Voi itku, ei yhtään rahaa, miten tämmösestä voi selvitä?
Miten voi selvitä, kun on ihan umpikujassa..5-henkinen perhe, ei rahaa ja ruoka alkaa käydä vähiin, kasa maksamattomia laskuja. Pari vuotta pinnistelty ja uskottu parempaan, sitä valoa ei vaan ala näkyä tunnelin päässä ja nyt tuntuu, että kaikki romahtaa..menee koti ja kaikki. Tilanne on niin vaikea senkin takia, että asumme miehen kotitalossa, jonka siis olemme ostaneet ja samalla luvanneet pitää appiukosta huolen loppuelämänsä ja hän siis asuu tässä meidän kanssa. Nyt menee häneltäkin koti. Voi ei, miten tämmösen voi kestää...joo ette voi auttaa, mutta kun pakko jonnekin purkautua. Ja joo varmasti omaakin syytä on, tiedetään, ei olis pitänyt hankkia kolmea lasta, ei ottaa isoa asuntolainaa, ei rempata taloa, ei ryhtyä yrittäjäksi, ei sitä eikä tätä. Kaikki on kuitenkin tehty ja siitä nyt sitten kärsitään. Mitenkähän tässä voi selvitä, että saa edes ruokaa?
Kommentit (323)
Elämässä tapahtuu muutoksia, joita ei voi ennakoida. Ikäviäkin. Miehen sukulaiset voivat nostaa metelin, vaari voi olla pahoillaan rakentamansa talon myymisestä, mutta kaikki ei aina mene, kuten haluaisi.
Lapset voivat pitää uudesta kodista, kun kavereita on samassa talossa ja velattomana eläminen on huomattavasti helpompaa.
Olin jossain vaiheessa pankissa töissä perimässä myöhästyneitä lainoja ja yrittäjillä oli erittäin usein sama tilanne eli vastapuoli ei pystynyt maksamaan laskujaan. Pidin siinä vaiheessa täysin törkeänä tilannetta, jossa vastapuolena oli upporikas ja menestynyt yritys, joka viivytti laskujen maksamista jopa puolella vuodella. Pidin kyseistä yritystä ala-arvoisena, koska menestys revittiin mm. pienyrittäjien selkänahasta. Joku jo ehdotti saatavien myymistä ja idea on mielestäni järkevä.
Jokainen meistä tekee suunnitelmia, mutta niiden onnistuminen ei välttämättä aina suju.
Te olette ymmärtääkseni vielä terveitä ja se on ihan oikeasti kaikkein tärkeintä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ap vastaa kysymyksiin paljonko asumiskulunne ovat nyt, onko asuntolaina jo lyhennysvapaalla ja paljonko yrityksestä saatte realistisesti tuloja per kuukausi?
On ihan mahdoton neuvoa, jos ei tiedä näitä tärkeimpiä tulo- ja menotietoja.
Asuntolainan lyhennysvapaat (2 v) on jo käytetty ja enempää ei pankilta heru. Yrityksestä saatavat tulot vaihtelevat joka kuukausi. En tiedä mitä hyötyä olisi tänne laittaa jotain lukuja. Meillä ei tuhlata, eikä ole mitään mistä säästää, kaikki on jo niistetty minimiin.
Noinko aiot sanoa myös sossussa ja pankissa ja ...mistä ikinä apua pyydätkin? "Me ei tuhlata ja rahat on lopussa." No okei. Miksi firma on sitten enää pystyssä? Miksei sitä lopetettu jo viime viikolla?
Ai niin sen takia, kun siitä saa niin hyvät tulot, paremmat kuin ... etpäs kerrokaan. Ei se vaikuta mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ap vastaa kysymyksiin paljonko asumiskulunne ovat nyt, onko asuntolaina jo lyhennysvapaalla ja paljonko yrityksestä saatte realistisesti tuloja per kuukausi?
On ihan mahdoton neuvoa, jos ei tiedä näitä tärkeimpiä tulo- ja menotietoja.
