Uusi hakutapa vie monelta mahdollisuuden ikinä päästä yliopistoon. Myös minulta.
Olen aikuisopiskelija iltalukiossa. Pääsen kirjoittamaan ensi vuoden syksyllä, ja luultavasti kirjoitukset venyvät kevääseen 2018. En tiedä, miten yo-arvosanojen arvosteluperustetta aiotaan muuttaa, mutta kovasti se hermostuttaa. En ole kamalan hyvä koulussa, ja ajattelin että ehkä pärjään pääsykokeessa siten että tulen valituksi.
Mitä minä sitten teen, jos en arvosanoilla pääse? Minulla ei masennustaustan takia ole mitään koulutusta. Elän loppuelämän eläkkeellä?
Kommentit (247)
Siis mikä tämä juttu on? Jos olen päälle parikymppinen nainen ja yliopistoon hakija niin joudunko käymään lukion uudestaan päästäkseni yliopistoon? Mistä ap puhuu, olen nyt ihan sekaisin ja paniikissa. Itse olen perheestä jossa on vasemmistolaiset arvot ja arvatkaapa onko minua lapsena kannustettu opiskelemaan? Ei. Onko työnteon tärkeyttä korostettu? Ei, päinvastoin. Vasta lukion loppupuolella ollessani täysi-ikäinen aloin ymmärtää että opinnot ovat omissa käsissäni ja aloin pärjäämään. Kirjoitukset menivät kohtuullisen hyvin.
Tästä joutuvat nyt kärsimään ne joiden lähtökohdat ovat huonot. Tiedän monta lähiölasta joiden koko kouluhistoria on ollut ongelmaa esimerkiksi alkoholismin vuoksi perheessä. Sitten ovat ryhdistäytyneet, lukeneet pääsykokeeseen hulluina ja katkaisseet suvun spussekierteen.
Joudunko nyt jälkikäteen kärsimään jostain johon en voi enää vaikuttaa? Kai tämä uudistus edes menisi niin, että sillä olisi kunnon siirtymäaika jotta oppilaat sitten oikeasti voisivat aloittaa lukion tietäen tästä?
Kaikki menee pilalle. Juuri kun motivoiduin, aloitin opiskelun avoimessa ja luulin että katkaisen ystäväni tapaan sukuni kierteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja joillekin aloille pääsykoe on oikeasti hyvä juttu. Lukiossa on aineita joita ei tarvitse montaa kurssia opiskella. Soveltuvuus ja kiinnostus alalle mitataan pääsykokeissa.
Pääsykokeet on erittäin huono tapa mitata sitä kuka on soveltuva ja kuka ei. Vielä huonompia ne on kiinnostuksen mittaamisessa.
Niissä pärjää yleensä ihmiset jotka on käynyt useissa pääsykokeissa jo aiemmin ja tietää miten niihin pitää vastata.
Missä ei ole mitään järkeä.
.
Tämä on kyllä ainakin osittain ihan totta, mutta ratkaisu ei ole minusta niistä luopuminen, vaan niiden uudistaminen. Yliopistoon pitäisi mielestäni olla yo-todistuksen ohella muitakin tapoja hakea, sillä kuten tässäkin ketjussa on kerrottu syitä huonoon (tai ei-niin-hyvään) yo-todistukseen on monia.
Olen tuosta YO todistuksesta täysin samaa mieltä.
Noiden pääsykokeiden takia tapahtuu melkein aina jompi kumpi: joko opiskeluun meneminen pitkittyy (samalla töihin meno) kun haetaan uudestaan ja uudestaan kouluihin ennen kuin päästään. Toinen vaihtoehto on että lopetetaan koko haku ja lähdetään pysyvästi töihin.
Kumpikin on huono. Varsinkin jälkimmäinen vaan tarkoittaa että ihminen joutuu rahan takia menemään töihin ja näin jättää opiskelut väliin.
Varsinkin ammattikorkeakoulujen hakua pitäisi muuttaa selvästi. Jos halutaan niitä joita ala oikeasti kiinnostaa ja jotka on motivoituneita niin miksi sitten sinne otetaan tyyppejä joilla on vain lukiokoulutus eikä työkokemusta?
Luulisi että paljon parempi olisi ihminen joka on käynyt alan ammattikoulun ja työskennellyt alalla töissä. Se on todistanut kiinnostuksensa ja sillä on myös käytännön kokemusta.
Noinhan se pitäisi tehdä. Varsinkin ammattipuolella pitäisi aina mennä niin että mennään asteittain.
