Omituisimmat asiat ja tavat, joilla ihmiset yrittävät kiillottaa sädekehäänsä
Mitä sellaisia omituisia tapoja tai asioita lähipiirisi ihmisillä on, jotka ovat heidän mielestään jotenkin todella tärkeitä ja nostattavat omaa arvoa muiden silmissä?
Kommentit (470)
Vierailija kirjoitti:
"Minä näen/vaistoan asioita ihmisistä heti. Minä olen sellainen näkijä"
Ehkä maailman ärsyttävin ihmistyyppi, joka on yleensä väärässä :D
Lähipiirissäni on kaksi tällaista velhoa. Kyllä sitä varmaan näkee ja vaistoaa kaikenlaista kun vaan sovittaa kaiken havainnoimansa tukemaan sitä omaa, jo etukäteen (ja usein yksinomaan negatiivista) päätettyä ennakkoasetelmaa toisesta. Mitä sillä oikeasti tahdotaan sanoa kun tällainen mainostaa tätä "kykyään"? Hienompi kiertoilmaus kertoa että "mulle ei sit kannata vittuilla"? Hlvetin ärsyttävää ja ahdistavaa. Kertoo yleensä vaan kamalasta itsekeskeisyydestä, kun ei keskitytä itse asiaan ja toiseen ihmiseen vaan ainoastaan tarkkailemaan sitä miten tuo kyseinen ihminen nyt ehkä yrittää naruttaa MINUA.
"Perhe on meille kaikkein tärkein, mutta meillä vaan ollaan niin temperamenttisia ja näytetään tunteita!". Ja samaiset sankarit huutaa toisilleen päin näköä kaiken paskan ruminkin sanankääntein, paiskotaan ovia ja pidetään mykkäkoulua vielä vaikka kaikki perheenjäsenet jo aikuisia. Ja sitten heidän mielestään niissä perheissä joissa ei paiskita ovia tai sanota rumasti toisille tai tehdä kaikesta draamaa, on kaikilla tukahdutetut tunteet ja yhteiselo pelkkää kulissia kun taas heillä kaikki on niin aitoa.
Aikoinaan opiskelija-asuntolassa erään kämppiksen poikaystävä jaksoi erittäin usein pitää meteliä siitä, kuinka hän on lopettanut tupakan polton jo monta vuotta sitten. Ei siinä muuten mitään, parempihan se on olla polttamatta, mutta juuri tämä kyseinen jätkä poltteli sitten pilveä joka ikinen päivä ja taisipa mennä kaikennäköistä muutakin aina sienistä jänniin pillereiden. Mutta silti oli omasta mielestään parempi kuin tupakoitsijat.
Vierailija kirjoitti:
Henkilö kertoo ylpeänä olevansa kovin perfektionisti.
Jos nyt joku luulee, että se on positiivinen juttu niin tiedoksi että ei ole..
Useammankin tutkijan mukaan perfektionismia on kahta laatua: Sitä, joka ruokkii epävarmuutta ja sitä, joka tuo tyydytyksen tunteen.
Mutta joo, omituista mielestäni on se, että eräs on kasvissyöjä julkisesti eikä tee ruokaa lihasta, (mm. joulukinkun paisto ällöttää häntä) mutta lihatuotteita kuten leikkeleitä saattaa joskus syödä kun luulee ettei muut huomaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Minä näen/vaistoan asioita ihmisistä heti. Minä olen sellainen näkijä"
Ehkä maailman ärsyttävin ihmistyyppi, joka on yleensä väärässä :D
Lähipiirissäni on kaksi tällaista velhoa. Kyllä sitä varmaan näkee ja vaistoaa kaikenlaista kun vaan sovittaa kaiken havainnoimansa tukemaan sitä omaa, jo etukäteen (ja usein yksinomaan negatiivista) päätettyä ennakkoasetelmaa toisesta. Mitä sillä oikeasti tahdotaan sanoa kun tällainen mainostaa tätä "kykyään"? Hienompi kiertoilmaus kertoa että "mulle ei sit kannata vittuilla"? Hlvetin ärsyttävää ja ahdistavaa. Kertoo yleensä vaan kamalasta itsekeskeisyydestä, kun ei keskitytä itse asiaan ja toiseen ihmiseen vaan ainoastaan tarkkailemaan sitä miten tuo kyseinen ihminen nyt ehkä yrittää naruttaa MINUA.