Asuntolainan lyhennysvapaat (2 v) on jo käytetty ja enempää ei pankilta heru. Yrityksestä saatavat tulot vaihtelevat joka kuukausi. En tiedä mitä hyötyä olisi tänne laittaa jotain lukuja. Meillä ei tuhlata, eikä ole mitään mistä säästää, kaikki on jo niistetty minimiin.
Paljonko teillä on saatavia asiakkailta? Puhutaanko kympeistä, satasista vai tuhansista?
Ihmetyttää tuo sukulaisten kesäpaikka-ajatus. Siis kyllähän te edelleen asuisitte omassa talossanne apen kuoltuakin, onko talossa ylipäätään tilaa muille perheille tulla kesää viettämään teidän luoksenne? Vai meinasivatko oikeasti, että lähdette talosta menemään ja talo on talvet tyhjillään?
Maailma on täynnä ihmisiä, jotka kyllä haluaisivat itselleen kaikkea kivaa, mutta eivät halua itse nähdä sen eteen mitään vaivaa tai rahallista korvausta. Näitä tyyppejä voi löytyä ihan lähisuvustakin. Puhutte nyt suoraan ja vakavasti asiasta ja jos eivät älyä tulla hätiin ja välit menevät, niin ette te ikäviä ihmisiä elämäänne kaipaa. Vaikka kuinka olisivat sisaruksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta hommassa ei mätä talous vaan se, että ap ja miehensä ajattelevat ensin kaikkia muita paitsi itseään ja omia lapsiaan. Appi, miehen sisarukset, ne jotka ovat ap:n yritykselle velkaa jne. Itse ollaan ilman ruokaa ja sähköä kunhan kenenkään muun ei tarvitse kärsiä. Tosi sairasta, jos olen rehellinen. Omat lapset pitää laittaa etusijalle, eikä jotain kitiseviä rahanahneita sisaruksia, bärkeles sentään. Toivottavasti tästä koettelemuksesta jää käteen se, että läheisriippuvuus haisee.
SItten 1) Kerrotte tilanteen appiukolle, jos ei halua käyttää rahojansa teidän auttamiseen - niin se on voi voi ja omin pikku kätösin rakennettu talo menee alta. 2) Sisaruksista ette välitä paskaakaan, ei kuulu heille. 3) Saatavanne perintään nyt. 4) Jos on iso maalaistalo niin mites joku B&b toiminta tai vuokraus tai jotain lisätulokuviota sitä kautta? 5) Jos pappa huonossa kunnossa omaishoidontuki-asiat vetämään - nyt. Se voi olla monen sadan lisätulot kuussa.
Häntä pystyyn ja tervettä itsekkyyttä nyt peliin ap. Lopeta kiltteily. sä selviät kyllä kun keskität energiasi teihin eikä muihin ihmisiin!!!Muuten asiaa, mutta pari pientä korjausta: epäitsekkyys ei ole sairasta. Ja asia koskee myös miehen sisaruksia, koska kyse on heidän lapsuudenkodistaan, joten neuvo "sisaruksista ette välitä paskaakaan" on harvinaisen tyhmä neuvo. Sisarukset eivät voi olla este talon myymiselle, mutta se ei tarkoita silti sitä, etteikö heidänkin tunteistaan voisi välittää. Perheensä voi panna etusijalle olematta silti kusipää.
Epäitsekkyys ei ehkä ole sairasta, mutta tilanteessa jossa siihen ei ole varaa, se on typerää. Typeryyteen on harvalla varaa, ja ap:lla nyt ei ainakaan.