Ensiksi asentajaksi - soveltuvuus siihen ja sitten erikoisammattitutkinto. Sen jälkeen insinöörin paperit. Noin se pitäisi mennä.
1. Kuten tiedämme lukiovertailuista, lukiossa suhteelliset arvosanat eivät enää keskimäärin parane. Korkeimmat keskiarvorajat omaavasta lukiosta kirjoitetaan parhaat arvosanat. Tämä johtaa siihen, että valmennuskurssit alkavat jo 8. ja 9. luokilla, jotta opiskelija pääsee "parempaan" lukioon.
2. Nuorten stressi tulee nousemaan valtaviin mittasuhteisiin, koska jo muutaman vuoden päästä pystyy hyvin tarkasti päättelemään minkälaiset paperit kukin ala vaatii. Selvää kuitenkin on, että M:n papereilla ei pääse opiskelemaan mitään alaa.
3. Lukion opiskeluajat tulevat pitenemään entisestään, koska opiskelijat haluavat jakaa kirjoitukset jotta voivat valmistautua paremmin kirjoituksiin.
4. Valmennuskurssit jatkuvat koko lukion ajan.
5. Pääsykokeet mittaavat hyvin motivaatiota ja antaa opiskelijalle tietoa alasta ja mitä se vaatii.
6. Vielä esimerkki loppuun. Esim. lääkikseen tullaan vaatimaan kaikista vaadittavista aineista paras arvosana eli L jokaisesta aineesta, tämä on vääjäämätön tosi asia koska kokeen uusintamahdollisuuden rajoitus tullaan ministerin mukaan poistamaan.
Oikeasti järkevintä olisi lopettaa koko YO-kirjoitukset, nopeuttaa lukio-opiskelu 2 vuotiseksi, pitää jonkin näköinen pääsykoejärjestelmä, osin nykyisen kaltainen ja osin vaikka avoimen yliopiston kursseja suorittaen tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aikuisopiskelija iltalukiossa. Pääsen kirjoittamaan ensi vuoden syksyllä, ja luultavasti kirjoitukset venyvät kevääseen 2018. En tiedä, miten yo-arvosanojen arvosteluperustetta aiotaan muuttaa, mutta kovasti se hermostuttaa. En ole kamalan hyvä koulussa, ja ajattelin että ehkä pärjään pääsykokeessa siten että tulen valituksi.
Mitä minä sitten teen, jos en arvosanoilla pääse? Minulla ei masennustaustan takia ole mitään koulutusta. Elän loppuelämän eläkkeellä?
Eikö se ole järkevämpää että panostat yo-kokeisiin kunnolla ja saat niistä kunnon tulokset sen sijaan, että hoidat ne vasemmalla kädellä ja jätät kaiken joidenkin pääsykokeiden varaan? Ja eihän ne pääsykokeet usein ole yhtään sen helpommat; eli jos et ole hyvä koulussa ja sen perusteella luulet, ettet pärjäisi yo-kokeissa, niin miksi kuvittelet sitten pärjääväsi paremmin pääsykokeissa?
Sain yo-kirjoituksista pääosin A:ta ja B:tä arvosanaksi, mutta niinpä vain pääsin pääsykokeen kautta haluamaani yliopistoon haluamalleni alalle ensimmäisellä yrittämällä sisään. Eli kyllä pääsykokeissa voi todellakin pärjätä paremmin kuin kirjoituksissa. Pääsykokeet ovat aivan oma juttunsa, ei niitä voi aina verrata eikä suoraan verrata menestymiseen kirjoituksissa.
Kyllä pääsykokeet kannattaa muutenkin säilyttää, koska kirjoitukset voivat mennä pilalle, jos on vaikka sairaana kirjoitusten aikaan. Kirjoitusten uusiminen tai arvosanojen korottaminen on mutkikas, työläs ja aikaavievä prosessi, pääsykokeen voi käydä aina tekemässä uudelleen.
Lisäksi olen sitä mieltä, että pääsykokeet tulisi järjestää nykyisen yhden kerran sijasta kaksi kertaa vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää uudistukset on ihan älyttömiä niitä kohtaan, jotka vaihtavat alaa esim. terveyssyistä. Miulla yksi korkeakoulututkinto alla ja haluaisin opiskelemaan toisen yo:oon, mutta nykyiset kiintiöt on jo tarpeeksi iso este sisäänpääsylle - saatikka jos pääsykokeet poistetaan. Kortistoon siis. 💪
Ei yhteiskunnan pidä maksaa sitä että joku käy kaksi korkeakoulututkintoa. Eihän tuossa ole mitään järkeä.
