Miksi Samu Haber sekaantuu Saaran asioihin?

Vierailija kirjoitti:

Saara on täysin oikeassa. Suomen musiikkiteollisuus on nolo, osaamattomien, mistään tietämättömien ja mitääntekemättömien turhaketuottaja-manageri-agenttien kansoittama. On aivan oikea teko lähteä etsimään ulkomaista agenttia ulkomailta. Suomesta ei pätevää löydy, täällä ei ole ketään, joka saisi artistin vietyä ulkomaille, yhtään näyttöä ei ole, ja siksi voi aivan yhtä hyvin palkata kotimaasta oman tyttöystävänsä asoita hoitamaan - kaikki muutkin kotimaiset managerit ovat ihan samalla viivalla ja tasolla. Tai no, yksi oikeastikin pätevä, Seppo Vesterinen, mutta hän on eläkkeellä, eikä toimi Saaran lajissa, vaan osaaminen on rokkibändeissä. Ja Samu Haber manageroi itse itseään niin että hänestä ei mallia kannata ottaa, eikä ole neuvojaksikaan, koska Samulla ei ole kokemusta ulkopuolisista managereista.

Uudelleen: Samu Haberilla on manageri. Itseasiassa kaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

– Tuntui inhottavalta. Miten sellainen ihminen, joka ei tiedä minun urastani, voi mennä kommentoimaan? Outo veto Samulta, Aalto ihmettelee Me Naisien haastattelussa.

Aallon mukaan hän on tehnyt koko ajan määrätietoisesti töitä uransa eteen.

– Olen raatanut kuusi vuotta ja tehnyt kaiken itse: kerännyt rahat musiikkivideoihin, perustanut nettikauppoja, mennyt Kiinaan... Se on kaikkea muuta kuin pysymistä mukavuusalueella.

Haber kummasteli myös Aallon taustatiimiä, johon kuuluvat tämän ex-puoliso Teemu Roivainen ja nykyinen kihlattu Meri Sopanen.

– Ikävä kyllä tämä kertoo mukavuusaluehaluisuudesta kaikkeen: management-tiimissä on entinen ja nykyinen puoliso. Kuka siellä haastaa ja sparraa, Haber ihmetteli.

Aallon mukaan on ainoastaan hyvä asia, että hänelle tärkeät ihmiset auttavat häntä uran kansainvälistämisessä.

– He eivät ole millään tavalla esteenä, kun saan ulkomailta yhteistyökumppaneita, Aalto näpäyttää.

Niin, Samu Haber olisi sen sijaan esteenä, kun Saara haalii yhteistyökumppaneita. Samu esiintyy haastattelussa maailman ainoana ihmisenä, joka tietää mistään mitään...

Miten Samu Haber estää Saaraa tekemästä mitään? Antamalla haastattelun, jossa toivoo, että Saara nimenomaan haalii yhteistyökumppaneita? Myllääkö sulla tunteet kovin, kun luetun ymmärtäminen ei oikein suju? Ihmeen negatiivinen asenne, vähän vainoharhainenkin.

Mikä sun lukutaidossasi mättää. Haber ei puhunut pelkästään tuosta, vaan kyökkipsykologisoi vastin mitään tietoa jostain muka mukavuudenhalusta. Naurettavaa löpötystä.

No onhan se mukavuudenhalua. Ihan selvästi. Vai onko sun mielestä Saaralla nyt tiimissään parhaat ammattilaiset, mitä tarjolla on? Siksi Haber sanoi, että toivoo, että Saaralla on suunnitelma. Siinä ei ole mitään erikoista, jollei sellaista erikseen yritä rivien välistä lukea. Ja vaikka Saara on huikeasti menestynyt, antaa aiheesta kiukuttelu erikoisen kuvan. Jättäisi omaan arvoonsa, jos ei kiinnosta.

Onkohan sinulla mitään käsitystä mitä nuo parhaat ammattilaiset maksavat? Kuka ikinä hänen manageriointaan on hoitanut, niin kovin huonosti se ei ole mennyt. Onhan hän tällä hetkellä Suomen tunnetuin naislaulaja. Kenet hänen olisi pitänyt palkata Suomessa? Yhdelläkään näistä kun kovin kummoisia näyttöjä ole. Ei yhtään enempää kun mitä tuolla kolmikolla jo nyt on.

Ymmärrän hyvin kuinka nämä neuvojat voidaan kokea ärsyttäviksi. Mutta kuka tietää ehkä parin vuoden päästä Saara voikin neuvoa Haberia, miten sitä uraa oikein rakennetaan. Hänen, kun nyt näyttää niillä hänen omilla opeillaan junnaavan vähän paikallaan.

Mielekiintoista kuinka eri tavalla tuo mukavuudenhalu nähdään. Itse ajattelisin, että tuo Saaran tee se itse tyyli, muutaman läheisen kanssa on kaikkea muuta kuin helppoa ja mukavuudenhaluista. Mikä sen helpompaa kuin tehdä sopimus levy-yhriön kanssa. Sieltä sitten soitetaan milloin tulla paikalle, mihin mennä laulamaan ja mitä lauluja laulaa. He miettivät sitten rahojen laittamisen tilille. Ainoa epämukava juttu on kun sinua käskytetään tai kuten Haber sanoisi sparrataan. Se tietysti siinä itse tekemisessä on se mukava puoli, ettei tarvitse aina riidellä managerien ja tuottajien kanssa. Toisinaan kun tuppaavat menemään jopa raastuvan puolelle. Mutta se nyt olisikin kauheaa, ettei tarvitsisi riidellä (olla sparrauksen kohde). Elämä voisi olla jopa mukavaa.

Ei ihme, että joku on sitten "mukavuudenhaluinen".
Väittää, että Saaran työ on ollut pelkkä auringonpaistetta ja mukavuusalueella olemista on kyllä naurettavaa. Sama kuin sanoisi Haberille, kuinka mukavuudenhakuinen hän oli kun yritti Saksan markkinoille. Osasi jo etukäteen kielen ja muutenkin Saksa on lähellä. Eipä tarvitse matkustaa pitkälle lentokoneella. Ihan vaan mukavuus syistä tyytyi Saksaan.

No kuka näin on väittänyt ja missä? Kasvu tapahtuu epämukavuusalueella. Saara kai itse ei ole vielä saavutuksiinsa tyytyväinen, jolloin olisi viisasta mennä myös sinne epämukavuusalueelle. Se on tietysti valitettava tosiasia, että ongelma saattaa olla siinä, että suuret markkinat ja Saaran omin tyyli eivät välttämättä kohtaa. Jos näin käy tämän kisan jälkeen, toivon, että hän pohtii tarkkaan mitä haluaa. Nyt on jo syytä oppia joustamaan omista ehdoista, jos isoja areenoita toivoo saavansa.

Saarahan on hehkutellut sitä, miten ihanaa on, kun hänet vihdoin hyväksytään. Mutta totuushan on, että tällä hetkellä hänen cover-esityksistään on pidetty. Omalle materiaalille saattaa löytyä vastaavanlaista vastinetta, mutta kovin todennäköistähän se ei ole. Suomalaisittainkin olemme saaneet ihailla upeita laulajia erilaisissa kykykisoissa, mutta menestys on jäänyt vaatimattomaksi kaikista lahjoista huolimatta. 

Mukavuudenhalussa ei ole mitään pahaa. Ja jos on tyytyväinen elämäänsä, voi hyvin elää vaikka koko loppuelämänsä mukavuusalueellaan. Näin Haberkin saattaa hyvinkin tehdä, en häntä tunne, niin en osaa sanoa. Mutta mukavuusalue ja kehittyminen uralla eivät yleensä mahdu samaan ajanjaksoon. Ikävää, että sen ääneen sanominen on sinusta joku verinen loukkaus. Ehkä voisit miettiä miksi, eihän sillä loukata sinua, Saaraa tai ketään muutakaan. Jos Saara jostain syystä on poikkeus ja saavuttaa huippumenestyksen poikkiksen ja tyttiksen manageroimana ja aina vain omia aatoksiaan toteuttaen, niin sehän on hienoa. Mutta kauhean todennäköistä se ole ja siksi hyvää tarkoittavista neuvoista hermostuminen on paitsi turhaa, myös vähän tyhmää.

Mihin perustat väitteen , että kasvu tapahtuu epämukavuusalueella? Luonnossakin mitä suotuisammat olosuhteet ja sen paremmat kasvut. Lapset huonoissa ja epämukavissa olosuhteissa kasvavat huonommin. Joten mihin perustat väitteesi? Celine Dion oli naimisissa managerimiehensä kanssa ja tulosta syntyi.Beyonceen isä toimi hänen managerinaan. Minä en ole loukkaantunut, koen vaan kuinka kapea-alaista ajattelua toiset harrastavat. Ihan niinkuin olisi vain yksi ja oikea tapa. Kuten tämä sinun väittämäsi, että kasvu voi tapahtua ainoastaan epämukavuusalueella. Kasvua voi todellisuudessa tapahtua monin eri tavoin, monissa eri paikoissa. Toiset kehittyvät kehuilla ja toiset haukuilla. Toiset taas haluavat itse ratkaista omat ongelmansa. Enpä usko, että Einsteinilla oli veemäinen pomo hengittämässä niskaan. Taidemaalareista nyt puhumattakaan. Nämä jutut ei tietenkään sovellu laulajiin. Heillä pitää ollla sparraava ( persuksiin potkiva ja kritisoiva) manageri. Muuten käy huonosti.

Tavallaanhan toin esiin ihan saman vertauksen, jonka sinäkin teit. Kirjoitin, että jos Saara on poikkeus, jonka ei tarvitse ammatillista osaamistaan kehittää poikkeamalla omasta kaavastaan tai vaihtamalla henkilöstöä, niin se on hienoa. Mutta se on epätodennäköistä. Itsekin kaivoit esille aika poikkeuslaatuisia yksilöitä, Dionin, Einsteinin ja Beyoncen, jonka isähän tosin ei missään tapauksessa tukenut mukavuusalueella hengailua. Epämukavuusalueellahan ei tarkoiteta mitään erityistä kärsimystä. Vaan tilaa, jossa joutuu haastamaan itseään. Se ei tarkoita haukkujen vastaanottamista vaan nimenomaan sitä, että joutuu perustelemaan omia valintojaan ja näkemyksiään ja hieman jopa opettelemaan uutta. Aika vaikea kuvitella, etteivätkö kaikki menestyvät taiteilijat näin tekisi.

Mielenkiintoista, että toit esiin myös lapset. Nimenomaan lasten toivottu kehityshän perustuu siihen, että he eivät jää mukavuusalueelleen köllöttelemään vaan saavat saavutettavissa olevia haasteita lähikehityksenvyöhykkeellään, siis epämukavuusalueella. Ymmärrän, että koska olet selvästi ymmärtänyt termin aivan toisin, kuin se yleensä käsitetään, tämä keskustelu on varmasti ollut sinulle aika vaikea hahmottaa. Tässä tosiaan ei puhuta siitä, että Saaraa täytyisi ammattilaisten voimin haukkua tai saada hänet voimaan pahoin, sitä ei Haberkaan ehdottanut. Vaan että hän saisi vähän haastetta työyhteisöstään ja hänelle uskallettaisiin ehkä paremmin ulkopuolisen toimesta heitellä nk. vastapalloja ja uusia ideoita.

