Lue keskustelun säännöt.
Onko vielä toivoa kun mies miettii eroa?
niiskuneiti
02.11.2016 |
Onko kokemuksia siitä, että mies olisi miettinyt eroa jonkin aikaa ja olisi vaikuttanut päätöksestä varmalta, mutta kuitenkin tullut lopulta toisiin ajatuksiin?
Neljä viikkoa sitten mies ilmoitti, että ehkä haluaa erota ja puolitoista viikkoa sitten yhä piti eroa järkevimpänä vaihtoehtona. Syyt ovat vaihdelleet jonkin verran, mutta nyt viimeksi kun puhuttiin, syynä oli se että mikään ei ahdista ja missään ei ole vikaa mutta haluaa olla yksin, koska yksin kaikki olisi niin paljon onnellisempaa.
Meillä yhteinen asuntolaina ja pieni lapsi. Ollaan naimisissa ja oltu n. 5v yhdessä. Seksiä on ja me molemmat ollaan siihen oltu tyytyväisiä. Ruuhkavuodet on varmaan hiukan väsyttänyt miestä, mutta parisuhde on ollut kuitenkin ok, ainakin vielä vähän päälle kuukausi sitten mies vakuutti olevansa onnellinen ja muutama päivä myöhemmin ilmoitti miettivänsä eroa. Toista naista ei ole.
Nyt asuu vielä kanssamme. Katselee asuntoja silloin tällöin, olen pyytänyt että jaksaisi vielä yrittää mutta en ole saanut vastausta suuntaan tai toiseen. Nukkuu yläkerrassa eri huoneessa kuin minä. Ottaa halaukset ja poskipusut vastaan, mutta muuten on todella etäinen. Juttelee ja viestittelee kyllä, toissapäivänä tuli mukaani suihkuun ja sunnuntaina saunassa oltiin yhdessä.
Olen antanut miehelle tilaa tehdä omia juttujaan kun on kotona, en ole vaatinut parisuhdeaikaa ja pakottanut miestä antamaan vastauksia heti. Kärsivällisyys ei ole kovin hyvä ollut minulla, mutta nyt olen jaksanut tätä kestää vielä toistaiseksi.
Minä haluan vielä yrittää, mutta mikä olisi paras toimintatapa juuri nyt? Voinko vielä toivoa että tämä olisi vain ohimenevä vaihe? Mies ei ole pistänyt tikkuakaan ristiin avioeron eteen.
Voisiko olla 30-v kriisistä kyse kun mies täyttää kuukauden päästä 28? Meneekö tällainen vaihe ohi vai mitä minun tästä pitäisi ajatella?
Kommentit (125)
En ole kieltänyt mieheltä nyt mitään. En ole sanonut ettei saisi katsoa uusia asuntoja. Mutta järkisyihin vedoten itse näen paremmaksi jos mies on vielä kotona, en tosin ole hänelle siitä sanonut mitään. Hän on jäänyt kuitenkin vielä kotiin. Pitää yhä sormusta.
Sanoo että rakastaa kun kysyn, muutoin kaikki hellyys ja hellittely on tipahtanut roimasti. Itse himmailen, etten takertuisi ja vinkuisi hänelle ikävääni, ja välillä ohimennen halaan ja kehaisen häntä.
Mies ei osaa puhua. Ei edes minun kanssani, ei kenenkään kanssa. Hän prosessoi kaikkia ajatuksia yleensä jonkin aikaa, tosin tämä eroajatus on nyt tullut kuin salama kirkkaalta taivaalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä mies aikoo tehdä lapsen suhteen? Onko miettinyt jo tarpeeksi konkreettisella tasolla tulevaa eroa myös lapsen kannalta?
Tämä on ikävästi sanottu, mutta oletko nyt ihan varma ettei ole toista naista? Aika harvoin mies lähtee "onnellisesta" suhteesta ilman että on joku joka odottaa.
Ei ole osannut sanoa miten ajattelee lapsenhoidon järjestyvän, kun lapsi on liian pieni vuoropäivähoitoon ja hänen työvuorojensa vuoksi "normi" päiväkotiaika ei kävisi jos olisi viikko-viikko (eikä siihen pienen kohdalla varmaan hirveän helposti lähdettäisikään), joten hän olisi "silloin-tällöin-isi". Sanoo että rakastaa lasta ja tykkää lapsen kanssa olla.