Joku vastuu pitää yksilölläkin olla. Sitä paitsi viet samalla joltain toiselta mahdollisuuden päästä opiskelemaan.
Sama juttu kuin niilläkin, jotka seilaavat yliopistosta toiseen odotellessaan, että ovet aukeaisivat haaveiden opinahjoon tai tulisi löydettyä oma itsensä. Esimerkiksi TKK:ssa on paljon niitä, jotka lukevat matikkaa, fyssaa ja kemiaa ja yrittävät päästä lääkikseen pari kolmekin kertaa. Kun tärppää, tutkinto TKK:ssa jää kesken. Tällaisissa tapauksissa opiskelijan vastaan ottaneella koululla pitäisi olla velvollisuus maksaa tuo toisessa koulussa kesken jäänyt tutkinto tuolle koululle.
Totuus on, että yo-kirjoitukset ja pääsykokeet eivät vaan pelaa yhteen. Jos pelkillä yo-arvosanoilla päästään sisään niin se voi lisätä porukan hakeutumista aloille, jonne ei todella ole motivaatiota, mutta jos pelkästään pääsykoe ratkaisee niin yo-kirjoitukset ovat käytännössä turhat.
Monissa näissä haku-uudistuksissa on hyvät ajatukset taustalla, mutta käytännössä näissä on vielä paljon puutteita. Esimerkiksi ensikertalaiskiintiöt - ajatus on hyvä, mutta vieläkin liian moni tajuaa vasta yliopistossa mitä oikeasti haluaa tehdä ja yhtäkkiä he ovatkin loukussa alalla, joka ei vain syystä tai toisesta lähdekään sujumaan.
Itselleni kävi juuri näin, että valmistuin ylioppilaaksi viime keväänä ja opiskelen nyt yliopistossa alaa, jonka "keksin" nopeasti ennen yhteishakua ja mietin jo kesällä pitäisikö ottaa paikkaa vastaan vai ei...kuitenkin päädyin ottamaan paikan vastaan, koska ajattelin olevani suht. kiinnostunut tästä alasta ja vanhempani painostivat minua. Tämän syksyn aikana olen kuitenkin tajunnut ettei tämä ole yhtään minun alani ja joka päivä ahdistaa :( yritän ensikertalaiskiintiöstä huolimatta hakea uudelleen ensi keväänä mutta saas nähdä miten käy...
Tämäkin on yksi syy miksi kannatan pääsykokeita, sillä ne mittaavat hakijan motivaatiota. Itse pääsin sisään yhteispistekiintiössä ja jos minulla ei olisi ollut niin hyvät arvosanat ylppäreistä niin en olisi saanut opiskelupaikkaa (mikä siis minun tapauksessani olisi ollut hyvä, koska nyt olen väärässä paikassa).
Ainoa miinus, minkä keksin pelkällä pääsykokeella sisään ottamisesta on se, että se buustaisi entisestään kalliiden valmennuskurssien toimintaa ja sitä en kannata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää uudistukset on ihan älyttömiä niitä kohtaan, jotka vaihtavat alaa esim. terveyssyistä. Miulla yksi korkeakoulututkinto alla ja haluaisin opiskelemaan toisen yo:oon, mutta nykyiset kiintiöt on jo tarpeeksi iso este sisäänpääsylle - saatikka jos pääsykokeet poistetaan. Kortistoon siis. 💪
Ei yhteiskunnan pidä maksaa sitä että joku käy kaksi korkeakoulututkintoa. Eihän tuossa ole mitään järkeä.
Joku vastuu pitää yksilölläkin olla. Sitä paitsi viet samalla joltain toiselta mahdollisuuden päästä opiskelemaan.
Eihän yhteiskunta maksakaan. Opintotukikuukausia on käytettävissä vain tietty määrä ja kun ne on käytetty loppuun, ei opintotukea voi enää saada.