Minun lähipiirissäni taas on ihminen joka todella näkee ja vaistoaa asioita ihmisistä. Kyse ei ole mistään yliluonnollisesta, vaan erittäin tarkkasilmäisestä henkilöstä. Hän ei todellakaan pidä meteliä tästä taidostaan tai kehuskele sillä, vain lähimmät ihmiset voivat huomata ko. ominaisuuden.
Urgh, pahinta leijumista on tällainen;
"Olen vasta näin 4-kymppisenä opetellut ottamaan aikaa itselleni...."
"Nykyään voin jopa maata sohvalla keskellä päivää hetkisen, ennen minun piti olla koko ajan tekemässä"
"Olen oppinut olemaan armollinen itselleni" (kun asia koskee esim jotain kuntosalilla käynnin väliinjättämistä kun on flunssa)
"Minun on vaikea vaan olla, minulta puuttuu se taito istua hiljaa ja kuunnella itseäni"
"En yritä enää vaatia itseltäni täydellisyyttä joka asiassa" ....jepjep....
Aika kireää menoa.
Isoimmat sädekehät lähipiirissä löytyvät kyynikoilta. "Mä en usko mihinkään ja rakkaus on Jeesustelua". Ja sen jälkeen ollaan oikeassa kaikesta koska heitellään sanoja "loogisuus" ja "historiallisesti" mielensä mukaan päteäkseen vaikkeivät mitään ymmärrä.
Vrt. "Mä olen joutunut kärsimään tästä meidän keskustelusta koska sä et ole historiallisessa mielessä loogisesti pätevä. Oon liian älykäs tähän maailmaan. Heitänpä tähän loppuun vielä sanan FAKTAT".
Vierailija kirjoitti:
Nämä on sukua aamulla työpaikalle tulemisessa kilpaileville: etuajassa olevat, jotka vetävät aikaisessa olemisen ihan överiksi. Tullaan siis joskus jopa yli tunnin verran etukäteen paikalle ilman mitään syytä tai järkeä. Alkavat soitella perään jo heti, kun kello on pykälässä, kun itse olet juuri tullut pihaan tai oven takana. Ja jos nämä ovat joskus 5-10 minuuttia myöhässä, sitä ihmetellään suureen ääneen, että miten näin pääsikään käymään, kun nousivat jo viideltä, kävivät mattopyykillä, tekivät päivän ruuan jo valmiiksi, leipoivat pakkasen täyteen, auttoivat mummon tien yli ja kissan alas puusta. Ajoissa tai kohtuullisessa etuajassa oleminen ei riitä - mitä aikaisemmin paikalla, vaikka tarpeettomasti, sen parempi ihminen.
Tämä on niin ärsyttävää! Tuli itselleni mieleen vuosien takainen sattumus vastaavasta käytöksestä, vaikka voikin nyt olla vähän ohis:
Meidän työpisteelle oli sovittu yhdeksi aamupäiväksi (sanotaan vaikka klo 10) kokous, johon tuli työntekijöitä myös muista työpisteistä. Työpäivä alkoi tuosta kokouksesta, joten sovittiin omalla porukalla että tullaan paikalle varttia vaille, niin ehditään hyvin laittaa kahvit tippumaan ym. ennen kuin muut tulevat paikalle.
Kyseisenä aamuna sitten oltiin kaikki tahoillamme matkalla töihin, kun pomo soitti, että toisten työpisteiden työntekijät olivat jo soitelleet, että täällä ollaan jo odoteltu tovi ja mikä on kun ei pääse sisälle. Tässä vaiheessa kello oli siis 9:30 ja ulkona kauhea pakkanen ja lumituisku. No, ei muuta kuin puolijuoksua työpaikalle, missä työntekijöitä seisoi kuin tatteja oven edessä sisällepääsyä odottamassa. Se siitä meidän etuajassa tulemisesta sitten, pakkohan ne oli pakkasesta sisälle päästää pyörimään.
En vaan ymmärrä, että mikä kilpailu tuo ekana oleminen on. Jokainen tietenkin saa minun puolestani vaikka keskellä yötä tulla töihin jos kiinnostaa, mutta jos on sovittu, että klo 10 ollaan paikalla ja siitä alkaa työaika, niin miksi odotetaan ja oletetaan, että KAIKKI tulee tyyliin tunniksi omalla ajalla paikalle pyörimään? Voi sitä olla vaikka muutakin elämää kuin työ.
