Voi itku, ei yhtään rahaa, miten tämmösestä voi selvitä?
Miten voi selvitä, kun on ihan umpikujassa..5-henkinen perhe, ei rahaa ja ruoka alkaa käydä vähiin, kasa maksamattomia laskuja. Pari vuotta pinnistelty ja uskottu parempaan, sitä valoa ei vaan ala näkyä tunnelin päässä ja nyt tuntuu, että kaikki romahtaa..menee koti ja kaikki. Tilanne on niin vaikea senkin takia, että asumme miehen kotitalossa, jonka siis olemme ostaneet ja samalla luvanneet pitää appiukosta huolen loppuelämänsä ja hän siis asuu tässä meidän kanssa. Nyt menee häneltäkin koti. Voi ei, miten tämmösen voi kestää...joo ette voi auttaa, mutta kun pakko jonnekin purkautua. Ja joo varmasti omaakin syytä on, tiedetään, ei olis pitänyt hankkia kolmea lasta, ei ottaa isoa asuntolainaa, ei rempata taloa, ei ryhtyä yrittäjäksi, ei sitä eikä tätä. Kaikki on kuitenkin tehty ja siitä nyt sitten kärsitään. Mitenkähän tässä voi selvitä, että saa edes ruokaa?
Kommentit (323)
Minkä alan firma teillä on? Jos sillä ei todellakaan ole tulevaisuutta niin suosittelen pistämään firman pois jotta pääsette ensi alkuun vaikka päivärahalle (ja saatte helpommin tt-tukea). Sitten kun ja jos hommia jonkun verran kuitenkin olisi niin tehkää niitä töitä ihan osuuskunnan kautta joka toimii siis teidän tapauksessa laskutusosuuskuntana ja jonne toimitatte verokirjanne. Googlaa "laskutusosuuskunta"
t. entinen yrittäjä
Myyttekö jotain sellaisia tuotteita, joita voisi ostaa netin kautta? Voitaisiin ostaa kannatuksen vuoksi.
Suvulla ei ole taloon enää mitään sanomista koska se on nyt teidän! Tai pankin. Mutta jos haluavat siitä kesänviettopaikan niin ostakoot sen sitten teiltä, sitähän ilmeisesti ovat halunneetkin.
Oletteko Hgin seudulta? Facebookissa on ryhmä Apua vähävaraisille pääkaupunkiseudulla? Sinne vaan kerrot tilanteen ja laitat hakemuksen. Yksityiset ihmiset ovat auttaneet valtavasti muita.
Vierailija kirjoitti:
Minusta hommassa ei mätä talous vaan se, että ap ja miehensä ajattelevat ensin kaikkia muita paitsi itseään ja omia lapsiaan. Appi, miehen sisarukset, ne jotka ovat ap:n yritykselle velkaa jne. Itse ollaan ilman ruokaa ja sähköä kunhan kenenkään muun ei tarvitse kärsiä. Tosi sairasta, jos olen rehellinen. Omat lapset pitää laittaa etusijalle, eikä jotain kitiseviä rahanahneita sisaruksia, bärkeles sentään. Toivottavasti tästä koettelemuksesta jää käteen se, että läheisriippuvuus haisee.
SItten 1) Kerrotte tilanteen appiukolle, jos ei halua käyttää rahojansa teidän auttamiseen - niin se on voi voi ja omin pikku kätösin rakennettu talo menee alta. 2) Sisaruksista ette välitä paskaakaan, ei kuulu heille. 3) Saatavanne perintään nyt. 4) Jos on iso maalaistalo niin mites joku B&b toiminta tai vuokraus tai jotain lisätulokuviota sitä kautta? 5) Jos pappa huonossa kunnossa omaishoidontuki-asiat vetämään - nyt. Se voi olla monen sadan lisätulot kuussa.
Häntä pystyyn ja tervettä itsekkyyttä nyt peliin ap. Lopeta kiltteily. sä selviät kyllä kun keskität energiasi teihin eikä muihin ihmisiin!!!