Lisäksi jos on päässyt rehellisin keinoin sisään, niin eikös jokainen sisäänpäässyt vie ihan yhtä lailla joltakin toiselta mahdollisuuden päästä opiskelemaan? Mutta jos ei ole heti päässyt sisään, voi yrittää seuraavalla kerralla uudelleen. Varsinkin suosituimmilla aloilla on lähes enemmän kuin normaalia, että useimmat eivät pääse ensimmäisellä kerralla sisään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aikuisopiskelija iltalukiossa. Pääsen kirjoittamaan ensi vuoden syksyllä, ja luultavasti kirjoitukset venyvät kevääseen 2018. En tiedä, miten yo-arvosanojen arvosteluperustetta aiotaan muuttaa, mutta kovasti se hermostuttaa. En ole kamalan hyvä koulussa, ja ajattelin että ehkä pärjään pääsykokeessa siten että tulen valituksi.
Mitä minä sitten teen, jos en arvosanoilla pääse? Minulla ei masennustaustan takia ole mitään koulutusta. Elän loppuelämän eläkkeellä?
Eikö se ole järkevämpää että panostat yo-kokeisiin kunnolla ja saat niistä kunnon tulokset sen sijaan, että hoidat ne vasemmalla kädellä ja jätät kaiken joidenkin pääsykokeiden varaan? Ja eihän ne pääsykokeet usein ole yhtään sen helpommat; eli jos et ole hyvä koulussa ja sen perusteella luulet, ettet pärjäisi yo-kokeissa, niin miksi kuvittelet sitten pärjääväsi paremmin pääsykokeissa?
Sain yo-kirjoituksista pääosin A:ta ja B:tä arvosanaksi, mutta niinpä vain pääsin pääsykokeen kautta haluamaani yliopistoon haluamalleni alalle ensimmäisellä yrittämällä sisään. Eli kyllä pääsykokeissa voi todellakin pärjätä paremmin kuin kirjoituksissa. Pääsykokeet ovat aivan oma juttunsa, ei niitä voi aina verrata eikä suoraan verrata menestymiseen kirjoituksissa.
Kyllä pääsykokeet kannattaa muutenkin säilyttää, koska kirjoitukset voivat mennä pilalle, jos on vaikka sairaana kirjoitusten aikaan. Kirjoitusten uusiminen tai arvosanojen korottaminen on mutkikas, työläs ja aikaavievä prosessi, pääsykokeen voi käydä aina tekemässä uudelleen.
Lisäksi olen sitä mieltä, että pääsykokeet tulisi järjestää nykyisen yhden kerran sijasta kaksi kertaa vuodessa.
Todennäköisyys olla sairaana kirjoituksissa on ihan yhtä suuri kuin olla sairaana pääsykokeissa. Ylppärit voi suorittaa monessa vaiheessa ja yksittäisen kokeen voi uusia ja yrittää korottaa arvosanaa halutessaan.
Millä tavalla pääsykoe olisi muka yhtään parempi tai helpompi? Nykyajan opiskelijat ovat hulluja halutessaan paahtaa kaksiin kokeisiin sen sijaan, että pääsy perustuisi oikeudenmukaiseen, objektiiviseen ylioppilastutkintoon.
Siis onko tämä malli tulossa käyttöön? Mistä te oikein puhutte? Ei ole mitään mainintaa millään virallisilla sivuilla.
Vierailija kirjoitti:
Totuus on, että yo-kirjoitukset ja pääsykokeet eivät vaan pelaa yhteen. Jos pelkillä yo-arvosanoilla päästään sisään niin se voi lisätä porukan hakeutumista aloille, jonne ei todella ole motivaatiota, mutta jos pelkästään pääsykoe ratkaisee niin yo-kirjoitukset ovat käytännössä turhat.
Monissa näissä haku-uudistuksissa on hyvät ajatukset taustalla, mutta käytännössä näissä on vielä paljon puutteita. Esimerkiksi ensikertalaiskiintiöt - ajatus on hyvä, mutta vieläkin liian moni tajuaa vasta yliopistossa mitä oikeasti haluaa tehdä ja yhtäkkiä he ovatkin loukussa alalla, joka ei vain syystä tai toisesta lähdekään sujumaan.
Itselleni kävi juuri näin, että valmistuin ylioppilaaksi viime keväänä ja opiskelen nyt yliopistossa alaa, jonka "keksin" nopeasti ennen yhteishakua ja mietin jo kesällä pitäisikö ottaa paikkaa vastaan vai ei...kuitenkin päädyin ottamaan paikan vastaan, koska ajattelin olevani suht. kiinnostunut tästä alasta ja vanhempani painostivat minua. Tämän syksyn aikana olen kuitenkin tajunnut ettei tämä ole yhtään minun alani ja joka päivä ahdistaa :( yritän ensikertalaiskiintiöstä huolimatta hakea uudelleen ensi keväänä mutta saas nähdä miten käy...