Minulla on välillä ajatus siitä, että entä jos olisikin joku toinen, syy "minun täytyy olla itsekäs ja nyt haluan olla vain yksin" kuulostavat todella oudoilta ihmisen suusta joka on aina haaveillut perheestä. Talosta. jne. On toki viestitellyt 15v itseään vanhemman työkaverin kanssa melko paljon, mutta lähinnä musiikista ym. Mies vannoi minulle että hänellä ei ole toista vaikka sanoin että kaikki tämä olisi helpompi kestää ja ymmärtää jos näin olisi. Mies on ollut perusluonteeltaan hyvin kiltti ja hyväsydäminen, joten nyt tämä kylmä ja etäinen suhtautuminen asioihin on jotenkin todella vierasta...
Teidän olisi minusta syytä hankkia perheen ulkopuolista apua tilanteesta käytävään keskusteluun, jos/kun siitä ei omin voimin tule mitään. Miehen kykenemättömyys puhua tuhoaa avioliittonne joka tapauksessa ennen pitkää, vaikka tämä kriisi menisi ohitsekin. Siis perheneuvolaan tai vastaavaan mahdollisimman pikaisesti!
Mulla oli vastaava tilanne vuosi sitten. Aviomies ilmoitti ihan puskista haluavansa erota ja lähti pari viikkoa myöhemmin. Vakuutti, ettei toista naista ole.
Arvaat varmaan, että toinen nainenhan sillä oli. Miehet ei lähde ihan ok:sta liitosta ellei ole uutta valmiiksi katsottuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihme jahkailua. Ja tämä on just sellainen ällöttävä esimerkki siitä, että väsätään lapsi ja sitten mies pesee kätensä koko hommasta. Kai se nyt ottaa vastuun lapsestaan? Mikä oikeus miehellä on vain ottaa ja lähteä?
Vierailija kirjoitti:
Ihme jahkailua. Ja tämä on just sellainen ällöttävä esimerkki siitä, että väsätään lapsi ja sitten mies pesee kätensä koko hommasta. Kai se nyt ottaa vastuun lapsestaan? Mikä oikeus miehellä on vain ottaa ja lähteä?
Kellä vaan on oikeus erota puolisostaan tässä maassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdotinkin että mentäisiin johonkin juttelemaan ja mies ei suostu. Ei mistään hinnasta. itse olen käynyt nyt viikoittain perheneuvolassa juttelemassa tilanteesta. Heillä ei ole muuta neuvoa ollut antaa kuin se miten voin mahdollistaa oman kärsivällisyyteni ja vain odottaa. Uskaltaisin ottaa asioita puheeksi ja jutella asiallisesti jos en nyt itse pelkäisi sitä että ahdistan miehen nurkkaan kyselemällä - siksi olen nyt vain antanut asian olla ja toivonut että mies sanoo itse jos jotain sanottavaa on. Mies halaa itsekin, ottaa halaukset vastaan mutta jokseenkin innoton mihinkään. Seksiä ei ole ollut kahteen viikkoon, ja kieltäytyi viikonloppuna seksistä. En nostanut kohtausta vaan yritin ajatella että nyt ei vain haluta.
Monet ovat sanoneetkin tuota, että mies harvemmin lähtee ok-liitosta ilman että on toinen, mies vannoo ettei ole ja enhän minä sitä mitenkään muutoin selville saa kuin sillä että mies sen kertoisi. En rupea ratsaamaan viestejä. Mies ei käy missään muualla kuin töissä, toki on hetkiä jolloin en ole kotona kun olen itse töissä ja lapsi tarhassa - en tosin voi aikuista ihmistä valvoakaan 24/7 enkä halua...
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli vastaava tilanne vuosi sitten. Aviomies ilmoitti ihan puskista haluavansa erota ja lähti pari viikkoa myöhemmin. Vakuutti, ettei toista naista ole.
Arvaat varmaan, että toinen nainenhan sillä oli. Miehet ei lähde ihan ok:sta liitosta ellei ole uutta valmiiksi katsottuna.
