Uusi hakutapa vie monelta mahdollisuuden ikinä päästä yliopistoon. Myös minulta.

Google -haullakaan ei löydy mitään muuta kuin tämä keskustelu eli hyvät infot tosiaan.

Ensin pitää muistaa että kaikki eivät missään tapauksessa voi päästä yliopistoon. Sitten pitää miettiä että jos opiskelupaikkojen määrä ei vähene niin joku sinne pääsee joka tapauksessa.

Itse kannatan vaihtoehtoja eli jos lukio meni loistavasti niin vaikka suoraan yo-kokeen perusteella, jos taas ei niin pääsykokeella pitäisi päästää osa. En myöskään kannata nykyisenkaltaista opiskelulinjan vaihtamisen hankaloittamista koska nuoret ei suomessa sen paremmin kuin missään muuallakaan oikein tiedä mitä haluaisivat tehdä sitten isona.

Tosiasiassa rahoitusta rajoittamalla tehdään köyhille hankalaksi vaihtaa opiskeluainetta kun tukikuukaudet loppuu kesken. Rikkailla toki pappa maksaa vaikka viiden yliopiston opinnot.

Vierailija kirjoitti:

1. Kuten tiedämme lukiovertailuista, lukiossa suhteelliset arvosanat eivät enää keskimäärin parane. Korkeimmat keskiarvorajat omaavasta lukiosta kirjoitetaan parhaat arvosanat. Tämä johtaa siihen, että valmennuskurssit alkavat jo 8. ja 9. luokilla, jotta opiskelija pääsee "parempaan" lukioon.

2. Nuorten stressi tulee nousemaan valtaviin mittasuhteisiin, koska jo muutaman vuoden päästä pystyy hyvin tarkasti päättelemään minkälaiset paperit kukin ala vaatii. Selvää kuitenkin on, että M:n papereilla ei pääse opiskelemaan mitään alaa.

3. Lukion opiskeluajat tulevat pitenemään entisestään, koska opiskelijat haluavat jakaa kirjoitukset jotta voivat valmistautua paremmin kirjoituksiin.

4. Valmennuskurssit jatkuvat koko lukion ajan.

5. Pääsykokeet mittaavat hyvin motivaatiota ja antaa opiskelijalle tietoa alasta ja mitä se vaatii.

6. Vielä esimerkki loppuun. Esim. lääkikseen tullaan vaatimaan kaikista vaadittavista aineista paras arvosana eli L jokaisesta aineesta, tämä on vääjäämätön tosi asia koska kokeen uusintamahdollisuuden rajoitus tullaan ministerin mukaan poistamaan.

Oikeasti järkevintä olisi lopettaa koko YO-kirjoitukset, nopeuttaa lukio-opiskelu 2 vuotiseksi, pitää jonkin näköinen pääsykoejärjestelmä, osin nykyisen kaltainen ja osin vaikka avoimen yliopiston kursseja suorittaen tms.

Toi opiskelun piteneminen on erittäin huono juttu.  Se että on valmennuskursseja tarkoittaa vaan että kokeet on se minkä takia siellä ollaan eikä osaaminen ja kiinnostus. Kokeet kun ei kerro osaamista monessakaan asiassa.

Tämä suomalainen koulutusjärjestelmä on järjetön.

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku avata vähän tätä haku-uudistusta enemmän? Milloin tulee voimaan ja katoavatko pääsykokeet kokonaan?

Itse kirjoitin tosi huonot paperit lukiosta ja korotuskerratkin on käytetty. Opiskelen nykyään yliopistossa ihan menestyksekkäästi ja haluaisin vaihtaa pääsykokeen kautta alaa toisen tiedekunnan puolelle, koska eräs toinen ala on sivuaineopintojeni myötä alkanut kiinnostaa enemmän kuin varsinainen pääaineeni. Tämä tulee siis olemaan mahdottomuus uudistuksen myötä, koska mulla on surkeat paperit lukiosta useamman vuoden takaa??

Mikä estää esimerkiksi suorittaa jatko-opintoja tuon toisen aineen parissa? 

Etelä-Korean mallissa käydään ensin päivälukiota suunnilleen klo 8 - 16 ja sen jälkeen on koko lukion ajan preppauskursseja niistä aineista, joita tarvitaan esim. lääketieteelliseen pääsemiseksi. Ylioppilaskoe ratkaisee koko loppuelämän ja siinä menestyminen takaa paikan yliopistossa. Siksi siellä nuoret raatavat 3 vuotta yötä päivää ilman kesälomia päästäkseen opiskelemaan.

