Lue keskustelun säännöt.
Talonmiehen tytär väitteli tohtoriksi- viikon mielensäpahoittaja?
03.11.2016 |
Olenko ainoa jonka mieledtä tästä koko uutisoinnista pastoi jotenkin akateeminen ylemmyydentuntoisuus ja sanon tämän itsekin akateemisena. Eihän Marin vanhemmat edes mitenkään estelleet opiskeluja, hirveä valitus taas täysin turhasta. Kieltämättä eniten näitä luokkaeroja pyrkivät pitämään akateemiset itse. Marikin jopa alentuu joskus niin rahvaan tasolle, että lukee sisustuslehtiä. Huooh.
Http://www.hs.fi/m/elama/a1478062146917
Kommentit (288)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli hyvin erikoinen ja outo artikkeli.
Hyvin ikävästi tytär puhui vanhemmistaan - ikään kuin olisi hävennyt heitä.
Ihan turha juttu ja taas tehty numeroa jonninjoutavasta asiasta.
Hesarissa nyt on ollut parin viime vuoden aikana toinen toistaan kummallisempia väkisin väännettyjä juttuja.
Alkaa olla Hesarin taso kohta alle iltapäivälehtien.
Kyllä sinunkin tasosi on aika matala jos et huomaa, että artikkelissa käsitellään tieteellistä tutkimusta.
Totta, tiettellisesti luokkaerot on todennettu mutta Merin omakohtaiset kokemukset oli jotenki niin kärjistetyn kuuloiset, suorastaan porvoomaiset. Vei jotenki pohjan koko jutulta. Lisäksi pistää miettimään tutkijan ennakokäsitysten vaikutusta tutkimustuloksiin ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa luokat ovat vain ihmisten omissa päissä. Kuka hyvänsä voi kouluttautua, verkostoitua, hankkia käytöstavat ja hyvän työn, lukea ja nähdä maailmaa, jos päätä ja motivaatiota riittää.
Ei meitäkään vanhemmat osanneet pitkän matikan ja kielten tehtävissä kukaan auttaa, eikä kotona varsinkaan sorruttu kehumaan opintosuorituksia (ettei ylpistytä suotta).
T. duunariperheestä ponnistanut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pistetään vielä kertoimia olemattomiin yhteiskuntaluokkiin eli maakunta vs stadi luokkaerokerroin.
Jos sattuu olemaan ns. akateemiset vanhemmat ja on käyty norssi, sykki tai ressu tai tapiola mitä niitä onkaan niin siinä on jo verkostoiduttu verrattuna maakunnista tuleviin pääkaupunkiseudun korkeakouluissa.
Kyseessä onkin siis joku hesan kuplailmiö pienine piireineen 🙄
Yleensä yliopistolle ovat tekniikan puolella jääneet ne, jotka eivät ole oikeita töitä saaneet.
Lisäksi naurattaa tämä maakuntayliopistot halveersus, monet ystäväni ovat päätyneet varsin rahakkaisiin töihin pääkaupunkiseudelle. Itse en sinne halunnut, koska en halua käyttää kahta tuntia päivässä työmatkoihin.Koeta ymmärtää, että tässä ei ole kyse rahasta. Jonnekin sosiologian laitokselle ei taatusti kukaan eksy tehdäkseen rahaa elämässään. Ennemminkin kyse on siitä, että täytyy olla sen verran sivistystä ja tukea kotoa, että sosiologia edes on valittavissa oleva aine. Ensimmäisen polven akateeminen hyvin usein ajattelee kuten sinä, että yliopistokoulutus mahdollistaa hyvän palkan ja siksi hakeutuu teknilliselle tai kaupalliselle puolelle. Duunarikodissa ei ehkä ole koskaan edes kuultu tieteenalasta nimeltä sosiologia.
Useimmat ihmiset valitsevat alan, jolla myös elättävät itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pistetään vielä kertoimia olemattomiin yhteiskuntaluokkiin eli maakunta vs stadi luokkaerokerroin.
Jos sattuu olemaan ns. akateemiset vanhemmat ja on käyty norssi, sykki tai ressu tai tapiola mitä niitä onkaan niin siinä on jo verkostoiduttu verrattuna maakunnista tuleviin pääkaupunkiseudun korkeakouluissa.
