Lue keskustelun säännöt.
Oletko ollut hautajaisissa, joissa ei noudatettu jotain vainajan toivetta?
04.11.2016 |
Millainen toive oli kyseessä, ja miksi sitä ei noudatettu?
Kommentit (150)
Olen ollut kaksissa hautajaisissa, joita ei olisi pidetty, jos vainaja olisi saanut päättää. Toiset jopa järjestin itse. Kolmannet varmaan tulevat, kun isäni kuolee. Erittäin itsekäs ajatus, etteivät läheiset saisi kokoontua muistelemaan vainajaa. Kyllä ihan lähimmät pystyvät ymmärtämään poismenon ja suremaan ilman hautajaisiakin, mutta vähänkin vieraammille, jotka eivät ole päivittäin tekemisissä, hautajaiset ovat se paikka jossa menetys konkretisoituu, sitä pystytään suremaan yhdessä ja itkemään vapauttava itku. Hautajaiset ovat minusta hirmu tärkeät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirkosta eronnut ystäväni kuoli syöpään, ja hän nimen omaan toivoi, että häntä ei haudata kirkollisilla menoilla. Hänen vanhempansa kuitenkin järjestivät oikein perinteiset kirkkohautajaiset, ja muistotilaisuudessa hänen äitinsä valehteli puheessaan että tämä ystäväni oli viimeisinä viikkoinaan puhunut paljon siitä kuinka haluaa tulla siunatuksi kirkossa, ja kuinka hän on ottanut Jeesuksen sydämeensä yms. Tiedän tämän olleen paskapuhetta, sillä ystäväni oli vannoutunut ateisti, ja hän sanoi pelkäävänsä juuri sitä, että hänen vanhempansa eivät kunnioita hänen vakaumustaan.
Mummoni oli ennen kuolemaansa (n. 10 v sitten) toivonut ettei puhuttaisi uskonnosta hänen hautajaisissaan. Samaa halusivat KAIKKI sukulaiset, koska kaikki ateisteja. Hautajaistilaisuus pidettiin Lahdessa kappelissa eikä kirkossa, ja pappi lupasi että voi puhua ihan yleisesti lohduttavia sanoja, ei tarvitse uskontoa tuputtaa. Mutta mitä saimme? Tuli jumalaa ja tuli jeesusta niin maan perkeleesti ja tuli taivaallisia lepoja ja rukouksia. Kukaan ei halunnut loukata meitä lähimpiä omaisia heittämällä pappia kesken kaiken ulos, ja useimmat olivat liian surun murtamia ja tyrmistyneitä reagoidakseen.
Että kiitos vaan Lahden seurakunnalle ja sille törkeälle papille jonka piti päästä tuputtamaan Jeesusta ja Jumalaansa. Teki surullisesta tilaisuudesta vielä epämiellyttävämmän. Törkeä mies. Vaikka vieläkin muistelen mummoa lämmöllä ja kaipuulla, Lahden seurakuntaa kohtaan en tunne muuta kuin vihaa, raivoa ja halveksuntaa.
Ja siis hautaustoimisto hoiti melkein kaiken, kuulemma oli helpointa ja halvinta suorittaa jäähyväisseremonia kappelissa koska krematoria oli siinä ihan vieressä. Olisi kai sitten pitänyt ilmoittaa ettei saa laittaa sinne pappia lainkaan, mutta aikanaan kuvittelin että papeilla on edes sen verran moraalia ja etiikkaa että kuuntelevat surevien omaisten toiveita. Ei näköjään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä kenen toiveita ovat nykyisin muodissa olevat pienet hautajaiset. Outoa kun on kuollut seurallisia ja mukavia sukulaisia, joihin on ollut hyvät välit eikä ole tullut kutsua hautajaisiin.
Perinnönsaajien toiveita :)
Ihmettelen näitä kutsumatta jääneitä mielensäpahoittajia. Itselleni on ollut surua riittävästi viimeisten parin vuoden aikana. Viimeksi hautasimme isän vain lähimpien läsnäollessa. Toistuvat surut on vieneet voimat niin täysin, että emme olisi jaksaneet puolituttuja sukulaisia kohdata ja olla sosiaalisia. Isä ei myöskään ollut isojen juhlien mies.