Suomessa luetaan pääsykokeisiin 3-4 kuukautta. Eteläkorelaiset pitävät Suomen mallia paljon inhimillisempänä, mutta nyt ollaan sitten täälläkin siirtymässä vaativampaan aikaan. Ei harrastuksia, ei vapaa-aikaa, pelkkää paahtamista kirjoituksiin vuosien ajan. Kesän preppauskurssit maksavat helposti 10 000 e eikä kaikilla vanhemmilla ole varaa. Mutta niillä joilla on, on tarjottavana lapsilleen mahdollisuus kirjoittaa laudatur syksyn fysiikankokeissa ja sitä kautta mahdollisuus päästä yliopistoon. Kunhan keväällä jaksaa samalla tavalla lukea kuukausitolkulla kemiaa ja taas kesällä vaikka matematiikkaa jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää uudistukset on ihan älyttömiä niitä kohtaan, jotka vaihtavat alaa esim. terveyssyistä. Miulla yksi korkeakoulututkinto alla ja haluaisin opiskelemaan toisen yo:oon, mutta nykyiset kiintiöt on jo tarpeeksi iso este sisäänpääsylle - saatikka jos pääsykokeet poistetaan. Kortistoon siis. 💪

Ei yhteiskunnan pidä maksaa sitä että joku käy kaksi korkeakoulututkintoa. Eihän tuossa ole mitään järkeä.

Joku vastuu pitää yksilölläkin olla. Sitä paitsi viet samalla joltain toiselta mahdollisuuden päästä opiskelemaan.

Pitäisi siis osata ennustaa, tuleeko aikuisiällä esim. jotain terveydellisiä ongelmia, jotka estävät tekemästä sitä työtä, mihin on alunperin kouluttautunut? Pitäisi myös ilmeisesti osata ennustaa, riittääkö kyseisellä alalla töitä seuraavaksi 50 vuodeksi.

Elämässä pitää itsekkin kantaa vastuuta. Koulutus maksaa reilusti yli satatonnia ja siihen ei lasketa opintotukia, asumislisiä tai muita vastaavia.

Yhteiskunnan ei niitä pidä maksaa. Jokaisella tässä maassa pitää olla oikeus käydä korkeakoulututkinto ja se on paljon tärkeämpi kuin se että sinä olet möhlinyt elämäsi.

Jokaisella tässä maassa on oikeus tehdä korkeakoulututkinto. Parhaat pääsevät sisälle. Kun yhteiskunta muutoin kannustaa kilpailemiseen ja yksilön vastuuseen omien tulojen hankkimisen suhteen, on relevanttia kysyä, miksi tässä tapauksessa suhtautuminen olisi täysin päinvastaista. Työelämäkään ei kauhean oikeudenmukainen ole. On Suomen kehityksen kannalta täysin järjenvastaista ja vahingollista, jos kannustetaan ilmapiiriin, jossa yksi epäonnistuminen vie kaiken pohjan koko loppuelämältäsi, etkä ikinä enää saa mahdollisuutta yrittää uudelleen. Monet innovaatiot ja menestystuotteet syntyvät vasta todella monen epäonnistumisen jälkeen. Jos kykenevän ihmisen resurssit sidotaan hukkakäyttöön sen vuoksi, että taustalla on yksi tai jopa muutama iso epäonnistuminen, on se suoranaista tuhlaamista ajatellen tulevaisuutta ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.

On myös relevanttia kysyä, miksi yhteiskunta tarjoaa höynäytetyille nuorille koulutuksia, joista suuri osa valmistuu työttömäksi, uudelleen kouluttautuvaksi tai täysin koulutustaan vastaamattomiin tehtäviin. Kyse ei ole yksilön vastuusta, vaan yhteiskunnan vastuusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku avata vähän tätä haku-uudistusta enemmän? Milloin tulee voimaan ja katoavatko pääsykokeet kokonaan?

