Lue keskustelun säännöt.
Oletko ollut hautajaisissa, joissa ei noudatettu jotain vainajan toivetta?
04.11.2016 |
Millainen toive oli kyseessä, ja miksi sitä ei noudatettu?
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Pappani oli pesun kestävä kommunisti, joten luonnollisesti ei myöskään uskonut Jumalaan ja kuulunut kirkkoon. Jostain syystä hänelle kuitenkin järjestettiin kirkollinen siunaus. Pitämässään puheessa pappi sanoi kutakuinkin näin: "Mikäli *nimi* teki kuollessaan sovinnon Jumalan kanssa, pääsee hän taivasten valtakuntaan." Edellinen toteamus on varmastikin papin näkökulmasta ihan relevantti, mutta omaan korvaani se tuntui, vainajan vakaumuksen vastaisen tilaisuuden lisäksi,pahalta.
Voi olla, että tuo lohdutti kovastikin leskeä tai jotakuta muuta läheistä, ja ehkä vainajakin olisi sen siksi hyväksynyt. En itse ole uskova, mutta jos joku omaiseni kärsisi uskoessaan minun joutuvan helvettiin, niin kaikin mokomin: valehdelkaa hänelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vainaja halusi vieraiden tulevan hautajaisiin arkivaatteissa. Suurin osa ei tullut. Inhottavaa tuollainen
62 sen juopo isäsi vanhemmat piti varmaan juoppokavereita osasyyllisinä alkoholisti kuolemaan. Ja muutenkin häpesivät sitä, että suku olisi nähnyt, millainen rentturemmi sitä arkkua kantaa. Onhan se alkoholisoituminen ja sen mukanaan tuomat kaverit tragedia.
Varmaan toivoivat, että poikansa olis löytänyt tasokkaampia kavereita ja päässyt irti viinasta.
Toisaalta taas vainajan tahto. Mutta alkojolismi on sairaus ja se oli vinoutunut tahto
surun kannattaj kirjoitti:
En ymmärrä miksi hautajaiset pitäisi järjestää kuolevan toiveiden mukaan. Usein ihmiset menevät huonoon kuntoon ennen kuolemaansa ja toiveet on sen mukaisia. Aivan erityisen imbesilli on "pitäkää iloiset juhlat, naurakaa ja laulakaa, en halua että hautajaisissani itketään", eihän tuollaisesta voi vainaja päättää että mikä tunnelma hautajaisissa on ja muutenkaan en pidä suruvastaisuudesta mikä tuossa usein kuullussa toiveessa kuuluu.
Hautajaiskultuuri on muuttunut ja muuttuu lähitulevaisuudessa kirkoon kuuluvien määrän laskiessa. Nyt koulutetaan jo vapaaehtoisia arkunkantajia kun omaisia ei ole riittävästi jos laisinkaan.
surun kannattaj kirjoitti:
En ymmärrä miksi hautajaiset pitäisi järjestää kuolevan toiveiden mukaan. Usein ihmiset menevät huonoon kuntoon ennen kuolemaansa ja toiveet on sen mukaisia. Aivan erityisen imbesilli on "pitäkää iloiset juhlat, naurakaa ja laulakaa, en halua että hautajaisissani itketään", eihän tuollaisesta voi vainaja päättää että mikä tunnelma hautajaisissa on ja muutenkaan en pidä suruvastaisuudesta mikä tuossa usein kuullussa toiveessa kuuluu.
SIksi kun ne bileet maksaa se vainaja. Mikä tässä on se mitä sä et tajua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta vainaja pitää haudata ensisijaisesti ensimmäisen vaimonsa viereen, (jos siis olivat aviossa edelleen tämän ensimmäisen kuollessa.)
Toista vaimoa ei tietenkään sitten siihen samaan hautaan enää.
