pisteillä. Entä jos yksi on kirjoittanut 2018, toinen 2016 jne? Ovatko kokeet ja niiden pisteet vertailukelpoisia? (Eivät.)

Vierailija kirjoitti:

Nää uudistukset on ihan älyttömiä niitä kohtaan, jotka vaihtavat alaa esim. terveyssyistä. Miulla yksi korkeakoulututkinto alla ja haluaisin opiskelemaan toisen yo:oon, mutta nykyiset kiintiöt on jo tarpeeksi iso este sisäänpääsylle - saatikka jos pääsykokeet poistetaan. Kortistoon siis. 💪

Ei yhteiskunnan pidä maksaa sitä että joku käy kaksi korkeakoulututkintoa. Eihän tuossa ole mitään järkeä.

Joku vastuu pitää yksilölläkin olla. Sitä paitsi viet samalla joltain toiselta mahdollisuuden päästä opiskelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Jossain vaiheessa 80-luvulla opistoon oli pääsykokeet ja sitten kun itse kirjoitin pääsikin keskiarvolla sisään. Tiesinkin jo ennen kirjoituksia että pääsen sisään kouluun.

Tätä on siis aiemminkin kokeilu opistossa ja kuitenkin AMK:n tullessa palattiin pääsykokeisiin.

Minä en olisi koskaan päässyt todistuksella mihinkään, pääsykokeilla niin opistoon kuin yliopistoon.

Muistan tuon 80-luvun, kun olin opettajana. Silloin oli ensin vuoden perus/yleisjakso, jonka jälkeen haettiin eri linjoille opistoon ja ammattikouluun. Tarkoitus oli ottaa opistoon pelkän todistuksen perusteella, mutta jossakin vaiheessa kevättä havaittiin, että pelkkiä kiitettäviä saavia oppilaita on niin paljon, että joudutaan arpomaan. Siispä päätettiin järjestää pääsykokeet, ja jokainen oppilaitos sai laatia ne itse. Me opettajat tietenkin suuressa viisaudessamme laadimme sellaiset kokeet, että meidän kurssilta kaikki kynnelle kykenevät pääsivät opistoon. Samaa tekivät muutkin enkä voi väittää, että se olisi ollut yhtään huonompi tapa valita opiskelijat kuin mikä tahansa muu.

Pelkän todistuksen perusteella valittaessa häviävät ne, joilla jostakin syystä koulu on mennyt huonosti ja ovat alisuoriutuneet. Pääsykoe on reilumpi. Joka jännittää pääsykokeita liikaa, jännittää aivan varmasti ylioppilaskokeitakin.

Positiivista on se, että opiskelemaan pyrkivien ei tarvitse tärvätä parhaita nuoruutensa keväitä pääsykokeisiin lukemiseen.

Joo, kivat paineet tulee nuorille sitten yo-kokeisiin. Jollakin jännittäjällä voi mennä jo sen takia koe ihan pipariksi. Onko reilua, että vahvahermoiset saavat sitten todella ison edun helposti paineistuviin henkilöihin verrattuna? Pääsykokeissa voi sentään ajatella, että seuraavana vuonna voi kokeilla uudestaan.

Vierailija kirjoitti:

Ja joillekin aloille pääsykoe on oikeasti hyvä juttu. Lukiossa on aineita joita ei tarvitse montaa kurssia opiskella. Soveltuvuus ja kiinnostus alalle mitataan pääsykokeissa.

Pääsykokeet on erittäin huono tapa mitata sitä kuka on soveltuva ja kuka ei. Vielä huonompia ne on kiinnostuksen mittaamisessa.

Niissä pärjää yleensä ihmiset jotka on käynyt useissa pääsykokeissa jo aiemmin ja tietää miten niihin pitää vastata.

Missä ei ole mitään järkeä.