Kyseessä onkin siis joku hesan kuplailmiö pienine piireineen 🙄
Yleensä yliopistolle ovat tekniikan puolella jääneet ne, jotka eivät ole oikeita töitä saaneet.
Lisäksi naurattaa tämä maakuntayliopistot halveersus, monet ystäväni ovat päätyneet varsin rahakkaisiin töihin pääkaupunkiseudelle. Itse en sinne halunnut, koska en halua käyttää kahta tuntia päivässä työmatkoihin.Koeta ymmärtää, että tässä ei ole kyse rahasta. Jonnekin sosiologian laitokselle ei taatusti kukaan eksy tehdäkseen rahaa elämässään. Ennemminkin kyse on siitä, että täytyy olla sen verran sivistystä ja tukea kotoa, että sosiologia edes on valittavissa oleva aine. Ensimmäisen polven akateeminen hyvin usein ajattelee kuten sinä, että yliopistokoulutus mahdollistaa hyvän palkan ja siksi hakeutuu teknilliselle tai kaupalliselle puolelle. Duunarikodissa ei ehkä ole koskaan edes kuultu tieteenalasta nimeltä sosiologia.
Älä höpsi. Kuka ylipäätään kyselee vanhemmiltaan, mitä yliopistossa voi opiskella? Älykäs ihminen, oli sitten duunarikodista tai ns. paremmasta perheestä ottaa itse selville mitä oppiaineita on olemassa ja mikä kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pistetään vielä kertoimia olemattomiin yhteiskuntaluokkiin eli maakunta vs stadi luokkaerokerroin.
Jos sattuu olemaan ns. akateemiset vanhemmat ja on käyty norssi, sykki tai ressu tai tapiola mitä niitä onkaan niin siinä on jo verkostoiduttu verrattuna maakunnista tuleviin pääkaupunkiseudun korkeakouluissa.
Kyseessä onkin siis joku hesan kuplailmiö pienine piireineen 🙄
Yleensä yliopistolle ovat tekniikan puolella jääneet ne, jotka eivät ole oikeita töitä saaneet.
Lisäksi naurattaa tämä maakuntayliopistot halveersus, monet ystäväni ovat päätyneet varsin rahakkaisiin töihin pääkaupunkiseudelle. Itse en sinne halunnut, koska en halua käyttää kahta tuntia päivässä työmatkoihin.Koeta ymmärtää, että tässä ei ole kyse rahasta. Jonnekin sosiologian laitokselle ei taatusti kukaan eksy tehdäkseen rahaa elämässään. Ennemminkin kyse on siitä, että täytyy olla sen verran sivistystä ja tukea kotoa, että sosiologia edes on valittavissa oleva aine. Ensimmäisen polven akateeminen hyvin usein ajattelee kuten sinä, että yliopistokoulutus mahdollistaa hyvän palkan ja siksi hakeutuu teknilliselle tai kaupalliselle puolelle. Duunarikodissa ei ehkä ole koskaan edes kuultu tieteenalasta nimeltä sosiologia.
Useimmat ihmiset valitsevat alan, jolla myös elättävät itsensä.
Sitä varmemmin näin mitä heikommista lähtökohdista tulee. Akateemiseen traditioon tottunut voi osata hankkia elatuksensa vaikka antiikintutkijana tai sosiologina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pistetään vielä kertoimia olemattomiin yhteiskuntaluokkiin eli maakunta vs stadi luokkaerokerroin.
Jos sattuu olemaan ns. akateemiset vanhemmat ja on käyty norssi, sykki tai ressu tai tapiola mitä niitä onkaan niin siinä on jo verkostoiduttu verrattuna maakunnista tuleviin pääkaupunkiseudun korkeakouluissa.
Kyseessä onkin siis joku hesan kuplailmiö pienine piireineen 🙄
Yleensä yliopistolle ovat tekniikan puolella jääneet ne, jotka eivät ole oikeita töitä saaneet.