Perintö ei liity tähän mitenkään, jaettavaa ei jää. Kertoo jotain kirjoittajasta, jolle tulee kyseinen motiivi mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä, kuinka iso asia niin monelle on/on ollut se, että haudataanko vai ei, onko pappia vai ei. Itse olen uskovainen, mutta ei tulisi mieleenkään ruveta kinastelemaan tällaisessa tilanteessa jostain näin turhasta.
Eli sinua ei haittaisi vaikka pappia ei olisi hautajaisissasi?
No ei, ihme kysymys. Miksi ihmeessä haittaisi?
Kesällä ei kannata kuolla. Oli kiven takana saada pappi hautajaisiin, kun oli häitä ja rippileirejä niin paljon. Löytyihän se lopulta, yksi ainoa vaihtoehto oli, kesätyöntekijä, joka oli kuitenkin jo riittävän pitkällä opinnoissaan. Hänkin lähti sitten kesken toisiin hautajaisiin.
itse en halua isoja hautajaisia, koska olen aina kokenut hautajaiset ahdistaviksi. Joten siksi en halua itsellenikään myös isoja hautajaisia.
En ymmärrä, mikä isoissa hautajaisissa on se, että ihmiset saisivat siellä surra. Minusta seppeleiden laskut pitkine jonoineen ja itkuntyrskeineen ovat aina olleet ahdistavia. Lihakeitto ja syömingit ja puheet ja taas itkuntyrskeet, kuinka vainaja oli ihana ihminen, vaikka osa vieraista ei olisi nähnyt häntä kymmeneen vuoteen.
Joten minulle ei kiitos isoja hautajaisia. Koko hautajaisjuttu on minusta tosi karmea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisihan se hauskaa jos voisi ihan mitä vaan toivoa. Esim. minut voisi haudata viikinkityyliin, vanha vene vaan tuleen ja valumaan pitkin Kemijokea. Sitten kuitenkin päätyisin padolle ja sukeltajaparat manaisivat siivotessaan venettä sieltä sulkuporteista :D
Joskus noin 25 vuotta sitten silloisen mieheni isoeno kuoli naimattomana ja lapsettomana. Hän oli järjestänyt omat hautajaisensa etukäteen ja varannut kotikuntansa (terveisiä Lieksaan) hautausliikkeeltä juhlatilan, suunnitellut tarjottavat ja maksanut kaiken etukäteen. Oli erityisesti toivonut lohikeittoa.
Kun pieni saattoväki sitten saapui juhlatiloihin ja istuutui alas, joku huomasi, että jotain on nyt pahasti pielessä. Missään ei näkynyt tarjottavia, eikä juhlatilaa oltu koristeltu mitenkään. Hautausliikkeen edustaja törmäsi siihen paikalle ja kävi ilmi, että he olivat unohtaneet kokonaan vainajan laatiman suunnitelman. Rahat olivat kyllä kelvanneet. Noin tunnin odottelun jälkeen hautajaisvieraat (monet pitkältä matkalta) saivat lämmitettyä eineslasagnea eteensä.
Isoeno todennäköisesti juuri silloin kääntyi haudassaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
äitini haluaa polttohautauksen, en tiedä isäni mielipidettä asiasta. jos äiti sattuisi kuolemaan ennen isää ja kuvitellaan, että isä vastustaisi tuhkausta kumman sana painaisi enemmän?