Itse kirjoitin tosi huonot paperit lukiosta ja korotuskerratkin on käytetty. Opiskelen nykyään yliopistossa ihan menestyksekkäästi ja haluaisin vaihtaa pääsykokeen kautta alaa toisen tiedekunnan puolelle, koska eräs toinen ala on sivuaineopintojeni myötä alkanut kiinnostaa enemmän kuin varsinainen pääaineeni. Tämä tulee siis olemaan mahdottomuus uudistuksen myötä, koska mulla on surkeat paperit lukiosta useamman vuoden takaa??

Mikä estää esimerkiksi suorittaa jatko-opintoja tuon toisen aineen parissa? 

Professorit ei mielellään ota jatko-opintoihin sellaisia, joilla ei ole vahvaa osaamista heidän omasta tieteenalastaan. Tohtorin halutaan olevan oman tiedekunnan kasvatti.

Vierailija kirjoitti:

Typerä uudistus, koska yo-kokeet voi uusia jokaisen aineen kohdalla vain yhden kerran. Sen jälkeen arvosanoja ei voi enää parantaa, vaikka oppisi asiat kuinka paljon paremmin.

Aiotaanko tähän epäkohtaan puuttua koskaan?

Miksi pitäisi suosia niitä, jotka ovat hitaita, tyhmiä tai molempia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja joillekin aloille pääsykoe on oikeasti hyvä juttu. Lukiossa on aineita joita ei tarvitse montaa kurssia opiskella. Soveltuvuus ja kiinnostus alalle mitataan pääsykokeissa.

Pääsykokeet on erittäin huono tapa mitata sitä kuka on soveltuva ja kuka ei. Vielä huonompia ne on kiinnostuksen mittaamisessa.

Niissä pärjää yleensä ihmiset jotka on käynyt useissa pääsykokeissa jo aiemmin ja tietää miten niihin pitää vastata.

Missä ei ole mitään järkeä.

.

Tämä on kyllä ainakin osittain ihan totta, mutta ratkaisu ei ole minusta niistä luopuminen, vaan niiden uudistaminen. Yliopistoon pitäisi mielestäni olla yo-todistuksen ohella muitakin tapoja hakea, sillä kuten tässäkin ketjussa on kerrottu syitä huonoon (tai ei-niin-hyvään) yo-todistukseen on monia.

Olen tuosta YO todistuksesta täysin samaa mieltä.

Noiden pääsykokeiden takia tapahtuu melkein aina jompi kumpi: joko opiskeluun meneminen pitkittyy (samalla töihin meno) kun haetaan uudestaan ja uudestaan kouluihin ennen kuin päästään. Toinen vaihtoehto on että lopetetaan koko haku ja lähdetään pysyvästi töihin.

Kumpikin on huono. Varsinkin jälkimmäinen vaan tarkoittaa että ihminen joutuu rahan takia menemään töihin ja näin jättää opiskelut väliin.

Varsinkin ammattikorkeakoulujen hakua pitäisi muuttaa selvästi. Jos halutaan niitä joita ala oikeasti kiinnostaa ja jotka on motivoituneita niin miksi sitten sinne otetaan tyyppejä joilla on vain lukiokoulutus eikä työkokemusta?

Luulisi että paljon parempi olisi ihminen joka on käynyt alan ammattikoulun ja työskennellyt alalla töissä. Se on todistanut kiinnostuksensa ja sillä on myös käytännön kokemusta.

Noinhan se pitäisi tehdä. Varsinkin ammattipuolella pitäisi aina mennä niin että mennään asteittain.

Ensiksi asentajaksi - soveltuvuus siihen ja sitten erikoisammattitutkinto. Sen jälkeen insinöörin paperit. Noin se pitäisi mennä.

 Insinööri tarvitsee matikkataitoja ja varsinkin dippi. Onhan dippejä jotka ov<t käyneet amiksen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku avata vähän tätä haku-uudistusta enemmän? Milloin tulee voimaan ja katoavatko pääsykokeet kokonaan?

Itse kirjoitin tosi huonot paperit lukiosta ja korotuskerratkin on käytetty. Opiskelen nykyään yliopistossa ihan menestyksekkäästi ja haluaisin vaihtaa pääsykokeen kautta alaa toisen tiedekunnan puolelle, koska eräs toinen ala on sivuaineopintojeni myötä alkanut kiinnostaa enemmän kuin varsinainen pääaineeni. Tämä tulee siis olemaan mahdottomuus uudistuksen myötä, koska mulla on surkeat paperit lukiosta useamman vuoden takaa??

Mikä estää esimerkiksi suorittaa jatko-opintoja tuon toisen aineen parissa? 