Mitä se on muuta kuin omalle "epämukavuusalueelle" menemistä, jos osallistuu vieraassa maassa, vieraalla kielellä livelähetyksissä, joka viikko altistuen sekä lehdistön, että tuomareiden ja yleisön arvostelun kohteeksi? Mukavuusalueella köllimistä? Jos hän olisi halunnut mukavuutta, hän olisi palkannut Tapani Kansan managerin ja jatkanut pimeissä kirkoissa laulamista. Ihan itse hän näyttää osaavan sen mukavuusalueen ulkopuolelle astua. Siihen ei ole tarvittu suomalaista manageria. Ei sikseen, että olisi jotain näyttöä, että nuo suomalaimanagerit ketään sinne ulkomaille asti olisivat sparranneet. Tällä hetkellä näyttää siltä, että hän on sparranut itse itsensä paljon paremmin kuin yhdenkään muun suomalaisartistin manageri. Mutta laita toki niitä nimiä hyvistä suomalaismanagereista, jotka palloja heittämällä ja sparraamalla ovat saaneet suuriakin tuloksia aikaan asiakkaissaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saara on täysin oikeassa. Suomen musiikkiteollisuus on nolo, osaamattomien, mistään tietämättömien ja mitääntekemättömien turhaketuottaja-manageri-agenttien kansoittama. On aivan oikea teko lähteä etsimään ulkomaista agenttia ulkomailta. Suomesta ei pätevää löydy, täällä ei ole ketään, joka saisi artistin vietyä ulkomaille, yhtään näyttöä ei ole, ja siksi voi aivan yhtä hyvin palkata kotimaasta oman tyttöystävänsä asoita hoitamaan - kaikki muutkin kotimaiset managerit ovat ihan samalla viivalla ja tasolla. Tai no, yksi oikeastikin pätevä, Seppo Vesterinen, mutta hän on eläkkeellä, eikä toimi Saaran lajissa, vaan osaaminen on rokkibändeissä. Ja Samu Haber manageroi itse itseään niin että hänestä ei mallia kannata ottaa, eikä ole neuvojaksikaan, koska Samulla ei ole kokemusta ulkopuolisista managereista.

Uudelleen: Samu Haberilla on manageri. Itseasiassa kaksi.

Samu ja Haber? Niin ja ehkä tyttöystävä joka antaa palautetta.

Vierailija kirjoitti:

Saara on täysin oikeassa. Suomen musiikkiteollisuus on nolo, osaamattomien, mistään tietämättömien ja mitääntekemättömien turhaketuottaja-manageri-agenttien kansoittama. On aivan oikea teko lähteä etsimään ulkomaista agenttia ulkomailta. Suomesta ei pätevää löydy, täällä ei ole ketään, joka saisi artistin vietyä ulkomaille, yhtään näyttöä ei ole, ja siksi voi aivan yhtä hyvin palkata kotimaasta oman tyttöystävänsä asoita hoitamaan - kaikki muutkin kotimaiset managerit ovat ihan samalla viivalla ja tasolla. Tai no, yksi oikeastikin pätevä, Seppo Vesterinen, mutta hän on eläkkeellä, eikä toimi Saaran lajissa, vaan osaaminen on rokkibändeissä. Ja Samu Haber manageroi itse itseään niin että hänestä ei mallia kannata ottaa, eikä ole neuvojaksikaan, koska Samulla ei ole kokemusta ulkopuolisista managereista.

Managerin ainoa tärkeä tehtävä ei ole kyetä viemään artistia ulkomaille. Joten höpönlöpön ettäkö kaikki muutkin suomen managerit olis Merin kanssa samalla viivalla ja tasolla. Mm. Carla Ahonius on hommassaan erittäin pätevä. Mutta hänen edustamansa artistit ei edes havittele maailmanvalloitusta, suomen valloitus riittänee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä Saara on oikeassa? Haberhan on ollut hänen kanssaan samaa mieltä. Eli mistä se Saara nyt riitelee tarkalleen ottaen?

Ei kai Saara mistään riitele. Mutta ihan ymmärrettävää, että kommentoi, kun arvostellaan, että tekee kaiken väärin. Alkaa varmasti kyspyttää, jos vuosikausia kerrotaan, että on vääränlainen ja tekee kaiken väärin.

Saara on nyt joka tapauksessa tuolla briteissä ehkäpä maailman merkittävimmän kykykilpailun finaalissa. Siitä ei välttämättä seuraa yhtään mitään, mutta se on jo sinällään poikkeuksellinen saavutus. Nämä väärin sammutettu -nillittäjät ovat sen sijaan jostakin syystä täällä Suomessa, vaikka tietävät, miten asiat tehdään oikein.

(Olen samaa mieltä siitä, että Meri neuvottelemassa mahdollisia sopimuksia on katastrofi, mutta näyttäisi siltä, että Saara on päässyt ainakin kilpailun ajaksi brittiläisen toimiston listoille.)

Maailman merkittävin kykykilpailu, josta ei 13.kauden ja yli sadan finalistin joukosta ole löydetty kun kaksi maailmalla menestynyttä laulajaa/lauluryhmää. Aika merkittävä tuntuu olevan. Varsinkin kun tänä vuonna kisan taso on huomattavasti matalampi kuin aikaisempina vuosina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

– Tuntui inhottavalta. Miten sellainen ihminen, joka ei tiedä minun urastani, voi mennä kommentoimaan? Outo veto Samulta, Aalto ihmettelee Me Naisien haastattelussa.

Aallon mukaan hän on tehnyt koko ajan määrätietoisesti töitä uransa eteen.

– Olen raatanut kuusi vuotta ja tehnyt kaiken itse: kerännyt rahat musiikkivideoihin, perustanut nettikauppoja, mennyt Kiinaan... Se on kaikkea muuta kuin pysymistä mukavuusalueella.

Haber kummasteli myös Aallon taustatiimiä, johon kuuluvat tämän ex-puoliso Teemu Roivainen ja nykyinen kihlattu Meri Sopanen.

– Ikävä kyllä tämä kertoo mukavuusaluehaluisuudesta kaikkeen: management-tiimissä on entinen ja nykyinen puoliso. Kuka siellä haastaa ja sparraa, Haber ihmetteli.

Aallon mukaan on ainoastaan hyvä asia, että hänelle tärkeät ihmiset auttavat häntä uran kansainvälistämisessä.

– He eivät ole millään tavalla esteenä, kun saan ulkomailta yhteistyökumppaneita, Aalto näpäyttää.

Niin, Samu Haber olisi sen sijaan esteenä, kun Saara haalii yhteistyökumppaneita. Samu esiintyy haastattelussa maailman ainoana ihmisenä, joka tietää mistään mitään...

Miten Samu Haber estää Saaraa tekemästä mitään? Antamalla haastattelun, jossa toivoo, että Saara nimenomaan haalii yhteistyökumppaneita? Myllääkö sulla tunteet kovin, kun luetun ymmärtäminen ei oikein suju? Ihmeen negatiivinen asenne, vähän vainoharhainenkin.

Mikä sun lukutaidossasi mättää. Haber ei puhunut pelkästään tuosta, vaan kyökkipsykologisoi vastin mitään tietoa jostain muka mukavuudenhalusta. Naurettavaa löpötystä.

No onhan se mukavuudenhalua. Ihan selvästi. Vai onko sun mielestä Saaralla nyt tiimissään parhaat ammattilaiset, mitä tarjolla on? Siksi Haber sanoi, että toivoo, että Saaralla on suunnitelma. Siinä ei ole mitään erikoista, jollei sellaista erikseen yritä rivien välistä lukea. Ja vaikka Saara on huikeasti menestynyt, antaa aiheesta kiukuttelu erikoisen kuvan. Jättäisi omaan arvoonsa, jos ei kiinnosta.

Onkohan sinulla mitään käsitystä mitä nuo parhaat ammattilaiset maksavat? Kuka ikinä hänen manageriointaan on hoitanut, niin kovin huonosti se ei ole mennyt. Onhan hän tällä hetkellä Suomen tunnetuin naislaulaja. Kenet hänen olisi pitänyt palkata Suomessa? Yhdelläkään näistä kun kovin kummoisia näyttöjä ole. Ei yhtään enempää kun mitä tuolla kolmikolla jo nyt on.

Ymmärrän hyvin kuinka nämä neuvojat voidaan kokea ärsyttäviksi. Mutta kuka tietää ehkä parin vuoden päästä Saara voikin neuvoa Haberia, miten sitä uraa oikein rakennetaan. Hänen, kun nyt näyttää niillä hänen omilla opeillaan junnaavan vähän paikallaan.

Mielekiintoista kuinka eri tavalla tuo mukavuudenhalu nähdään. Itse ajattelisin, että tuo Saaran tee se itse tyyli, muutaman läheisen kanssa on kaikkea muuta kuin helppoa ja mukavuudenhaluista. Mikä sen helpompaa kuin tehdä sopimus levy-yhriön kanssa. Sieltä sitten soitetaan milloin tulla paikalle, mihin mennä laulamaan ja mitä lauluja laulaa. He miettivät sitten rahojen laittamisen tilille. Ainoa epämukava juttu on kun sinua käskytetään tai kuten Haber sanoisi sparrataan. Se tietysti siinä itse tekemisessä on se mukava puoli, ettei tarvitse aina riidellä managerien ja tuottajien kanssa. Toisinaan kun tuppaavat menemään jopa raastuvan puolelle. Mutta se nyt olisikin kauheaa, ettei tarvitsisi riidellä (olla sparrauksen kohde). Elämä voisi olla jopa mukavaa.

Ei ihme, että joku on sitten "mukavuudenhaluinen".
Väittää, että Saaran työ on ollut pelkkä auringonpaistetta ja mukavuusalueella olemista on kyllä naurettavaa. Sama kuin sanoisi Haberille, kuinka mukavuudenhakuinen hän oli kun yritti Saksan markkinoille. Osasi jo etukäteen kielen ja muutenkin Saksa on lähellä. Eipä tarvitse matkustaa pitkälle lentokoneella. Ihan vaan mukavuus syistä tyytyi Saksaan.

No kuka näin on väittänyt ja missä? Kasvu tapahtuu epämukavuusalueella. Saara kai itse ei ole vielä saavutuksiinsa tyytyväinen, jolloin olisi viisasta mennä myös sinne epämukavuusalueelle. Se on tietysti valitettava tosiasia, että ongelma saattaa olla siinä, että suuret markkinat ja Saaran omin tyyli eivät välttämättä kohtaa. Jos näin käy tämän kisan jälkeen, toivon, että hän pohtii tarkkaan mitä haluaa. Nyt on jo syytä oppia joustamaan omista ehdoista, jos isoja areenoita toivoo saavansa.

Saarahan on hehkutellut sitä, miten ihanaa on, kun hänet vihdoin hyväksytään. Mutta totuushan on, että tällä hetkellä hänen cover-esityksistään on pidetty. Omalle materiaalille saattaa löytyä vastaavanlaista vastinetta, mutta kovin todennäköistähän se ei ole. Suomalaisittainkin olemme saaneet ihailla upeita laulajia erilaisissa kykykisoissa, mutta menestys on jäänyt vaatimattomaksi kaikista lahjoista huolimatta. 

Mukavuudenhalussa ei ole mitään pahaa. Ja jos on tyytyväinen elämäänsä, voi hyvin elää vaikka koko loppuelämänsä mukavuusalueellaan. Näin Haberkin saattaa hyvinkin tehdä, en häntä tunne, niin en osaa sanoa. Mutta mukavuusalue ja kehittyminen uralla eivät yleensä mahdu samaan ajanjaksoon. Ikävää, että sen ääneen sanominen on sinusta joku verinen loukkaus. Ehkä voisit miettiä miksi, eihän sillä loukata sinua, Saaraa tai ketään muutakaan. Jos Saara jostain syystä on poikkeus ja saavuttaa huippumenestyksen poikkiksen ja tyttiksen manageroimana ja aina vain omia aatoksiaan toteuttaen, niin sehän on hienoa. Mutta kauhean todennäköistä se ole ja siksi hyvää tarkoittavista neuvoista hermostuminen on paitsi turhaa, myös vähän tyhmää.

Mihin perustat väitteen , että kasvu tapahtuu epämukavuusalueella? Luonnossakin mitä suotuisammat olosuhteet ja sen paremmat kasvut. Lapset huonoissa ja epämukavissa olosuhteissa kasvavat huonommin. Joten mihin perustat väitteesi? Celine Dion oli naimisissa managerimiehensä kanssa ja tulosta syntyi.Beyonceen isä toimi hänen managerinaan. Minä en ole loukkaantunut, koen vaan kuinka kapea-alaista ajattelua toiset harrastavat. Ihan niinkuin olisi vain yksi ja oikea tapa. Kuten tämä sinun väittämäsi, että kasvu voi tapahtua ainoastaan epämukavuusalueella. Kasvua voi todellisuudessa tapahtua monin eri tavoin, monissa eri paikoissa. Toiset kehittyvät kehuilla ja toiset haukuilla. Toiset taas haluavat itse ratkaista omat ongelmansa. Enpä usko, että Einsteinilla oli veemäinen pomo hengittämässä niskaan. Taidemaalareista nyt puhumattakaan. Nämä jutut ei tietenkään sovellu laulajiin. Heillä pitää ollla sparraava ( persuksiin potkiva ja kritisoiva) manageri. Muuten käy huonosti.