Minulla on monenlaisista vaivoista kärsivä kaveri, joka on omituisen ylpeä siitä, että hän jättää lääkärin määräämät lääkkeet ottamatta. Joskus hän ostaa lääkkeen ja käyttää siitä pienen osan, usein ei edes osta lääkettä ollenkaan, koska "ei se toimi". Luontaistuotteita hän kyllä nauttii purkeittain ja käy omituisissa hoidoissa ja syö eksoottisia taika-aineita, ja koska olo ei parane, tulee taas vähintään kerran kuukaudessa asiaa lääkärille, jonka määräyksiä hän ei noudata, koska eivät lääkärit tiedä näistä asioista mitään. Mutta kaveri itse tietää, ja sehän on pääasia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvätekeväisyyksiin osallistuminen. Sitä vahvasti korostaen ja esiintuoden, todellisuudessa ovat lähimmäisilleen narsisteja tai lähes.
Tämä on yksi narsismin muoto, ns. yhteisöllinen narsismi. Nämä narsistit saavat tyydytyksensä hyväntekeväisyydestä ja siitä ajatuksesta, että ovat jonkinlaisia pyhimyksiä ja maailma on heidän ansiostaan parempi paikka. Hyväntekeväisyysjärjestöistä heitä löytyy paljon.
Mun ex :( Osti myös näitä vuohilahjoja aina kaikille ja teki niistä ison numeron - miten hän on hieno ihminen. Toisaalta saattoi antaa lahjaksi myös lauluesityksen eli lauloi (ei niin hirveän hyvin) aina jossain juhlissa. Ideana oli päästä esille. Liikuttui myöskin omista esiintymisistään kyynelten partaalle ja naiset oli ihan lääpällään, kun mulla oli niiiin tunteellinen mies. Joo, oli täysin empatiakyvytön kusipää ja päälle vielä diagnosoitu asperger, joka ei tilannetta ainakaan helpottanu. Mutta vuohia on nyt kehitysmaat pullollaan hänen ansiostaan.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen, joka matkustelee ahkerasti kaukomaita myöden, on haljeta omaa pyhyyttään, kun ostelee heviosastolla kolhiintuneita vihanneksia/hedelmiä, niitä jotka eivät muille kelpaa. Luonto säästyy!
Niin, että jos yksi elämäntapa on haitallinen, niin elä nyt saatana yritä ainakaan muuten elää ekologisemmin? :D
"Oon vaan tämmönen joka sanoo suoraan kaikki asiat enkä mitään kiertele."
Ja jos ja kun sukset tällaisella menee ristiin jonkun kanssa niin "Kaksi isoa persoonaa ei vaan mahdu samaan tilaan."
Toinen ääripää on ne jotka on joskus narkanneet tai olleet vankilassa. Kukaan muu ei sen jälkeen tiedä elämästä yhtään mitään.
Ihmiset, jotka kehuskelevat sillä, etteivät osaa tai halua delegoida tehtäviään muille.
"Jos asiat haluaa tehtävän kunnolla, ne pitää tehdä itse."
"En mä vaan osaa olla puuttumatta."
"Mä vaan tykkään olla mukana kaikessa alusta loppuun."
Ja sitten nämä samat ihmiset valittavat stressiä ja kiirettä. Tai vaihtoehtoisesti ihmettelevät sitä, että miksi ihmiset eivät suhtaudu kiitollisesti siihen, että he jatkuvasti arvostelevat muiden töitä ja tunkevat nokkansa joka paikkaan.
Eräs työkaveri: pitää suurta meteliä omasta ahkeruudestaan. Ja sitähän hän onkin: kyllä kerää joka syksy marjat ja sienet, kutoo villasukkia ja lapasia, leipoo pullaa ja leivoksia ja kaikkea mahdollista puuhastelua. Päälle sitten vaan valittelee kun kokoa ajan on niiiiiin kamala kiire, vaikka tosiasiassa puoliakaan ei olisi pakko tehdä. Mutta kun on oltava ahkera.
