Lue keskustelun säännöt.
Toinen näkökulma. Minulla on neljä lasta kolmelle eri isälle
28.10.2016 |
Kun täällä ja muualla niin usein haukutaan, jos lapsilla ei ole sama isä, haluaisin kertoa oman tarinani ja ehkä lisätä ymmärrystä.
Sain ensimmäisen lapseni melko nuorena silloisen poikaystäväni kanssa. Lapsi oli meille yllätys, mutta päätimme kuitenkin pitää hänet. Poikaystäväni ei kuitenkaan loppujen lopuksi ollut valmis perhe-elämään, ja erosimme, kun lapsi oli noin vuoden vanha.
Tästä meni pari vuotta sinkkuna, kunnes löysin uuden miehen. Miehellä ei ollut ennestään lapsia, ja halusimme molemmat perheenlisäystä, ja saimmekin yhdessä kaksi lasta. Olimme yhdessä melkein yhdeksän vuotta. Erosimme erimielisyyksien takia.
Nykyisen mieheni löysin muutama vuosi sitten ja saimme vielä yhdessä lapsen.
Lapsillani on aina ollut hyvät olot, ja heistä on huolehdittu. Haluaisin, että ihmiset ymmärtäisivät, että tilanteet ovat erilaisia, eikä johtopäätöksiä voi tehdä pelkästään ulkoisin perustein.
Ajatuksia, kysyttävää?
Kommentit (195)
Vierailija kirjoitti:
Totta kirjoitat , hyvaa totuusnakokulmaa.
Mulla on myös neljä lasta ja kolme eri isää ja mies ei edes epäile mitään, vaan on todella ylpeä kun esikoinen on mun miestä päätä pidempi ja pärjää hyvin urheilussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alba kirjoitti:
Hassua sinänsä, että tästä syytetään naista. Monissa kulttuureissa on käytössä avio-, ja lisääntymisstrategia missä miehet lisääntyvät varallisuutensa mukaan jopa kymmenien vaimojen kanssa. Monilla Saudien prinsseillä voi olla kolmisenkymmentä vaimoa ja jokaiselle useampi lapsi. Jopa sadoilla lapsilla on näin yksi isä, mitäs luulette toimiiko isin rooli hyvin? No eipä juu. Miehen moniavioisuus eli siittäminen useille naisille on arkipäivää, mutta tästähän ei syytetä ketään koska toimeenpanijoina ovat miehet :-D.
En ota kantaa tähän tapaukseen, mutta ihmettelen vain miksi hyökkäätte naisen kimppuun. Niin monissa maissa ja ryhmissä isyys ei ole edes millään lailla relevanttia, useat isät häipyvät kun stripparit kiinnostaa enemmän kuin omat lapset. Naista siitä on turha syyttää, hänhän siinä tapauksessa tarjoaa lapselle ainoan turvan.
Voi jösses, millaiset vertauskuvat taas käytössä! Kyllä sitä alkaa sarjalisääntyvä monikumppaninen nainenkin näyttää hyvältä, kun verrataan saudimiehiin ja stripparin nälkäisiin urpoihin, vaikkakin vertauksesi olivat täysin irrelevantteja tämän viestiketjun varsinaiseen aiheeseen.
Meidän kulttuurimme ja vallitsevan tiedon mukaan lapselle on ihanteellinen kasvuympäristö stabiilissa perheyksikössä, joka on turvallinen ja tasapainoinen. Meidän maassamme naisella on mahdollisuus päättää kenen kanssa menee naimisiin, kenen kanssa lisääntyy ja ennen kaikkea, monta lasta hankkii, sillä ehkäisy, jälkiehkäisy ja abortti ovat mahdollisia. Voisin siis väittää, että naiselle on annettu aika paljon keinoja säädellä perheyksikköään.
Kaikesta huolimatta on naisia, jotka eivät noudata lisääntymisstrategiaa (käyttämäsi termi), joka olisi lapsille hyväksi, vaan päättävät hankkia ankkurilapsen jokaiseen suhteeseen oman mielihalunsa mukaan - ei lapsen parasta ajatellen. Ja viimeksi mainittua me tässä erityisesti arvostelemme.