Vierailija kirjoitti:
Apen ja miehen sisarusten olisi nyt oikeus tietää tilanne, koska olette heidän kanssaan sopineet apen asumisesta. Sisaruksilla olisi halutessaan mahdollisuus ostaa talo. Toisaalta mielestäni tilanteen ollessa mikä on, täytyy se myös apen ja miehen hyväksyä, kukaan ei kuitenkaan ole kuolemassa, pahempaakin tapahtuu. Toisaalta talohan ei välttämättä mene helposti kaupaksi varsinkaan, jos maaseudulla sijaitsee. Yritys kannattaa hakea konkurssiin. Mitään ei voi tehdä ennen kuin myönnätte yhdessä tosiasiat, myös miehesi.
Me emme tiedä velkamäärää emmekä yrityksen yhtiömuotoa. Joka tapauksessa jos talo on yrityksen velkojen panttina, voi talo mennä mahdollisessa konkurssissa. Ja onko yrityksessä edes niin paljon varallisuutta että se saadaan konkurssiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ap vastaa kysymyksiin paljonko asumiskulunne ovat nyt, onko asuntolaina jo lyhennysvapaalla ja paljonko yrityksestä saatte realistisesti tuloja per kuukausi?
On ihan mahdoton neuvoa, jos ei tiedä näitä tärkeimpiä tulo- ja menotietoja.
Asuntolainan lyhennysvapaat (2 v) on jo käytetty ja enempää ei pankilta heru. Yrityksestä saatavat tulot vaihtelevat joka kuukausi. En tiedä mitä hyötyä olisi tänne laittaa jotain lukuja. Meillä ei tuhlata, eikä ole mitään mistä säästää, kaikki on jo niistetty minimiin.
Jos et itsekään tiedä asumiskulujanne tai tulojanne, olette todellakin pulassa. Ihan ensimmäinen homma tuossa on OIKEASTI SELVITTÄÄ ne kulut ja tulot! Ette voi tehdä taloudellisia päätöksiä ilman näitä tietoja.
--> Jos asumiskulut ovat nyt pienemmät (tai eivät huomattavasti suuremmat) kuin vuokralla, ei teidän kannata myydä taloa.
--> Jos yrityksen tulot ovat pienemmät kuin työttömänä saatavat tuet, ei teidän kannata jatkaa yritystä.
Nämä ovat ne tärkeimmät ja isoimmat kysymykset mihin teidän pitäisi kyetä vastaamaan. Muuten teette mahdollisesti vielä huonompia päätöksiä, ja ajatte itsenne pahempaan suohon.
Kuten sanoit, niin jos/kun olette jos kaikessa pienessä säästäneet sen minkä voitte, niin et sinä täältä hyödy saada neuvoja "vaihtakaa kahvi halvempaan". Tässä vaiheessa pitää tehdä ne suuret päätökset, ja niitä ei voi tehdä ilman lukuja. Kukaan ei voi keksiä teille jotain taikakeinoa, jos ette edes itse ole perillä taloudenne tilasta muuten kuin "rahat ei riitä" -tasolla.
Ja ei millään pahalla, mutta jos yrittäjänä et pysty lonkalta vastaamaan kysymykseen "paljonko yritys tuottaa tuloja per kuukausi", niin ei ihmekään ettei yrityksenne kannata. Ette ilmeisesti ole seuranneet yrityksen taloutta kovinkaan tarkkaan, kun luvut eivät tule kysyttäessä suoraan tyyliin "vaihtelee välillä 200-1000e kuussa, keskimääräinen yrityksesta nostettu tulo on ollut edellisen kuuden kuukauden aikana 859 euroa kuussa". Laita tämä asia nyt ihan ensimmäisenä kuntoon.
Kyllä ap varmaankin tietää, muttei halua kertoa.
Miehensä tekee ympäripyöreitä päiviä, joten kuulostaa siltä, että yhteiset tulot ylittävät työttömyyskorvauksen, jos tilaajat vain maksaisivat laskut.