Näin siis minusta pitäisi mennä ensisijaisesti, mutta voihan olla esitetty toiveita tai on muita erityissyitä.
se ei laillisesti onnistu muuten. Sukuhautaan ei ole lain mukaan oikeutta haudata kuin ainoastaan sukulaiset. EI esim. avopareja, tms, tyttökavereita, eikä siis tuossa tapauksessa luullakseni molempia vaimoja. nämä on tarkaan säänneltyjä asioita.
Jännä juttu, mutta sukuhautaan saa haudata kenet tahansa sellaisen, jonka suku sinne haluaa haudattavan. Ei ole olemassa mitään säädöksiä siitä, kelpaako avovaimo tai kuolleena syntynyt lapsi. Riittää, että haudan "omistajat" päättävät, että tämä sinne haudataan.
luepa hautauslaki. Ei saa. pitää olla aviopuoliso tai muu sukua oleva, toki lapsihan on, joten siitähän ei ollut kyse. Vaan ketä tahansa ei saa haudata SUKUhautaan. Kyseessä on sitten joku avoparien oma hauta, mutta se ei ole sanan varsinaisessa merkityksessä minkään "sukuhauta".
en tiij sitten muiden uskontokuntien tapoja /säädöksiä ,mutta näin luterilaisessa kirkkomaassa.
Luepa hautauslaki. Siinä ei puhuta sukuhautaan haudattavista halaistua sanaa. Lähde: Finlex, voimassa oleva lainsäädäntö!
Kamala lukea näitä, toivottavasti omalla lähipiirillä pysyy järki päässä, mikäli satun kuolemaan. Olen luonnonuskovainen ja haluan tulla haudatuksi tuhkana mereen. Kaikki läheiseni tietävät, ettei minun Jumaliani Raamatusta löydy. Olisi todella loukkaava teko, mikäli minulle järjestettäisiin kristilliset hautajaiset kirkkomessuin. 😔
Eihän tuollainen toiminta osoita minkäänlaista kunnioitusta vainajaa kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
surun kannattaj kirjoitti:
En ymmärrä miksi hautajaiset pitäisi järjestää kuolevan toiveiden mukaan. Usein ihmiset menevät huonoon kuntoon ennen kuolemaansa ja toiveet on sen mukaisia. Aivan erityisen imbesilli on "pitäkää iloiset juhlat, naurakaa ja laulakaa, en halua että hautajaisissani itketään", eihän tuollaisesta voi vainaja päättää että mikä tunnelma hautajaisissa on ja muutenkaan en pidä suruvastaisuudesta mikä tuossa usein kuullussa toiveessa kuuluu.
meillä ainakin toimi juuri noin, että aseilla uhattiin saattoväkeä ettei kyyenlkään vieri. Tmä oli määräys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta vainaja pitää haudata ensisijaisesti ensimmäisen vaimonsa viereen, (jos siis olivat aviossa edelleen tämän ensimmäisen kuollessa.)
Toista vaimoa ei tietenkään sitten siihen samaan hautaan enää.
Näin siis minusta pitäisi mennä ensisijaisesti, mutta voihan olla esitetty toiveita tai on muita erityissyitä.
se ei laillisesti onnistu muuten. Sukuhautaan ei ole lain mukaan oikeutta haudata kuin ainoastaan sukulaiset. EI esim. avopareja, tms, tyttökavereita, eikä siis tuossa tapauksessa luullakseni molempia vaimoja. nämä on tarkaan säänneltyjä asioita.
Jännä juttu, mutta sukuhautaan saa haudata kenet tahansa sellaisen, jonka suku sinne haluaa haudattavan. Ei ole olemassa mitään säädöksiä siitä, kelpaako avovaimo tai kuolleena syntynyt lapsi. Riittää, että haudan "omistajat" päättävät, että tämä sinne haudataan.
luepa hautauslaki. Ei saa. pitää olla aviopuoliso tai muu sukua oleva, toki lapsihan on, joten siitähän ei ollut kyse. Vaan ketä tahansa ei saa haudata SUKUhautaan. Kyseessä on sitten joku avoparien oma hauta, mutta se ei ole sanan varsinaisessa merkityksessä minkään "sukuhauta".
en tiij sitten muiden uskontokuntien tapoja /säädöksiä ,mutta näin luterilaisessa kirkkomaassa.
