Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Uusi hakutapa vie monelta mahdollisuuden ikinä päästä yliopistoon. Myös minulta.

Vierailija
05.11.2016 |

Olen aikuisopiskelija iltalukiossa. Pääsen kirjoittamaan ensi vuoden syksyllä, ja luultavasti kirjoitukset venyvät kevääseen 2018. En tiedä, miten yo-arvosanojen arvosteluperustetta aiotaan muuttaa, mutta kovasti se hermostuttaa. En ole kamalan hyvä koulussa, ja ajattelin että ehkä pärjään pääsykokeessa siten että tulen valituksi.

Mitä minä sitten teen, jos en arvosanoilla pääse? Minulla ei masennustaustan takia ole mitään koulutusta. Elän loppuelämän eläkkeellä?

Kommentit (247)

Vierailija
81/247 |
05.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vitun perkele.

Vierailija
82/247 |
05.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen huonosti koulutettujen mielenterveysongelmaisten vanhempien lapsi. Isäni oli työkyvyttömyyseläkkeellä skitsofrenian takia jo syntyessäni ja äitini jäi eläkkeelle ennen kuin menin kouluun. Lapsia oli 5 ja sossun tukien varassa eleltiin.

Päädyin lukioon, vaikka porukat ei ymmärtänyt opiskelun tärkeyttä eikä kannustanut siihen mitenkään. En saanut vanhemmiltani rahaakaan mitään "opiskeluhömpötyksiä" varten, vaan (huonon) läppärin maksoi sossu, osan kirjoista sain ilmaisina avustuksina ja loput lainasin kavereilta tai kirjastosta. Jouduin välillä käyttämään vanhoja painoksia, joissa ei ollut kurssin koko sisältöä. Kirjoituksissa jouduin kirjoittamaan kaikki aineet yhden kevään aikana, koska sossu ei olisi maksanut kaikkea jos olisin hajauttanut kirjoitukset. Arvosanat kärsi siis senkin takia, että jouduin pänttäämään kaikkiin aineisiin samalla kerralla.

Lukiota seurasi välivuosi, koska en päässyt opiskelemaan haluamaani alaa huonojen arvosanojen takia. Muutin omilleni, ja päivät tein töitä ja ison osan illoista käytin omatoimiseen opiskeluun. Uusin välivuoden aikana kaikki yo-kokeet. Vaikka arvosanani parani, sain silti "pelkät" M:n paperit. Keskityin enemmän pääsykokeeseen pänttäämiseen, ja niissä olosuhteissa se kannatti koska pääsin sisään.

Nyt kun toinen vuosi yliopistossa on alkanut, valintani kaduttaa. Alallani on huono työllisyystilanne eikä palkkakaan päätä huimaa. Olen vielä nuori enkä ole tyhmäkään, kun olen pärjännyt huonoista lähtökohdista huolimatta näinkin hyvin. Tahtoisin yrittää lääkikseen, mutta M:n papereilla sinne on jo nyt vaikea päästä. Oliko tämä nyt tässä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/247 |
05.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää uudistukset on ihan älyttömiä niitä kohtaan, jotka vaihtavat alaa esim. terveyssyistä. Miulla yksi korkeakoulututkinto alla ja haluaisin opiskelemaan toisen yo:oon, mutta nykyiset kiintiöt on jo tarpeeksi iso este sisäänpääsylle - saatikka jos pääsykokeet poistetaan. Kortistoon siis. 💪

Ei yhteiskunnan pidä maksaa sitä että joku käy kaksi korkeakoulututkintoa. Eihän tuossa ole mitään järkeä.

Joku vastuu pitää yksilölläkin olla. Sitä paitsi viet samalla joltain toiselta mahdollisuuden päästä opiskelemaan.

Pitäisi siis osata ennustaa, tuleeko aikuisiällä esim. jotain terveydellisiä ongelmia, jotka estävät tekemästä sitä työtä, mihin on alunperin kouluttautunut? Pitäisi myös ilmeisesti osata ennustaa, riittääkö kyseisellä alalla töitä seuraavaksi 50 vuodeksi.

