Uusi hakutapa vie monelta mahdollisuuden ikinä päästä yliopistoon. Myös minulta.
Olen aikuisopiskelija iltalukiossa. Pääsen kirjoittamaan ensi vuoden syksyllä, ja luultavasti kirjoitukset venyvät kevääseen 2018. En tiedä, miten yo-arvosanojen arvosteluperustetta aiotaan muuttaa, mutta kovasti se hermostuttaa. En ole kamalan hyvä koulussa, ja ajattelin että ehkä pärjään pääsykokeessa siten että tulen valituksi.
Mitä minä sitten teen, jos en arvosanoilla pääse? Minulla ei masennustaustan takia ole mitään koulutusta. Elän loppuelämän eläkkeellä?
Kommentit (247)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne haluaa vain selvitä mahdollisimman halvalla ja helpolla. Eivät välitä siitä, että jotkut eivät menesty yo-kirjoituksissa, mutta pystyisivät tsemppaamaan pöösykokeisiin ja mieleiseensä alaan.
Kertoo motivaatiosta, jos jaksaa hakea monta vuotta.
Kertoo saamattomuudesta ja paineensietokyvyttömyydestä, jos ei pärjää yo-kirjoituksissa. Miksi pitäisi palkita ketään opiskelupaikalla siitä hyvästä,että jankkaa ja jankkaa pääsykokeisiin vuosikaudet? Ei työelämässäkään voi hoonata asioita loputtomiin, valmista pitää saada määräajassa tai muuten juna meni jo.
Just, tulet näkemään että keskimääräinen aloitusikä yliopistoihin nousee rajusti kun ensin lukio venyy 4-5 vuotiseksi että olet ensikertalainen ja valmistaudut huolella kirjoituksiin. Sen jälkeen alkaa vielä uusimisrumba, jolla nostetaan arvosanoja. Ehdotus onkin suorastaan mielipuolinen mutta kuvaa hyvin hallituksen linjaa, vuosikymmeniä sitten mentiin YO kirjoituksilla yliopistoon, mutta tänä päivänä se on paitsi järjetöntä myöskin epätasa-arvoista koska kulttuurillinen ja koulutuksellinen kirjo kansalaisilla kasvaa koko ajan.
Ylivoimaisesti järkevintä olisi poistaa YO kirjoitukset kokonaan ja opiskella oppimista varten, ei YO kirjoituksia varten. Samalla saataisiin työvuosia lisää. Uudistuksen jälkeen, millään asialla lukiossa mikä ei palvele kirjoituksia ei tule olemaan mitään arvoa.
Oletteko ihan aaseja kun ette tajua, että ihan itse teette tuon itsellenne hankalaksi? Keskinkertaiset ja hitaat elättävät haaveita, että kunhan 10 vuotta hinkkaan lukion penkkiä ja vielä pari välivuotta siihen päälle oi-kein päkerrän, niin pääsen sinne lääkärikouluun. Yrittäisitte ymmärtää, että 99 % sama porukka sinne menee joka tapauksessa, vaikka otettaisiin ylioppilastodistuksen suorituksilla heti. Nimittäin siinä ajassa kun te pukerratte niitten ämmienne ja ännienne eteen, ne parhaat ehtivät ihan yhtä lailla parantamaan omaa suorittamistaan. He todennäköisesti karkaavat vieläkin kauemmas lipettiin teiltä.
Älkää olko hulluja! Hakekaa muille aloille, muihin kouluihin, ulkomaille opiskelemaan. Tiedän paljon sellaisia, jotka opiskelevat Skotlannissa, Tartossa, Tallinnassa, Tukholmassa, Saksan eri kaupungeissa, jopa Hongkongissa.
Onneksi vuonna 2003 pääsin aikanaan sisään haluamaani ainetta opiskelemaan haluamaani yliopistoon pelkkien pääsykokeista saatavien pisteiden perusteella. Jos asiassa olisi huomioitu edes jotenkin surkeaa yo-todistusta, niin en olisi ikinä päässyt yliopistoon sisään.
Kiitos vaan hallitus taas kerran, tällä Suomi nousuun...
Hyvä vain, että ylioppilastutkinto ja yliopistokoulutus palautetaan sille kuuluvaan kunniaan.
Kauppakorkeeseen pääsee pääsykokeitten kautta 40 %
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä yo-kokeet voisi poistaa ja pitää pääsykokeet. Meillä Turun lääkiksessä aloitti tänä vuonna yksi nainen, joka ei ole käynyt lukiota ollenkaan - hän on koulutukseltaan kampaaja. Kuopion lääkiksessä taas opiskelee yksi entinen raksamies, hän kirjoittaa blogiakin (Raksalta lääkikseen on blogin nimi, jos jotakuta kiinnostaa). Aika epäreilua, että tällaiset tapaukset pakotettaisiin lukioon ennen kuin voivat päästä yliopistoon, kun tuntuu opinnot ilman lukiotakin sujuvan.
Avoimen yliopiston väylät ovat myös mun mielestä tosi hyviä, niitä kehittäisin ja lisäisin sisäänottoa niiden kautta. Siinähän tulee jo ennen sisäänpääsyä testattua, kiinnostaako ala ylipäätään - aika monet kun vaihtavat opiskelupaikkaa jossain vaiheessa, kun "ei se ollutkaan mun juttu". Sitä paitsi avoimen opiskelijoilla on jo hyvä opintopistepotti kasassa kun pääsevät sisään, ja ainakin Aalto-yliopiston kauppakorkeassa oli tutkittu, että he valmistuvat paljon nopeammin kuin pääsykokeiden kautta tulleet. Ja yliopistojen ja yhteiskunnan kannalta kolmas hyvä puoli on se, että avoimen opinnothan maksavat jonkin verran, joten resurssipulassa kamppailevat yliopistot saisivat vähän lisää rahoitustakin järjestämällä enemmän avoimen yliopiston kursseja.
ne on joutuneet lukemaan fykebi. oli se sitten iltakoulu noilta osin siis fykebi tai itse opiskelleet ja ilmiselvästi kumpi olisi menestynyt myös lukiossa.
Ja silti Suomi on tutkitusti onnellisimpia paikkoja elää. Uskon, että koulutuksen tasa-arvoisuus on suuri tekijä sen suhteen. Aasiassa tehdään paljon itsemurhia, kulttuuri on erittäin suorituskeskeinen ja burn-outit ovat yleisiä, kuten varmasti tiedät. En haluaisi sellaista koulu- ja työkulttuuria tänne.