Lisäksi naurattaa tämä maakuntayliopistot halveersus, monet ystäväni ovat päätyneet varsin rahakkaisiin töihin pääkaupunkiseudelle. Itse en sinne halunnut, koska en halua käyttää kahta tuntia päivässä työmatkoihin.Koeta ymmärtää, että tässä ei ole kyse rahasta. Jonnekin sosiologian laitokselle ei taatusti kukaan eksy tehdäkseen rahaa elämässään. Ennemminkin kyse on siitä, että täytyy olla sen verran sivistystä ja tukea kotoa, että sosiologia edes on valittavissa oleva aine. Ensimmäisen polven akateeminen hyvin usein ajattelee kuten sinä, että yliopistokoulutus mahdollistaa hyvän palkan ja siksi hakeutuu teknilliselle tai kaupalliselle puolelle. Duunarikodissa ei ehkä ole koskaan edes kuultu tieteenalasta nimeltä sosiologia.
Useimmat ihmiset valitsevat alan, jolla myös elättävät itsensä.
Sitä varmemmin näin mitä heikommista lähtökohdista tulee. Akateemiseen traditioon tottunut voi osata hankkia elatuksensa vaikka antiikintutkijana tai sosiologina.
😂
Me niin tarvitaan oikeiden töiden tekijöiden sijaan "tohtoreita" jotka näpertelee pseudotiedettä ja dissailevat juuriaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi kunpa ihmiset käsittäisivät, mistä tuossa sosiaaliluokka-asetelmassa on kysymys. Se room for a pony on ainoastaan hyväosaisen elämän yksi ilmentymä. Pohjimmiltaan on kysymys sosiaalisesta ja henkisestä perinnöstä. Kyllähän moni voi vaikka rikastua yllättäen, mutta sillä ei voi paikata koko elämän aikana syntynyttä arvo- ja tapakuilua. Vähäosaisista perheistä lähtöisin olevat ovat edelleen huonommassa asemassa, sairaampia, lihavampia ja vähemmän sivistyneitä. Eli kärjistäen kysymys on siitä, että hometaloakin voi remontoida rahalla, mutta ei siitä tule koskaan mitään huipputaloa, kun persustukset ovat, mitä ne nyt ovat.
Mistä se arvo- ja tapakuilu muodostuu? Kyllä Suomessa on aina ollut "alemmissa luokissa" tavoitteena sekä sivistys, sosiaalinen nousu että vaikutusvallan saaminen ja hyvinkin vaatimattomissa oloissa on tilattu sanomalehtiä, luettu kirjoja ja pyritty kouluttamaan lapsia niin pitkälle kuin suinkin mahdollista. Kuka on käynyt tutustumassa erääseen Lepikon torppaan, josta lähti opintielle yksi Suomen suurimmista valtiomiehistä?
Perustukset ovat enemmän asenteita kuin taloudellisia tekijöitä ja opittuja tapoja. "Ylimpien luokkien" edustajien heikkous voi olla tietynlainen ylemmyyys, jopa ylimielisyys "alempia" kohtaan. Todella vaikeaksi menee sellainen tilanne, jossa valtaa käyttää sellainen ylempi luokka, joka ei edes tunne eikä tiedä alempien luokkien todellisuutta.
Tasa-arvoisen hyvinvointi-Suomen pohja rakentui sota-aikana, kun rintamalla kaatui niin eliittiä kuin ns. pohjasakkaa, ja kotirintaman elämä oli tasapuolisen hankalaa kaikille yhteiskuntaluokille.
Nyt alkaa taas tulla paluuta menneeseen. Nykyhallituksessa sen huomaa, että ei siellä ole montakaan perusduunari- tai pienviljelijäperheestä lähtöisin olevaa.
Kyseinen tutkijahan nimenomaan vastustaa luokkanousu termiä koska se arvottaa. Sua taitaa loukata se, että kaikki ei arvosta just niitä sun "oikeita" töitäs ainoaiksi vaihtoehdoiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kunpa ihmiset käsittäisivät, mistä tuossa sosiaaliluokka-asetelmassa on kysymys. Se room for a pony on ainoastaan hyväosaisen elämän yksi ilmentymä. Pohjimmiltaan on kysymys sosiaalisesta ja henkisestä perinnöstä. Kyllähän moni voi vaikka rikastua yllättäen, mutta sillä ei voi paikata koko elämän aikana syntynyttä arvo- ja tapakuilua. Vähäosaisista perheistä lähtöisin olevat ovat edelleen huonommassa asemassa, sairaampia, lihavampia ja vähemmän sivistyneitä. Eli kärjistäen kysymys on siitä, että hometaloakin voi remontoida rahalla, mutta ei siitä tule koskaan mitään huipputaloa, kun persustukset ovat, mitä ne nyt ovat.