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole helppoa olla nainen. Aborttia ei saa tehdä, muttei myöskään lapsia monelle miehelle. Ja auta armias jos jäät siihen yhteen huonoon suhteeseen niin saat syyt niskoillesi siitäkin kun tuhosit lasten elämän...
Muista myös, että jos liittosi menee karille ja jäät yh:ksi olet "kunnollisina" itseään pitävien naisten vihollinen ja uhka heidän parisuhteilleen. Lisäksi olet wt, sossupummi ja luuseri. Tämä siisi havaintona palstalla esitetyistä arvoista ja naiskuvasta.
No, kun nyt asian esille nostit, niin nämä 4 lasta 3 miehelle-tapaukset harvoin ovat akateemisen tutkinnon suorittaneita ja hyvissä töissä olevia ihmisiä.
Mulla on kaksi lasta kahdelle miehelle. Ikäeroa lapsilla 12 vuotta. Esikoinen isällään joka toinen viikko ja välit ovat hyvät kaikkien aikuisten kesken. Nuoremman lapsen isän kanssa ollaan oltu yhdessä 7 vuotta. Silti tuntuu sutturalta kun olen tehnyt lapsia joka suhteeseen :D
Heh, ihan kuin mun elämää, tosin mulla ei ole sitä neljättä lasta (vielä, koskaan ei tiedä) kolmannen miehen kanssa, mutta erosin myös vauvavuoden aikana esikoisen isästä ja nyt mulla on kaksi lasta uuden miehen kanssa, ja suhde on tällä hetkellä huono. Mutta en halua taas alkaa rikkomaan perhettä, joten hampaat irvessä sinnittelen. Ap taitaa olla onnellisempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alba kirjoitti:
Hassua sinänsä, että tästä syytetään naista. Monissa kulttuureissa on käytössä avio-, ja lisääntymisstrategia missä miehet lisääntyvät varallisuutensa mukaan jopa kymmenien vaimojen kanssa. Monilla Saudien prinsseillä voi olla kolmisenkymmentä vaimoa ja jokaiselle useampi lapsi. Jopa sadoilla lapsilla on näin yksi isä, mitäs luulette toimiiko isin rooli hyvin? No eipä juu. Miehen moniavioisuus eli siittäminen useille naisille on arkipäivää, mutta tästähän ei syytetä ketään koska toimeenpanijoina ovat miehet :-D.
En ota kantaa tähän tapaukseen, mutta ihmettelen vain miksi hyökkäätte naisen kimppuun. Niin monissa maissa ja ryhmissä isyys ei ole edes millään lailla relevanttia, useat isät häipyvät kun stripparit kiinnostaa enemmän kuin omat lapset. Naista siitä on turha syyttää, hänhän siinä tapauksessa tarjoaa lapselle ainoan turvan.
Totta kai syytetään naista, jos ap on nainen. Missään ei kerrottu miten monta lasta noilla miehillä on, joten miten ihmeessä voisimme puhua heistä?
Ihan samaa mieltä olen kyllä vastaavanlaisista miehistä. Käytännössähän merkittävin ero näiden välillä on se, että miehistä tätä harvemmin päälle päin näkee, kun ne entisien liittojen lapset usein jäävät äidille, eivätkä lapset samalla tavalla elä sitä uusioperhearkea, jossa sisaruspuolet asuvat.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kaksi lasta kahdelle miehelle. Ikäeroa lapsilla 12 vuotta. Esikoinen isällään joka toinen viikko ja välit ovat hyvät kaikkien aikuisten kesken. Nuoremman lapsen isän kanssa ollaan oltu yhdessä 7 vuotta. Silti tuntuu sutturalta kun olen tehnyt lapsia joka suhteeseen :D
Sinun tilanteesi on aika kaukana ap:n tilanteesta. Sinun pitää vielä tehdä yksi lapsi nykyisen miehesi kanssa, erota hänestä, löytää uusi mies ja tehdä hänen kanssaan lapsi. Oletko ajatellut tehdä näin?