Luepa hautauslaki. Siinä ei puhuta sukuhautaan haudattavista halaistua sanaa. Lähde: Finlex, voimassa oleva lainsäädäntö!
no ei ne finlexissä ole, vaan kun omainen kuolee, saat itsellesi Seurakunnalta sellaisen sännösvihkosen, jossa on pilkun tarkaan kaikki määräykset ja säännökset haudoista jne. muistomerkeistä, jne. Vanhaan sukuhautaan on paikat varattu kuoleville omaisille, et sinä itseesi saa puolisosi sukuhautaan jos yksikin vastustaa. Joku erityislupa saattaa irrota, jos kaikki hautaoikeuden haltijat allekirjoittavat suostumuksensa. Mutta en sen varaan laskisi. Meinasitko että 80 v Elli joka odottaa omaa hautausvuoroaan vanhempiensa viereen, luovuttaisi paikkansa sinulle? Samoin jos sukuhaudassa lukee sukunimi "Meikäläinen" niin ei sen alle voi haudata "Koivistoa". tässä joku säädöskokoelma :http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/B5506B7E88ECA121C22577E00046AAEB/$F…
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp3?open&cid=Content29663D
EIkö oma sukusi kelpaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vainaja oli toivonut että hänen tuhkansa siroteltaisiin Amerikkaan Hopi-intiaanien maille. Eipähän kukaan lähtenyt sitä tekemään. En tiedä osoittiko matkarahoja ko tarkoitukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ateistille järjestettiin kristillinen siunaus. Ko. henkilö ei edes kuulunut kirkkoon. Tämä oli joskus 80-luvulla. En tiedä, miksi näin tehtiin. Varmaan jonkun uskonnollisen läheisen aloitteesta tai siihen sikaan ehkä tietämättömyydestä tai vaihtoehtojen puutteen vuoksi.
Näitä järjestetään ihan nykyäänkin. Joskus leskelle tulee yllätyksenä, että pihi puoliso on salaa eronnut kirkosta. Tämä voi olla valtava sokki vanhalle ihmiselle, jolle kirkkoon kuuluminen on tärkeä asia ja myös sosiaalinen häpeä. Minusta on hienoa, että kirkko suostuu tulemaan vastaan näissä tapauksissa. Kyllä, tiedän tällaisen tapauksen.
En usko kirkon opetuksiin ja en kuulu kirkkoon. Olenkin ilmoittanut, että mikäli hautajaisissani edes vilahtaa papin kaavun helma, jään ikuisesti kummittelemaan sille, joka papin tilaisuuteen järjesti. Jos vainaja ei ole halunnut kirkollisia maahan panijaisia, niin silloin toivetta on ehdottomasti noudatettava. Mieheni tietää tämän ja jos lähden täältä ennen häntä, ei pappia taatusti nähdä tilaisuudessa. Tosin olen ilmoittanut toiveekseni myös tuhkauksen ja sen, että tuhkani sirotellaan mereen, joten ei mitään isoja peijaisia edes tarvita. Niille, jotka paikalle vaivautuvat, saa tarjota lasillisen tai pari kuohuvaa. Sitten voisi vaikka laulaa porukalla Juicen "Ei elämästä selviä hengissä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ateistille järjestettiin kristillinen siunaus. Ko. henkilö ei edes kuulunut kirkkoon. Tämä oli joskus 80-luvulla. En tiedä, miksi näin tehtiin. Varmaan jonkun uskonnollisen läheisen aloitteesta tai siihen sikaan ehkä tietämättömyydestä tai vaihtoehtojen puutteen vuoksi.