Mistä se arvo- ja tapakuilu muodostuu? Kyllä Suomessa on aina ollut "alemmissa luokissa" tavoitteena sekä sivistys, sosiaalinen nousu että vaikutusvallan saaminen ja hyvinkin vaatimattomissa oloissa on tilattu sanomalehtiä, luettu kirjoja ja pyritty kouluttamaan lapsia niin pitkälle kuin suinkin mahdollista. Kuka on käynyt tutustumassa erääseen Lepikon torppaan, josta lähti opintielle yksi Suomen suurimmista valtiomiehistä?
Perustukset ovat enemmän asenteita kuin taloudellisia tekijöitä ja opittuja tapoja. "Ylimpien luokkien" edustajien heikkous voi olla tietynlainen ylemmyyys, jopa ylimielisyys "alempia" kohtaan. Todella vaikeaksi menee sellainen tilanne, jossa valtaa käyttää sellainen ylempi luokka, joka ei edes tunne eikä tiedä alempien luokkien todellisuutta.
Tasa-arvoisen hyvinvointi-Suomen pohja rakentui sota-aikana, kun rintamalla kaatui niin eliittiä kuin ns. pohjasakkaa, ja kotirintaman elämä oli tasapuolisen hankalaa kaikille yhteiskuntaluokille.
Nyt alkaa taas tulla paluuta menneeseen. Nykyhallituksessa sen huomaa, että ei siellä ole montakaan perusduunari- tai pienviljelijäperheestä lähtöisin olevaa.
Nykyhallitus on avoimen koulutusvihamielinen ja tiedevastainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pistetään vielä kertoimia olemattomiin yhteiskuntaluokkiin eli maakunta vs stadi luokkaerokerroin.
Jos sattuu olemaan ns. akateemiset vanhemmat ja on käyty norssi, sykki tai ressu tai tapiola mitä niitä onkaan niin siinä on jo verkostoiduttu verrattuna maakunnista tuleviin pääkaupunkiseudun korkeakouluissa.
Kyseessä onkin siis joku hesan kuplailmiö pienine piireineen 🙄
Yleensä yliopistolle ovat tekniikan puolella jääneet ne, jotka eivät ole oikeita töitä saaneet.
Lisäksi naurattaa tämä maakuntayliopistot halveersus, monet ystäväni ovat päätyneet varsin rahakkaisiin töihin pääkaupunkiseudelle. Itse en sinne halunnut, koska en halua käyttää kahta tuntia päivässä työmatkoihin.Koeta ymmärtää, että tässä ei ole kyse rahasta. Jonnekin sosiologian laitokselle ei taatusti kukaan eksy tehdäkseen rahaa elämässään. Ennemminkin kyse on siitä, että täytyy olla sen verran sivistystä ja tukea kotoa, että sosiologia edes on valittavissa oleva aine. Ensimmäisen polven akateeminen hyvin usein ajattelee kuten sinä, että yliopistokoulutus mahdollistaa hyvän palkan ja siksi hakeutuu teknilliselle tai kaupalliselle puolelle. Duunarikodissa ei ehkä ole koskaan edes kuultu tieteenalasta nimeltä sosiologia.
Eikös tämän jutun päähenkilö ollut nimenomaan duunarikodin kasvattina sosiologiasta tohtoriksi väitellyt?
En tiedä, onko tässä alueellisia eroja mutta minun opiskeluaikana nimenomaan sosiologia oli Lapin yliopistossa ylenpalttisessa suosiossa, etenkin sivuaineena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi kunpa ihmiset käsittäisivät, mistä tuossa sosiaaliluokka-asetelmassa on kysymys. Se room for a pony on ainoastaan hyväosaisen elämän yksi ilmentymä. Pohjimmiltaan on kysymys sosiaalisesta ja henkisestä perinnöstä. Kyllähän moni voi vaikka rikastua yllättäen, mutta sillä ei voi paikata koko elämän aikana syntynyttä arvo- ja tapakuilua. Vähäosaisista perheistä lähtöisin olevat ovat edelleen huonommassa asemassa, sairaampia, lihavampia ja vähemmän sivistyneitä. Eli kärjistäen kysymys on siitä, että hometaloakin voi remontoida rahalla, mutta ei siitä tule koskaan mitään huipputaloa, kun persustukset ovat, mitä ne nyt ovat.
