Antaisitko anteeksi tällaisen tokaisun:
Kun mies kertoi äidilleen, siis minun anopille, lapsemme (hoidettavissa olevasta mutta) mahdollisesti vakavasta sairaudesta, anoppi sanoi eka kommenttinaan, että oli kuullut sisaruksista jotka molemmat kuolivat tähän sairauteen. Mitään rohkaisua ei tullut. (Tämä oli miehen eka puhelinsoitto kenellekään juuri kun oli saatu diagnoosi.) Minun on kamalan vaikea antaa tuo kommentti anteeksi ja unohtaa se. Miten itse reagoisitte tuollaiseen tokaisuun? Ja mikä ihme saa jonkun sanomaan noin tuossa tilanteessa?
Kommentit (28)
Saattoi oli shokkireaktio, möläytys tms. Ei voi tietää ellei jatkossa leivo kuolemaa lapselle.
Mieti, tarkoittiko anoppi sillä oikeasti jotain pahaa ja halusiko tarkoituksellisesti loukata? Tuskin.
Anoppisi on niitä ihmisiä joiden täytyy aina panna paremmaksi jutuillaan. Tyyliin "minulla on vatsa kipeä" "MINULLAPA on jo paskat housuissa".
Huolissaan kai hän oli? Jos kerran tietää näin käyneen...
Ehkä hän oli itsekin niin järkyttynyt ja sanoi mitä ensimmäisenä mieleen juolahti. Ei moni välttämättä osaa kauhean korrektisti käyttätyä tossa kohtaa, varsinkin kun on omista lapsenlapsista kyse, niin ehkä ensimmäinen reaktio oli vain pelko, eikä miettinyt miltä se ehkä toisesta osapuolesta tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Tökeröähän se oli, mutta miksei olisi anteeksi annettavista?
En tiedä. Olen itsekin yllättynyt, miten pahasti tuo vaikutti. Olimme koko perhe silloin shokissa, ja tuollainen epäempaattisuus jää silloin vahvasti mieleen. AP
Kysy itseltäsi ap, miten hyödyt siitä, että et unohda anoppisi tokaisua?
Tottakai tokaisu oli tökerö ja ajattelematon.
Mutta olemalla antamatta anteeksi satutat vain itseäsi.
Kyllä mielestäni teidän tilanteessanne kannattaa jäädä miettimään anopin sanomisia ja niihin mahdollisesti sisältyviä piilomerkityksiä. Ei kannata antaa anteeksi vaan keskittää nyt kaikki huomio ja energia tyhmään anoppiin. Luokaa oikein kireä ja negatiivinen ilmpiiri. Sitä sairasta lastakin, varsinkin jos se kuolee, lohduttaa ajatus siitä, että äiti on sopivan kiireinen vihatessaan anoppia ja sen möläytyksiä eikä ehdi siinä niin kovasti sitten surra.
Vierailija kirjoitti:
Anoppisi on niitä ihmisiä joiden täytyy aina panna paremmaksi jutuillaan. Tyyliin "minulla on vatsa kipeä" "MINULLAPA on jo paskat housuissa".
Tällainen anoppi on! Hänen kokemuksensa on aina se tärkein. Vaikka toisaalta on ihan hyvää tarkoittavakin. AP
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mielestäni teidän tilanteessanne kannattaa jäädä miettimään anopin sanomisia ja niihin mahdollisesti sisältyviä piilomerkityksiä. Ei kannata antaa anteeksi vaan keskittää nyt kaikki huomio ja energia tyhmään anoppiin. Luokaa oikein kireä ja negatiivinen ilmpiiri. Sitä sairasta lastakin, varsinkin jos se kuolee, lohduttaa ajatus siitä, että äiti on sopivan kiireinen vihatessaan anoppia ja sen möläytyksiä eikä ehdi siinä niin kovasti sitten surra.
Voisitko antaa vähän armoa tuolta ilkeilyltä, tämä on ollut aika tiukkaa. AP
Anoppi on ihan hyvin jo voinut käydä itsekin kirjoittamassa täällä, että meni pelästyksissään sanomaan ihan mitä sattuu eikä sen jälkeen saanut enää sanaa suustaan, kun hävetti, ja miten tästä nyt pääsee yli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tökeröähän se oli, mutta miksei olisi anteeksi annettavista?