Tapasi neuvoa kuulostaa muuten niin vakuuttavalta, että tekee mieli kysyä, teetkö työksesi jotain konsultointihommaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta hommassa ei mätä talous vaan se, että ap ja miehensä ajattelevat ensin kaikkia muita paitsi itseään ja omia lapsiaan. Appi, miehen sisarukset, ne jotka ovat ap:n yritykselle velkaa jne. Itse ollaan ilman ruokaa ja sähköä kunhan kenenkään muun ei tarvitse kärsiä. Tosi sairasta, jos olen rehellinen. Omat lapset pitää laittaa etusijalle, eikä jotain kitiseviä rahanahneita sisaruksia, bärkeles sentään. Toivottavasti tästä koettelemuksesta jää käteen se, että läheisriippuvuus haisee.
SItten 1) Kerrotte tilanteen appiukolle, jos ei halua käyttää rahojansa teidän auttamiseen - niin se on voi voi ja omin pikku kätösin rakennettu talo menee alta. 2) Sisaruksista ette välitä paskaakaan, ei kuulu heille. 3) Saatavanne perintään nyt. 4) Jos on iso maalaistalo niin mites joku B&b toiminta tai vuokraus tai jotain lisätulokuviota sitä kautta? 5) Jos pappa huonossa kunnossa omaishoidontuki-asiat vetämään - nyt. Se voi olla monen sadan lisätulot kuussa.
Häntä pystyyn ja tervettä itsekkyyttä nyt peliin ap. Lopeta kiltteily. sä selviät kyllä kun keskität energiasi teihin eikä muihin ihmisiin!!!Muuten asiaa, mutta pari pientä korjausta: epäitsekkyys ei ole sairasta. Ja asia koskee myös miehen sisaruksia, koska kyse on heidän lapsuudenkodistaan, joten neuvo "sisaruksista ette välitä paskaakaan" on harvinaisen tyhmä neuvo. Sisarukset eivät voi olla este talon myymiselle, mutta se ei tarkoita silti sitä, etteikö heidänkin tunteistaan voisi välittää. Perheensä voi panna etusijalle olematta silti kusipää.
Epäitsekkyys ei ehkä ole sairasta, mutta tilanteessa jossa siihen ei ole varaa, se on typerää. Typeryyteen on harvalla varaa, ja ap:lla nyt ei ainakaan.
Ei ehkä ole sairasta? Eikun ihan oikeasti, se ei ole sairasta aivan varmasti. Mitä taas typeryyteen tulee, niin se on ihan toinen sana, en sen käyttämisestä maininnutkaan tietääkseni mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apen ja miehen sisarusten olisi nyt oikeus tietää tilanne, koska olette heidän kanssaan sopineet apen asumisesta. Sisaruksilla olisi halutessaan mahdollisuus ostaa talo. Toisaalta mielestäni tilanteen ollessa mikä on, täytyy se myös apen ja miehen hyväksyä, kukaan ei kuitenkaan ole kuolemassa, pahempaakin tapahtuu. Toisaalta talohan ei välttämättä mene helposti kaupaksi varsinkaan, jos maaseudulla sijaitsee. Yritys kannattaa hakea konkurssiin. Mitään ei voi tehdä ennen kuin myönnätte yhdessä tosiasiat, myös miehesi.
Me emme tiedä velkamäärää emmekä yrityksen yhtiömuotoa. Joka tapauksessa jos talo on yrityksen velkojen panttina, voi talo mennä mahdollisessa konkurssissa. Ja onko yrityksessä edes niin paljon varallisuutta että se saadaan konkurssiin.
Ei yritys konkurssiin mennäkseen varallisuutta tarvitse, vaan velkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta hommassa ei mätä talous vaan se, että ap ja miehensä ajattelevat ensin kaikkia muita paitsi itseään ja omia lapsiaan. Appi, miehen sisarukset, ne jotka ovat ap:n yritykselle velkaa jne. Itse ollaan ilman ruokaa ja sähköä kunhan kenenkään muun ei tarvitse kärsiä. Tosi sairasta, jos olen rehellinen. Omat lapset pitää laittaa etusijalle, eikä jotain kitiseviä rahanahneita sisaruksia, bärkeles sentään. Toivottavasti tästä koettelemuksesta jää käteen se, että läheisriippuvuus haisee.