Mitä sinulle merkitsee käsite "vähäosainen"? Millä tavalla se liittyy keskusteluun yhteiskuntaluokista, vai tarkoitatko että alempaan luokkaan syntynyt on automaattisesti vähäosainen?
Ei se niin mene, sillä luokassa on kyse pelkästään ulkoisista tekijöistä. Kuinka moni aikuisenakin vähäosainen syyttää kamalaa lapsuuttaan siitä, kun elämä meni niin kuin meni. Sitten taas nämä Marin kaltaiset syyttävät perhettään siitä, että eivät ole osanneet sopeutua uuteen sosiaaliseen asemaansa. Meni niin tai näin, eräille ei ole mikään hyvin.
Itse kukin voi yksilöllisillä valinnoilla vaikuttaa siihen, miten oma asema muuttuu. Epäilemättä totta, että alemmissa luokissa on enemmän vähäosaisia, mutta mikä on syy ja mikä seuraus? Joku on ja pysyy alemmassa luokassa "vähäosaisuutensa" vuoksi, mutta kaikki alempiin luokkiin syntyneet eivät ole muuten vähä-älyisiä ... ei kun korjaan, vähäosaisia.
Vierailija kirjoitti:
Voi kunpa ihmiset käsittäisivät, mistä tuossa sosiaaliluokka-asetelmassa on kysymys. Se room for a pony on ainoastaan hyväosaisen elämän yksi ilmentymä. Pohjimmiltaan on kysymys sosiaalisesta ja henkisestä perinnöstä. Kyllähän moni voi vaikka rikastua yllättäen, mutta sillä ei voi paikata koko elämän aikana syntynyttä arvo- ja tapakuilua. Vähäosaisista perheistä lähtöisin olevat ovat edelleen huonommassa asemassa, sairaampia, lihavampia ja vähemmän sivistyneitä. Eli kärjistäen kysymys on siitä, että hometaloakin voi remontoida rahalla, mutta ei siitä tule koskaan mitään huipputaloa, kun persustukset ovat, mitä ne nyt ovat.
Ei se ole luokka-asetelman kieltämistä, että pyritään kumoamaan omaan ryhmään liittyviä stereotypioita. Virheelliset käsitykset ja ennakkoasenteet, kuten olettamus koulutustaustaan liittyvästä ylimielisyydestä (mikä voi oikeasti olla vaikka sosiaalista kömpelyyttä) synnyttää esim. työyhteisöissä täysin aiheettomia konflikteja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh, tästähän mm. Bourdieu kirjoittaa, tosin Ranskassa tämä lienee vieläkin korostuneempaa.
En yhtään halua väheksyä Marin kokemaa, ja tunnen itsekin sellaisia, joiden on vaikea viihtyä yliopistolla samasta syystä.
Toisaalta, voidaanko olettaa, että Marin läheisten olisi pitänyt ennakoida Marin tuleva akateeminen ura ja muuntaa elämäänsä sen mukaiseksi. Vanhemmilla on kuitenkin omista lähtökohdistaan muovautunut elämä, ja Mari on itse vapaaehtoisesti lähtenyt toteuttamaan omia ambitioitaan.
Oma, alkoholisoitunut ja katkera äitini ei voinut sietää sitä, että kouluttauduin pitkälle. Itse olen tyytyväinen, että olen valinnut sen tien.
En minä näe, että tässä haetaan millään muotoa sitä, että ei akateemisten tulisi jotenkin muuttua. Sen sijaan akateemisten perheiden akateemisten lasten on hyvä ymmärtää ettei kaikilla ole samaa kokemusmaailmaa. Kouluttautuminen vaatii enemmän kun ei ole kouluttautunutta taustaa tukemassa. Kaikkien vanhemmat eivät tunne karonkkaetikettiä saati pysty neuvomaan opintosuunnitelmissa. Jälkimmäistä olisin itse kaivannut nuorena vaikka tuettiinkin.
Se on kyllä tietenkin todellinen ongelma jollei tunne karonkkaetikettiä.