Elämässä pitää itsekkin kantaa vastuuta. Koulutus maksaa reilusti yli satatonnia ja siihen ei lasketa opintotukia, asumislisiä tai muita vastaavia.

Yhteiskunnan ei niitä pidä maksaa. Jokaisella tässä maassa pitää olla oikeus käydä korkeakoulututkinto ja se on paljon tärkeämpi kuin se että sinä olet möhlinyt elämäsi.

Itsellä opisto, AMK, YAMK ja kandin tutkinnot. Maisterin paperit saan joskus lähitulevaisuudessa. Ekaa lukuunottamatta kaikki tehty täysipäiväisen työn ohessa enkä ole koskaan nostanut opintotukia tai -lainoja. Eli kaikki opintotukikuukaudet käyttämättä vieläkin. Olen maksanut ja maksan sen verran veroja että katson oikeudekseni opiskella vaikka kuinka monta kertaa.

Vierailija
84/247 |
05.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Katsotaanko siis lukion päättötodistuksen vai yo-todisuksen arvosanoja? Päättärillä pääsisin heittämällä sisään mutta yo-todistuksella en välttämättä.

Sama mulla..

Vierailija
85/247 |
05.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos ehdotus toteutuu, lukion venyttäminen 4 vuoteen yleistyy varmasti, jotta kirjoituksiin ehtii valmistautua mahdollisimman hyvin. Ja pääsykokeisiin valmentavien kurssien tilalle tulee kalliita, erikoishienoja abikursseja, joiden rinnalla nykyiset, kohtuuhintaiset abikurssit kalpenee.

Vierailija
86/247 |
05.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää uudistukset on ihan älyttömiä niitä kohtaan, jotka vaihtavat alaa esim. terveyssyistä. Miulla yksi korkeakoulututkinto alla ja haluaisin opiskelemaan toisen yo:oon, mutta nykyiset kiintiöt on jo tarpeeksi iso este sisäänpääsylle - saatikka jos pääsykokeet poistetaan. Kortistoon siis. 💪

Ei yhteiskunnan pidä maksaa sitä että joku käy kaksi korkeakoulututkintoa. Eihän tuossa ole mitään järkeä.

Joku vastuu pitää yksilölläkin olla. Sitä paitsi viet samalla joltain toiselta mahdollisuuden päästä opiskelemaan.

Pitäisi siis osata ennustaa, tuleeko aikuisiällä esim. jotain terveydellisiä ongelmia, jotka estävät tekemästä sitä työtä, mihin on alunperin kouluttautunut? Pitäisi myös ilmeisesti osata ennustaa, riittääkö kyseisellä alalla töitä seuraavaksi 50 vuodeksi.

Elämässä pitää itsekkin kantaa vastuuta. Koulutus maksaa reilusti yli satatonnia ja siihen ei lasketa opintotukia, asumislisiä tai muita vastaavia.

Yhteiskunnan ei niitä pidä maksaa. Jokaisella tässä maassa pitää olla oikeus käydä korkeakoulututkinto ja se on paljon tärkeämpi kuin se että sinä olet möhlinyt elämäsi.

Niin, eli minä möhlin elämäni kun kouluttauduin ja sen jälkeen sairastuin ja nyt olen ko. ammattiin työkyvytön. Olen halukas uudelleenkouluttautumaan, mutta olen pilannut elämäni (ja tuhlannut yhteiskunnan varoja), kun en tajunnut sairastuvani? Selvä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/247 |
05.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos jaksaa lukea, työryhmän tekemä esitys hallitukselle (pdf): http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2016/liitteet/okm37.pdf?lang=fi

Tuolta selviää mitä suunnittelevat. Ja eikös yliopistoilla/amkoilla ole autonomia tehdä mitä lystäävät, eli voivat näillä "määräyksillä" pyyhkiä vaikka takapuolensa?

Vierailija
88/247 |
05.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suututtaa kun esim presidentillä Sannin puolueesta on kuutosen paperit kai ja tämä kokoomus kuitenkin aikoo sulkea lakiopinnot nyt kaikilta sauleilta tulevaisuudessa!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/247 |
05.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja kun se Grahn-Laasonen ei edes älyä ettei kaikilla ole varaa noihin kalliisiin valmennuskursseihin ja kun niitä ei edes järjestetä joka puolella Suomea!