Olet kyllä ainakin osittain oikeassa. Kyllä me omia lapsiakin ajatellaan, he ovat tässä talossa asuneet suurimman osan elämästään, viihtyvät hyvin, koulut lähellä ja kaverit, harrastukset. Heillekin olisi kovaa lähteä tästä ja vaari on heille läheinen ja rakas. Tähän asti on sentään ollut rahaa ruokaan ja laskut on saatu jotenkuten hoidettua, lapset eivät ole tottuneet koskaan hölläkätiseen rahankäyttöön. Toki mielellään matkustelisivat ja ostelisivat kaikkea kivaa, mutta eipä kaikilla muillakaan ole varaa kovin leveään elämään ja en vain usko, että se materia kuitenkaan onnea toisi. Mutta olet oikeassa, ehkä ajattelemme liikaa muita.
Appiukon kohtalo se varmaan pahin paikka on, hän on oikein herttainen vaari ja on ollut hyvä isä miehelleni, kärsinyt elämässään jo riittävästi. Tuntuu kauhealta, että meidän takia joutuu nyt kärsimään vielä lisää. En voi sille mitään, että säälin häntä. Ja tällaisiksi meidät on varmaan molemmat kasvatettu, että ensin ajattelet muita ja sitten itseäsi.
Varmaan sekvasti kirjoitettu, mutta olen aika sekaisin. ap
Jos olette Hgin seudulta, tee hakemus facebookissa ryhmään Apua vähävaraisille pääkaupunkiseudulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse muistan kun viimeinen muuttolaatikko siitä unelma-kodistani oli vihdoin saatu kannettua pois ja ovi suljettua oli olo jopa tavallaan jopa helpottunut. Siitä asunnosta oli tullut niin iso ja raskas taakka kantaa, että se vei yöunet ja kaiken hauskuuden elämästä. Kaikki rahat menivät siihen ja laskut vain kasaantuivat.
Olihan se toki upea ja hieno asunto ja ihanalla paikalla yms. mutta mitä hiton järkeä siinä loppupeleissä oli.
Tulotasossamme tapahtuneen muutoksen jälkeen, meidän olisi pitänyt heti ymmärtää, että se mikä joskus oli mahdollista ei enää sitä ollut. Loppujen lopuksi kyseessä on vain seinät. Oma oloni todellakin koheni, kun vihdoin olin suostunut päästämään irti ja lopettamaan lisä velkaantumisen.
AP, eräs ystäväni "onnistui" konkurssin kautta menettämään sukutilan, joka oli ollut ko.suvulla jo 1700-luvulta lähtien. Siitäkin on selvitty ja elämä jatkuu.
Olet ihan oikeassa. Talo ei ole tämän kidutuksen arvoinen. Jos olisi kyse vain meistä, uskon, että talosta olisi jo luovuttu, vaikka kaiken aikaa ollaan uskottu, että kyllä tämä tästä kunhan lama helpottaa. Mutta kun ei helpota. Täällä työttömyys on ja pysyy ja monilla muillakin täällä on tämä sama tilanne. Että sikäli lohduttaa, että emme ole ainoita. Mutta tiedättehän, aika monet ovat hyviä etsimään syytä siitä yrittäjästä ja vähän semmoinen "mitäs läksit"-periaate. Miehellä käy kunnian päälle ja ymmärrän sen, on tästä niin paljon puhuttu. Tuntee epäonnistuneensa kaikessa: yrittäjyydessä, isänä (ei pysty tarjoamaan riittävää elintasoa lapsilleen, eikä riitä aikaa heille), poikana (isänsä hoito, kotitalon menetys).
Kunniantunto on kyllä tällaisissa tilanteissa pahin vihollinen. Miehellä on nyt todellinen kriisinpaikka, jossa tarvitaan selkärankaa, jos hän nyt haluaa sitä osoittaa eli miten pitää perhe pystyssä kriisin keskellä. Yrityksen pyörittäminen hyvinä aikoina, vastuun ottaminen isästä jne, ovat mukavia hommia, kun asiat luistavat, mutta se todellinen näytön paikka on nyt. Pari vaihtoehtoa tulee mieleen: voi keskittyä itseensä ja omaan pahaan oloonsa tai olla päätöksentekijä ja koittaa pitää kaikkien mieli positiiivsena samalla kun ottaa ratkaisevat askeleet uppoavan laivan jättämisessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on hiema ohi aiheen, mutta tätä ei ehkä kaikki tiedä: isot yritykset jättävät joskus laskuja maksamatta ihan tahallaan. Heillä ei ole samanlaista ongelmaa vakavarauden kanssa kuin pienillä yrityksillä, ovat muutenkin varmemmalla pohjalla. Isompi firma voi viivyttää laskujen maksua ja saatta pienemmän firman katastrofin partaalle, ja jos tästä sanoo mitään, ei enää saa tilauksia.