Tämäkin on yksi syy miksi kannatan pääsykokeita, sillä ne mittaavat hakijan motivaatiota. Itse pääsin sisään yhteispistekiintiössä ja jos minulla ei olisi ollut niin hyvät arvosanat ylppäreistä niin en olisi saanut opiskelupaikkaa (mikä siis minun tapauksessani olisi ollut hyvä, koska nyt olen väärässä paikassa).
Ainoa miinus, minkä keksin pelkällä pääsykokeella sisään ottamisesta on se, että se buustaisi entisestään kalliiden valmennuskurssien toimintaa ja sitä en kannata.
Kaikkien vaivoja valtavasti säästävämpi ratkaisu olisi se, että oppilaan ohjaus pantaisiin suomalaisissa kouluissa kuntoon. Nykyinen haahuilu on yhtä tyhjän kanssa. Koululaisilla on 12 vuotta aikaa etsiä itseään ja löytää, mitä haluaa tehdä, se kyllä riittää kun työ tehdään hyvin.
Voisiko joku vielä selventää, että milloin uudistus on tapahtumassa ja vaikuttaako tässä siis kirjoitusten arvosanat vaiko todistus (siis kaikkien aineiden arvosanat koko lukioajalta)? Milloin uudistus on tapahtumassa?
Tämä on upea uudistus, joka aiheuttaa sen, että koko lukio on pelkkää yo-kirjoituksiin valmistautumista. 2-3 kk preppauskurssien sijaan saadaan nyt 3 vuotta kestävät kurssit, koska kaikissa lukioissa ei ole kaikkia syventäviä kursseja. Nyt ne voi ostaa rahalla! Kesäkursseilla tähdätään syksyn yhden ainoan aineen kirjoittamiseen ja kirjoitukset hajautetaan 2 vuodelle (siis 3-vuotisesta lukiosta tulee 4-vuotinen), jotta tulokset maksimoidaan.
Pääsykokeet ovat olleet monelle keskinkertaisesti kirjoittaneelle ainoa tapa päästä yliopistoon. Jatkossa kaiketi jo kirjoitusten tulosten tullessa saa tietää, pääsikö yliopistoon vai pitääkö haudata haave opinnoista ikuisesti,
Samaan aikaan ammattikoulusta pääsee lääketieteelliseen, jos saa arvosanan 3 ammattiaineista eli ruokatalousopista ja ravintoaineista. Ei tarvita fysiikan tai kemian opintoja.
Minä en ymmärrä miksei lukion menestyksellä voisi päästä sisään haluamaansa opiskelupaikkaan. Tulisi ehkä vähän rotia nykyiseen sluibaamiseen peruskoulussa.
Minulla on muutamakin tuttu, jotka ovat vanhempiensa sponssaamana lukeneet täysipäiväisesti lääkiksen pääsykokeisiin useita vuosia ennen, kuin ovet ovat auenneet.
Olen ehkä hiukan kateellinen, en ole lääkäriksi koskaan halunnutkaan mutta minullekin olisi maistunut opiskelijaelämä, jossa ei tarvitse stressata opiskelujen rahoittamisen suhteen puhumattakaan niihin valmistautumisesta.
Minulle koulu on ollut helppoa ja arvosanat hyviä huolimatta "kasvemisen haasteista". Minusta olisi ollut vain ja ainoastaan reilua saada jokin palkinto siitä, että olen tasaisen erinomaisella laadulla vetänyt läpi sekä peruskoulun että lukion. Ja harrastanut sekä nähnyt kavereita siinä ohessa. Lukion jälkeen ei yksinkertaisesti ollut varaa heittäytyä edes lukulomalle.
Voisiko joku avata vähän tätä haku-uudistusta enemmän? Milloin tulee voimaan ja katoavatko pääsykokeet kokonaan?
Itse kirjoitin tosi huonot paperit lukiosta ja korotuskerratkin on käytetty. Opiskelen nykyään yliopistossa ihan menestyksekkäästi ja haluaisin vaihtaa pääsykokeen kautta alaa toisen tiedekunnan puolelle, koska eräs toinen ala on sivuaineopintojeni myötä alkanut kiinnostaa enemmän kuin varsinainen pääaineeni. Tämä tulee siis olemaan mahdottomuus uudistuksen myötä, koska mulla on surkeat paperit lukiosta useamman vuoden takaa??