Tavallaanhan toin esiin ihan saman vertauksen, jonka sinäkin teit. Kirjoitin, että jos Saara on poikkeus, jonka ei tarvitse ammatillista osaamistaan kehittää poikkeamalla omasta kaavastaan tai vaihtamalla henkilöstöä, niin se on hienoa. Mutta se on epätodennäköistä. Itsekin kaivoit esille aika poikkeuslaatuisia yksilöitä, Dionin, Einsteinin ja Beyoncen, jonka isähän tosin ei missään tapauksessa tukenut mukavuusalueella hengailua. Epämukavuusalueellahan ei tarkoiteta mitään erityistä kärsimystä. Vaan tilaa, jossa joutuu haastamaan itseään. Se ei tarkoita haukkujen vastaanottamista vaan nimenomaan sitä, että joutuu perustelemaan omia valintojaan ja näkemyksiään ja hieman jopa opettelemaan uutta. Aika vaikea kuvitella, etteivätkö kaikki menestyvät taiteilijat näin tekisi.

Mielenkiintoista, että toit esiin myös lapset. Nimenomaan lasten toivottu kehityshän perustuu siihen, että he eivät jää mukavuusalueelleen köllöttelemään vaan saavat saavutettavissa olevia haasteita lähikehityksenvyöhykkeellään, siis epämukavuusalueella. Ymmärrän, että koska olet selvästi ymmärtänyt termin aivan toisin, kuin se yleensä käsitetään, tämä keskustelu on varmasti ollut sinulle aika vaikea hahmottaa. Tässä tosiaan ei puhuta siitä, että Saaraa täytyisi ammattilaisten voimin haukkua tai saada hänet voimaan pahoin, sitä ei Haberkaan ehdottanut. Vaan että hän saisi vähän haastetta työyhteisöstään ja hänelle uskallettaisiin ehkä paremmin ulkopuolisen toimesta heitellä nk. vastapalloja ja uusia ideoita.

Mitä se on muuta kuin omalle "epämukavuusalueelle" menemistä, jos osallistuu vieraassa maassa, vieraalla kielellä livelähetyksissä, joka viikko altistuen sekä lehdistön, että tuomareiden ja yleisön arvostelun kohteeksi? Mukavuusalueella köllimistä? Jos hän olisi halunnut mukavuutta, hän olisi palkannut Tapani Kansan managerin ja jatkanut pimeissä kirkoissa laulamista. Ihan itse hän näyttää osaavan sen mukavuusalueen ulkopuolelle astua. Siihen ei ole tarvittu suomalaista manageria. Ei sikseen, että olisi jotain näyttöä, että nuo suomalaimanagerit ketään sinne ulkomaille asti olisivat sparranneet. Tällä hetkellä näyttää siltä, että hän on sparranut itse itsensä paljon paremmin kuin yhdenkään muun suomalaisartistin manageri. Mutta laita toki niitä nimiä hyvistä suomalaismanagereista, jotka palloja heittämällä ja sparraamalla ovat saaneet suuriakin tuloksia aikaan asiakkaissaan.

No Saara on viimeisen kuukauden aikana ollut siellä "epämukavuusalueellaan" ja kehittynyt huikeasti, koska on joutunut kuuntelmaan ammattilaisten vinkkejä ja neuvoja. Samukin taisi puhua siitä, että suomessa ollessaan Saara kölli mukavuusalueellaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saara on täysin oikeassa. Suomen musiikkiteollisuus on nolo, osaamattomien, mistään tietämättömien ja mitääntekemättömien turhaketuottaja-manageri-agenttien kansoittama. On aivan oikea teko lähteä etsimään ulkomaista agenttia ulkomailta. Suomesta ei pätevää löydy, täällä ei ole ketään, joka saisi artistin vietyä ulkomaille, yhtään näyttöä ei ole, ja siksi voi aivan yhtä hyvin palkata kotimaasta oman tyttöystävänsä asoita hoitamaan - kaikki muutkin kotimaiset managerit ovat ihan samalla viivalla ja tasolla. Tai no, yksi oikeastikin pätevä, Seppo Vesterinen, mutta hän on eläkkeellä, eikä toimi Saaran lajissa, vaan osaaminen on rokkibändeissä. Ja Samu Haber manageroi itse itseään niin että hänestä ei mallia kannata ottaa, eikä ole neuvojaksikaan, koska Samulla ei ole kokemusta ulkopuolisista managereista.

Uudelleen: Samu Haberilla on manageri. Itseasiassa kaksi.

Samu ja Haber? Niin ja ehkä tyttöystävä joka antaa palautetta.

No ei, vaan Mikko Saukkonen hoitaa ns. päivittäisasiat ja Bob Cunningham isot linjat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saara on täysin oikeassa. Suomen musiikkiteollisuus on nolo, osaamattomien, mistään tietämättömien ja mitääntekemättömien turhaketuottaja-manageri-agenttien kansoittama. On aivan oikea teko lähteä etsimään ulkomaista agenttia ulkomailta. Suomesta ei pätevää löydy, täällä ei ole ketään, joka saisi artistin vietyä ulkomaille, yhtään näyttöä ei ole, ja siksi voi aivan yhtä hyvin palkata kotimaasta oman tyttöystävänsä asoita hoitamaan - kaikki muutkin kotimaiset managerit ovat ihan samalla viivalla ja tasolla. Tai no, yksi oikeastikin pätevä, Seppo Vesterinen, mutta hän on eläkkeellä, eikä toimi Saaran lajissa, vaan osaaminen on rokkibändeissä. Ja Samu Haber manageroi itse itseään niin että hänestä ei mallia kannata ottaa, eikä ole neuvojaksikaan, koska Samulla ei ole kokemusta ulkopuolisista managereista.

Managerin ainoa tärkeä tehtävä ei ole kyetä viemään artistia ulkomaille. Joten höpönlöpön ettäkö kaikki muutkin suomen managerit olis Merin kanssa samalla viivalla ja tasolla. Mm. Carla Ahonius on hommassaan erittäin pätevä. Mutta hänen edustamansa artistit ei edes havittele maailmanvalloitusta, suomen valloitus riittänee. 

Okei, Carla on hoitanut työnsä ihan hyvin, mutta Suomessa pärjää vallan mainiosti ilman manageria kuten eppu normaali on osoittanut. Joten, koska Meri vaikuttaa ihan normaaliälykkyydellä varustetulta ihmiseltä, niin ihan riittävä hän on ollut Saaran managerointiin Suomessa. Kukaanhan ei ole valittanut manageroinnista, vaan Saaran muovisuudesta, epäaitoudesta, lauluista, vaatteista jne.

Ulkomailla tarvitaan tietenkin sen maan asiantuntijat, joiden markkinoille ollaan menossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

– Tuntui inhottavalta. Miten sellainen ihminen, joka ei tiedä minun urastani, voi mennä kommentoimaan? Outo veto Samulta, Aalto ihmettelee Me Naisien haastattelussa.

Aallon mukaan hän on tehnyt koko ajan määrätietoisesti töitä uransa eteen.

– Olen raatanut kuusi vuotta ja tehnyt kaiken itse: kerännyt rahat musiikkivideoihin, perustanut nettikauppoja, mennyt Kiinaan... Se on kaikkea muuta kuin pysymistä mukavuusalueella.

Haber kummasteli myös Aallon taustatiimiä, johon kuuluvat tämän ex-puoliso Teemu Roivainen ja nykyinen kihlattu Meri Sopanen.

– Ikävä kyllä tämä kertoo mukavuusaluehaluisuudesta kaikkeen: management-tiimissä on entinen ja nykyinen puoliso. Kuka siellä haastaa ja sparraa, Haber ihmetteli.

Aallon mukaan on ainoastaan hyvä asia, että hänelle tärkeät ihmiset auttavat häntä uran kansainvälistämisessä.

– He eivät ole millään tavalla esteenä, kun saan ulkomailta yhteistyökumppaneita, Aalto näpäyttää.

Niin, Samu Haber olisi sen sijaan esteenä, kun Saara haalii yhteistyökumppaneita. Samu esiintyy haastattelussa maailman ainoana ihmisenä, joka tietää mistään mitään...

Miten Samu Haber estää Saaraa tekemästä mitään? Antamalla haastattelun, jossa toivoo, että Saara nimenomaan haalii yhteistyökumppaneita? Myllääkö sulla tunteet kovin, kun luetun ymmärtäminen ei oikein suju? Ihmeen negatiivinen asenne, vähän vainoharhainenkin.

Mikä sun lukutaidossasi mättää. Haber ei puhunut pelkästään tuosta, vaan kyökkipsykologisoi vastin mitään tietoa jostain muka mukavuudenhalusta. Naurettavaa löpötystä.

No onhan se mukavuudenhalua. Ihan selvästi. Vai onko sun mielestä Saaralla nyt tiimissään parhaat ammattilaiset, mitä tarjolla on? Siksi Haber sanoi, että toivoo, että Saaralla on suunnitelma. Siinä ei ole mitään erikoista, jollei sellaista erikseen yritä rivien välistä lukea. Ja vaikka Saara on huikeasti menestynyt, antaa aiheesta kiukuttelu erikoisen kuvan. Jättäisi omaan arvoonsa, jos ei kiinnosta.

Onkohan sinulla mitään käsitystä mitä nuo parhaat ammattilaiset maksavat? Kuka ikinä hänen manageriointaan on hoitanut, niin kovin huonosti se ei ole mennyt. Onhan hän tällä hetkellä Suomen tunnetuin naislaulaja. Kenet hänen olisi pitänyt palkata Suomessa? Yhdelläkään näistä kun kovin kummoisia näyttöjä ole. Ei yhtään enempää kun mitä tuolla kolmikolla jo nyt on.

Ymmärrän hyvin kuinka nämä neuvojat voidaan kokea ärsyttäviksi. Mutta kuka tietää ehkä parin vuoden päästä Saara voikin neuvoa Haberia, miten sitä uraa oikein rakennetaan. Hänen, kun nyt näyttää niillä hänen omilla opeillaan junnaavan vähän paikallaan.

Mielekiintoista kuinka eri tavalla tuo mukavuudenhalu nähdään. Itse ajattelisin, että tuo Saaran tee se itse tyyli, muutaman läheisen kanssa on kaikkea muuta kuin helppoa ja mukavuudenhaluista. Mikä sen helpompaa kuin tehdä sopimus levy-yhriön kanssa. Sieltä sitten soitetaan milloin tulla paikalle, mihin mennä laulamaan ja mitä lauluja laulaa. He miettivät sitten rahojen laittamisen tilille. Ainoa epämukava juttu on kun sinua käskytetään tai kuten Haber sanoisi sparrataan. Se tietysti siinä itse tekemisessä on se mukava puoli, ettei tarvitse aina riidellä managerien ja tuottajien kanssa. Toisinaan kun tuppaavat menemään jopa raastuvan puolelle. Mutta se nyt olisikin kauheaa, ettei tarvitsisi riidellä (olla sparrauksen kohde). Elämä voisi olla jopa mukavaa.

Ei ihme, että joku on sitten "mukavuudenhaluinen".
Väittää, että Saaran työ on ollut pelkkä auringonpaistetta ja mukavuusalueella olemista on kyllä naurettavaa. Sama kuin sanoisi Haberille, kuinka mukavuudenhakuinen hän oli kun yritti Saksan markkinoille. Osasi jo etukäteen kielen ja muutenkin Saksa on lähellä. Eipä tarvitse matkustaa pitkälle lentokoneella. Ihan vaan mukavuus syistä tyytyi Saksaan.

No kuka näin on väittänyt ja missä? Kasvu tapahtuu epämukavuusalueella. Saara kai itse ei ole vielä saavutuksiinsa tyytyväinen, jolloin olisi viisasta mennä myös sinne epämukavuusalueelle. Se on tietysti valitettava tosiasia, että ongelma saattaa olla siinä, että suuret markkinat ja Saaran omin tyyli eivät välttämättä kohtaa. Jos näin käy tämän kisan jälkeen, toivon, että hän pohtii tarkkaan mitä haluaa. Nyt on jo syytä oppia joustamaan omista ehdoista, jos isoja areenoita toivoo saavansa.