Näitä järjestetään ihan nykyäänkin. Joskus leskelle tulee yllätyksenä, että pihi puoliso on salaa eronnut kirkosta. Tämä voi olla valtava sokki vanhalle ihmiselle, jolle kirkkoon kuuluminen on tärkeä asia ja myös sosiaalinen häpeä. Minusta on hienoa, että kirkko suostuu tulemaan vastaan näissä tapauksissa. Kyllä, tiedän tällaisen tapauksen.
En usko kirkon opetuksiin ja en kuulu kirkkoon. Olenkin ilmoittanut, että mikäli hautajaisissani edes vilahtaa papin kaavun helma, jään ikuisesti kummittelemaan sille, joka papin tilaisuuteen järjesti. Jos vainaja ei ole halunnut kirkollisia maahan panijaisia, niin silloin toivetta on ehdottomasti noudatettava. Mieheni tietää tämän ja jos lähden täältä ennen häntä, ei pappia taatusti nähdä tilaisuudessa. Tosin olen ilmoittanut toiveekseni myös tuhkauksen ja sen, että tuhkani sirotellaan mereen, joten ei mitään isoja peijaisia edes tarvita. Niille, jotka paikalle vaivautuvat, saa tarjota lasillisen tai pari kuohuvaa. Sitten voisi vaikka laulaa porukalla Juicen "Ei elämästä selviä hengissä".
Mun mielestä on hieman hassua, että yleensäkään ihmisillä on jotain hautajaistoiveita. Eihän se enää ole varsinaisesti vainajan juhla. Itse olen sanonut, että tekee niin kuin parhaaksi näkee ja jos halvalla pääsee niin hyvä. Tosin kyllä omaisuudella suuremmatkin pirskeet saa pidettyä, mutta tuskin kukaan sellaisia jaksaa pitää. Mereen sirottelu olisi ehkä kiva, mutta taitaa olla aika saastuttavaa. Miettikää nyt jos kaikki heiteltäisiin tuonne Itämereen, äkkiäkös siellä levät kukostaisi.
Vierailija kirjoitti:
Mikäköhän tässä on että hautajaisissa ei voi toimia edesmenneen toiveen mukaan vaan jonkun läheisen on pakko saada oma näkemyksensä väkisin läpi? Erään sukulaisen kuollessa oli kaikille tiedossa, että tämä sukulainen halusi polttohautauksen. Tyttöystävä oli ainoa joka ei halunnut polttohautausta, ja onneksi olikin vain pelkkä tyttöystävä niin vainaja sai toiveensa.
Sama. Isä kertoi minulle itse haluavansa polttohautauksen. Avovaimo ei halunnut mentiin hänen halujensa mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jälkeen jääneiden kannalta mereen airotua saattaa oll aikävää, jos haluaisi paikan, missä konkreettisesto surra.
Ystäväni tiesi jo pitkään kuolevansa ja oli aikaa suunnitella. Hän esitti hyvin maltilliset ja perinteiset hautajaistoiveet, ja jätti myös perinnön joka olisi kattanut useaan kertaan hautajaisten järjestelyt.
Perinnön saaja halusi toteuttaa kaikki mahdollisimman edullisesti. Näin esimerkiksi vainajan toivoma nimilaatta uurnalehdossa jäi kokonaan tilaamatta. Suku tästä huomautteli ja riiteli aikansa, mutta ahneus voitti.
Tilasimme ystävien toimesta nimilaatan kun vuosi oli kuolemasta kulunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta vainaja pitää haudata ensisijaisesti ensimmäisen vaimonsa viereen, (jos siis olivat aviossa edelleen tämän ensimmäisen kuollessa.)
Toista vaimoa ei tietenkään sitten siihen samaan hautaan enää.
Näin siis minusta pitäisi mennä ensisijaisesti, mutta voihan olla esitetty toiveita tai on muita erityissyitä.
se ei laillisesti onnistu muuten. Sukuhautaan ei ole lain mukaan oikeutta haudata kuin ainoastaan sukulaiset. EI esim. avopareja, tms, tyttökavereita, eikä siis tuossa tapauksessa luullakseni molempia vaimoja. nämä on tarkaan säänneltyjä asioita.