Minusta lapset kahden eri miehen kanssa on vielä ymmärrettävää, varsinkin, jos lapsilla on iso ikäero. Kolmas mieskin vielä ihan ymmärrettävä, mutta jos vielä siihen tehdään lapsia, niin se jotenkin mielestäni tarkoittaa, että sitä asian problematiikkaa ei ole sisäistetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isäni vaimon sukulaisella on 18v, 16v, 8v ja 4v lapset. Kolmen eri miehen kanssa. Hän on muutenkin epävakaa ja poukkoileva kaikissa valinnoissaan. Kaksi vanhinta eivät enää yläasteiässä asuneet hänen luonaan, toinen jossain sisäoppilaitoksessa ja toinen isovanhemmillaan... Ei vaan pysty sitoutumaan.
Mun mielestä kouluttautumattomilla, ehkä toisen asteen tutkinnon suorittaneilla on enemmän tuollaiseen taipumusta. Kun lapset tehdään niin nuorina, eikä ajatella nimenomaan sitä ekaa eroa kunnolla ja jätetään toinen mitättömän syyn takia. Tyyliin sen takia ettei vaan jaksa muuttua yhtään ihmisenä ja ottaa vastuuta valinnoistaan. Kun suhteissa on myös siitä kiinni että valitsee sen oman kumppanin aina uudestaan ja jaksaa sen vaiheen läpi kun lapset on ihan pieniä.
Jos tekee lapset noin 25-35-vuotiaana niin luonnollisesti siinä voi vielä toinen parisuhde tulla, johon lapsia hankitaan. Mutta kolmannen ihmisen kanssa.. Vähän sekavaa jo :o
Ilmeisesti useilla kommentoijilla on mennyt viikonloppu tosi huonosti tai omassa elämässä on katkeruuksia tai sitten on kysymyksessä vain ylimielisiä nirppanokkia, joita elämä ei ole vielä koulinut kunnolla. Ihminen, jolla on elämänkokemusta ja on jotain oppinutkin siitä, minkälaista "nuoralla tanssimista" elämä välillä voi olla, ei lähde toista ihmistä arvostelemaan silkasta ilkeydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti useilla kommentoijilla on mennyt viikonloppu tosi huonosti tai omassa elämässä on katkeruuksia tai sitten on kysymyksessä vain ylimielisiä nirppanokkia, joita elämä ei ole vielä koulinut kunnolla. Ihminen, jolla on elämänkokemusta ja on jotain oppinutkin siitä, minkälaista "nuoralla tanssimista" elämä välillä voi olla, ei lähde toista ihmistä arvostelemaan silkasta ilkeydestä.
Jos elämä on nuoralla tanssimista, niin miksi sen ääneen sanominen on ilkeyttä? Tässä ketjussa on sanottu, että tuollainen elämä ei oikein tasapainoiselta kuulosta ja sinä puolustelet tätä käytöstä sillä, että näiden ihmisten elämä on ollut nuorallatanssia. Joten, mikä tässä nyt on mielestäsi väärin? Miksi ei voi sanoa, että nyt ei ole mennyt ihan putkeen?
Vierailija kirjoitti:
Alba kirjoitti:
Hassua sinänsä, että tästä syytetään naista. Monissa kulttuureissa on käytössä avio-, ja lisääntymisstrategia missä miehet lisääntyvät varallisuutensa mukaan jopa kymmenien vaimojen kanssa. Monilla Saudien prinsseillä voi olla kolmisenkymmentä vaimoa ja jokaiselle useampi lapsi. Jopa sadoilla lapsilla on näin yksi isä, mitäs luulette toimiiko isin rooli hyvin? No eipä juu. Miehen moniavioisuus eli siittäminen useille naisille on arkipäivää, mutta tästähän ei syytetä ketään koska toimeenpanijoina ovat miehet :-D.
En ota kantaa tähän tapaukseen, mutta ihmettelen vain miksi hyökkäätte naisen kimppuun. Niin monissa maissa ja ryhmissä isyys ei ole edes millään lailla relevanttia, useat isät häipyvät kun stripparit kiinnostaa enemmän kuin omat lapset. Naista siitä on turha syyttää, hänhän siinä tapauksessa tarjoaa lapselle ainoan turvan.