Yleensä näin, mutta lapsi muuttaa kuvioita. Kaverilla vastaava tilanne ja lähti litomaan, koska ei enää kestänyt lapsiperhearkea ja kiukkuiseksi muuttunut naista. Ei ollu toista katsottuna
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sitä ei kerran parisuhde enää kiinnosta niin anna sen mennä. Turha itkeä sitä takaisin. Nöyryytät itseäsi turhaan ja pilaat kaikkien loppuelämän.
Vierailija kirjoitti:
Ihme jahkailua. Ja tämä on just sellainen ällöttävä esimerkki siitä, että väsätään lapsi ja sitten mies pesee kätensä koko hommasta. Kai se nyt ottaa vastuun lapsestaan? Mikä oikeus miehellä on vain ottaa ja lähteä?
Nämä ovat olleet ajatuksiani viime päivien sisällä kun hetkellisesti kiukustun itsekseni asiaan, vaikka tiedänkin että kaikki oikeus ja mahdollisuus on erota, niin mikä saa ihmisen ajattelemaan että on oikeus tehdä näin kun on hommattu kaikki kuntoon, talot ja lapsi ja kaikki. Miksi perheenisänä yhtäkkiä ajattelee että nyt pitää olla itsekäs ja lähteä rakastavan vaimon luota.
Ruuhkavuodet ovat toki väsyttäneet miestä, ja siksikin varmaan miettii tätä, mutta se että meneekö tämä ohi ja kauanko kestää niin eihän sitä voi kukaan tietää, mutta tämän vuoksi kysyn kokemuksia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Plus mies on jo sanonut useaan otteeseen, että arki ei ahdista. Parisuhde ei ahdista. Lapsen kanssa olo ei ahdista....
niiskuneiti_ap kirjoitti:
Plus mies on jo sanonut useaan otteeseen, että arki ei ahdista. Parisuhde ei ahdista. Lapsen kanssa olo ei ahdista....
No mies ei rakasta sua. Sellaisessa tunteessa eläminen on tosi ahdistavaa, vaikka päällisin puolin asiat olisivatkin kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se vaan niin ole, että hän lähtee ja sitten saa olla yksin. Onhan sillä lapsi, hän on isä. Ei se ole yksinäistä elämää silloin, vaikka parisuhdetta ei ole.
Vaikka sua kuinka pelottaa puhua miehesi kanssa, niin tämä olisi hänelle sanottava. Ei hän isyydestä pois pääse. Hänellä on velvollisuuksia isänä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli vastaava tilanne vuosi sitten. Aviomies ilmoitti ihan puskista haluavansa erota ja lähti pari viikkoa myöhemmin. Vakuutti, ettei toista naista ole.
Arvaat varmaan, että toinen nainenhan sillä oli. Miehet ei lähde ihan ok:sta liitosta ellei ole uutta valmiiksi katsottuna.
täällä sama
koettu itse 10 vuotta sitten, kun mies ilmoitti ykskaks haluavansa eron koska parisuhde, arki, työ ja kaikki jotenkin ahdistaa, kuulemma "happi loppuu" kaikesta vaatimisesta ja vaimon asettamista paineista, no seksiä meillä oli aika harvoin mutta siitä pulmasta mies ei halunnut koskaan keskustella
silloin sanoi että missään nimessä ei ole toista naista mutta sehän sillä justiinsa nimenomaan oli, muutti lopulta suoraan silloisesta kodistamme uuden naisen luo
nyt olen seurannut näitä äkkieroja sivusta tuttavapiirissä ja yllättävän monissa on mies se lähtijä, joka yks kaks saa jonkun avioliittoahdistuksen tai parisuhdekammon ja lähtee ja jokaisessa tapauksessa on mies joko muuttanut suoraan uuteen liittoon tai on käynyt ilmi, että on jo pitkään seurustellut useimmiten vaimoaan reilusti nuoremman ja lapsettoman naisen kanssa
Ei se eroajatus tule kuin salama kirkkaalta taivaalta. Vaikka toisesta saattaa siltä tuntua.
Jos toinen on prosessoinut eron lähes valmiiksi kertomatta sinulle, niin aika paljon jo se kertoo teidän parisuhteen tilasta. Valitettavasti.
Tai on myös mahdollista,että hän on yrittänyt kertoa,mutta ette ole löytäneet yhteistä kieltä ja kuulleet toinen toisiaanne. Sekin jo kertoisi paljon suhteestanne. Edelleen valitettavasti.
