Lue keskustelun säännöt.
Kerron sinulle minua kohdanneesta onnettomuudesta. Mihin pyrit, kun alat höpöttämään vastaavasta onnettomuudesta, joka sattui jollekin toiselle tutullesi?
27.10.2016 |
Kai ymmärrät, että minua ei hitustakaan kiinnosta/lohduta se, että jollekin henkilölle X, (jota en välttämättä edes tunne, ja viis siitä, vaikka tuntisinkin,) on sattunut samanlainen onnettomuus?
Kommentit (44)
Riippuu tilanteesta. Joskus on ihan lohduttavaa kuulla, että muillekin sattuu ja tapahtuu vastaavaa. Vakavampiin asioihin haluaa erilaisen reaktion.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin kuulet, ettet ole ongelmasi kanssa yksin.
Pyrkimys on keskusteluun. Prosessoin omia ajatuksiani ja yritän hahmottaa mistä puhut ja mitä sinulle on tapahtunut.
Vaihtoehtoisesti voin sanoa aijjaa ja ja vaihtaa puheenaihetta. Ja palata onnettomuutesi sitten seuraavalla kerralla kun nähdään.
Sinä voit jatkaa keskustelua kertomalla vaikka mikä sinun tapauksessa oli erilaista tai samanlaista. Vaikka olet itse pureskellut tapahtumasi moneen kertaan, niin minulle tapauksesi tulee eteen ekaa kertaa ja puskista....kestää ymmärtää.
Normaaliin keskusteluun kuuluu vastavuoroisuus, ja se, että molemmat saavat kertoa asioita, joka tuntuu kertomisen arvoiselta. Jos minä kuuntelen sinun juttusi, sinun on kohteliasta kuunnella minunkin.
Toki on tilanteita, jolloin vastavuoroisuus voidaan hetkeksi unohtaa, esim jos kyseessä on läheisen kuolema tai oma kuolemaan johtava tilanne. Mutta lievemmissä tapauksissa ei voi omia keskustelua.
Vierailija kirjoitti:
Silloin kuulet, ettet ole ongelmasi kanssa yksin.
Sanotaanko näin, että jos minulle todella rakas ihminen on kuolemassa, niin kyllä minä olen sen asian kanssa ihan yksin. Ei kukaan voi jakaa tuskaani.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Normaaliin keskusteluun kuuluu vastavuoroisuus, ja se, että molemmat saavat kertoa asioita, joka tuntuu kertomisen arvoiselta. Jos minä kuuntelen sinun juttusi, sinun on kohteliasta kuunnella minunkin.
Toki on tilanteita, jolloin vastavuoroisuus voidaan hetkeksi unohtaa, esim jos kyseessä on läheisen kuolema tai oma kuolemaan johtava tilanne. Mutta lievemmissä tapauksissa ei voi omia keskustelua.
No jos kyse on minua kohdanneesta onnettomuudesta, niin olisiko liikaa vaadittu, että minun tuskaani ei aleta halveeraamaan alkamalla länkyttää vuonna x henkilölle y sattuneesta tapauksesta!!
-ap
No älä sitten puhu koko asiasta. Puhu vaikka säästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meinaan että jos mulla on paha olla, niin eikö toinen voisi vain kuunnella, eikä heti alkaa assosioimaan joihinkin toisten ihmisten kokemuksiin, jotka eivät minua oman tuskani keskellä juuri kiinnosta!
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu ihan, miten toinen kertoo samanlaisesta kokemuksestaan.
"Oho, mulle kävin samalla tavalla viime talvena! Mitä sä teit kun sulle kävi niin ja näin?"
-> Kerrotaan, että on samanlaisia kokemuksia, mutta annetaan toiselle mahdollisuus jatkaa juttuaan eikä viedä huomiota itseensä liikaa. Kuitenkin tavallaan avataan ovi sille, että kaveri voi halutessaan kysyä lisää omasta kokemuksestani.
"Jaa, no mä olin kans auto-onnettomuudessa ja oli kuule paljon pahempi juttu ku toi mitä sulle tapahtui! Eli sellanen rekka kiilas eteen ja--"
-> viedään huomio kokonaan itseensä ja vähätellään toisen kokemaa, ei hyvä.
Mitä helvettiä, kyllä huomaa av:n keskimääräisen kävijän emotionaalisen älykkyyden ja tahdikkuuden tason taas kerran.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on vain vastapuolen kuvitelmaa ottaa osaa ja antaa tukea. Oikeasti se vain sivuuttaa kertojan kokemuksen. Fiksuinta olisi vaikka kysyä miten kertoja on onnettomuuden jälkeen jaksellut.
Vierailija kirjoitti:
Mitä helvettiä, kyllä huomaa av:n keskimääräisen kävijän emotionaalisen älykkyyden ja tahdikkuuden tason taas kerran.
-ap
Jep, ja sinun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan, miten toinen kertoo samanlaisesta kokemuksestaan.