Saarahan on hehkutellut sitä, miten ihanaa on, kun hänet vihdoin hyväksytään. Mutta totuushan on, että tällä hetkellä hänen cover-esityksistään on pidetty. Omalle materiaalille saattaa löytyä vastaavanlaista vastinetta, mutta kovin todennäköistähän se ei ole. Suomalaisittainkin olemme saaneet ihailla upeita laulajia erilaisissa kykykisoissa, mutta menestys on jäänyt vaatimattomaksi kaikista lahjoista huolimatta. 

Mukavuudenhalussa ei ole mitään pahaa. Ja jos on tyytyväinen elämäänsä, voi hyvin elää vaikka koko loppuelämänsä mukavuusalueellaan. Näin Haberkin saattaa hyvinkin tehdä, en häntä tunne, niin en osaa sanoa. Mutta mukavuusalue ja kehittyminen uralla eivät yleensä mahdu samaan ajanjaksoon. Ikävää, että sen ääneen sanominen on sinusta joku verinen loukkaus. Ehkä voisit miettiä miksi, eihän sillä loukata sinua, Saaraa tai ketään muutakaan. Jos Saara jostain syystä on poikkeus ja saavuttaa huippumenestyksen poikkiksen ja tyttiksen manageroimana ja aina vain omia aatoksiaan toteuttaen, niin sehän on hienoa. Mutta kauhean todennäköistä se ole ja siksi hyvää tarkoittavista neuvoista hermostuminen on paitsi turhaa, myös vähän tyhmää.

Mihin perustat väitteen , että kasvu tapahtuu epämukavuusalueella? Luonnossakin mitä suotuisammat olosuhteet ja sen paremmat kasvut. Lapset huonoissa ja epämukavissa olosuhteissa kasvavat huonommin. Joten mihin perustat väitteesi? Celine Dion oli naimisissa managerimiehensä kanssa ja tulosta syntyi.Beyonceen isä toimi hänen managerinaan. Minä en ole loukkaantunut, koen vaan kuinka kapea-alaista ajattelua toiset harrastavat. Ihan niinkuin olisi vain yksi ja oikea tapa. Kuten tämä sinun väittämäsi, että kasvu voi tapahtua ainoastaan epämukavuusalueella. Kasvua voi todellisuudessa tapahtua monin eri tavoin, monissa eri paikoissa. Toiset kehittyvät kehuilla ja toiset haukuilla. Toiset taas haluavat itse ratkaista omat ongelmansa. Enpä usko, että Einsteinilla oli veemäinen pomo hengittämässä niskaan. Taidemaalareista nyt puhumattakaan. Nämä jutut ei tietenkään sovellu laulajiin. Heillä pitää ollla sparraava ( persuksiin potkiva ja kritisoiva) manageri. Muuten käy huonosti.

Tavallaanhan toin esiin ihan saman vertauksen, jonka sinäkin teit. Kirjoitin, että jos Saara on poikkeus, jonka ei tarvitse ammatillista osaamistaan kehittää poikkeamalla omasta kaavastaan tai vaihtamalla henkilöstöä, niin se on hienoa. Mutta se on epätodennäköistä. Itsekin kaivoit esille aika poikkeuslaatuisia yksilöitä, Dionin, Einsteinin ja Beyoncen, jonka isähän tosin ei missään tapauksessa tukenut mukavuusalueella hengailua. Epämukavuusalueellahan ei tarkoiteta mitään erityistä kärsimystä. Vaan tilaa, jossa joutuu haastamaan itseään. Se ei tarkoita haukkujen vastaanottamista vaan nimenomaan sitä, että joutuu perustelemaan omia valintojaan ja näkemyksiään ja hieman jopa opettelemaan uutta. Aika vaikea kuvitella, etteivätkö kaikki menestyvät taiteilijat näin tekisi.

Mielenkiintoista, että toit esiin myös lapset. Nimenomaan lasten toivottu kehityshän perustuu siihen, että he eivät jää mukavuusalueelleen köllöttelemään vaan saavat saavutettavissa olevia haasteita lähikehityksenvyöhykkeellään, siis epämukavuusalueella. Ymmärrän, että koska olet selvästi ymmärtänyt termin aivan toisin, kuin se yleensä käsitetään, tämä keskustelu on varmasti ollut sinulle aika vaikea hahmottaa. Tässä tosiaan ei puhuta siitä, että Saaraa täytyisi ammattilaisten voimin haukkua tai saada hänet voimaan pahoin, sitä ei Haberkaan ehdottanut. Vaan että hän saisi vähän haastetta työyhteisöstään ja hänelle uskallettaisiin ehkä paremmin ulkopuolisen toimesta heitellä nk. vastapalloja ja uusia ideoita.

Mitä se on muuta kuin omalle "epämukavuusalueelle" menemistä, jos osallistuu vieraassa maassa, vieraalla kielellä livelähetyksissä, joka viikko altistuen sekä lehdistön, että tuomareiden ja yleisön arvostelun kohteeksi? Mukavuusalueella köllimistä? Jos hän olisi halunnut mukavuutta, hän olisi palkannut Tapani Kansan managerin ja jatkanut pimeissä kirkoissa laulamista. Ihan itse hän näyttää osaavan sen mukavuusalueen ulkopuolelle astua. Siihen ei ole tarvittu suomalaista manageria. Ei sikseen, että olisi jotain näyttöä, että nuo suomalaimanagerit ketään sinne ulkomaille asti olisivat sparranneet. Tällä hetkellä näyttää siltä, että hän on sparranut itse itsensä paljon paremmin kuin yhdenkään muun suomalaisartistin manageri. Mutta laita toki niitä nimiä hyvistä suomalaismanagereista, jotka palloja heittämällä ja sparraamalla ovat saaneet suuriakin tuloksia aikaan asiakkaissaan.

No Saara on viimeisen kuukauden aikana ollut siellä "epämukavuusalueellaan" ja kehittynyt huikeasti, koska on joutunut kuuntelmaan ammattilaisten vinkkejä ja neuvoja. Samukin taisi puhua siitä, että suomessa ollessaan Saara kölli mukavuusalueellaan. 

Eli Suomessa kilpailut ovat mukavuusaluella köllimistä? Niissä ei ammattilaisia ollut ja kritiikkiä ei tullut? Saara on saanut enemmän viidessä vuodessa kritiikkiä, kun Katri Helena koko uransa aikana. Monesti kritiikin mennen ihan haukkumisen puolelle, puhumatta sitä besserwisser asennetta jota hän on muilta saanut kestää.

Saara on kehittynyt huikeasti tuolla, koska kerrankin hänellä on ollut mahdollisuus saada ympärilleen oikeita ammattilaisia. Sellaisia, joilla on oikeasti jotain uutta opetettavaa.

Eli oliko kyse siitä ettei hän kuunnellut vai siitä ettei muilla ollut täällä Suomessa tarpeeksi osaamista, mitä opettaa ja siksi kehitys " junnasi"? Lähdettyään ulkomaille tapahtuikin suuri harppaus eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä Saara on oikeassa? Haberhan on ollut hänen kanssaan samaa mieltä. Eli mistä se Saara nyt riitelee tarkalleen ottaen?

Ei kai Saara mistään riitele. Mutta ihan ymmärrettävää, että kommentoi, kun arvostellaan, että tekee kaiken väärin. Alkaa varmasti kyspyttää, jos vuosikausia kerrotaan, että on vääränlainen ja tekee kaiken väärin.

Saara on nyt joka tapauksessa tuolla briteissä ehkäpä maailman merkittävimmän kykykilpailun finaalissa. Siitä ei välttämättä seuraa yhtään mitään, mutta se on jo sinällään poikkeuksellinen saavutus. Nämä väärin sammutettu -nillittäjät ovat sen sijaan jostakin syystä täällä Suomessa, vaikka tietävät, miten asiat tehdään oikein.

(Olen samaa mieltä siitä, että Meri neuvottelemassa mahdollisia sopimuksia on katastrofi, mutta näyttäisi siltä, että Saara on päässyt ainakin kilpailun ajaksi brittiläisen toimiston listoille.)

Maailman merkittävin kykykilpailu, josta ei 13.kauden ja yli sadan finalistin joukosta ole löydetty kun kaksi maailmalla menestynyttä laulajaa/lauluryhmää. Aika merkittävä tuntuu olevan. Varsinkin kun tänä vuonna kisan taso on huomattavasti matalampi kuin aikaisempina vuosina.

Minkä niminen se maailman merkittävin kykykilpailu sitten on? Popstar? Voice? Idols? Big brother? America's got talent? Eiköhän noista kaikista voi tulla tähdeksi. Jopa kaudelta 13.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saara on täysin oikeassa. Suomen musiikkiteollisuus on nolo, osaamattomien, mistään tietämättömien ja mitääntekemättömien turhaketuottaja-manageri-agenttien kansoittama. On aivan oikea teko lähteä etsimään ulkomaista agenttia ulkomailta. Suomesta ei pätevää löydy, täällä ei ole ketään, joka saisi artistin vietyä ulkomaille, yhtään näyttöä ei ole, ja siksi voi aivan yhtä hyvin palkata kotimaasta oman tyttöystävänsä asoita hoitamaan - kaikki muutkin kotimaiset managerit ovat ihan samalla viivalla ja tasolla. Tai no, yksi oikeastikin pätevä, Seppo Vesterinen, mutta hän on eläkkeellä, eikä toimi Saaran lajissa, vaan osaaminen on rokkibändeissä. Ja Samu Haber manageroi itse itseään niin että hänestä ei mallia kannata ottaa, eikä ole neuvojaksikaan, koska Samulla ei ole kokemusta ulkopuolisista managereista.

Managerin ainoa tärkeä tehtävä ei ole kyetä viemään artistia ulkomaille. Joten höpönlöpön ettäkö kaikki muutkin suomen managerit olis Merin kanssa samalla viivalla ja tasolla. Mm. Carla Ahonius on hommassaan erittäin pätevä. Mutta hänen edustamansa artistit ei edes havittele maailmanvalloitusta, suomen valloitus riittänee. 

Okei, Carla on hoitanut työnsä ihan hyvin, mutta Suomessa pärjää vallan mainiosti ilman manageria kuten eppu normaali on osoittanut. Joten, koska Meri vaikuttaa ihan normaaliälykkyydellä varustetulta ihmiseltä, niin ihan riittävä hän on ollut Saaran managerointiin Suomessa. Kukaanhan ei ole valittanut manageroinnista, vaan Saaran muovisuudesta, epäaitoudesta, lauluista, vaatteista jne.

Ulkomailla tarvitaan tietenkin sen maan asiantuntijat, joiden markkinoille ollaan menossa.

Eikös Meri vastaa myös Saaran vaatteista? Ainakin se kutsuu itseään Saaran stylistiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

– Tuntui inhottavalta. Miten sellainen ihminen, joka ei tiedä minun urastani, voi mennä kommentoimaan? Outo veto Samulta, Aalto ihmettelee Me Naisien haastattelussa.

Aallon mukaan hän on tehnyt koko ajan määrätietoisesti töitä uransa eteen.

– Olen raatanut kuusi vuotta ja tehnyt kaiken itse: kerännyt rahat musiikkivideoihin, perustanut nettikauppoja, mennyt Kiinaan... Se on kaikkea muuta kuin pysymistä mukavuusalueella.

Haber kummasteli myös Aallon taustatiimiä, johon kuuluvat tämän ex-puoliso Teemu Roivainen ja nykyinen kihlattu Meri Sopanen.

– Ikävä kyllä tämä kertoo mukavuusaluehaluisuudesta kaikkeen: management-tiimissä on entinen ja nykyinen puoliso. Kuka siellä haastaa ja sparraa, Haber ihmetteli.

Aallon mukaan on ainoastaan hyvä asia, että hänelle tärkeät ihmiset auttavat häntä uran kansainvälistämisessä.

– He eivät ole millään tavalla esteenä, kun saan ulkomailta yhteistyökumppaneita, Aalto näpäyttää.

Niin, Samu Haber olisi sen sijaan esteenä, kun Saara haalii yhteistyökumppaneita. Samu esiintyy haastattelussa maailman ainoana ihmisenä, joka tietää mistään mitään...

Miten Samu Haber estää Saaraa tekemästä mitään? Antamalla haastattelun, jossa toivoo, että Saara nimenomaan haalii yhteistyökumppaneita? Myllääkö sulla tunteet kovin, kun luetun ymmärtäminen ei oikein suju? Ihmeen negatiivinen asenne, vähän vainoharhainenkin.