Tätä myös ajattelin kun täällä on näitä jotka kehottaa saatavien myyntiin. Jos asiakas ei maksa, joutuu yrittäjä itse ne maksamaan saatavat ostaneelle yritykselle. En suosittele kenellekäön saatavien myyntiä, luojan kiitos peräännyin kun suunnittelin 70000e saatavien myyntiä. Asiakas ei ikinä niitä maksanut. (Siirsi varat toiseen firmaan, veti vanhan konkurssiiin ja jatkoi samaa uudella. Erittäin tavallinen kuvio.)
Huh, noinko on? No, mieheni selvittää asiaa.
Ransu kirjoitti:
Myyttekö jotain sellaisia tuotteita, joita voisi ostaa netin kautta? Voitaisiin ostaa kannatuksen vuoksi.
Ei ikävä kyllä. Mutta kiitos mieltä lämmittävästä ajatuksesta!
Pistäkää firma konkkaan, niin kyllä pesänhoitaja alkaa karhuta saatavia. Sitten jatkatte ja kehitätte liiketoimintaanne uuden firman nimissä.
Miksi et ap vastaa kysymyksiin paljonko asumiskulunne ovat nyt, onko asuntolaina jo lyhennysvapaalla ja paljonko yrityksestä saatte realistisesti tuloja per kuukausi?
On ihan mahdoton neuvoa, jos ei tiedä näitä tärkeimpiä tulo- ja menotietoja.
Ransu kirjoitti:
Jos olette Hgin seudulta, tee hakemus facebookissa ryhmään Apua vähävaraisille pääkaupunkiseudulla.
Ei asuta pk-seudulla. Täällä ei ole edes leipäjonoja tai mitään ilmaista ruuanjakelua. Mutta joku vinkkasi seurakunnan, otan sinne yhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on hiema ohi aiheen, mutta tätä ei ehkä kaikki tiedä: isot yritykset jättävät joskus laskuja maksamatta ihan tahallaan. Heillä ei ole samanlaista ongelmaa vakavarauden kanssa kuin pienillä yrityksillä, ovat muutenkin varmemmalla pohjalla. Isompi firma voi viivyttää laskujen maksua ja saatta pienemmän firman katastrofin partaalle, ja jos tästä sanoo mitään, ei enää saa tilauksia.
Tätä myös ajattelin kun täällä on näitä jotka kehottaa saatavien myyntiin. Jos asiakas ei maksa, joutuu yrittäjä itse ne maksamaan saatavat ostaneelle yritykselle. En suosittele kenellekäön saatavien myyntiä, luojan kiitos peräännyin kun suunnittelin 70000e saatavien myyntiä. Asiakas ei ikinä niitä maksanut. (Siirsi varat toiseen firmaan, veti vanhan konkurssiiin ja jatkoi samaa uudella. Erittäin tavallinen kuvio.)
Huh, noinko on? No, mieheni selvittää asiaa.
Ei ole. Ihmeen asiallisena tämä ketju pysynytkin, mutta aina on joku joka sepittää omiaan pakan sekoittamiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yrityksessä on selkeät tavoitteet. Eka vuosi saa mennä tappiolla mutta viimeistään 3.s vuosi pitää olla voitollista.
Jos näin ei ole, sitten pitää ajaa firma alas. Ei ole mitään järkeä tappiollista yritystä pyörittää.
Jos appi ei ole maksanut mitään, nyt on aika. Vai onko tämä ilmainen ylläpito otettu huomioon kauppahinnassa ?