SItten 1) Kerrotte tilanteen appiukolle, jos ei halua käyttää rahojansa teidän auttamiseen - niin se on voi voi ja omin pikku kätösin rakennettu talo menee alta. 2) Sisaruksista ette välitä paskaakaan, ei kuulu heille. 3) Saatavanne perintään nyt. 4) Jos on iso maalaistalo niin mites joku B&b toiminta tai vuokraus tai jotain lisätulokuviota sitä kautta? 5) Jos pappa huonossa kunnossa omaishoidontuki-asiat vetämään - nyt. Se voi olla monen sadan lisätulot kuussa.
Häntä pystyyn ja tervettä itsekkyyttä nyt peliin ap. Lopeta kiltteily. sä selviät kyllä kun keskität energiasi teihin eikä muihin ihmisiin!!!Muuten asiaa, mutta pari pientä korjausta: epäitsekkyys ei ole sairasta. Ja asia koskee myös miehen sisaruksia, koska kyse on heidän lapsuudenkodistaan, joten neuvo "sisaruksista ette välitä paskaakaan" on harvinaisen tyhmä neuvo. Sisarukset eivät voi olla este talon myymiselle, mutta se ei tarkoita silti sitä, etteikö heidänkin tunteistaan voisi välittää. Perheensä voi panna etusijalle olematta silti kusipää.
Epäitsekkyys ei ehkä ole sairasta, mutta tilanteessa jossa siihen ei ole varaa, se on typerää. Typeryyteen on harvalla varaa, ja ap:lla nyt ei ainakaan.
Ei ehkä ole sairasta? Eikun ihan oikeasti, se ei ole sairasta aivan varmasti. Mitä taas typeryyteen tulee, niin se on ihan toinen sana, en sen käyttämisestä maininnutkaan tietääkseni mitään.
Oletko ap:n miehen sisarus vai mitä riehut?
Mene talousneuvojalle. Et selkeästi osaa pitää talouttasi balanssissa, joten tarvitset apua. Googleta kotikuntasi talousneuvoja.
Ei kai tuossa oikeen muu auta kun keskittyä siihen mitä on ja mitä pystyy tarjoamaan (lapsille) sen sijaan, että murehtia mitä ei ole. Paljon helpommin sanottu kuin tehty! Tiedän kyllä, mutta jos ajautuu miettimään _vaan_ ja _ainoastaan_ niitä asioita mitä on menettänyt, menettää kyllä loputkin.
Elämässä sattuu ja tapahtuu, enemmän katuisit jos et olisi rempannut, ostanut taloa, ryhtynyt yrittäjäksi jne. Miettisin aina, että minkälaista olisi ollut. Tämä kaikki kasvattaa teidän koko perheen ajatusmaailmaa ja parhaimmillaan opettaa, mikä on oikeasti elämässä tärkeintä ja mitä voi saavuttaa vieläkin sen jälkeen kun lähes kaikki on mennyt.
Mitä enemmän on asioita/esineitä/velvollisuuksia, sitä kovempi pala on kun sen menettää. Mitä suurempi puu sitä kovemmin se rytisee kun se kaatuu.
Minusta henk.koht. on aivan mahtavaa, että olen saanut elää yhden elämäni aikan monenlaista elämää - rikasta, köyhää, ilman perhettä, perheen ympäröimänä, työtätekevänä, opiskelijana, sossupummina ojan pohjassa pullo toisessa kädessa ja lääkkeet toisessa, raittiina, kodittomana, kerrostalossa vuokralla, omakotitalon omistajana, lihavana, laihana, masentuneena, siitä selvinneenä jne :).
Eihän noi "putoamiset" hyvältä siinä hetkessä tunnu, mutta aika nopeasti sen ymmärtää, että mikään ei ole niin varmaa kuin muutos, eikä sitä enää määrittele omaa arvoaan sen perusteella millainen elämäntilanne itsellä on. Ihmisarvo on arvokas jokaisella, oli tilanne mikä oli.