Mikä sun lukutaidossasi mättää. Haber ei puhunut pelkästään tuosta, vaan kyökkipsykologisoi vastin mitään tietoa jostain muka mukavuudenhalusta. Naurettavaa löpötystä.

No onhan se mukavuudenhalua. Ihan selvästi. Vai onko sun mielestä Saaralla nyt tiimissään parhaat ammattilaiset, mitä tarjolla on? Siksi Haber sanoi, että toivoo, että Saaralla on suunnitelma. Siinä ei ole mitään erikoista, jollei sellaista erikseen yritä rivien välistä lukea. Ja vaikka Saara on huikeasti menestynyt, antaa aiheesta kiukuttelu erikoisen kuvan. Jättäisi omaan arvoonsa, jos ei kiinnosta.

Onkohan sinulla mitään käsitystä mitä nuo parhaat ammattilaiset maksavat? Kuka ikinä hänen manageriointaan on hoitanut, niin kovin huonosti se ei ole mennyt. Onhan hän tällä hetkellä Suomen tunnetuin naislaulaja. Kenet hänen olisi pitänyt palkata Suomessa? Yhdelläkään näistä kun kovin kummoisia näyttöjä ole. Ei yhtään enempää kun mitä tuolla kolmikolla jo nyt on.

Ymmärrän hyvin kuinka nämä neuvojat voidaan kokea ärsyttäviksi. Mutta kuka tietää ehkä parin vuoden päästä Saara voikin neuvoa Haberia, miten sitä uraa oikein rakennetaan. Hänen, kun nyt näyttää niillä hänen omilla opeillaan junnaavan vähän paikallaan.

Mielekiintoista kuinka eri tavalla tuo mukavuudenhalu nähdään. Itse ajattelisin, että tuo Saaran tee se itse tyyli, muutaman läheisen kanssa on kaikkea muuta kuin helppoa ja mukavuudenhaluista. Mikä sen helpompaa kuin tehdä sopimus levy-yhriön kanssa. Sieltä sitten soitetaan milloin tulla paikalle, mihin mennä laulamaan ja mitä lauluja laulaa. He miettivät sitten rahojen laittamisen tilille. Ainoa epämukava juttu on kun sinua käskytetään tai kuten Haber sanoisi sparrataan. Se tietysti siinä itse tekemisessä on se mukava puoli, ettei tarvitse aina riidellä managerien ja tuottajien kanssa. Toisinaan kun tuppaavat menemään jopa raastuvan puolelle. Mutta se nyt olisikin kauheaa, ettei tarvitsisi riidellä (olla sparrauksen kohde). Elämä voisi olla jopa mukavaa.

Ei ihme, että joku on sitten "mukavuudenhaluinen".
Väittää, että Saaran työ on ollut pelkkä auringonpaistetta ja mukavuusalueella olemista on kyllä naurettavaa. Sama kuin sanoisi Haberille, kuinka mukavuudenhakuinen hän oli kun yritti Saksan markkinoille. Osasi jo etukäteen kielen ja muutenkin Saksa on lähellä. Eipä tarvitse matkustaa pitkälle lentokoneella. Ihan vaan mukavuus syistä tyytyi Saksaan.

No kuka näin on väittänyt ja missä? Kasvu tapahtuu epämukavuusalueella. Saara kai itse ei ole vielä saavutuksiinsa tyytyväinen, jolloin olisi viisasta mennä myös sinne epämukavuusalueelle. Se on tietysti valitettava tosiasia, että ongelma saattaa olla siinä, että suuret markkinat ja Saaran omin tyyli eivät välttämättä kohtaa. Jos näin käy tämän kisan jälkeen, toivon, että hän pohtii tarkkaan mitä haluaa. Nyt on jo syytä oppia joustamaan omista ehdoista, jos isoja areenoita toivoo saavansa.

Saarahan on hehkutellut sitä, miten ihanaa on, kun hänet vihdoin hyväksytään. Mutta totuushan on, että tällä hetkellä hänen cover-esityksistään on pidetty. Omalle materiaalille saattaa löytyä vastaavanlaista vastinetta, mutta kovin todennäköistähän se ei ole. Suomalaisittainkin olemme saaneet ihailla upeita laulajia erilaisissa kykykisoissa, mutta menestys on jäänyt vaatimattomaksi kaikista lahjoista huolimatta. 

Mukavuudenhalussa ei ole mitään pahaa. Ja jos on tyytyväinen elämäänsä, voi hyvin elää vaikka koko loppuelämänsä mukavuusalueellaan. Näin Haberkin saattaa hyvinkin tehdä, en häntä tunne, niin en osaa sanoa. Mutta mukavuusalue ja kehittyminen uralla eivät yleensä mahdu samaan ajanjaksoon. Ikävää, että sen ääneen sanominen on sinusta joku verinen loukkaus. Ehkä voisit miettiä miksi, eihän sillä loukata sinua, Saaraa tai ketään muutakaan. Jos Saara jostain syystä on poikkeus ja saavuttaa huippumenestyksen poikkiksen ja tyttiksen manageroimana ja aina vain omia aatoksiaan toteuttaen, niin sehän on hienoa. Mutta kauhean todennäköistä se ole ja siksi hyvää tarkoittavista neuvoista hermostuminen on paitsi turhaa, myös vähän tyhmää.

Mihin perustat väitteen , että kasvu tapahtuu epämukavuusalueella? Luonnossakin mitä suotuisammat olosuhteet ja sen paremmat kasvut. Lapset huonoissa ja epämukavissa olosuhteissa kasvavat huonommin. Joten mihin perustat väitteesi? Celine Dion oli naimisissa managerimiehensä kanssa ja tulosta syntyi.Beyonceen isä toimi hänen managerinaan. Minä en ole loukkaantunut, koen vaan kuinka kapea-alaista ajattelua toiset harrastavat. Ihan niinkuin olisi vain yksi ja oikea tapa. Kuten tämä sinun väittämäsi, että kasvu voi tapahtua ainoastaan epämukavuusalueella. Kasvua voi todellisuudessa tapahtua monin eri tavoin, monissa eri paikoissa. Toiset kehittyvät kehuilla ja toiset haukuilla. Toiset taas haluavat itse ratkaista omat ongelmansa. Enpä usko, että Einsteinilla oli veemäinen pomo hengittämässä niskaan. Taidemaalareista nyt puhumattakaan. Nämä jutut ei tietenkään sovellu laulajiin. Heillä pitää ollla sparraava ( persuksiin potkiva ja kritisoiva) manageri. Muuten käy huonosti.

Tavallaanhan toin esiin ihan saman vertauksen, jonka sinäkin teit. Kirjoitin, että jos Saara on poikkeus, jonka ei tarvitse ammatillista osaamistaan kehittää poikkeamalla omasta kaavastaan tai vaihtamalla henkilöstöä, niin se on hienoa. Mutta se on epätodennäköistä. Itsekin kaivoit esille aika poikkeuslaatuisia yksilöitä, Dionin, Einsteinin ja Beyoncen, jonka isähän tosin ei missään tapauksessa tukenut mukavuusalueella hengailua. Epämukavuusalueellahan ei tarkoiteta mitään erityistä kärsimystä. Vaan tilaa, jossa joutuu haastamaan itseään. Se ei tarkoita haukkujen vastaanottamista vaan nimenomaan sitä, että joutuu perustelemaan omia valintojaan ja näkemyksiään ja hieman jopa opettelemaan uutta. Aika vaikea kuvitella, etteivätkö kaikki menestyvät taiteilijat näin tekisi.

Mielenkiintoista, että toit esiin myös lapset. Nimenomaan lasten toivottu kehityshän perustuu siihen, että he eivät jää mukavuusalueelleen köllöttelemään vaan saavat saavutettavissa olevia haasteita lähikehityksenvyöhykkeellään, siis epämukavuusalueella. Ymmärrän, että koska olet selvästi ymmärtänyt termin aivan toisin, kuin se yleensä käsitetään, tämä keskustelu on varmasti ollut sinulle aika vaikea hahmottaa. Tässä tosiaan ei puhuta siitä, että Saaraa täytyisi ammattilaisten voimin haukkua tai saada hänet voimaan pahoin, sitä ei Haberkaan ehdottanut. Vaan että hän saisi vähän haastetta työyhteisöstään ja hänelle uskallettaisiin ehkä paremmin ulkopuolisen toimesta heitellä nk. vastapalloja ja uusia ideoita.

Mitä se on muuta kuin omalle "epämukavuusalueelle" menemistä, jos osallistuu vieraassa maassa, vieraalla kielellä livelähetyksissä, joka viikko altistuen sekä lehdistön, että tuomareiden ja yleisön arvostelun kohteeksi? Mukavuusalueella köllimistä? Jos hän olisi halunnut mukavuutta, hän olisi palkannut Tapani Kansan managerin ja jatkanut pimeissä kirkoissa laulamista. Ihan itse hän näyttää osaavan sen mukavuusalueen ulkopuolelle astua. Siihen ei ole tarvittu suomalaista manageria. Ei sikseen, että olisi jotain näyttöä, että nuo suomalaimanagerit ketään sinne ulkomaille asti olisivat sparranneet. Tällä hetkellä näyttää siltä, että hän on sparranut itse itsensä paljon paremmin kuin yhdenkään muun suomalaisartistin manageri. Mutta laita toki niitä nimiä hyvistä suomalaismanagereista, jotka palloja heittämällä ja sparraamalla ovat saaneet suuriakin tuloksia aikaan asiakkaissaan.

Missä Samu Haber sanoo, että managerin pitäisi olla suomalainen? Lisäksi Saarallahan on tällä hetkellä suomalainen manageri, Meri nimittäin. Epäammattimainen manageri todellakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saara on täysin oikeassa. Suomen musiikkiteollisuus on nolo, osaamattomien, mistään tietämättömien ja mitääntekemättömien turhaketuottaja-manageri-agenttien kansoittama. On aivan oikea teko lähteä etsimään ulkomaista agenttia ulkomailta. Suomesta ei pätevää löydy, täällä ei ole ketään, joka saisi artistin vietyä ulkomaille, yhtään näyttöä ei ole, ja siksi voi aivan yhtä hyvin palkata kotimaasta oman tyttöystävänsä asoita hoitamaan - kaikki muutkin kotimaiset managerit ovat ihan samalla viivalla ja tasolla. Tai no, yksi oikeastikin pätevä, Seppo Vesterinen, mutta hän on eläkkeellä, eikä toimi Saaran lajissa, vaan osaaminen on rokkibändeissä. Ja Samu Haber manageroi itse itseään niin että hänestä ei mallia kannata ottaa, eikä ole neuvojaksikaan, koska Samulla ei ole kokemusta ulkopuolisista managereista.

Uudelleen: Samu Haberilla on manageri. Itseasiassa kaksi.

Samu ja Haber? Niin ja ehkä tyttöystävä joka antaa palautetta.

Kannattaisi ehkä olla hiljaa, kun ei tiedä mistään mitään. Samu Haber ei ole Saara Aalto, joka seuraavaksi palkkaa varmaan vanhempansa managereikseen, koska haluaa vain lisää kehuja ja päänsilityksiä. t. Ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

– Tuntui inhottavalta. Miten sellainen ihminen, joka ei tiedä minun urastani, voi mennä kommentoimaan? Outo veto Samulta, Aalto ihmettelee Me Naisien haastattelussa.

Aallon mukaan hän on tehnyt koko ajan määrätietoisesti töitä uransa eteen.

– Olen raatanut kuusi vuotta ja tehnyt kaiken itse: kerännyt rahat musiikkivideoihin, perustanut nettikauppoja, mennyt Kiinaan... Se on kaikkea muuta kuin pysymistä mukavuusalueella.

Haber kummasteli myös Aallon taustatiimiä, johon kuuluvat tämän ex-puoliso Teemu Roivainen ja nykyinen kihlattu Meri Sopanen.

– Ikävä kyllä tämä kertoo mukavuusaluehaluisuudesta kaikkeen: management-tiimissä on entinen ja nykyinen puoliso. Kuka siellä haastaa ja sparraa, Haber ihmetteli.

Aallon mukaan on ainoastaan hyvä asia, että hänelle tärkeät ihmiset auttavat häntä uran kansainvälistämisessä.