Sukulainen tuhkattiin. Hän olisi halunnut että tuhkat sirotellaan erääseen puutarhaan. Tiesittekö että Suomessa laki kieltää tuhkien sirottelun muualle kuin hautuumaalle? Ts. ei niitä sinnekään saa sirotella, vaan uurna on haudattava. Eli ei toteutunut toive. Muistan ajatelleeni, että jos olisin ollut läheisempi ja olisim saanut olla yksin tuhkien kanssa esim kappelissa ennen hautajaisia, olisin ottanut nuo tuhkat pussiin ja taskuun ja toisesta taskusta multaa tuonne tilalle. Sitten tilaisuuden jälkeen läheisimmät olisivat voineet toteuttaa kansalaistottelemattomuutta ja siroitella tuhkat puutarhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on hieman hassua, että yleensäkään ihmisillä on jotain hautajaistoiveita. Eihän se enää ole varsinaisesti vainajan juhla. Itse olen sanonut, että tekee niin kuin parhaaksi näkee ja jos halvalla pääsee niin hyvä. Tosin kyllä omaisuudella suuremmatkin pirskeet saa pidettyä, mutta tuskin kukaan sellaisia jaksaa pitää. Mereen sirottelu olisi ehkä kiva, mutta taitaa olla aika saastuttavaa. Miettikää nyt jos kaikki heiteltäisiin tuonne Itämereen, äkkiäkös siellä levät kukostaisi.
Mulla vähän sama ajatus. Olen sanonutkin lapsille, että kun minä kuolen saavat järjestää tai olla järjestämättä sellaiset hautajaiset kuin itse haluavat. Hautajaiset ovat heitä varten, ei minua. Ei kuollut enää välitä millaiset hautajaiset järjestetään. Ainoa mitä toivon on, että mut polttohaudataan. Tuhkat saa sitten heittää minne haluavat. Vaikka suvun hautaan jos niin toivovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta vainaja pitää haudata ensisijaisesti ensimmäisen vaimonsa viereen, (jos siis olivat aviossa edelleen tämän ensimmäisen kuollessa.)
Toista vaimoa ei tietenkään sitten siihen samaan hautaan enää.
Näin siis minusta pitäisi mennä ensisijaisesti, mutta voihan olla esitetty toiveita tai on muita erityissyitä.
se ei laillisesti onnistu muuten. Sukuhautaan ei ole lain mukaan oikeutta haudata kuin ainoastaan sukulaiset. EI esim. avopareja, tms, tyttökavereita, eikä siis tuossa tapauksessa luullakseni molempia vaimoja. nämä on tarkaan säänneltyjä asioita.
Jännä juttu, mutta sukuhautaan saa haudata kenet tahansa sellaisen, jonka suku sinne haluaa haudattavan. Ei ole olemassa mitään säädöksiä siitä, kelpaako avovaimo tai kuolleena syntynyt lapsi. Riittää, että haudan "omistajat" päättävät, että tämä sinne haudataan.
luepa hautauslaki. Ei saa. pitää olla aviopuoliso tai muu sukua oleva, toki lapsihan on, joten siitähän ei ollut kyse. Vaan ketä tahansa ei saa haudata SUKUhautaan. Kyseessä on sitten joku avoparien oma hauta, mutta se ei ole sanan varsinaisessa merkityksessä minkään "sukuhauta".
en tiij sitten muiden uskontokuntien tapoja /säädöksiä ,mutta näin luterilaisessa kirkkomaassa.
Luepa hautauslaki. Siinä ei puhuta sukuhautaan haudattavista halaistua sanaa. Lähde: Finlex, voimassa oleva lainsäädäntö!
no ei ne finlexissä ole, vaan kun omainen kuolee, saat itsellesi Seurakunnalta sellaisen sännösvihkosen, jossa on pilkun tarkaan kaikki määräykset ja säännökset haudoista jne. muistomerkeistä, jne. Vanhaan sukuhautaan on paikat varattu kuoleville omaisille, et sinä itseesi saa puolisosi sukuhautaan jos yksikin vastustaa. Joku erityislupa saattaa irrota, jos kaikki hautaoikeuden haltijat allekirjoittavat suostumuksensa. Mutta en sen varaan laskisi. Meinasitko että 80 v Elli joka odottaa omaa hautausvuoroaan vanhempiensa viereen, luovuttaisi paikkansa sinulle? Samoin jos sukuhaudassa lukee sukunimi "Meikäläinen" niin ei sen alle voi haudata "Koivistoa". tässä joku säädöskokoelma :http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/B5506B7E88ECA121C22577E00046AAEB/$F…
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp3?open&cid=Content29663D
EIkö oma sukusi kelpaa?