Voi jösses, millaiset vertauskuvat taas käytössä! Kyllä sitä alkaa sarjalisääntyvä monikumppaninen nainenkin näyttää hyvältä, kun verrataan saudimiehiin ja stripparin nälkäisiin urpoihin, vaikkakin vertauksesi olivat täysin irrelevantteja tämän viestiketjun varsinaiseen aiheeseen.
Meidän kulttuurimme ja vallitsevan tiedon mukaan lapselle on ihanteellinen kasvuympäristö stabiilissa perheyksikössä, joka on turvallinen ja tasapainoinen. Meidän maassamme naisella on mahdollisuus päättää kenen kanssa menee naimisiin, kenen kanssa lisääntyy ja ennen kaikkea, monta lasta hankkii, sillä ehkäisy, jälkiehkäisy ja abortti ovat mahdollisia. Voisin siis väittää, että naiselle on annettu aika paljon keinoja säädellä perheyksikköään.
Kaikesta huolimatta on naisia, jotka eivät noudata lisääntymisstrategiaa (käyttämäsi termi), joka olisi lapsille hyväksi, vaan päättävät hankkia ankkurilapsen jokaiseen suhteeseen oman mielihalunsa mukaan - ei lapsen parasta ajatellen. Ja viimeksi mainittua me tässä erityisesti arvostelemme.
Sinulla taitaa olla monta persoonaa, koska puhut "me" muodossa tyyliin niinkuin moni muukin tällä palstalla aina, kun haluaa jotenkin itse vahvistaa omaa näkökantaansa. Kannattaisi puhua vain ihan omasta puolestaan vai oletko hukannut itsesi, etkö koe olevasi mitään ellei sinulla ole kuviteltu joukkovoima takana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko aloittaja vastannut yhteenkään kysymykseen tai kommenttiin? Hän kuitenkin ihan itse pyysi niitä. Keskustelua on syntynyt, olisi mielenkiintoista kuulla mitä aloittaja on keskustelusta mieltä. Saiko hän aloituksellaan aikaan sen, mitä lähti tavoittelemaan. Mitä hän edes ajatteli saavuttavansa tällä.
Vierailija kirjoitti:
Onpa surullista, lapsi-raukat.
Esikoisellakin ollut isäpuolissa aika vaihtuvuus ja uusia sisaruksia vain pukkaa. Ei kovin tervettä mallia ja esimerkkiä saa parisuhteista tai perheistä.
Eiköhän tuossa nimenomaa saa esimerkkejä erilaisista perheistä. Onko se nyt sitten muka niin, että yksinhuoltajana pitäisi pysyä ensimäisen eron jälkeen ja pidättäytyä lasten hankinnasta jos joku suhde muodostuu? Yh kotihan antaa tutkitusti tosi terveen näkökulman parisuhteisiin ja perheeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa surullista, lapsi-raukat.
Esikoisellakin ollut isäpuolissa aika vaihtuvuus ja uusia sisaruksia vain pukkaa. Ei kovin tervettä mallia ja esimerkkiä saa parisuhteista tai perheistä.
Eiköhän tuossa nimenomaa saa esimerkkejä erilaisista perheistä. Onko se nyt sitten muka niin, että yksinhuoltajana pitäisi pysyä ensimäisen eron jälkeen ja pidättäytyä lasten hankinnasta jos joku suhde muodostuu? Yh kotihan antaa tutkitusti tosi terveen näkökulman parisuhteisiin ja perheeseen.
Ero ei useimmille tarkoita sitä, että se toinen vanhempi lakkaa olemasta. Useimmilla erolapsilla on edelleen molemmat vanhemmat. Ja vaikka ei olisikaan, mikä pakko OIKEASTI on lisääntyä seuraavankin kumppanin kanssa. Pahimmillaan useamman, kuten aloittajan tapauksessa. Ja varmaan näiden lasten isätkin on lisääntyneet toisten naisten kanssa ja jos lapset ovat isiensä kanssa tekemisissä, siellä odottaa uudet sisarpuolet ja mahdolliset sisarpuolten sisarpuolet. Ihan älytöntä touhua, jossa kärsijöitä on lapset. Ja ne lapset kärsii vanhempiensa vastuuttomuudesta, ei ne lapset ole pyytäneet syntyä tuollaisiin oloihin.