Professorit ei mielellään ota jatko-opintoihin sellaisia, joilla ei ole vahvaa osaamista heidän omasta tieteenalastaan. Tohtorin halutaan olevan oman tiedekunnan kasvatti.

Poikkitieteellisyyden arvo nousee koko ajan. 

Vierailija kirjoitti:

Google -haullakaan ei löydy mitään muuta kuin tämä keskustelu eli hyvät infot tosiaan.

OKM:n etusivulla ainakin on ajankohtaista asiaa

http://www.minedu.fi/OPM/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku vielä selventää, että milloin uudistus on tapahtumassa ja vaikuttaako tässä siis kirjoitusten arvosanat vaiko todistus (siis kaikkien aineiden arvosanat koko lukioajalta)? Milloin uudistus on tapahtumassa?

2018 ja pelkät valtakunnallisten yo-kokeiden tulokset, koska todistusten numerot ei ole vertailukelpoisia.

Kirjoitusten tuloksetkaan eivät ole vertailukelpoisia, koska niin monet saavat nykyään helpotuksia. Kukaan ei voi mitata sitä, että kuinka paljon jokin sairaus tms. on todella vaikuttanut kirjoitustulokseen.

Ja niillä summittaisesti saaduilla pisteillä lähdetään sitten taistelemaan samoista opiskelupaikoista toisten kanssa. Onko tuo todellakin reilua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää uudistukset on ihan älyttömiä niitä kohtaan, jotka vaihtavat alaa esim. terveyssyistä. Miulla yksi korkeakoulututkinto alla ja haluaisin opiskelemaan toisen yo:oon, mutta nykyiset kiintiöt on jo tarpeeksi iso este sisäänpääsylle - saatikka jos pääsykokeet poistetaan. Kortistoon siis. 💪

Ei yhteiskunnan pidä maksaa sitä että joku käy kaksi korkeakoulututkintoa. Eihän tuossa ole mitään järkeä.

Joku vastuu pitää yksilölläkin olla. Sitä paitsi viet samalla joltain toiselta mahdollisuuden päästä opiskelemaan.

Eihän yhteiskunta maksakaan. Opintotukikuukausia on käytettävissä vain tietty määrä ja kun ne on käytetty loppuun, ei opintotukea voi enää saada.

Lisäksi jos on päässyt rehellisin keinoin sisään, niin eikös jokainen sisäänpäässyt vie ihan yhtä lailla joltakin toiselta mahdollisuuden päästä opiskelemaan? Mutta jos ei ole heti päässyt sisään, voi yrittää seuraavalla kerralla uudelleen. Varsinkin suosituimmilla aloilla on lähes enemmän kuin normaalia, että useimmat eivät pääse ensimmäisellä kerralla sisään.

Jaa, eikö yhteiskunta sinusta maksakaan niitä kaikkia tutkintoja, joita voi maksutta suorittamaan? 

Kun selvästikin olet niin vahvasti ja luotettavasti syventynyt näihin kustannusasioihin, niin voisit ihan huviksesi tehdä laskeskella, paljonko maksavat yhteiskunnalle koulutetun ihmisen pitkäaikaistyöttömyys, pätkätöiden väliin jäävät työttömyysjaksot, henkilön hukatut resurssit tämän työllistyessä matalan tason työhön, jossa hän ei saa mahdollisuutta käyttää todellista kapasitettiaan, ja moni muu tähän liittyvä asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen aikuisopiskelija iltalukiossa. Pääsen kirjoittamaan ensi vuoden syksyllä, ja luultavasti kirjoitukset venyvät kevääseen 2018. En tiedä, miten yo-arvosanojen arvosteluperustetta aiotaan muuttaa, mutta kovasti se hermostuttaa. En ole kamalan hyvä koulussa, ja ajattelin että ehkä pärjään pääsykokeessa siten että tulen valituksi.

Mitä minä sitten teen, jos en arvosanoilla pääse? Minulla ei masennustaustan takia ole mitään koulutusta. Elän loppuelämän eläkkeellä?

Eikö se ole järkevämpää että panostat yo-kokeisiin kunnolla ja saat niistä kunnon tulokset sen sijaan, että hoidat ne vasemmalla kädellä ja jätät kaiken joidenkin pääsykokeiden varaan? Ja eihän ne pääsykokeet usein ole yhtään sen helpommat; eli jos et ole hyvä koulussa ja sen perusteella luulet, ettet pärjäisi yo-kokeissa, niin miksi kuvittelet sitten pärjääväsi paremmin pääsykokeissa?