Meinaatko että kaikilla on sama sukunimi kuin edellisellä sukupolvella :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sukulainen tuhkattiin. Hän olisi halunnut että tuhkat sirotellaan erääseen puutarhaan. Tiesittekö että Suomessa laki kieltää tuhkien sirottelun muualle kuin hautuumaalle? Ts. ei niitä sinnekään saa sirotella, vaan uurna on haudattava. Eli ei toteutunut toive. Muistan ajatelleeni, että jos olisin ollut läheisempi ja olisim saanut olla yksin tuhkien kanssa esim kappelissa ennen hautajaisia, olisin ottanut nuo tuhkat pussiin ja taskuun ja toisesta taskusta multaa tuonne tilalle. Sitten tilaisuuden jälkeen läheisimmät olisivat voineet toteuttaa kansalaistottelemattomuutta ja siroitella tuhkat puutarhaan.
Tuhkat saa kyllä sirotella, kunhan on maanomistajan lupa.
"Vainajan tuhka on vuoden kuluessa tuhkaamisesta haudattava tai muulla tavoin sijoitettava pysyvästi yhteen paikkaan.
Ennen tuhkan luovuttamista on tuhkauurnansaajan ilmoitettava kirjallisesti krematorion ylläpitäjälle, minne tuhka tullaan sijoittamaan. Jolleivät hautaamisjärjestelyistä vastaavat henkilöt vuoden kuluttua tuhkaamisesta (krematorion kehotuksesta huolimatta) huolehdi tuhkasta, sijoitetaan tuhka vainajan kuolinpesän kustannuksella sille hautausmaalle, johon vainajalle on oikeus tulla haudatuksi.
Tuhkan sijoittamiseen (hautaamiseen tai sirotteluun maa- tai vesialueelle) on oltava aina alueen omistajan tai haltijan suostumus. Suostumus on hyvä hankkia kirjallisena epäselvyyksien välttämiseksi.
Vainajan tuhkan hautaamiseen ei tarvita aluehallintoviraston (AVI) lupaa, jos yksityistä hautapaikkaa ei muodosteta. Yksityinen hautapaikka ei muodostu, jos vainajan tuhka sijoitetaan maahan siten, ettei paikalle tule hautamuistomerkkiä tai muuta näkyvää merkkiä haudasta.
Jos vainajan tuhka halutaan sijoittaa maa-alueelle sekä asettaa paikalle muistomerkki tai muita näkyviä merkkejä, tulee aluehallintovirastolta hakea lupa yksityisen haudan perustamisesta."
Hyvä. Minut voi sitten ripotella samalle pihalle kuin edesmenneet kissani.
Meidän vaarin hautajaisissa ei noudatettu vainajan toivetta. Kyse oli musiikkitoivomuksesta. Pappi ei suostunut soittamaan sitä kappaletta. Sanomattakin on selvää, että hautajaiset oli pilalle ja meidän perhe erosi samana päivänä netin kautta kirkosta.
141 olikohan se kristilliseen tilaisuuteen sopimaton kappale
Vierailija kirjoitti:
Meidän vaarin hautajaisissa ei noudatettu vainajan toivetta. Kyse oli musiikkitoivomuksesta. Pappi ei suostunut soittamaan sitä kappaletta. Sanomattakin on selvää, että hautajaiset oli pilalle ja meidän perhe erosi samana päivänä netin kautta kirkosta.
Orjatar?
Vierailija kirjoitti:
Meidän vaarin hautajaisissa ei noudatettu vainajan toivetta. Kyse oli musiikkitoivomuksesta. Pappi ei suostunut soittamaan sitä kappaletta. Sanomattakin on selvää, että hautajaiset oli pilalle ja meidän perhe erosi samana päivänä netin kautta kirkosta.
Pappi soittaa? Jos ei osannut?
No ei, ihme kysymys. Miksi ihmeessä haittaisi?