Niinpä :D
Mä en tuntenut etikettiä silloin kun yliopistossa ollessani sain päähäni käydä kuuntelemassa yhtä karonkkaa. Oli vähän nolo olo siinä vaiheessa, kun tajusin, että kaikki muut olivat viimeisen päälle juhlatamineissa ja minä opiskelijan köyhäilyvermeissä.
Meneeköhän sinulta nyt väitöstilaisuus ja karonkka sekaisin? Karonkka on väitöspäivän iltana pidettävä juhla, johon osallistuvat kutsutut. Ei sinne kuokkimaan mennä.
Eikö nykyään ole jo aloittavien opiskelijoitten saatavilla ohjeita siitä, mikä väitöstilaisuuden etiketti? Ei siitä kovin pitkä aika ole kun luin monisivuista ohjeistusta siitä, minkä värinen puku, mitä koruja ym.
Karonkka on tosiaan vain kutsuvieraille. Varsinaiseen väitöstilaisuuteen opiskelijoita osallistuu ihan normaaleissa opiskeluvermeissä, ja voivat saada siitä opintosuorituksen kun kirjoittavat jonkun esseen.
Nykyisin kaikki ohjeet ovat verkossa yleisesti saatavilla. Mutta ei ole kauan siitä, kun niitä ei saanut edes laitokselta kirjallisena. Ne piti vain tietää, eli jos et ollut akateemisesta perheestä, sait juosta ympäriinsä kysymässä. Vielä viime vuonna tämä kyykytysperinne oli voimissaan eräällä laitoksella sikäli, että verkossa oli keskenään 2 ristiriitaista ohjetta väitösprosessin kulusta. Ja tiedekuntaneuvoston kokouspäivät edelliseltä vuodelta, mikä aiheutti sekoilua. Terveisiä vaan, jos joku tunnistaa...
Taisi olla vuosi 1999, kun Lapin yliopistossa löysin jostakin ne kirjalliset ohjeet. Onko joissakin yliopistoissa tarkoitus pitää joku sellainen sisäpiiri, johon ei kelpuuteta ulkopuolisia? Simputus ja kyykytys ei sitten ole tuntematonta yliopistoissakaan.
Väitöstilaisuudet ovat käsittääkseni aina avoimia, joten sinne voi mennä ihan kuka tahansa katsomaan mallia, miten sielä toimitaan.
Tuosta jutusta tulee sellainen mielikuva, että nainen tilittää kurjaa kohtaloaan kun vanhemmat ovat niin tolloja ja sivistymättömiä että eivät edes tiedä mitä työtä hän tekee. Aika kamala asenne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pistetään vielä kertoimia olemattomiin yhteiskuntaluokkiin eli maakunta vs stadi luokkaerokerroin.
Jos sattuu olemaan ns. akateemiset vanhemmat ja on käyty norssi, sykki tai ressu tai tapiola mitä niitä onkaan niin siinä on jo verkostoiduttu verrattuna maakunnista tuleviin pääkaupunkiseudun korkeakouluissa.
Kyseessä onkin siis joku hesan kuplailmiö pienine piireineen 🙄
Yleensä yliopistolle ovat tekniikan puolella jääneet ne, jotka eivät ole oikeita töitä saaneet.
Lisäksi naurattaa tämä maakuntayliopistot halveersus, monet ystäväni ovat päätyneet varsin rahakkaisiin töihin pääkaupunkiseudelle. Itse en sinne halunnut, koska en halua käyttää kahta tuntia päivässä työmatkoihin.Koeta ymmärtää, että tässä ei ole kyse rahasta. Jonnekin sosiologian laitokselle ei taatusti kukaan eksy tehdäkseen rahaa elämässään. Ennemminkin kyse on siitä, että täytyy olla sen verran sivistystä ja tukea kotoa, että sosiologia edes on valittavissa oleva aine. Ensimmäisen polven akateeminen hyvin usein ajattelee kuten sinä, että yliopistokoulutus mahdollistaa hyvän palkan ja siksi hakeutuu teknilliselle tai kaupalliselle puolelle. Duunarikodissa ei ehkä ole koskaan edes kuultu tieteenalasta nimeltä sosiologia.
Useimmat ihmiset valitsevat alan, jolla myös elättävät itsensä.
Sitä varmemmin näin mitä heikommista lähtökohdista tulee. Akateemiseen traditioon tottunut voi osata hankkia elatuksensa vaikka antiikintutkijana tai sosiologina.