Vierailija
90/247 |
05.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen opinnoissani jonkin verran syventynyt poliittiseen toimintaan, ja pakko sanoa, että olen aivan kurkkuani myöten täynnä poliitikkoja. Monesti poliitikot onnistuvat saamaan hyvät asiat huonommiksi ja huonot asiat vielä huonommiksi, kun ei ole asioista sitä kokonaisymmärrystä, ja joillekin kaikki on vain omaan pussiin pelattavaa peliä - yhteiskunnan aidosta pitkäjänteisestä kokonaisedusta viis.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
91/247 |
05.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Öö, jollei ole "hyvä koulussa", eikö se kerro jo riittävästi eli tulisi hakeutua jollekin käytännönläheiselle alalle ja siihen johtavaan koulutukseen? Miten ajattelit pärjätä yliopistossa, jos jo nyt tekee tiukkaa? Miten ajattelit valmistuvasi tai tärkeämpää, työllistyväsi?

Vierailija
92/247 |
05.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos ehdotus toteutuu, lukion venyttäminen 4 vuoteen yleistyy varmasti, jotta kirjoituksiin ehtii valmistautua mahdollisimman hyvin. Ja pääsykokeisiin valmentavien kurssien tilalle tulee kalliita, erikoishienoja abikursseja, joiden rinnalla nykyiset, kohtuuhintaiset abikurssit kalpenee.

Niinpä. Turha kuvitellakaan, että sellaista systeemiä saataisiin aikaan jossa rikkaat ja köyhät on samalla viivalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
93/247 |
05.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ketjussa on monta hyvää pointtia! Sanni Grahn-Laasosen omalla facebook sivulla on aiheesta päivitys. Käykää kommentoimassa myös sinne! :)

Vierailija
94/247 |
05.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Myös vanha hakutapa vei monelta mahdollisuuden päästä yliopistoon. Myös minulta.

Lukiossa pärjäsin hyvin. Samoin jatko-opinnoissa, myös avoimessa yliopistossa. Opiskelupaikkaa vaan ei irronnut. Osittain pääsykoejännityksen takia ja osittain siksi kun ei ollut varaa valmennuskursseille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
95/247 |
05.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ruotsissa ja monessa muussa maassa ei ole pääsykoesysteemiä. Tarkoitus on että yliopistoon pääsee ne jotka kuuluu sinne eli hyvin lukion suorittaneet suorastaan erinomaisesti. Nyt on liikaa keskivertoa yliopistoissa. 

Vierailija
96/247 |
05.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Öö, jollei ole "hyvä koulussa", eikö se kerro jo riittävästi eli tulisi hakeutua jollekin käytännönläheiselle alalle ja siihen johtavaan koulutukseen? Miten ajattelit pärjätä yliopistossa, jos jo nyt tekee tiukkaa? Miten ajattelit valmistuvasi tai tärkeämpää, työllistyväsi?

Koulumenestys voi heikentyä monista syistä. Mulle peruskoulu oli alusta loppuun asti vaikeaa. Jäin kerran luokalleni ja peruskoulun päättötodistukseni keskiarvo oli vähän päälle 6. Menin siis amikseen, kun kuvittelin ettei mulla ole lukupäätä. Amiskin jäi kesken vaikka yritystä riitti. Vasta silloin ruvettiin tutkimaan, mikä mussa on vialla. Mulla todettiin lukihäiriö ja Aspergerin syndrooma. Nyt, 5 vuotta diagnoosien jälkeen, parin vuoden terapian ja pienten tukitoimien ansiosta, olen ylioppilas ja ensimmäinen jakso yliopistossa sujui hyvin. En ole kaikissa aineissa hyvä, mutta olen löytänyt vahvuuteni - ja ne on jossain ihan muualla kuin käytännönläheisellä alalla. :)

Vierailija
97/247 |
05.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ruotsissa ja monessa muussa maassa ei ole pääsykoesysteemiä. Tarkoitus on että yliopistoon pääsee ne jotka kuuluu sinne eli hyvin lukion suorittaneet suorastaan erinomaisesti. Nyt on liikaa keskivertoa yliopistoissa. 