Kyllä ne miehen sisarukset haluavat mielummin että isällä on katto pään päällä kuin koditon ja tilillä rahaa.Tärkeintä on nyt lakkauttaa yritys kannattamattomana. Kun olette työttömiä, alkaa tuetkin pyörimään.
Muuten hyvä mutta eihän yrittäjän kannata jäädä työttömäksi. Jos ei ole maksanut törkeän kallittaa yrittäjien työttömyyskassan maksuja (joita äärimmäisen harvalla yrittäjällä on vara maksaa pakollisten eläkemaksujen jälkeen), jää yrittäjä pelkän peruspäivärahan varaan. Ansiosidonnaista ei siis saa. Eikä sillä peruspäivärahalla pitkälle pötkitä.
Tilanne on silti parempi kuin nyt, jolloin rahaa ei ole edes ruokaan ja sähkölaskun maksamiseen, eikö? Yrittäjänä liian pienillä tuloilla ja nollatuilla tilanne olisi tätäkin huonompi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ap vastaa kysymyksiin paljonko asumiskulunne ovat nyt, onko asuntolaina jo lyhennysvapaalla ja paljonko yrityksestä saatte realistisesti tuloja per kuukausi?
On ihan mahdoton neuvoa, jos ei tiedä näitä tärkeimpiä tulo- ja menotietoja.
Asuntolainan lyhennysvapaat (2 v) on jo käytetty ja enempää ei pankilta heru. Yrityksestä saatavat tulot vaihtelevat joka kuukausi. En tiedä mitä hyötyä olisi tänne laittaa jotain lukuja. Meillä ei tuhlata, eikä ole mitään mistä säästää, kaikki on jo niistetty minimiin.
Tarvitsette nyt myös keskusteluapua, ettei se kaikkein arvokkain, mielenterveys mene tiukassa tilanteessa. Terveyskeskuksesta, kirkolta, mistä vain.
Vierailija kirjoitti:
Minusta hommassa ei mätä talous vaan se, että ap ja miehensä ajattelevat ensin kaikkia muita paitsi itseään ja omia lapsiaan. Appi, miehen sisarukset, ne jotka ovat ap:n yritykselle velkaa jne. Itse ollaan ilman ruokaa ja sähköä kunhan kenenkään muun ei tarvitse kärsiä. Tosi sairasta, jos olen rehellinen. Omat lapset pitää laittaa etusijalle, eikä jotain kitiseviä rahanahneita sisaruksia, bärkeles sentään. Toivottavasti tästä koettelemuksesta jää käteen se, että läheisriippuvuus haisee.
SItten 1) Kerrotte tilanteen appiukolle, jos ei halua käyttää rahojansa teidän auttamiseen - niin se on voi voi ja omin pikku kätösin rakennettu talo menee alta. 2) Sisaruksista ette välitä paskaakaan, ei kuulu heille. 3) Saatavanne perintään nyt. 4) Jos on iso maalaistalo niin mites joku B&b toiminta tai vuokraus tai jotain lisätulokuviota sitä kautta? 5) Jos pappa huonossa kunnossa omaishoidontuki-asiat vetämään - nyt. Se voi olla monen sadan lisätulot kuussa.
Häntä pystyyn ja tervettä itsekkyyttä nyt peliin ap. Lopeta kiltteily. sä selviät kyllä kun keskität energiasi teihin eikä muihin ihmisiin!!!
Muuten asiaa, mutta pari pientä korjausta: epäitsekkyys ei ole sairasta. Ja asia koskee myös miehen sisaruksia, koska kyse on heidän lapsuudenkodistaan, joten neuvo "sisaruksista ette välitä paskaakaan" on harvinaisen tyhmä neuvo. Sisarukset eivät voi olla este talon myymiselle, mutta se ei tarkoita silti sitä, etteikö heidänkin tunteistaan voisi välittää. Perheensä voi panna etusijalle olematta silti kusipää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ap vastaa kysymyksiin paljonko asumiskulunne ovat nyt, onko asuntolaina jo lyhennysvapaalla ja paljonko yrityksestä saatte realistisesti tuloja per kuukausi?
On ihan mahdoton neuvoa, jos ei tiedä näitä tärkeimpiä tulo- ja menotietoja.