Toisaalta ihmiselle tulee elämässä aika ajoin kaikenmaailman eksistentialistisia kriisejä :)
Varsinkin jos elämä on 'liian hyvää' eli tasaista, tasapaksua jopa, lapset, talo ja puoliso plakkarissa. Opiskelut tehty. Työstä tullut keino ansaita rahaa. Epäselvyys haaveista ja unelmista. Ei taisteltavaa eikä mitään minkä puolesta tehdä töitä. Vaikka oikeasti on kaikki menetettävänä, sitä ei vain näe. Paitsi tietty kun on myöhäistä...
Sitten tietty joku kolmas pyörä. Mies ei tietenkään halua kertoa, loukata tai ottaa sinun tunteitasi niskoilleen. Se selittäisi epämääräiset selitykset ja vaihtuvat versiot erohalun syistä. Aika harva oikeasti eroaa epämääräisen syiden vuoksi.
Sinä et voi muuttaa miehesi mieltä. Jos hän taivuttelun tms jälkeen jää, se jää teidän väliin. Pelko ja epävarmuus asian toistumisesta alkaa nakertaa ja syödä teitä, lähinnä ensin sinua ja sitten se näkyy teissä kaikissa. Parasta olisi jos pistäisi miehen ulos jos on kerran lähteäkseen. Jos on aidosti hslukas olemaan sittenkin teidän kanssanne, niin hän itse tulee kyllä takaisin ja löytää sanat ja oppii puhumaan. Eli parhaassa tapauksessa kaikki tämä on teille hyväksi. Se vain vaatii, että kuulet ja kuuntelet, mutta et alistu ja suostu siihen peliin, jota miehesi nyt pelaa. Se ei ole reilua.
Vaikutat kirjoitusten perusteella tasapainoiselta ihmiseltä, ap. Mielestäni on hyvä että et pakota miestä heti tekemään ota tai jätä -ratkaisua, jos itse haluat jatkaa.
Sen sijaan miehen kuvauksessa ei asiat täsmää. Jos mies on kiltti ja kunnollinen, eikä häntä ahista mikään, hän ei jätä naistansa pienen lapsen kanssa saadakseen vain olla yksin.
Voimia!
Mies on sanonut rakastavansa. Viimeksi pari päivää sitten kun kysyin. Muutoin ei sitä sano. Katsoo välillä kun halaan ja seisoo edessäni niin kuin haluaisi suudella, katseessa on vielä se rakkaus.
Itkenhän kyllä, mutta en miehen nähden enää. En lapsen nähden. Teen sen yksin. Hoidan arjen niinkuin haluaisin sen hoitaa jos mies olisi tässä, samoin huomionosoitukset mutten niidenkään kanssa halua lyödä yli.
Putosin portaissa pyllylleni eilen ja mies katsoi huolestuneena ja kysyi heti sattuiko, tuli halaamaan. Välillä kutittelee niskaa ja seuraavassa käänteessä puhuu katsoneensa huvikseen asuntoja - jonka jälkeen taas hieroo hetken niskaa ja tulee mukaan esim. Suihkuun.
Olen sanonut miehelle että rakastan ja haluan hänen kanssaan olla, toivon että jää ja olen luvannut etten syyllistä. Siinä kaikki mitä olen sanonut sen lisäksi että olen tässä sitten kun on valmis puhumaan.
On tämä silti raastavaa. Asia mielessä koko ajan.
Olen pahoillani.
Olen samaa mieltä useamman muun kanssa siitä, että miehellä on jo toinen nainen katsottuna.
Eikö ole reilumpaa päättää nykyinen suhde eikä olla tekemisissä miehen kanssa, jolle nykyinen parisuhde ei tunnu merkitsevän mitään? Mielestäni hän pitkittää sinun kärsimystäsi viivyttelyllään.
Mies on isä, joten jatkossa huolehditte lapsestanne yhdessä. Mahdollisesti vuoroviikoin.
Kuten sanoin, olen todella pahoillani. Minulla on illuusio uskollisista ja kestävistä parisuhteista. Elän yksin.
Kannattaisi antaa miehen mennä. Olet aivan liian kiltti, kun katselet tuollaista epäröintiä kuukauden.
Sen sijaan sano, että haluat jatkaa liittoa mutta jos mies on päätöksen tehnyt, muuttakoon pois mahdollisimman pian.