Ruotsissa ei ole ylioppilaskirjoituksia, joten puhut skeidaa.

Vierailija
98/247 |
05.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Öö, jollei ole "hyvä koulussa", eikö se kerro jo riittävästi eli tulisi hakeutua jollekin käytännönläheiselle alalle ja siihen johtavaan koulutukseen? Miten ajattelit pärjätä yliopistossa, jos jo nyt tekee tiukkaa? Miten ajattelit valmistuvasi tai tärkeämpää, työllistyväsi?

Koulumenestys voi heikentyä monista syistä. Mulle peruskoulu oli alusta loppuun asti vaikeaa. Jäin kerran luokalleni ja peruskoulun päättötodistukseni keskiarvo oli vähän päälle 6. Menin siis amikseen, kun kuvittelin ettei mulla ole lukupäätä. Amiskin jäi kesken vaikka yritystä riitti. Vasta silloin ruvettiin tutkimaan, mikä mussa on vialla. Mulla todettiin lukihäiriö ja Aspergerin syndrooma. Nyt, 5 vuotta diagnoosien jälkeen, parin vuoden terapian ja pienten tukitoimien ansiosta, olen ylioppilas ja ensimmäinen jakso yliopistossa sujui hyvin. En ole kaikissa aineissa hyvä, mutta olen löytänyt vahvuuteni - ja ne on jossain ihan muualla kuin käytännönläheisellä alalla. :)

Mulla on myös Aspergerin oireyhtymä ja opiskelen nyt ensimmäistä vuotta yliopistossa.:) Aiheet on mielenkiintoisia mutta mun mielestä on ehkä vähän liikaa vaaditaan hypersosiaalisuutta mutta muuten yliopiston ajatusmaailma on lähempänä mua kuin lukion ajatusmaailma liikaa alkoholin ihannointia lukuunottamatta.:)

T: 22-vuotias nuori mies/poika

Vierailija
99/247 |
05.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Uusi systeemi olisi pojille huono. Pojat eivät menesty koulussa jostain syystä yhtä hyvin kuin tytöt. Syy ei ole laiskuudessa tms. vaan syytä ei tiedetä.

Vierailija
100/247 |
05.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jaa, eli työryhmän mielestä on vähemmän työlästä uusia kolme kipaletta yokoetta, kuin käydä vain yhdessä pääsykokeessa:

6.5 Toisen mahdollisuuden tarjoaminen

Nykytilassa erillinen pääsykoe nähdään mahdollisuutena osaamisen osoittamiseen uudelleen. Lisättäessä ylioppilastutkintoon perustuvia todistusvalintoja, asiaa on lähestyttävä eri tavalla. Ns. ”toinen mahdollisuus” osaamisen näyttämiseen tulisi työryhmän näkemyksen mukaan järjestää ensisijaisesti ylioppilastutkinnon kokeiden uusimisen kautta, koska se tarjoaa tasa-arvoisen mahdollisuuden osoittaa akateemista osaamista. Osa hakijoista voitaisiin valita ”vain” 1–3 ylioppilastutkinnon kokeen perusteella, ja tämä antaisi mahdollisuuden näyttää osaamisensa uudelleen korottamalla tai suorittamalla ensimmäistä kertaa vain nämä kokeet. (ks. 6.2)

Tämän lisäksi tarvitaan myös muita mahdollisuuksia ja toissijaisia valintamenettelyjä hakeutumismahdollisuuksien varmistamiseksi erilaisissa elämäntilanteissa oleville. Viime aikoina korkeakoulut ovat kehittäneet perinteistä avoimen väylää lyhyempiä kurssien suorittamiseen perustuvia reittejä opintoihin.

Naurettavaa :D Hirveä rumbahan tuosta tulee, uusitaan ja uusitaan, että saadaan se ällä sieltä ja sitten itketään kun pistemäärä ei nyt vaan riittänyt siihen, koska gaussi.