Sain yo-kirjoituksista pääosin A:ta ja B:tä arvosanaksi, mutta niinpä vain pääsin pääsykokeen kautta haluamaani yliopistoon haluamalleni alalle ensimmäisellä yrittämällä sisään. Eli kyllä pääsykokeissa voi todellakin pärjätä paremmin kuin kirjoituksissa. Pääsykokeet ovat aivan oma juttunsa, ei niitä voi aina verrata eikä suoraan verrata menestymiseen kirjoituksissa.

Kyllä pääsykokeet kannattaa muutenkin säilyttää, koska kirjoitukset voivat mennä pilalle, jos on vaikka sairaana kirjoitusten aikaan. Kirjoitusten uusiminen tai arvosanojen korottaminen on mutkikas, työläs ja aikaavievä prosessi, pääsykokeen voi käydä aina tekemässä uudelleen.

Lisäksi olen sitä mieltä, että pääsykokeet tulisi järjestää nykyisen yhden kerran sijasta kaksi kertaa vuodessa.

Todennäköisyys olla sairaana kirjoituksissa on ihan yhtä suuri kuin olla sairaana pääsykokeissa. Ylppärit voi suorittaa monessa vaiheessa ja yksittäisen kokeen voi uusia ja yrittää korottaa arvosanaa halutessaan. 

Millä tavalla pääsykoe olisi muka yhtään parempi tai helpompi? Nykyajan opiskelijat ovat hulluja halutessaan paahtaa kaksiin kokeisiin sen sijaan, että pääsy perustuisi oikeudenmukaiseen, objektiiviseen ylioppilastutkintoon.

Ei todellakaan ole todennäköisyys olla sairaana kirjoituksissa sama, kuin olla sairaana pääsykokeessa. Kirjoituksissa kirjoitetaan monta ainetta useana eri päivänä. Pääsykokeessa taas on yksi pääsykoe yhtenä päivänä. On siis paljon todennäköisempää, että on kirjoituksissa sairaana ainakin yhtenä kirjoituspäivänä, kuin että pääsykokeessa sinä ainoana pääsykoepäivänä.

Ja jos meneekin sairauden vuoksi useita kirjoitettuja aineita penkin alle, niitä kaikkiako olisi sitten lähdettävä uusimaan?

Puheet ylioppilaskokeen oikeudenmukaisuudesta ja objektiivisuudesta voi myös työntää perseeseen. Kirjoituksiin saa merkittävä osa kirjoittaneista nykyään jo helpotusta. Eli täysin summittaisesti annetaan pisteitä sairauden tms. mukaan, vaikka mitenkään ei pystytä mittaamaan, että paljonko se on todella vaikuttanut suoritukseen. Lisäksi ylioppilaskokeen arvostelun "oikeudenmukaisuuskin" on siinä ja siinä, jos arvosteltava koetulos päätyy sensorille, joka saattaa ko. ylioppilaskokelaan jotenkin tuntemaan, joko hyvässä tai pahassa. Eli ei vaikuta kovin objektiiviselta ja oikeudenmukaiselta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on paljon samat aineet samoilla arvosanoilla samat aineet kirjoittaneita, jotka pääsisivät sisään, mutta kaikkia ei voi ottaa, niin karsinta tehdään suunnitelman mukaan yo-kokeen pisteillä. Entä jos yksi on kirjoittanut 2018, toinen 2016 jne? Ovatko kokeet ja niiden pisteet vertailukelpoisia? (Eivät.)

Miksi yo.kokeet eivät mielestäsi ole vertailukelpoisia? Nehän juuri ovat, kun ne ahdetaan gaussin käyrään eivätkä ole riippuvaisia absoluuttisista pisteistä.

Huoh..

Itse kirjoitin pitkän matematiikan vuosi sitten. Koe oli paitsi järkyttävän epätasainen, myös järkyttävän vaikea. Lisäksi koe oli ensimmäistä kertaa uudistettu, jossa oli ilman laskinta-osio ja jokerit jäi pois. Pelkkä Jokereiden poisjäänti johti siihen, että maksimipisteet olivat 60, kun ennen ne oli 66. Tämä johti tietenkin siihen, että pisterajat tulivat ryminällä alas ja laudaturin sai vaivaisella 49 pisteellä, kun pari vuotta takaperin raja oli 59p.