Konkreettisesti kandee varmaan käydä soskussa, leipäjonoissa, seurakunnalta ruokalappu, pakon edessä muuttakaa edullisempaan asumismuotoon. Se miten elätte on paljon tärkeämpää kuin se missä elätte.
Voimia uusiin haasteisiin!
Jos olette aika vasta ostaneet talon ja vielä pari lyhennysvapaata vuotta ollut hyödyttääkö talon myynti? Vuokratkin on kalliita. Tttuessa ja asumistuessa kylläkin etua jos asut vuokralla koska lainanlyhennystä ei niissä oteta huomioon kuin korkojen osalta mutta vuokra kylläkin. Jos myymällä talon saa rahaa niin sillä voi tietysti maksaa muita velkoja mikä auttaisi varmaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta hommassa ei mätä talous vaan se, että ap ja miehensä ajattelevat ensin kaikkia muita paitsi itseään ja omia lapsiaan. Appi, miehen sisarukset, ne jotka ovat ap:n yritykselle velkaa jne. Itse ollaan ilman ruokaa ja sähköä kunhan kenenkään muun ei tarvitse kärsiä. Tosi sairasta, jos olen rehellinen. Omat lapset pitää laittaa etusijalle, eikä jotain kitiseviä rahanahneita sisaruksia, bärkeles sentään. Toivottavasti tästä koettelemuksesta jää käteen se, että läheisriippuvuus haisee.
SItten 1) Kerrotte tilanteen appiukolle, jos ei halua käyttää rahojansa teidän auttamiseen - niin se on voi voi ja omin pikku kätösin rakennettu talo menee alta. 2) Sisaruksista ette välitä paskaakaan, ei kuulu heille. 3) Saatavanne perintään nyt. 4) Jos on iso maalaistalo niin mites joku B&b toiminta tai vuokraus tai jotain lisätulokuviota sitä kautta? 5) Jos pappa huonossa kunnossa omaishoidontuki-asiat vetämään - nyt. Se voi olla monen sadan lisätulot kuussa.
Häntä pystyyn ja tervettä itsekkyyttä nyt peliin ap. Lopeta kiltteily. sä selviät kyllä kun keskität energiasi teihin eikä muihin ihmisiin!!!Muuten asiaa, mutta pari pientä korjausta: epäitsekkyys ei ole sairasta. Ja asia koskee myös miehen sisaruksia, koska kyse on heidän lapsuudenkodistaan, joten neuvo "sisaruksista ette välitä paskaakaan" on harvinaisen tyhmä neuvo. Sisarukset eivät voi olla este talon myymiselle, mutta se ei tarkoita silti sitä, etteikö heidänkin tunteistaan voisi välittää. Perheensä voi panna etusijalle olematta silti kusipää.
Epäitsekkyys ei ehkä ole sairasta, mutta tilanteessa jossa siihen ei ole varaa, se on typerää. Typeryyteen on harvalla varaa, ja ap:lla nyt ei ainakaan.
Ei ehkä ole sairasta? Eikun ihan oikeasti, se ei ole sairasta aivan varmasti. Mitä taas typeryyteen tulee, niin se on ihan toinen sana, en sen käyttämisestä maininnutkaan tietääkseni mitään.
Oletko ap:n miehen sisarus vai mitä riehut?
Ei, olen äitisi. Etkö muka tunnistanut?
Voisitko yrittää saada jotain lisätieneistiä esim. siivoushommia?