– He eivät ole millään tavalla esteenä, kun saan ulkomailta yhteistyökumppaneita, Aalto näpäyttää.

Niin, Samu Haber olisi sen sijaan esteenä, kun Saara haalii yhteistyökumppaneita. Samu esiintyy haastattelussa maailman ainoana ihmisenä, joka tietää mistään mitään...

Miten Samu Haber estää Saaraa tekemästä mitään? Antamalla haastattelun, jossa toivoo, että Saara nimenomaan haalii yhteistyökumppaneita? Myllääkö sulla tunteet kovin, kun luetun ymmärtäminen ei oikein suju? Ihmeen negatiivinen asenne, vähän vainoharhainenkin.

Mikä sun lukutaidossasi mättää. Haber ei puhunut pelkästään tuosta, vaan kyökkipsykologisoi vastin mitään tietoa jostain muka mukavuudenhalusta. Naurettavaa löpötystä.

No onhan se mukavuudenhalua. Ihan selvästi. Vai onko sun mielestä Saaralla nyt tiimissään parhaat ammattilaiset, mitä tarjolla on? Siksi Haber sanoi, että toivoo, että Saaralla on suunnitelma. Siinä ei ole mitään erikoista, jollei sellaista erikseen yritä rivien välistä lukea. Ja vaikka Saara on huikeasti menestynyt, antaa aiheesta kiukuttelu erikoisen kuvan. Jättäisi omaan arvoonsa, jos ei kiinnosta.

Onkohan sinulla mitään käsitystä mitä nuo parhaat ammattilaiset maksavat? Kuka ikinä hänen manageriointaan on hoitanut, niin kovin huonosti se ei ole mennyt. Onhan hän tällä hetkellä Suomen tunnetuin naislaulaja. Kenet hänen olisi pitänyt palkata Suomessa? Yhdelläkään näistä kun kovin kummoisia näyttöjä ole. Ei yhtään enempää kun mitä tuolla kolmikolla jo nyt on.

Ymmärrän hyvin kuinka nämä neuvojat voidaan kokea ärsyttäviksi. Mutta kuka tietää ehkä parin vuoden päästä Saara voikin neuvoa Haberia, miten sitä uraa oikein rakennetaan. Hänen, kun nyt näyttää niillä hänen omilla opeillaan junnaavan vähän paikallaan.

Mielekiintoista kuinka eri tavalla tuo mukavuudenhalu nähdään. Itse ajattelisin, että tuo Saaran tee se itse tyyli, muutaman läheisen kanssa on kaikkea muuta kuin helppoa ja mukavuudenhaluista. Mikä sen helpompaa kuin tehdä sopimus levy-yhriön kanssa. Sieltä sitten soitetaan milloin tulla paikalle, mihin mennä laulamaan ja mitä lauluja laulaa. He miettivät sitten rahojen laittamisen tilille. Ainoa epämukava juttu on kun sinua käskytetään tai kuten Haber sanoisi sparrataan. Se tietysti siinä itse tekemisessä on se mukava puoli, ettei tarvitse aina riidellä managerien ja tuottajien kanssa. Toisinaan kun tuppaavat menemään jopa raastuvan puolelle. Mutta se nyt olisikin kauheaa, ettei tarvitsisi riidellä (olla sparrauksen kohde). Elämä voisi olla jopa mukavaa.

Ei ihme, että joku on sitten "mukavuudenhaluinen".
Väittää, että Saaran työ on ollut pelkkä auringonpaistetta ja mukavuusalueella olemista on kyllä naurettavaa. Sama kuin sanoisi Haberille, kuinka mukavuudenhakuinen hän oli kun yritti Saksan markkinoille. Osasi jo etukäteen kielen ja muutenkin Saksa on lähellä. Eipä tarvitse matkustaa pitkälle lentokoneella. Ihan vaan mukavuus syistä tyytyi Saksaan.

No kuka näin on väittänyt ja missä? Kasvu tapahtuu epämukavuusalueella. Saara kai itse ei ole vielä saavutuksiinsa tyytyväinen, jolloin olisi viisasta mennä myös sinne epämukavuusalueelle. Se on tietysti valitettava tosiasia, että ongelma saattaa olla siinä, että suuret markkinat ja Saaran omin tyyli eivät välttämättä kohtaa. Jos näin käy tämän kisan jälkeen, toivon, että hän pohtii tarkkaan mitä haluaa. Nyt on jo syytä oppia joustamaan omista ehdoista, jos isoja areenoita toivoo saavansa.

Saarahan on hehkutellut sitä, miten ihanaa on, kun hänet vihdoin hyväksytään. Mutta totuushan on, että tällä hetkellä hänen cover-esityksistään on pidetty. Omalle materiaalille saattaa löytyä vastaavanlaista vastinetta, mutta kovin todennäköistähän se ei ole. Suomalaisittainkin olemme saaneet ihailla upeita laulajia erilaisissa kykykisoissa, mutta menestys on jäänyt vaatimattomaksi kaikista lahjoista huolimatta. 

Mukavuudenhalussa ei ole mitään pahaa. Ja jos on tyytyväinen elämäänsä, voi hyvin elää vaikka koko loppuelämänsä mukavuusalueellaan. Näin Haberkin saattaa hyvinkin tehdä, en häntä tunne, niin en osaa sanoa. Mutta mukavuusalue ja kehittyminen uralla eivät yleensä mahdu samaan ajanjaksoon. Ikävää, että sen ääneen sanominen on sinusta joku verinen loukkaus. Ehkä voisit miettiä miksi, eihän sillä loukata sinua, Saaraa tai ketään muutakaan. Jos Saara jostain syystä on poikkeus ja saavuttaa huippumenestyksen poikkiksen ja tyttiksen manageroimana ja aina vain omia aatoksiaan toteuttaen, niin sehän on hienoa. Mutta kauhean todennäköistä se ole ja siksi hyvää tarkoittavista neuvoista hermostuminen on paitsi turhaa, myös vähän tyhmää.

Mihin perustat väitteen , että kasvu tapahtuu epämukavuusalueella? Luonnossakin mitä suotuisammat olosuhteet ja sen paremmat kasvut. Lapset huonoissa ja epämukavissa olosuhteissa kasvavat huonommin. Joten mihin perustat väitteesi? Celine Dion oli naimisissa managerimiehensä kanssa ja tulosta syntyi.Beyonceen isä toimi hänen managerinaan. Minä en ole loukkaantunut, koen vaan kuinka kapea-alaista ajattelua toiset harrastavat. Ihan niinkuin olisi vain yksi ja oikea tapa. Kuten tämä sinun väittämäsi, että kasvu voi tapahtua ainoastaan epämukavuusalueella. Kasvua voi todellisuudessa tapahtua monin eri tavoin, monissa eri paikoissa. Toiset kehittyvät kehuilla ja toiset haukuilla. Toiset taas haluavat itse ratkaista omat ongelmansa. Enpä usko, että Einsteinilla oli veemäinen pomo hengittämässä niskaan. Taidemaalareista nyt puhumattakaan. Nämä jutut ei tietenkään sovellu laulajiin. Heillä pitää ollla sparraava ( persuksiin potkiva ja kritisoiva) manageri. Muuten käy huonosti.

Tavallaanhan toin esiin ihan saman vertauksen, jonka sinäkin teit. Kirjoitin, että jos Saara on poikkeus, jonka ei tarvitse ammatillista osaamistaan kehittää poikkeamalla omasta kaavastaan tai vaihtamalla henkilöstöä, niin se on hienoa. Mutta se on epätodennäköistä. Itsekin kaivoit esille aika poikkeuslaatuisia yksilöitä, Dionin, Einsteinin ja Beyoncen, jonka isähän tosin ei missään tapauksessa tukenut mukavuusalueella hengailua. Epämukavuusalueellahan ei tarkoiteta mitään erityistä kärsimystä. Vaan tilaa, jossa joutuu haastamaan itseään. Se ei tarkoita haukkujen vastaanottamista vaan nimenomaan sitä, että joutuu perustelemaan omia valintojaan ja näkemyksiään ja hieman jopa opettelemaan uutta. Aika vaikea kuvitella, etteivätkö kaikki menestyvät taiteilijat näin tekisi.

Mielenkiintoista, että toit esiin myös lapset. Nimenomaan lasten toivottu kehityshän perustuu siihen, että he eivät jää mukavuusalueelleen köllöttelemään vaan saavat saavutettavissa olevia haasteita lähikehityksenvyöhykkeellään, siis epämukavuusalueella. Ymmärrän, että koska olet selvästi ymmärtänyt termin aivan toisin, kuin se yleensä käsitetään, tämä keskustelu on varmasti ollut sinulle aika vaikea hahmottaa. Tässä tosiaan ei puhuta siitä, että Saaraa täytyisi ammattilaisten voimin haukkua tai saada hänet voimaan pahoin, sitä ei Haberkaan ehdottanut. Vaan että hän saisi vähän haastetta työyhteisöstään ja hänelle uskallettaisiin ehkä paremmin ulkopuolisen toimesta heitellä nk. vastapalloja ja uusia ideoita.

Mitä se on muuta kuin omalle "epämukavuusalueelle" menemistä, jos osallistuu vieraassa maassa, vieraalla kielellä livelähetyksissä, joka viikko altistuen sekä lehdistön, että tuomareiden ja yleisön arvostelun kohteeksi? Mukavuusalueella köllimistä? Jos hän olisi halunnut mukavuutta, hän olisi palkannut Tapani Kansan managerin ja jatkanut pimeissä kirkoissa laulamista. Ihan itse hän näyttää osaavan sen mukavuusalueen ulkopuolelle astua. Siihen ei ole tarvittu suomalaista manageria. Ei sikseen, että olisi jotain näyttöä, että nuo suomalaimanagerit ketään sinne ulkomaille asti olisivat sparranneet. Tällä hetkellä näyttää siltä, että hän on sparranut itse itsensä paljon paremmin kuin yhdenkään muun suomalaisartistin manageri. Mutta laita toki niitä nimiä hyvistä suomalaismanagereista, jotka palloja heittämällä ja sparraamalla ovat saaneet suuriakin tuloksia aikaan asiakkaissaan.

No Saara on viimeisen kuukauden aikana ollut siellä "epämukavuusalueellaan" ja kehittynyt huikeasti, koska on joutunut kuuntelmaan ammattilaisten vinkkejä ja neuvoja. Samukin taisi puhua siitä, että suomessa ollessaan Saara kölli mukavuusalueellaan. 

Eli Suomessa kilpailut ovat mukavuusaluella köllimistä? Niissä ei ammattilaisia ollut ja kritiikkiä ei tullut? Saara on saanut enemmän viidessä vuodessa kritiikkiä, kun Katri Helena koko uransa aikana. Monesti kritiikin mennen ihan haukkumisen puolelle, puhumatta sitä besserwisser asennetta jota hän on muilta saanut kestää.

Saara on kehittynyt huikeasti tuolla, koska kerrankin hänellä on ollut mahdollisuus saada ympärilleen oikeita ammattilaisia. Sellaisia, joilla on oikeasti jotain uutta opetettavaa.

Eli oliko kyse siitä ettei hän kuunnellut vai siitä ettei muilla ollut täällä Suomessa tarpeeksi osaamista, mitä opettaa ja siksi kehitys " junnasi"? Lähdettyään ulkomaille tapahtuikin suuri harppaus eteenpäin.

Tai ehkä Saara on sen verran besserwisser-jääräpää, että hän uskoo vasta kun samasta asiasta on huomautettu satoja kertoja...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä Saara on oikeassa? Haberhan on ollut hänen kanssaan samaa mieltä. Eli mistä se Saara nyt riitelee tarkalleen ottaen?

Ei kai Saara mistään riitele. Mutta ihan ymmärrettävää, että kommentoi, kun arvostellaan, että tekee kaiken väärin. Alkaa varmasti kyspyttää, jos vuosikausia kerrotaan, että on vääränlainen ja tekee kaiken väärin.

Saara on nyt joka tapauksessa tuolla briteissä ehkäpä maailman merkittävimmän kykykilpailun finaalissa. Siitä ei välttämättä seuraa yhtään mitään, mutta se on jo sinällään poikkeuksellinen saavutus. Nämä väärin sammutettu -nillittäjät ovat sen sijaan jostakin syystä täällä Suomessa, vaikka tietävät, miten asiat tehdään oikein.