Älä yleistä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alba kirjoitti:
Hassua sinänsä, että tästä syytetään naista. Monissa kulttuureissa on käytössä avio-, ja lisääntymisstrategia missä miehet lisääntyvät varallisuutensa mukaan jopa kymmenien vaimojen kanssa. Monilla Saudien prinsseillä voi olla kolmisenkymmentä vaimoa ja jokaiselle useampi lapsi. Jopa sadoilla lapsilla on näin yksi isä, mitäs luulette toimiiko isin rooli hyvin? No eipä juu. Miehen moniavioisuus eli siittäminen useille naisille on arkipäivää, mutta tästähän ei syytetä ketään koska toimeenpanijoina ovat miehet :-D.
En ota kantaa tähän tapaukseen, mutta ihmettelen vain miksi hyökkäätte naisen kimppuun. Niin monissa maissa ja ryhmissä isyys ei ole edes millään lailla relevanttia, useat isät häipyvät kun stripparit kiinnostaa enemmän kuin omat lapset. Naista siitä on turha syyttää, hänhän siinä tapauksessa tarjoaa lapselle ainoan turvan.
Voi jösses, millaiset vertauskuvat taas käytössä! Kyllä sitä alkaa sarjalisääntyvä monikumppaninen nainenkin näyttää hyvältä, kun verrataan saudimiehiin ja stripparin nälkäisiin urpoihin, vaikkakin vertauksesi olivat täysin irrelevantteja tämän viestiketjun varsinaiseen aiheeseen.
Meidän kulttuurimme ja vallitsevan tiedon mukaan lapselle on ihanteellinen kasvuympäristö stabiilissa perheyksikössä, joka on turvallinen ja tasapainoinen. Meidän maassamme naisella on mahdollisuus päättää kenen kanssa menee naimisiin, kenen kanssa lisääntyy ja ennen kaikkea, monta lasta hankkii, sillä ehkäisy, jälkiehkäisy ja abortti ovat mahdollisia. Voisin siis väittää, että naiselle on annettu aika paljon keinoja säädellä perheyksikköään.
Kaikesta huolimatta on naisia, jotka eivät noudata lisääntymisstrategiaa (käyttämäsi termi), joka olisi lapsille hyväksi, vaan päättävät hankkia ankkurilapsen jokaiseen suhteeseen oman mielihalunsa mukaan - ei lapsen parasta ajatellen. Ja viimeksi mainittua me tässä erityisesti arvostelemme.
Sinulla taitaa olla monta persoonaa, koska puhut "me" muodossa tyyliin niinkuin moni muukin tällä palstalla aina, kun haluaa jotenkin itse vahvistaa omaa näkökantaansa. Kannattaisi puhua vain ihan omasta puolestaan vai oletko hukannut itsesi, etkö koe olevasi mitään ellei sinulla ole kuviteltu joukkovoima takana.
Edellinen vastaaja puhui arabikulttuurista ja Saudi-Arabiasta, joten halusin painottaa, että keskustelemme länsimaisesta kulttuurista ja tilanteesta Suomessa, joten vertaaminen on typerää. Ja typerä olet sinäkin kaikessa lukutaidottomuudessasi.
Minun miehelläni on neljä lasta kahden eri naisen kanssa. Me olemme naimisissa, mutta ei ole eikä tule yhteisiä lapsia. Ikää on molemmilla jo 50, eikä olisi edes haluja tehdä lisää lapsia.
Alkuun olin ihan kauhuissani, miksi mies tekee kaksin kappalein lapsia. Sittemmmin olen oivaltanut: mies on antaja. Tiedättehän, että ihmiset on jaettavissa joko ottajiin tai antajiin.
Mieheni on siis tyyppiä, joka antaa puolisolleen kaiken mitä tämä haluaa. Olisi ehkä tehnyt kanssanikin lapsen, jos itse olisin halunnut... Minä puolestaan haluan matkustella, ja mies vie minut viiden tähden hotelleihin pari kuuksuden välein.
Minäkin tunnen naisen, jolla on kolme lasta kolmelle isälle. Neljäs on tulossa. Nuorimmaisella ja tällä pian syntyvällä on sama isä.