Vierailija kirjoitti:
Ja siis taloa ostaessamme otettiin huomioon, että vaari saa asua tässä loppuelämänsä, se on kirjattu oikein kauppakirjaankin sisarusten vaatimuksesta. Kukaan muu silloin halunnut taloa ostaa, mutta olivat sitä mieltä, että olisi kiva suvun kesänviettopaikka sitten aikanaan, eikä yhdellä pitäisi olla oikeutta saada tätä. Hinta ei siis ollut varsinaisesti halpa, mutta toki halvempi kuin jos olisi ihan vieraalle myyty. On aivan ihanalla paikalla ja taloki on kuin unelma, että vaikea on luopua, mutta minä olisin kyllä jo luopunut, vaikka kuinka hirvittää vaarin takia. Ja tunnustan, hävettää ja en voi kuvitellakaan mitä miehen sisarukset sanovat. Se tulee olemaan hirveää. ap
o
Miten teidän koti voi olla aikanaan sukulaisten kesänviettopaikka? Onko teidän kohdalla kaikki mennyt ihan oikein, saatteko apesta omaishoidontukea? Miten appi osallistuu talon ylläpidon kustannuksiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ap vastaa kysymyksiin paljonko asumiskulunne ovat nyt, onko asuntolaina jo lyhennysvapaalla ja paljonko yrityksestä saatte realistisesti tuloja per kuukausi?
On ihan mahdoton neuvoa, jos ei tiedä näitä tärkeimpiä tulo- ja menotietoja.
Asuntolainan lyhennysvapaat (2 v) on jo käytetty ja enempää ei pankilta heru. Yrityksestä saatavat tulot vaihtelevat joka kuukausi. En tiedä mitä hyötyä olisi tänne laittaa jotain lukuja. Meillä ei tuhlata, eikä ole mitään mistä säästää, kaikki on jo niistetty minimiin.
Jos et itsekään tiedä asumiskulujanne tai tulojanne, olette todellakin pulassa. Ihan ensimmäinen homma tuossa on OIKEASTI SELVITTÄÄ ne kulut ja tulot! Ette voi tehdä taloudellisia päätöksiä ilman näitä tietoja.
--> Jos asumiskulut ovat nyt pienemmät (tai eivät huomattavasti suuremmat) kuin vuokralla, ei teidän kannata myydä taloa.
--> Jos yrityksen tulot ovat pienemmät kuin työttömänä saatavat tuet, ei teidän kannata jatkaa yritystä.
Nämä ovat ne tärkeimmät ja isoimmat kysymykset mihin teidän pitäisi kyetä vastaamaan. Muuten teette mahdollisesti vielä huonompia päätöksiä, ja ajatte itsenne pahempaan suohon.
Kuten sanoit, niin jos/kun olette jos kaikessa pienessä säästäneet sen minkä voitte, niin et sinä täältä hyödy saada neuvoja "vaihtakaa kahvi halvempaan". Tässä vaiheessa pitää tehdä ne suuret päätökset, ja niitä ei voi tehdä ilman lukuja. Kukaan ei voi keksiä teille jotain taikakeinoa, jos ette edes itse ole perillä taloudenne tilasta muuten kuin "rahat ei riitä" -tasolla.
Ja ei millään pahalla, mutta jos yrittäjänä et pysty lonkalta vastaamaan kysymykseen "paljonko yritys tuottaa tuloja per kuukausi", niin ei ihmekään ettei yrityksenne kannata. Ette ilmeisesti ole seuranneet yrityksen taloutta kovinkaan tarkkaan, kun luvut eivät tule kysyttäessä suoraan tyyliin "vaihtelee välillä 200-1000e kuussa, keskimääräinen yrityksesta nostettu tulo on ollut edellisen kuuden kuukauden aikana 859 euroa kuussa". Laita tämä asia nyt ihan ensimmäisenä kuntoon.
Kyllä ap varmaankin tietää, muttei halua kertoa.
Miehensä tekee ympäripyöreitä päiviä, joten kuulostaa siltä, että yhteiset tulot ylittävät työttömyyskorvauksen, jos tilaajat vain maksaisivat laskut.
Tapasi neuvoa kuulostaa muuten niin vakuuttavalta, että tekee mieli kysyä, teetkö työksesi jotain konsultointihommaa?