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku vielä selventää, että milloin uudistus on tapahtumassa ja vaikuttaako tässä siis kirjoitusten arvosanat vaiko todistus (siis kaikkien aineiden arvosanat koko lukioajalta)? Milloin uudistus on tapahtumassa?
2018 ja pelkät valtakunnallisten yo-kokeiden tulokset, koska todistusten numerot ei ole vertailukelpoisia.
Mitä konkreettista nyt on siis päätetty? Sen tiedän, että kauppikset ottavat tänä vuonna suoraan todistuksella max 20% sisään, mutta muista aloista en tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joudut amikseen
Ei pääse enää amikseen, koska lukee jo ylioppilaaksi (lukio ja ammattikoulu ovat molemmat toisen asteen oppilaitoksia). Tietysti ylioppilaspohjalta voi mennä tekemään esimerkiksi artesaaniopintoja, koska niihin pääsee myös YO-pohjalta. Itse asiassa kun itse kävin suorittamassa artesaanitutkinnon, niin suurin osa opiskelijoista oli jo ylioppilaita. Verhoilupuolella ei tainnut olla yhtään peruskoulupohjalta tullutta.
Tietysti nyt saattaa olla jotain kiintiöitä, mutta onneksi silloin 10 vuotta sitten ei ollut, vaan sai opiskella mitä halusi ja suorittaa useammankin tutkinnon, vaikka ikää oli jo yli 20 vuotta. :p(Oma tarinani: olin lukion jälkeen muutaman vuoden töissä 90-luvulla, ja menin sitten opiskelemaan lisää. Yliopisto ei kiinnostanut silloin, vasta nyt on alkanut kiinnostaa kun olen jo 40-vuotias. Kävin kyllä vielä kolmekymppisenä suorittamassa AMK-tutkinnonkin, joten ehkä tässä kymmenen vuoden sisällä sitten haen ne maisterinpaperitkin jos saan vuoden tai pari vapaata töistä. Tulee vähän niinkuin täyskäsi: YO, amis, AMK ja ylilipasto. :D )
Amikseen voi hakea vaikka aikuispuolelle, ei sitä nuoria kukaan aikuinen kestä niin ei menetä mitään aikuispuolella.
Miksi tästä ei ole tietoa missään??? Poistuuko pääsykokeet kokonaan kaikilta aloilta? Mitä jos yo -arvosanani ovat vanhoja? Pitääkö niitä nyt alkaa korottelemaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää uudistukset on ihan älyttömiä niitä kohtaan, jotka vaihtavat alaa esim. terveyssyistä. Miulla yksi korkeakoulututkinto alla ja haluaisin opiskelemaan toisen yo:oon, mutta nykyiset kiintiöt on jo tarpeeksi iso este sisäänpääsylle - saatikka jos pääsykokeet poistetaan. Kortistoon siis. 💪
Ei yhteiskunnan pidä maksaa sitä että joku käy kaksi korkeakoulututkintoa. Eihän tuossa ole mitään järkeä.
Joku vastuu pitää yksilölläkin olla. Sitä paitsi viet samalla joltain toiselta mahdollisuuden päästä opiskelemaan.
Eihän yhteiskunta maksakaan. Opintotukikuukausia on käytettävissä vain tietty määrä ja kun ne on käytetty loppuun, ei opintotukea voi enää saada.
Lisäksi jos on päässyt rehellisin keinoin sisään, niin eikös jokainen sisäänpäässyt vie ihan yhtä lailla joltakin toiselta mahdollisuuden päästä opiskelemaan? Mutta jos ei ole heti päässyt sisään, voi yrittää seuraavalla kerralla uudelleen. Varsinkin suosituimmilla aloilla on lähes enemmän kuin normaalia, että useimmat eivät pääse ensimmäisellä kerralla sisään.
Jaa, eikö yhteiskunta sinusta maksakaan niitä kaikkia tutkintoja, joita voi maksutta suorittamaan?
Suomessa koulutetaan ihan liikaa ihmisiä.
Pahimpia on nämä kirja-ammattilaiset jotka ei työnantajat edes halua töihin. Ihmiset jotka on suoraan lukiosta mennyt vaikka ammattikorkeakouluun. Ei mitään käytännön kokemusta, ei mitään käsityökokemusta alasta vaan kaikki on opittu kirjoista.
Sitten ne tulee hakemaan töitä ja vaatii 5000 euroa palkkaa.
Suomen koulutusjärjestelmää pitää uudistaa ja kovaa.