Jännä juttu, mutta sukuhautaan saa haudata kenet tahansa sellaisen, jonka suku sinne haluaa haudattavan. Ei ole olemassa mitään säädöksiä siitä, kelpaako avovaimo tai kuolleena syntynyt lapsi. Riittää, että haudan "omistajat" päättävät, että tämä sinne haudataan.
luepa hautauslaki. Ei saa. pitää olla aviopuoliso tai muu sukua oleva, toki lapsihan on, joten siitähän ei ollut kyse. Vaan ketä tahansa ei saa haudata SUKUhautaan. Kyseessä on sitten joku avoparien oma hauta, mutta se ei ole sanan varsinaisessa merkityksessä minkään "sukuhauta".
en tiij sitten muiden uskontokuntien tapoja /säädöksiä ,mutta näin luterilaisessa kirkkomaassa.
Luepa hautauslaki. Siinä ei puhuta sukuhautaan haudattavista halaistua sanaa. Lähde: Finlex, voimassa oleva lainsäädäntö!
no ei ne finlexissä ole, vaan kun omainen kuolee, saat itsellesi Seurakunnalta sellaisen sännösvihkosen, jossa on pilkun tarkaan kaikki määräykset ja säännökset haudoista jne. muistomerkeistä, jne. Vanhaan sukuhautaan on paikat varattu kuoleville omaisille, et sinä itseesi saa puolisosi sukuhautaan jos yksikin vastustaa. Joku erityislupa saattaa irrota, jos kaikki hautaoikeuden haltijat allekirjoittavat suostumuksensa. Mutta en sen varaan laskisi. Meinasitko että 80 v Elli joka odottaa omaa hautausvuoroaan vanhempiensa viereen, luovuttaisi paikkansa sinulle? Samoin jos sukuhaudassa lukee sukunimi "Meikäläinen" niin ei sen alle voi haudata "Koivistoa". tässä joku säädöskokoelma :http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/B5506B7E88ECA121C22577E00046AAEB/$F…
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp3?open&cid=Content29663D
EIkö oma sukusi kelpaa?
MOT. Laki ei määrää.
Kamalaa tuollainen, että ei laiteta esim nimilaattaa, vaikka perinnönjättäjä sitä edellyttää. Pitäisi olla joku valvontaviranomainen sille, että perinnön saa vasta kun kaikki velvoitteet on tehty.
Vierailija kirjoitti:
Olen. Vainaja toivoi että haudattaisiin isänsä viereen, kaupunkiin jossa kukaan sukulainen ei koskaan käy tai asu edes lähellä. Haudattiin ex-miehensä viereen (olivat pysyneet ystävinä) kaupunkiin jossa tai jonka lähellä suurin osa lähisuvusta asuu (2 lastenlasten asuu toisessa kaupungissa, josta pääsee tänne junalla alle kolmessa tunnissa.
Vai niin. Veikkaan, etteivät nuo laiskat sukulaiset kuitenkaan edes käy siellä haudalla ja parin vuoden päästä lakkaamasta maksamasta koko hautapaikkaakin.
En tiedä kenen toiveita ovat nykyisin muodissa olevat pienet hautajaiset. Outoa kun on kuollut seurallisia ja mukavia sukulaisia, joihin on ollut hyvät välit eikä ole tullut kutsua hautajaisiin.
En ymmärrä miksi hautajaiset pitäisi järjestää kuolevan toiveiden mukaan. Usein ihmiset menevät huonoon kuntoon ennen kuolemaansa ja toiveet on sen mukaisia. Aivan erityisen imbesilli on "pitäkää iloiset juhlat, naurakaa ja laulakaa, en halua että hautajaisissani itketään", eihän tuollaisesta voi vainaja päättää että mikä tunnelma hautajaisissa on ja muutenkaan en pidä suruvastaisuudesta mikä tuossa usein kuullussa toiveessa kuuluu.