Äidillä on ikää 26v, ekan lapsen sai 18v, toisen 19v. Nuorimmainen on nyt jotain 1-2v. Esikoinen ei ole koskaan nähnytkään isäänsä, keskimmäisen isä on alkoholisti joka jättäytyi pois lapsen elämästä lapsen ollessa n. 5-vuotias. Kuopuksen isän kanssa ovat edelleen yhdessä ja hän vaikuttaa ihan normaalilta. Tosin kuopus syntyi noin vuoden seurustelun jälkeen...
Tossa kuviossa säälittää vaan noi isommat lapset. He ovat muuttaneet varmaan 20 kertaa ja useassa eri kaupungissa. Tohon päälle vielä keskimmäisen lapsen isän vaihtuvat kodit, silloin kun isä vielä oli kuvioissa. Äidillä on ollut useita miesystäviä ennen tätä nykyistä, ja noh, kaikki ne on olleet enemmän tai vähemmän sekaisin. Narkkareita sun muita, ja lapset siinä kaiken sekoilun keskellä.
Ihan ihme kuvioita. Nyt elämä näyttää tasaantuneen ja hyvä niin. En silti ymmärrä, miksi pitää esim muuttaa pari kertaa vuodessa kun ei varmastikaan ole pakko. Ihan älytöntä. Itselleni tärkeintä on lapsen turvallinen olo ja pysyvät olosuhteet, mutta selvästi moni ei osaa ajatella asiaa lainkaan..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa surullista, lapsi-raukat.
Esikoisellakin ollut isäpuolissa aika vaihtuvuus ja uusia sisaruksia vain pukkaa. Ei kovin tervettä mallia ja esimerkkiä saa parisuhteista tai perheistä.
Eiköhän tuossa nimenomaa saa esimerkkejä erilaisista perheistä. Onko se nyt sitten muka niin, että yksinhuoltajana pitäisi pysyä ensimäisen eron jälkeen ja pidättäytyä lasten hankinnasta jos joku suhde muodostuu? Yh kotihan antaa tutkitusti tosi terveen näkökulman parisuhteisiin ja perheeseen.
Ero ei useimmille tarkoita sitä, että se toinen vanhempi lakkaa olemasta. Useimmilla erolapsilla on edelleen molemmat vanhemmat. Ja vaikka ei olisikaan, mikä pakko OIKEASTI on lisääntyä seuraavankin kumppanin kanssa. Pahimmillaan useamman, kuten aloittajan tapauksessa. Ja varmaan näiden lasten isätkin on lisääntyneet toisten naisten kanssa ja jos lapset ovat isiensä kanssa tekemisissä, siellä odottaa uudet sisarpuolet ja mahdolliset sisarpuolten sisarpuolet. Ihan älytöntä touhua, jossa kärsijöitä on lapset. Ja ne lapset kärsii vanhempiensa vastuuttomuudesta, ei ne lapset ole pyytäneet syntyä tuollaisiin oloihin.
Tuolla logiikalla ei pitäisi hankkia lapsia ollenkaan. Ei kukaan lapsi ole pyytänyt syntyä. Lapset kärsivät erosta, eli ei sitten pitäisi hankkia sitä ensimmäistäkään lasta, jos ei olla vuodenvarmoja kestävästä liitosta, ja olla valmiita pitämään sitä suhdetta kasassa. Jos yh mamma hankkii uuden miehen, eikä hanki tämän kanssa lasta, niin miten se nyt sitten olennaisesti parantaa tämän ensimmäisen lapsen tilannetta? Ei tule sisaruksia ja sitä kautta kehittyviä sosiaalisia taitoja, eikä "uusi isä" ole samalla tavalla sitoutunut suhteeseen perheeseen, kuin jos olisi oma lapsi perheessä.
Ero on se mikä keskeisesti lapsia traumatisoi, eikä mahdollinen sisarpuoli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa surullista, lapsi-raukat.
Esikoisellakin ollut isäpuolissa aika vaihtuvuus ja uusia sisaruksia vain pukkaa. Ei kovin tervettä mallia ja esimerkkiä saa parisuhteista tai perheistä.