"Oho, mulle kävin samalla tavalla viime talvena! Mitä sä teit kun sulle kävi niin ja näin?"
-> Kerrotaan, että on samanlaisia kokemuksia, mutta annetaan toiselle mahdollisuus jatkaa juttuaan eikä viedä huomiota itseensä liikaa. Kuitenkin tavallaan avataan ovi sille, että kaveri voi halutessaan kysyä lisää omasta kokemuksestani.
"Jaa, no mä olin kans auto-onnettomuudessa ja oli kuule paljon pahempi juttu ku toi mitä sulle tapahtui! Eli sellanen rekka kiilas eteen ja--"
-> viedään huomio kokonaan itseensä ja vähätellään toisen kokemaa, ei hyvä.
Entäs tällainen:
"minulle todella läheinen henkilö X on sairastunut vakavasti, elinaikaa ei ole paljoa jäljellä"
"onpa ikävä kuulla. taannoin kun asuin vielä paikkakunnalla x, silloinen naapurini sairastui hiukan vastaavaan sairauteen. Hän oli sairaalassa 5kk mutta selvisi kuitenkin"
Mielestäni osoittaa vain puuttellista empatiakykyä.
-ap
Vaihtoehto A)
- Mulla todettiin viime viikolla syöpä.
- Ai? Mun tutullakin todettiin vuosi sitten. Se kuoli tosi nopeesti diagnoosista.
Vaihtoehto B)
- Mulla todettiin viime viikolla syöpä.
- Ai? Miten olet voinut? Joko hoidot on käynnistyneet?
Huomaatte varmaan eron, millaita on jatkaa keskustelua?
Vierailija kirjoitti:
No älä sitten puhu koko asiasta. Puhu vaikka säästä.
Sanotko noin vaikeuksissa olevalle ystävällesikin, jos hänellä on paha olla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaaliin keskusteluun kuuluu vastavuoroisuus, ja se, että molemmat saavat kertoa asioita, joka tuntuu kertomisen arvoiselta. Jos minä kuuntelen sinun juttusi, sinun on kohteliasta kuunnella minunkin.
Toki on tilanteita, jolloin vastavuoroisuus voidaan hetkeksi unohtaa, esim jos kyseessä on läheisen kuolema tai oma kuolemaan johtava tilanne. Mutta lievemmissä tapauksissa ei voi omia keskustelua.
No jos kyse on minua kohdanneesta onnettomuudesta, niin olisiko liikaa vaadittu, että minun tuskaani ei aleta halveeraamaan alkamalla länkyttää vuonna x henkilölle y sattuneesta tapauksesta!!
-ap
Miten sinun tuskaasi halventaa se, että joku muukin on sen läpikäynyt? Sitä vartenhan tukihenkilöitäkin eri tilanteissa järjestetään saman kokeneista, että siitä on oikeasti hyötyä, kun saa jakaa kokemuksiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoehto A)
- Mulla todettiin viime viikolla syöpä.
- Ai? Mun tutullakin todettiin vuosi sitten. Se kuoli tosi nopeesti diagnoosista.
Vaihtoehto B)
- Mulla todettiin viime viikolla syöpä.
- Ai? Miten olet voinut? Joko hoidot on käynnistyneet?
Huomaatte varmaan eron, millaita on jatkaa keskustelua?
Just näin sen pitäisi olla! Taitaa vain ylittää av:n junttien käsityskyvyn!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan, miten toinen kertoo samanlaisesta kokemuksestaan.
"Oho, mulle kävin samalla tavalla viime talvena! Mitä sä teit kun sulle kävi niin ja näin?"
-> Kerrotaan, että on samanlaisia kokemuksia, mutta annetaan toiselle mahdollisuus jatkaa juttuaan eikä viedä huomiota itseensä liikaa. Kuitenkin tavallaan avataan ovi sille, että kaveri voi halutessaan kysyä lisää omasta kokemuksestani.
"Jaa, no mä olin kans auto-onnettomuudessa ja oli kuule paljon pahempi juttu ku toi mitä sulle tapahtui! Eli sellanen rekka kiilas eteen ja--"
-> viedään huomio kokonaan itseensä ja vähätellään toisen kokemaa, ei hyvä.
Entäs tällainen:
"minulle todella läheinen henkilö X on sairastunut vakavasti, elinaikaa ei ole paljoa jäljellä"
"onpa ikävä kuulla. taannoin kun asuin vielä paikkakunnalla x, silloinen naapurini sairastui hiukan vastaavaan sairauteen. Hän oli sairaalassa 5kk mutta selvisi kuitenkin"
Mielestäni osoittaa vain puuttellista empatiakykyä.
-ap
Tuohan on vain kömpelö yritys antaa toivoa. Kuoleman edessä on aika vähän 'oikeita' tapoja reagoida, joten koita hyväksyä ihmisten epätäydellisyys.
Miksi mua sen pitäis kiinnostaa, jos suakaan ei kiinnosta?