Tässä on niin alentuvaa tekstiä, että pakko olla provo.
Älä höpsi. Kuka ylipäätään kyselee vanhemmiltaan, mitä yliopistossa voi opiskella? Älykäs ihminen, oli sitten duunarikodista tai ns. paremmasta perheestä ottaa itse selville mitä oppiaineita on olemassa ja mikä kiinnostaa.
Akateemisissa perheissä lapsi ei sitä ehdi kyselemään, eri tieteenaloista kerrotaan hänelle pienestä pitäen ja viimeistään yläasteikäiselle on päivänselvää, että jos haluaa vaikkapa eläinlääkäriksi, on matikan, fysiikan ja kemian opiskelu hoidettava erityisen huolellisesti. Jännä että monet paremmista perheistä tulevat tunnistavat kuvion paremmin kuin nämä työväenluokasta ponnistaneet?
Tässä on myös ainekohtaisia eroja: itse opiskelin hömppähumanistialaa, enkä ikinä kertonut kenellekään mitä vanhempani tekevät enkä tiedä kenenkään vanhemmista oikeastaan mitään - se ei kuulunut siihen juttuun. Sen sijaan silloisen poikaystäväni ystäväpiiri oli lääketieteellisen ja oikeustieteellisen opiskelijoita ja jo parin tapaamiskerran jälkeen tiesin jokaisen vanhempien tausta. Heille se oli se juttu. Lääkäreitä tai juristeja mahdollisesti kolmannessa polvessa. Itse olen siis kansakoulupohjaisten vanhempien lapsi. Vanhempani menestyivät kyllä taloudellisesti hyvin oman yrityksen kautta, joten en elänyt missään puutteessa. Äitini oli Hyacinthia Bucket, ikävä kyllä. Siksi minulla on luontainen vastenmielisyys yhtään minkään menestyksen/koulutuksen/staussymbolin esittelyyn. Pidin noita lääkispoitsuja omista lähtökohdistani moukkamaisina :) Toisaalta Hyacinthian lapsena osasin pitää pokan tilanteessa kuin tilanteessa - eli esim en tiennyt opiskelut aloittaessani mikä on sosiologia kun siitä muut puhuivat , mutta pidin turpani kiinni ja tarkistin kotona. En tiedä menikö OT:ksi.
Vierailija kirjoitti:
Älä höpsi. Kuka ylipäätään kyselee vanhemmiltaan, mitä yliopistossa voi opiskella? Älykäs ihminen, oli sitten duunarikodista tai ns. paremmasta perheestä ottaa itse selville mitä oppiaineita on olemassa ja mikä kiinnostaa.
Akateemisissa perheissä lapsi ei sitä ehdi kyselemään, eri tieteenaloista kerrotaan hänelle pienestä pitäen ja viimeistään yläasteikäiselle on päivänselvää, että jos haluaa vaikkapa eläinlääkäriksi, on matikan, fysiikan ja kemian opiskelu hoidettava erityisen huolellisesti. Jännä että monet paremmista perheistä tulevat tunnistavat kuvion paremmin kuin nämä työväenluokasta ponnistaneet?
Nähtävästi sitten duunariperheistä ponnistaneet saavat valita alansa itse oman kiinnostuksensa mukaan. Edelleen olen sitä mieltä, että älykäs ihminen valitsee itse eikä kysele vanhemmiltaan. Tällaiseen ajatteluun minut duunariperheessä kasvatettiin. Ja on tosi alentuvaa olettaa, etteivät duunarit tiedä, mitä on sosiologia.
Koeta ymmärtää, että tässä ei ole kyse rahasta. Jonnekin sosiologian laitokselle ei taatusti kukaan eksy tehdäkseen rahaa elämässään. Ennemminkin kyse on siitä, että täytyy olla sen verran sivistystä ja tukea kotoa, että sosiologia edes on valittavissa oleva aine. Ensimmäisen polven akateeminen hyvin usein ajattelee kuten sinä, että yliopistokoulutus mahdollistaa hyvän palkan ja siksi hakeutuu teknilliselle tai kaupalliselle puolelle. Duunarikodissa ei ehkä ole koskaan edes kuultu tieteenalasta nimeltä sosiologia.