Eiköhän tuossa nimenomaa saa esimerkkejä erilaisista perheistä. Onko se nyt sitten muka niin, että yksinhuoltajana pitäisi pysyä ensimäisen eron jälkeen ja pidättäytyä lasten hankinnasta jos joku suhde muodostuu? Yh kotihan antaa tutkitusti tosi terveen näkökulman parisuhteisiin ja perheeseen.
Ero ei useimmille tarkoita sitä, että se toinen vanhempi lakkaa olemasta. Useimmilla erolapsilla on edelleen molemmat vanhemmat. Ja vaikka ei olisikaan, mikä pakko OIKEASTI on lisääntyä seuraavankin kumppanin kanssa. Pahimmillaan useamman, kuten aloittajan tapauksessa. Ja varmaan näiden lasten isätkin on lisääntyneet toisten naisten kanssa ja jos lapset ovat isiensä kanssa tekemisissä, siellä odottaa uudet sisarpuolet ja mahdolliset sisarpuolten sisarpuolet. Ihan älytöntä touhua, jossa kärsijöitä on lapset. Ja ne lapset kärsii vanhempiensa vastuuttomuudesta, ei ne lapset ole pyytäneet syntyä tuollaisiin oloihin.
Tuolla logiikalla ei pitäisi hankkia lapsia ollenkaan. Ei kukaan lapsi ole pyytänyt syntyä. Lapset kärsivät erosta, eli ei sitten pitäisi hankkia sitä ensimmäistäkään lasta, jos ei olla vuodenvarmoja kestävästä liitosta, ja olla valmiita pitämään sitä suhdetta kasassa. Jos yh mamma hankkii uuden miehen, eikä hanki tämän kanssa lasta, niin miten se nyt sitten olennaisesti parantaa tämän ensimmäisen lapsen tilannetta? Ei tule sisaruksia ja sitä kautta kehittyviä sosiaalisia taitoja, eikä "uusi isä" ole samalla tavalla sitoutunut suhteeseen perheeseen, kuin jos olisi oma lapsi perheessä.
Ero on se mikä keskeisesti lapsia traumatisoi, eikä mahdollinen sisarpuoli.
Siis meinaatko että sisarpuoli oleellisesti parantaa lapsen sosiaalisia taitoja eikä näitä taitoja voi harjoitella esim. kavereiden kanssa? Miten se vaikuttaa siihen ensimmäiseen lapseen, jos sisarpuoli onkin se, joka on tärkeämpi koska on se molempien oma, eikä vain toisen? Näitä tarinoita on täälläkin joutunut lukemaan liian usein. Ja ilmeisesti tuo sitoutuminen tarkoittaa sitä, että ilman yhteistä lasta mies ei ole sitoutunut? Eli nainen sitouttaa miehen perheeseen tekemällä yhteisen lapsen? Tosi kestävä politiikka, senkin on tästäkin ketjusta huomannut. Ero traumatisoi aivan varmasti, mutta mahdolliset sisarpuolet kaikkine uusperhekuvioineen ei todellakaan ole mikään parannuskeino. Ihan älytön ajattelutapa.
Hassua sinänsä, että tästä syytetään naista. Monissa kulttuureissa on käytössä avio-, ja lisääntymisstrategia missä miehet lisääntyvät varallisuutensa mukaan jopa kymmenien vaimojen kanssa. Monilla Saudien prinsseillä voi olla kolmisenkymmentä vaimoa ja jokaiselle useampi lapsi. Jopa sadoilla lapsilla on näin yksi isä, mitäs luulette toimiiko isin rooli hyvin? No eipä juu. Miehen moniavioisuus eli siittäminen useille naisille on arkipäivää, mutta tästähän ei syytetä ketään koska toimeenpanijoina ovat miehet :-D.
En ota kantaa tähän tapaukseen, mutta ihmettelen vain miksi hyökkäätte naisen kimppuun. Niin monissa maissa ja ryhmissä isyys ei ole edes millään lailla relevanttia, useat isät häipyvät kun stripparit kiinnostaa enemmän kuin omat lapset. Naista siitä on turha syyttää, hänhän siinä tapauksessa tarjoaa lapselle ainoan turvan.