Jos ei halua kertoa, niin sitten pitäisi ymmärtää että muiden on mahdoton neuvoa. Ei kukaan voi sanoa mikä vaihtoehto on paras, jos ei tiedä lukuja vaihtoehtojen takana.
Ympäripyöreät päivät eivät paljoa vatsaa täytä, jos tilaajat eivät maksa. Ts. tässäkin tärkeintä on se paljonko työstä tulee TULOJA, ei se, paljonko työtä tekee.
Ja tavallaan kyllä :). Tällaisia asioita ja tilanteita pitää lähestyä puhtaasta faktapohjalta, pelkkä "ei ole rahaa" tai "koti on rakas" eivät auta tekemään talouspäätöksiä millään lailla. Jo oman henkisen hyvinvoinnin kannalta ne luvut pitää olla selvillä, koska lukuja on paljon helpompi käsitellä ja arvioida kuin epämääräistä pahan olon suota siitä, että ei ole ruokaa. Siinä vaiheessakin jos/kun sisarusten kanssa joutuu asiasta keskustelemaan, on huomattavasti helpompi lyödä luvut tiskiin kuin vaan valitella epämääräisesti ahdinkoaan. Luvut ovat faktoja, niitä vastaan ei voi väitellä. Tässähän oikeasti voi vaikka olla tilanne ettei taloa kannata myydä, joten turha vielä itkeä miten ukille käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on hiema ohi aiheen, mutta tätä ei ehkä kaikki tiedä: isot yritykset jättävät joskus laskuja maksamatta ihan tahallaan. Heillä ei ole samanlaista ongelmaa vakavarauden kanssa kuin pienillä yrityksillä, ovat muutenkin varmemmalla pohjalla. Isompi firma voi viivyttää laskujen maksua ja saatta pienemmän firman katastrofin partaalle, ja jos tästä sanoo mitään, ei enää saa tilauksia.
Tätä myös ajattelin kun täällä on näitä jotka kehottaa saatavien myyntiin. Jos asiakas ei maksa, joutuu yrittäjä itse ne maksamaan saatavat ostaneelle yritykselle. En suosittele kenellekäön saatavien myyntiä, luojan kiitos peräännyin kun suunnittelin 70000e saatavien myyntiä. Asiakas ei ikinä niitä maksanut. (Siirsi varat toiseen firmaan, veti vanhan konkurssiiin ja jatkoi samaa uudella. Erittäin tavallinen kuvio.)
Huh, noinko on? No, mieheni selvittää asiaa.
Ei ole. Ihmeen asiallisena tämä ketju pysynytkin, mutta aina on joku joka sepittää omiaan pakan sekoittamiseksi.
Kyllä se niin on. Voit ehdoista tarkistaa netistäkin tuon.
Esim. tässä vähän
http://www.summarum.fi/laskujen-myynti-laskut-rahaksi/
"Jos yrityksesi on voimakkaassa kasvussa ja haluat siksi pääoman liikkuvan nopeasti, factoring-suhteen solmiminen pankin kanssa voi olla tehokkaampaa ja edullisempaa kuin satunnainen laskujen myyminen.
Molemmissa tapauksissa kannattaa kuitenkin miettiä tarkkaan, kannattaako ottaa ”kottia”. Factoring-palveluiden kohdalla otat riskin luottotappion kanssa. Ja laskuja myydessäsi menetät aina osan voitoistasi laskun vaihtaessa omistajaa."
Ja on tosiaan enemmön kasvaville kuin kuoleville yrityksille.
Tuli mieleen sellainen asia myös että jos hakee asumistukea niin siinä kyllä todennäköisesti otetaan huomioon koko ruokakunnan tulot eli myös sen apen tulot. Joten voi olla että ainakin asumistuen saaminen voi olla hankalaa tuohon tilanteeseen. Tt-tuesta en tiedä miten sen kanssa menee.
Facebookista löytyy muitakin avustusryhmiä kuin tuo aiemmin mainittu