En tiedä. Olen itsekin yllättynyt, miten pahasti tuo vaikutti. Olimme koko perhe silloin shokissa, ja tuollainen epäempaattisuus jää silloin vahvasti mieleen. AP
Niin jää mieleen. Mutta mielestäni oleellista on miten anoppi on muuten käyttäytynyt tämän ilmoituksen jälkeen. Jos tämä yksi kommentti oli vain tökerö ja muuten hän on käyttäytynyt empaattisesti ym. Niin unohtaisin koko jutun. Mutta jos kommentti oli vain jäävuoren huippu niin silloin ongelmana tuskin kuitenkaan pelkästään on se kommentti.
Anoppi nyt on anoppi, ei hältä mitään tuon kummosempaa kannatakaan vaatia.
Vierailija kirjoitti:
Anoppi nyt on anoppi, ei hältä mitään tuon kummosempaa kannatakaan vaatia.
tai siis odottaa.
jos puhui totta, niin ei siinä mitään anteeksipyydeltävää ole
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mielestäni teidän tilanteessanne kannattaa jäädä miettimään anopin sanomisia ja niihin mahdollisesti sisältyviä piilomerkityksiä. Ei kannata antaa anteeksi vaan keskittää nyt kaikki huomio ja energia tyhmään anoppiin. Luokaa oikein kireä ja negatiivinen ilmpiiri. Sitä sairasta lastakin, varsinkin jos se kuolee, lohduttaa ajatus siitä, että äiti on sopivan kiireinen vihatessaan anoppia ja sen möläytyksiä eikä ehdi siinä niin kovasti sitten surra.
Voisitko antaa vähän armoa tuolta ilkeilyltä, tämä on ollut aika tiukkaa. AP
On selvästi ollut tiukkaa, kun olet anopin aivoituksia miettinyt, enkä ihmettele yhtään. Anoppi ei selvästi rakasta omaa lapsenlastaan vaan toivoo hänen kuolevan. Nyt jos koskaan on tilaisuutesi leikata anoppi irti perheestä, kun meni tuollaista sanomaan. Kerrassaan anteeksiantamatonta. Voisitkin nyt asap ottaa lapset mukaan, mennä anoppilaan ja ilmoittaa asian anopille. Tule sitten päivittämään tänne.
Anoppi sanoi sen pojalleen, ei miniälleen. Ja poika meni kertomaan asian vaimolleen aivan kuin lisätäkseen tämän tuskaa. Minusta aika outoa. Olisihan se mies voinut olla hiljaa siitä, miksi piti olla ilkeä vaimolle.
Minusta on kummallista, että miniä ei voi antaa anopille anteeksi sitä, että mies sanoi vaimolleen noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tökeröähän se oli, mutta miksei olisi anteeksi annettavista?
En tiedä. Olen itsekin yllättynyt, miten pahasti tuo vaikutti. Olimme koko perhe silloin shokissa, ja tuollainen epäempaattisuus jää silloin vahvasti mieleen. AP
Niin jää mieleen. Mutta mielestäni oleellista on miten anoppi on muuten käyttäytynyt tämän ilmoituksen jälkeen. Jos tämä yksi kommentti oli vain tökerö ja muuten hän on käyttäytynyt empaattisesti ym. Niin unohtaisin koko jutun. Mutta jos kommentti oli vain jäävuoren huippu niin silloin ongelmana tuskin kuitenkaan pelkästään on se kommentti.
Näinhän se on. No, hän saattaa olla kommenteissaan arvaamaton muutenkin ja siksi en häneen halua hirveästi turvata jos on mitään ongelmia. Onneksi on muita sellaisia ihmisiä joille voi puhua. AP
Hullut akat taas vauhdissa loukkaantumassa ihan oudoista asioista. Miten tollasesta voi loukkaantua? Anoppihan vaan sanoi asian mikä tuli mieleen ja liittyi asiaan.
Tökeröähän se oli, mutta miksei olisi anteeksi annettavista?