Eli jo tässäkään mielessä pisteet eivät tietenkään ole vertailukelpoisia, kun maksimipisteet ovat voineet muuttua. Mutta joskus kokeet ovat hyvin epätasaisia, varsinkin kielissä ja juuri matikassa näkee tällaisia kymmenenkin pisteen heittelyä, niin eihän nuo nyt mitenkään ole vertailukelpoisia!

Joissakin yliopistoissa on ollut jo aikoja esimerkiksi syksyisin haku, jossa pääsee pieni porukka suoraan todistuksella, ja kaikissa niissä on niin, että jos kaksi tai useampi jää tasapisteille, heidät otetaan kaikki. Tämä ei toki voisi ikinä toimia missään, mihin hakee hirveästi porukkaa (lääkis, oikis, kauppis), kun samoille pisteille voisi jäädä kymmeniäkin...

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku avata vähän tätä haku-uudistusta enemmän? Milloin tulee voimaan ja katoavatko pääsykokeet kokonaan?

Itse kirjoitin tosi huonot paperit lukiosta ja korotuskerratkin on käytetty. Opiskelen nykyään yliopistossa ihan menestyksekkäästi ja haluaisin vaihtaa pääsykokeen kautta alaa toisen tiedekunnan puolelle, koska eräs toinen ala on sivuaineopintojeni myötä alkanut kiinnostaa enemmän kuin varsinainen pääaineeni. Tämä tulee siis olemaan mahdottomuus uudistuksen myötä, koska mulla on surkeat paperit lukiosta useamman vuoden takaa??

 mene älyvuotoon ja tuoreimmat viestit

Vierailija kirjoitti:

Google -haullakaan ei löydy mitään muuta kuin tämä keskustelu eli hyvät infot tosiaan.

Uutiset, lue niitä. Vaikka amppareista haulla löytyi tämä: http://yle.fi/uutiset/3-9271507

Vierailija kirjoitti:

Etelä-Korean mallissa käydään ensin päivälukiota suunnilleen klo 8 - 16 ja sen jälkeen on koko lukion ajan preppauskursseja niistä aineista, joita tarvitaan esim. lääketieteelliseen pääsemiseksi. Ylioppilaskoe ratkaisee koko loppuelämän ja siinä menestyminen takaa paikan yliopistossa. Siksi siellä nuoret raatavat 3 vuotta yötä päivää ilman kesälomia päästäkseen opiskelemaan.

Suomessa luetaan pääsykokeisiin 3-4 kuukautta. Eteläkorelaiset pitävät Suomen mallia paljon inhimillisempänä, mutta nyt ollaan sitten täälläkin siirtymässä vaativampaan aikaan. Ei harrastuksia, ei vapaa-aikaa, pelkkää paahtamista kirjoituksiin vuosien ajan. Kesän preppauskurssit maksavat helposti 10 000 e eikä kaikilla vanhemmilla ole varaa. Mutta niillä joilla on, on tarjottavana lapsilleen mahdollisuus kirjoittaa laudatur syksyn fysiikankokeissa ja sitä kautta mahdollisuus päästä yliopistoon. Kunhan keväällä jaksaa samalla tavalla lukea kuukausitolkulla kemiaa ja taas kesällä vaikka matematiikkaa jne.

Etelä-Korean mallista on vielä mainittava se, että moni heistä, ketkä ovat epäonnistuneet ylioppilaskokeessa, menevät kokeen jäkeen yrittämään itsemurhaa. Osa siinä onnistuukin. Sen vuoksi Etelä-Koreassa pitää hälyyttää poliisi ja armeija valmiuteen mm. siltojen, korkeiden rakennusten ja rautateiden luokse kirjoituspäivänä. Tätäkö oikeasti halutaan Suomeenkin?

Osaamattomille linkkejä: http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/opm%20tyoryhma%20korkeakoulujen%20oppilasvalinta-57286

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/lukiolaiset%20paasykokeet-57285

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/Puumala%20korkeakouluvalinnat-57284

Olkaa hyvät. Ihan itse googletin.

Tuossa uutisessa annettiin ymmärtää että ajatus on ehdotuksen tasolla, eikä vielä mennyt läpi.