(Olen samaa mieltä siitä, että Meri neuvottelemassa mahdollisia sopimuksia on katastrofi, mutta näyttäisi siltä, että Saara on päässyt ainakin kilpailun ajaksi brittiläisen toimiston listoille.)

Maailman merkittävin kykykilpailu, josta ei 13.kauden ja yli sadan finalistin joukosta ole löydetty kun kaksi maailmalla menestynyttä laulajaa/lauluryhmää. Aika merkittävä tuntuu olevan. Varsinkin kun tänä vuonna kisan taso on huomattavasti matalampi kuin aikaisempina vuosina.

Briteissä menestyneitä on useita, ja se on iso markkina, eli elättävät itsensä musiikilla, mikä lienee yksi kilpailuihin hakeutumisen tarkoituksista. Tosin Saarakin näytti tienanneen viime vuonna ihan mukavan elannon (60 000 euroa), vaikka tekee kaiken väärin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

– Tuntui inhottavalta. Miten sellainen ihminen, joka ei tiedä minun urastani, voi mennä kommentoimaan? Outo veto Samulta, Aalto ihmettelee Me Naisien haastattelussa.

Aallon mukaan hän on tehnyt koko ajan määrätietoisesti töitä uransa eteen.

– Olen raatanut kuusi vuotta ja tehnyt kaiken itse: kerännyt rahat musiikkivideoihin, perustanut nettikauppoja, mennyt Kiinaan... Se on kaikkea muuta kuin pysymistä mukavuusalueella.

Haber kummasteli myös Aallon taustatiimiä, johon kuuluvat tämän ex-puoliso Teemu Roivainen ja nykyinen kihlattu Meri Sopanen.

– Ikävä kyllä tämä kertoo mukavuusaluehaluisuudesta kaikkeen: management-tiimissä on entinen ja nykyinen puoliso. Kuka siellä haastaa ja sparraa, Haber ihmetteli.

Aallon mukaan on ainoastaan hyvä asia, että hänelle tärkeät ihmiset auttavat häntä uran kansainvälistämisessä.

– He eivät ole millään tavalla esteenä, kun saan ulkomailta yhteistyökumppaneita, Aalto näpäyttää.

Niin, Samu Haber olisi sen sijaan esteenä, kun Saara haalii yhteistyökumppaneita. Samu esiintyy haastattelussa maailman ainoana ihmisenä, joka tietää mistään mitään...

Miten Samu Haber estää Saaraa tekemästä mitään? Antamalla haastattelun, jossa toivoo, että Saara nimenomaan haalii yhteistyökumppaneita? Myllääkö sulla tunteet kovin, kun luetun ymmärtäminen ei oikein suju? Ihmeen negatiivinen asenne, vähän vainoharhainenkin.

Mikä sun lukutaidossasi mättää. Haber ei puhunut pelkästään tuosta, vaan kyökkipsykologisoi vastin mitään tietoa jostain muka mukavuudenhalusta. Naurettavaa löpötystä.

No onhan se mukavuudenhalua. Ihan selvästi. Vai onko sun mielestä Saaralla nyt tiimissään parhaat ammattilaiset, mitä tarjolla on? Siksi Haber sanoi, että toivoo, että Saaralla on suunnitelma. Siinä ei ole mitään erikoista, jollei sellaista erikseen yritä rivien välistä lukea. Ja vaikka Saara on huikeasti menestynyt, antaa aiheesta kiukuttelu erikoisen kuvan. Jättäisi omaan arvoonsa, jos ei kiinnosta.

Onkohan sinulla mitään käsitystä mitä nuo parhaat ammattilaiset maksavat? Kuka ikinä hänen manageriointaan on hoitanut, niin kovin huonosti se ei ole mennyt. Onhan hän tällä hetkellä Suomen tunnetuin naislaulaja. Kenet hänen olisi pitänyt palkata Suomessa? Yhdelläkään näistä kun kovin kummoisia näyttöjä ole. Ei yhtään enempää kun mitä tuolla kolmikolla jo nyt on.

Ymmärrän hyvin kuinka nämä neuvojat voidaan kokea ärsyttäviksi. Mutta kuka tietää ehkä parin vuoden päästä Saara voikin neuvoa Haberia, miten sitä uraa oikein rakennetaan. Hänen, kun nyt näyttää niillä hänen omilla opeillaan junnaavan vähän paikallaan.

Mielekiintoista kuinka eri tavalla tuo mukavuudenhalu nähdään. Itse ajattelisin, että tuo Saaran tee se itse tyyli, muutaman läheisen kanssa on kaikkea muuta kuin helppoa ja mukavuudenhaluista. Mikä sen helpompaa kuin tehdä sopimus levy-yhriön kanssa. Sieltä sitten soitetaan milloin tulla paikalle, mihin mennä laulamaan ja mitä lauluja laulaa. He miettivät sitten rahojen laittamisen tilille. Ainoa epämukava juttu on kun sinua käskytetään tai kuten Haber sanoisi sparrataan. Se tietysti siinä itse tekemisessä on se mukava puoli, ettei tarvitse aina riidellä managerien ja tuottajien kanssa. Toisinaan kun tuppaavat menemään jopa raastuvan puolelle. Mutta se nyt olisikin kauheaa, ettei tarvitsisi riidellä (olla sparrauksen kohde). Elämä voisi olla jopa mukavaa.

Ei ihme, että joku on sitten "mukavuudenhaluinen".
Väittää, että Saaran työ on ollut pelkkä auringonpaistetta ja mukavuusalueella olemista on kyllä naurettavaa. Sama kuin sanoisi Haberille, kuinka mukavuudenhakuinen hän oli kun yritti Saksan markkinoille. Osasi jo etukäteen kielen ja muutenkin Saksa on lähellä. Eipä tarvitse matkustaa pitkälle lentokoneella. Ihan vaan mukavuus syistä tyytyi Saksaan.

No kuka näin on väittänyt ja missä? Kasvu tapahtuu epämukavuusalueella. Saara kai itse ei ole vielä saavutuksiinsa tyytyväinen, jolloin olisi viisasta mennä myös sinne epämukavuusalueelle. Se on tietysti valitettava tosiasia, että ongelma saattaa olla siinä, että suuret markkinat ja Saaran omin tyyli eivät välttämättä kohtaa. Jos näin käy tämän kisan jälkeen, toivon, että hän pohtii tarkkaan mitä haluaa. Nyt on jo syytä oppia joustamaan omista ehdoista, jos isoja areenoita toivoo saavansa.

Saarahan on hehkutellut sitä, miten ihanaa on, kun hänet vihdoin hyväksytään. Mutta totuushan on, että tällä hetkellä hänen cover-esityksistään on pidetty. Omalle materiaalille saattaa löytyä vastaavanlaista vastinetta, mutta kovin todennäköistähän se ei ole. Suomalaisittainkin olemme saaneet ihailla upeita laulajia erilaisissa kykykisoissa, mutta menestys on jäänyt vaatimattomaksi kaikista lahjoista huolimatta. 

Mukavuudenhalussa ei ole mitään pahaa. Ja jos on tyytyväinen elämäänsä, voi hyvin elää vaikka koko loppuelämänsä mukavuusalueellaan. Näin Haberkin saattaa hyvinkin tehdä, en häntä tunne, niin en osaa sanoa. Mutta mukavuusalue ja kehittyminen uralla eivät yleensä mahdu samaan ajanjaksoon. Ikävää, että sen ääneen sanominen on sinusta joku verinen loukkaus. Ehkä voisit miettiä miksi, eihän sillä loukata sinua, Saaraa tai ketään muutakaan. Jos Saara jostain syystä on poikkeus ja saavuttaa huippumenestyksen poikkiksen ja tyttiksen manageroimana ja aina vain omia aatoksiaan toteuttaen, niin sehän on hienoa. Mutta kauhean todennäköistä se ole ja siksi hyvää tarkoittavista neuvoista hermostuminen on paitsi turhaa, myös vähän tyhmää.

Mihin perustat väitteen , että kasvu tapahtuu epämukavuusalueella? Luonnossakin mitä suotuisammat olosuhteet ja sen paremmat kasvut. Lapset huonoissa ja epämukavissa olosuhteissa kasvavat huonommin. Joten mihin perustat väitteesi? Celine Dion oli naimisissa managerimiehensä kanssa ja tulosta syntyi.Beyonceen isä toimi hänen managerinaan. Minä en ole loukkaantunut, koen vaan kuinka kapea-alaista ajattelua toiset harrastavat. Ihan niinkuin olisi vain yksi ja oikea tapa. Kuten tämä sinun väittämäsi, että kasvu voi tapahtua ainoastaan epämukavuusalueella. Kasvua voi todellisuudessa tapahtua monin eri tavoin, monissa eri paikoissa. Toiset kehittyvät kehuilla ja toiset haukuilla. Toiset taas haluavat itse ratkaista omat ongelmansa. Enpä usko, että Einsteinilla oli veemäinen pomo hengittämässä niskaan. Taidemaalareista nyt puhumattakaan. Nämä jutut ei tietenkään sovellu laulajiin. Heillä pitää ollla sparraava ( persuksiin potkiva ja kritisoiva) manageri. Muuten käy huonosti.

Tavallaanhan toin esiin ihan saman vertauksen, jonka sinäkin teit. Kirjoitin, että jos Saara on poikkeus, jonka ei tarvitse ammatillista osaamistaan kehittää poikkeamalla omasta kaavastaan tai vaihtamalla henkilöstöä, niin se on hienoa. Mutta se on epätodennäköistä. Itsekin kaivoit esille aika poikkeuslaatuisia yksilöitä, Dionin, Einsteinin ja Beyoncen, jonka isähän tosin ei missään tapauksessa tukenut mukavuusalueella hengailua. Epämukavuusalueellahan ei tarkoiteta mitään erityistä kärsimystä. Vaan tilaa, jossa joutuu haastamaan itseään. Se ei tarkoita haukkujen vastaanottamista vaan nimenomaan sitä, että joutuu perustelemaan omia valintojaan ja näkemyksiään ja hieman jopa opettelemaan uutta. Aika vaikea kuvitella, etteivätkö kaikki menestyvät taiteilijat näin tekisi.

Mielenkiintoista, että toit esiin myös lapset. Nimenomaan lasten toivottu kehityshän perustuu siihen, että he eivät jää mukavuusalueelleen köllöttelemään vaan saavat saavutettavissa olevia haasteita lähikehityksenvyöhykkeellään, siis epämukavuusalueella. Ymmärrän, että koska olet selvästi ymmärtänyt termin aivan toisin, kuin se yleensä käsitetään, tämä keskustelu on varmasti ollut sinulle aika vaikea hahmottaa. Tässä tosiaan ei puhuta siitä, että Saaraa täytyisi ammattilaisten voimin haukkua tai saada hänet voimaan pahoin, sitä ei Haberkaan ehdottanut. Vaan että hän saisi vähän haastetta työyhteisöstään ja hänelle uskallettaisiin ehkä paremmin ulkopuolisen toimesta heitellä nk. vastapalloja ja uusia ideoita.

Mitä se on muuta kuin omalle "epämukavuusalueelle" menemistä, jos osallistuu vieraassa maassa, vieraalla kielellä livelähetyksissä, joka viikko altistuen sekä lehdistön, että tuomareiden ja yleisön arvostelun kohteeksi? Mukavuusalueella köllimistä? Jos hän olisi halunnut mukavuutta, hän olisi palkannut Tapani Kansan managerin ja jatkanut pimeissä kirkoissa laulamista. Ihan itse hän näyttää osaavan sen mukavuusalueen ulkopuolelle astua. Siihen ei ole tarvittu suomalaista manageria. Ei sikseen, että olisi jotain näyttöä, että nuo suomalaimanagerit ketään sinne ulkomaille asti olisivat sparranneet. Tällä hetkellä näyttää siltä, että hän on sparranut itse itsensä paljon paremmin kuin yhdenkään muun suomalaisartistin manageri. Mutta laita toki niitä nimiä hyvistä suomalaismanagereista, jotka palloja heittämällä ja sparraamalla ovat saaneet suuriakin tuloksia aikaan asiakkaissaan.

No Saara on viimeisen kuukauden aikana ollut siellä "epämukavuusalueellaan" ja kehittynyt huikeasti, koska on joutunut kuuntelmaan ammattilaisten vinkkejä ja neuvoja. Samukin taisi puhua siitä, että suomessa ollessaan Saara kölli mukavuusalueellaan. 