Asuntolainan lyhennysvapaat (2 v) on jo käytetty ja enempää ei pankilta heru. Yrityksestä saatavat tulot vaihtelevat joka kuukausi. En tiedä mitä hyötyä olisi tänne laittaa jotain lukuja. Meillä ei tuhlata, eikä ole mitään mistä säästää, kaikki on jo niistetty minimiin.
Jos et itsekään tiedä asumiskulujanne tai tulojanne, olette todellakin pulassa. Ihan ensimmäinen homma tuossa on OIKEASTI SELVITTÄÄ ne kulut ja tulot! Ette voi tehdä taloudellisia päätöksiä ilman näitä tietoja.
--> Jos asumiskulut ovat nyt pienemmät (tai eivät huomattavasti suuremmat) kuin vuokralla, ei teidän kannata myydä taloa.
--> Jos yrityksen tulot ovat pienemmät kuin työttömänä saatavat tuet, ei teidän kannata jatkaa yritystä.
Nämä ovat ne tärkeimmät ja isoimmat kysymykset mihin teidän pitäisi kyetä vastaamaan. Muuten teette mahdollisesti vielä huonompia päätöksiä, ja ajatte itsenne pahempaan suohon.
Kuten sanoit, niin jos/kun olette jos kaikessa pienessä säästäneet sen minkä voitte, niin et sinä täältä hyödy saada neuvoja "vaihtakaa kahvi halvempaan". Tässä vaiheessa pitää tehdä ne suuret päätökset, ja niitä ei voi tehdä ilman lukuja. Kukaan ei voi keksiä teille jotain taikakeinoa, jos ette edes itse ole perillä taloudenne tilasta muuten kuin "rahat ei riitä" -tasolla.
Ja ei millään pahalla, mutta jos yrittäjänä et pysty lonkalta vastaamaan kysymykseen "paljonko yritys tuottaa tuloja per kuukausi", niin ei ihmekään ettei yrityksenne kannata. Ette ilmeisesti ole seuranneet yrityksen taloutta kovinkaan tarkkaan, kun luvut eivät tule kysyttäessä suoraan tyyliin "vaihtelee välillä 200-1000e kuussa, keskimääräinen yrityksesta nostettu tulo on ollut edellisen kuuden kuukauden aikana 859 euroa kuussa". Laita tämä asia nyt ihan ensimmäisenä kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Tarvitsette nyt myös keskusteluapua, ettei se kaikkein arvokkain, mielenterveys mene tiukassa tilanteessa. Terveyskeskuksesta, kirkolta, mistä vain.
Tämä on varmasti totta, niinkuin sanoin, minua pelottaa miten tässä käy. Varsinkin mieheni puolesta pelottaa. Hän vaatii itseltään hirveän paljon, tekee töitä tällä hetkellä n. 13-14 tuntia päivässä, kärsii unettomuudesta ja verenpaine on varmasti koholla. Senkin takia on hankalaa joka päivä puhua aiheesta, hän vain stressaantuu koko ajan lisää, syyttää itseään, "ei ole mies eikä mikään". Hän yrittää niin kovasti.
Mutta kiitos kaikille fiksuista, kannustavista ja tsemppaavista viesteistä, ihan oikeasti kiitos teille! Sain paljon ajattelmisen aihetta ja ehkä potku pepulle, että ratkaisuja on nyt vain tehtävä, vaikka kuinka sattuisi. Ehkä opin tästä olemaan vähän vähemmän kiltti. Nyt lähen hoitamaan yhden työn, onneksi työtä vielä kuitenkin jonkin verran on.
Hyvää päivänjatkoa teille kaikille :).
Tätä myös ajattelin kun täällä on näitä jotka kehottaa saatavien myyntiin. Jos asiakas ei maksa, joutuu yrittäjä itse ne maksamaan saatavat ostaneelle yritykselle. En suosittele kenellekäön saatavien myyntiä, luojan kiitos peräännyin kun suunnittelin 70000e saatavien myyntiä. Asiakas ei ikinä niitä maksanut. (Siirsi varat toiseen firmaan, veti vanhan konkurssiiin ja jatkoi samaa uudella. Erittäin tavallinen kuvio.)