Oman lisänsä tähän tuo se, että tämä työkaveri kantaa työpaikalle kaikkea säilötyistä sienistä itsetehtyihin kynttilöihin ja sukkiin. Moni ottaa niitä ilolla vastaan ja vie kotiinsa kovasti kiitellen. Vitsi on siinä, että todellisuudessa tämä nainen odottaa muutakin kuin kiitosta. Mielellään rahaa tai jotain vastaavaa palvelusta tai tuotetta. Ei vaan koskaan sano sitä suoraan, vaan haukkuu sitten seläntakana " Kyllä sille Jarnolle taas kelpasi itsetehdyt villasukat, mutta mitään ei se korvaukseksi antanut, kauhean itsekäs ja ahne."
Luulen että osa ei ole tajunnut että tätä kuviota eikä tiedä, että tämä nainen oikeasti haluaa korvausta. Toisaalta osa ei vaan välitä, vaan ottaa vastaan sillä periaatteella, että oma mokansa, kun tämä nainen ei avaa suutaan silloin kun pitää ja pyydä korvausta ennen kun "lahjoittaa" jotain.
Ai niin ja tämä nainen haukkuu seläntakana myös ne, jotka eivät ota mitään vastaan. "On se kumma kun ei kelpaa, mikähän sekin luulee olevansa. Niin sydänverellä kello kolme yöllä näitä sukkia kudosnäytteestä, eikä sille nirppanokalle ees kelvannut mitkään, vaikka seitsemän paria näytille toin. Ihan turhaan olen taas kaikkeni antanut ja pitkin yötä valvonut."
En tiedä omituisin, mut traagisin: nuori, pultsarin asteelle päätynyt kaiffari, joka sporassa huusi kuset ja paskat housussa, et 'mä oon paljasjalkane stadilaine hei, kuulittekste heinähatut, aito stadilaine'. Ei ollut enää vissiin muuta ylpeiltävää kuin se, et on syntynyt johonkin tiettyyn kaupunkiin.
Mut sama ilmiöhän on näkyvillä myös näissä rasistisissa White - tai Black Power -liikkeissä. Ei ole muuta itsetunnon nostattajaa kuin oma ihonväri. Se kun on kovalla työllä ja ponnisteluilla hankittu ja vain oma taito ja tahto vaikuttavat siihen. Jep. Tai luuserimiehet, jotka loogisesti päättelevät, et hei Newton ja Einstein olivat neroja ja miehiä, minäkin olen mies, joten olen siis myös nero.
Vierailija kirjoitti:
Kudosnäytteestä = kudoin :D
Älä turhaan korjaa. Minä ajattelin, että "sydänverellä kudosnäytteestä kutominen" oli aika erikoisesti mutta osuvasti sanottu.
Juuri nämä työteliäät ja kiireiset, jotka tekevät niin pirusti hommia, hommia, hommia ja heitä kutsuu hommat, hommat, hommat, niin että hippulat vinkuu eikä heillä vaan ole aikaa eikä varaa käydä pissallakaan.
Anoppi (parturi-kampaaja) kailottaa joka käänteessä kuinka homma a,b,c,d - ö odottavat häntä. Jotta miniällekin tulisi selväksi hänen työteliäisyytensä, hän soitti pojalleen (miehelleni) joulupäivänä klo 8 aamulla, että nyt hänellä on aikaa leikata poikansa hiukset. Jotta sopii tulla sinne kotiin käymään hiusten leikkuulle.
Entinen työkaverini oli kova puhumaan ja kertomaan hänelle tapahtuneita asioita. Muuten OK, mutta kun ne jutut menivät tähän malliin: Naapurin rouva - hän on muuten yhteiskuntatieteiden tohtori - ja hänen miehensä, joka on arkkitehti, kertoi että...
Eli kaikkien mainitsemiensa henkilöiden kohdalla ujutti aina oppiarvot yms. mukaan.
Sama nainen katsoi aina työkaverit päästä varpaisiin ja rekisteröi muutokset malliin: Sä olet laihtunut - sulla on uusi sormus(!) - sulla on uudet kengät etc.
Nainen tuli joskus meidän lounasravintolaan kanssani syömään. Hän oli pulleanpuoleinen ja minä normaalikokoinen, vaikka söinkin suht isoja annoksia. Siihen tämä kailotti, että "Virtaska menee taas lapamatoa ruokkimaan"...