Eli Suomessa kilpailut ovat mukavuusaluella köllimistä? Niissä ei ammattilaisia ollut ja kritiikkiä ei tullut? Saara on saanut enemmän viidessä vuodessa kritiikkiä, kun Katri Helena koko uransa aikana. Monesti kritiikin mennen ihan haukkumisen puolelle, puhumatta sitä besserwisser asennetta jota hän on muilta saanut kestää.

Saara on kehittynyt huikeasti tuolla, koska kerrankin hänellä on ollut mahdollisuus saada ympärilleen oikeita ammattilaisia. Sellaisia, joilla on oikeasti jotain uutta opetettavaa.

Eli oliko kyse siitä ettei hän kuunnellut vai siitä ettei muilla ollut täällä Suomessa tarpeeksi osaamista, mitä opettaa ja siksi kehitys " junnasi"? Lähdettyään ulkomaille tapahtuikin suuri harppaus eteenpäin.

Sä olet koko ketjun jankuttanut, ettei Saara kaipaa keneltäkään neuvoja tai vinkkejä ja nyt hehkutat kuinka se on vihdoin saanut ympärilleen oikeita ammattilaisia, jotka osaa opettaa sille jotain uutta. Miten hitossa sitä ois suomessa kukaan voinut edes opettaa yhtään mistään, kun neiti on ympäröinyt itsensä exällä ja nyxällä ja muilla oikeilla ammattilaisilla? Saako sitä Saara nyt siis neuvoa ja opettaa vai ei? 

Ehkä sitä on joku yrittänyt suomessakin ohjata tuohon suuntaan mitä briteissä, mut Saara vaan jankutti omasta visiostaan. Koska onhan nuo x factorin esitykset tosi kaukana siitä Saaran omasta linjastakin mitä on tehnyt, vaikka ihan omillaan ja kaikki langat käsissään onkin ollut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä Saara on oikeassa? Haberhan on ollut hänen kanssaan samaa mieltä. Eli mistä se Saara nyt riitelee tarkalleen ottaen?

Ei kai Saara mistään riitele. Mutta ihan ymmärrettävää, että kommentoi, kun arvostellaan, että tekee kaiken väärin. Alkaa varmasti kyspyttää, jos vuosikausia kerrotaan, että on vääränlainen ja tekee kaiken väärin.

Saara on nyt joka tapauksessa tuolla briteissä ehkäpä maailman merkittävimmän kykykilpailun finaalissa. Siitä ei välttämättä seuraa yhtään mitään, mutta se on jo sinällään poikkeuksellinen saavutus. Nämä väärin sammutettu -nillittäjät ovat sen sijaan jostakin syystä täällä Suomessa, vaikka tietävät, miten asiat tehdään oikein.

(Olen samaa mieltä siitä, että Meri neuvottelemassa mahdollisia sopimuksia on katastrofi, mutta näyttäisi siltä, että Saara on päässyt ainakin kilpailun ajaksi brittiläisen toimiston listoille.)

Maailman merkittävin kykykilpailu, josta ei 13.kauden ja yli sadan finalistin joukosta ole löydetty kun kaksi maailmalla menestynyttä laulajaa/lauluryhmää. Aika merkittävä tuntuu olevan. Varsinkin kun tänä vuonna kisan taso on huomattavasti matalampi kuin aikaisempina vuosina.

Briteissä menestyneitä on useita, ja se on iso markkina, eli elättävät itsensä musiikilla, mikä lienee yksi kilpailuihin hakeutumisen tarkoituksista. Tosin Saarakin näytti tienanneen viime vuonna ihan mukavan elannon (60 000 euroa), vaikka tekee kaiken väärin.

Ainoa joka tässä kekustelussa jankuttaa Saaran tekevän jotain väärin ja olevan liian erilainen olet sinä. Säännöllisesti tuot sen ilmi, vaikkei kukaan muu puhu asiasta mitään. Koska muiden mielestä Saara saa olla just sitä on ja tehdä just sitä mitä tahtoo, mutta silloin on turha itkeä jos sitä maailman valloitusta ei tapahdu. Kaikki kun ei syty edelleenkään sille Saaran tyylille ja tekemiselle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

– Tuntui inhottavalta. Miten sellainen ihminen, joka ei tiedä minun urastani, voi mennä kommentoimaan? Outo veto Samulta, Aalto ihmettelee Me Naisien haastattelussa.

Aallon mukaan hän on tehnyt koko ajan määrätietoisesti töitä uransa eteen.

– Olen raatanut kuusi vuotta ja tehnyt kaiken itse: kerännyt rahat musiikkivideoihin, perustanut nettikauppoja, mennyt Kiinaan... Se on kaikkea muuta kuin pysymistä mukavuusalueella.

Haber kummasteli myös Aallon taustatiimiä, johon kuuluvat tämän ex-puoliso Teemu Roivainen ja nykyinen kihlattu Meri Sopanen.

– Ikävä kyllä tämä kertoo mukavuusaluehaluisuudesta kaikkeen: management-tiimissä on entinen ja nykyinen puoliso. Kuka siellä haastaa ja sparraa, Haber ihmetteli.

Aallon mukaan on ainoastaan hyvä asia, että hänelle tärkeät ihmiset auttavat häntä uran kansainvälistämisessä.

– He eivät ole millään tavalla esteenä, kun saan ulkomailta yhteistyökumppaneita, Aalto näpäyttää.

Niin, Samu Haber olisi sen sijaan esteenä, kun Saara haalii yhteistyökumppaneita. Samu esiintyy haastattelussa maailman ainoana ihmisenä, joka tietää mistään mitään...

Miten Samu Haber estää Saaraa tekemästä mitään? Antamalla haastattelun, jossa toivoo, että Saara nimenomaan haalii yhteistyökumppaneita? Myllääkö sulla tunteet kovin, kun luetun ymmärtäminen ei oikein suju? Ihmeen negatiivinen asenne, vähän vainoharhainenkin.

Mikä sun lukutaidossasi mättää. Haber ei puhunut pelkästään tuosta, vaan kyökkipsykologisoi vastin mitään tietoa jostain muka mukavuudenhalusta. Naurettavaa löpötystä.

No onhan se mukavuudenhalua. Ihan selvästi. Vai onko sun mielestä Saaralla nyt tiimissään parhaat ammattilaiset, mitä tarjolla on? Siksi Haber sanoi, että toivoo, että Saaralla on suunnitelma. Siinä ei ole mitään erikoista, jollei sellaista erikseen yritä rivien välistä lukea. Ja vaikka Saara on huikeasti menestynyt, antaa aiheesta kiukuttelu erikoisen kuvan. Jättäisi omaan arvoonsa, jos ei kiinnosta.

Onkohan sinulla mitään käsitystä mitä nuo parhaat ammattilaiset maksavat? Kuka ikinä hänen manageriointaan on hoitanut, niin kovin huonosti se ei ole mennyt. Onhan hän tällä hetkellä Suomen tunnetuin naislaulaja. Kenet hänen olisi pitänyt palkata Suomessa? Yhdelläkään näistä kun kovin kummoisia näyttöjä ole. Ei yhtään enempää kun mitä tuolla kolmikolla jo nyt on.

Ymmärrän hyvin kuinka nämä neuvojat voidaan kokea ärsyttäviksi. Mutta kuka tietää ehkä parin vuoden päästä Saara voikin neuvoa Haberia, miten sitä uraa oikein rakennetaan. Hänen, kun nyt näyttää niillä hänen omilla opeillaan junnaavan vähän paikallaan.

Mielekiintoista kuinka eri tavalla tuo mukavuudenhalu nähdään. Itse ajattelisin, että tuo Saaran tee se itse tyyli, muutaman läheisen kanssa on kaikkea muuta kuin helppoa ja mukavuudenhaluista. Mikä sen helpompaa kuin tehdä sopimus levy-yhriön kanssa. Sieltä sitten soitetaan milloin tulla paikalle, mihin mennä laulamaan ja mitä lauluja laulaa. He miettivät sitten rahojen laittamisen tilille. Ainoa epämukava juttu on kun sinua käskytetään tai kuten Haber sanoisi sparrataan. Se tietysti siinä itse tekemisessä on se mukava puoli, ettei tarvitse aina riidellä managerien ja tuottajien kanssa. Toisinaan kun tuppaavat menemään jopa raastuvan puolelle. Mutta se nyt olisikin kauheaa, ettei tarvitsisi riidellä (olla sparrauksen kohde). Elämä voisi olla jopa mukavaa.

Ei ihme, että joku on sitten "mukavuudenhaluinen".

Väittää, että Saaran työ on ollut pelkkä auringonpaistetta ja mukavuusalueella olemista on kyllä naurettavaa. Sama kuin sanoisi Haberille, kuinka mukavuudenhakuinen hän oli kun yritti Saksan markkinoille. Osasi jo etukäteen kielen ja muutenkin Saksa on lähellä. Eipä tarvitse matkustaa pitkälle lentokoneella. Ihan vaan mukavuus syistä tyytyi Saksaan.

Saaran mukavuudenhalu on sitä että hän ei kestä yhtään kritiikkiä. Siis yhtään. Koko tämän X Factorin ajankin hän on hysteerisesti kommentoinut kaikkea ja kiukutellut lehtijuttuja jne.

Ja jauhanut julkisesti kuinka hänestä ei ole pidetty Suomessa. Varmaan hautakiveenkin tulee se No Fear kun se on huippuhyväjättisupermenestys vaikkei ihmiset "kateuttaan" tajua.

Ei ole normaalia tuollainen herkkähipiäisyys.

Ei kestä kritiikkiä? Saara jos kuka kestää todellakin kritiikkiä ja haukkumista, ei hän muuten olisi laulaja yhä edelleen. Se, että sanoo mielipiteensä asioihin jotka koskevat häntä itseään, on kiukuttelua? Pitäisi siis olla suu supussa? Tottakai pitää osata pitää puolensa ja vastata samalla mitalla!

Toivon sydämeni pohjasta, että Saara pitää oman tyylinsä. Ihan teidän av-mammojen kiusaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä Saara on oikeassa? Haberhan on ollut hänen kanssaan samaa mieltä. Eli mistä se Saara nyt riitelee tarkalleen ottaen?

Ei kai Saara mistään riitele. Mutta ihan ymmärrettävää, että kommentoi, kun arvostellaan, että tekee kaiken väärin. Alkaa varmasti kyspyttää, jos vuosikausia kerrotaan, että on vääränlainen ja tekee kaiken väärin.

Saara on nyt joka tapauksessa tuolla briteissä ehkäpä maailman merkittävimmän kykykilpailun finaalissa. Siitä ei välttämättä seuraa yhtään mitään, mutta se on jo sinällään poikkeuksellinen saavutus. Nämä väärin sammutettu -nillittäjät ovat sen sijaan jostakin syystä täällä Suomessa, vaikka tietävät, miten asiat tehdään oikein.

(Olen samaa mieltä siitä, että Meri neuvottelemassa mahdollisia sopimuksia on katastrofi, mutta näyttäisi siltä, että Saara on päässyt ainakin kilpailun ajaksi brittiläisen toimiston listoille.)

Maailman merkittävin kykykilpailu, josta ei 13.kauden ja yli sadan finalistin joukosta ole löydetty kun kaksi maailmalla menestynyttä laulajaa/lauluryhmää. Aika merkittävä tuntuu olevan. Varsinkin kun tänä vuonna kisan taso on huomattavasti matalampi kuin aikaisempina vuosina.

Briteissä menestyneitä on useita, ja se on iso markkina, eli elättävät itsensä musiikilla, mikä lienee yksi kilpailuihin hakeutumisen tarkoituksista. Tosin Saarakin näytti tienanneen viime vuonna ihan mukavan elannon (60 000 euroa), vaikka tekee kaiken väärin.

Eli Saara keskittyy jatkossa kirkkokeikkoihin briteissä ja pikkukylien pride-tapahtumiin? Kansainvälinen ura ei ole edes haaveissa. 

Ainahan niitä tällaisessa tapauksessa olisi  'managereita' tulossa käsi ojossa jos vaikka olisi rahaa tulossa.

Ehkä Saara on musiikin ammattilaisena kykenevämpi moneen asiaan kuin häntä neuvomaan pyrkivät.