Synnytykseen liittyvät harhaluulot.tuu
Kuinka moni ensisynnyttäjä "tiesi" että itse se vauva on puskettava tähän maailmaan ja että sivutuotteena oli suuri määrä kipua (epäreilua tai ei)?
Tuntuu että moni menee synnyttämään asenteella; "kyllä ne siellä sairaalassa tietää mitä pitää tehdä". Totta, kyllähän kätilöt hommansa osaavat mutta entäs sitten prinsessa-syndroomalla varustetut synnyttäjät. Kyllä se lapsi on ihan itse ponnistettava ja jossain määrin joutuu kipua siinä ohessa kärsimään.
Ollaanko nykyään liian kauakana todellisuudesta kun ei edes neuvolassa kerrota että nyt kannattaa valmistautua henkisesti elämäsi kovimpaan koitokseen.
Jotenkin vituttaa tulevat äidit jotka ajattelee ettei synnytys koske tai että kipu on jonkun muun vika...
Mielipiteitä kiitos.
Kommentit (24)
Hah, miten ketään voi noin kiinnostaa toisten asenteet tai luulot synnytykseen liittyen? Tuskinpa ap olet joutunut itse jotenkin kärsimään siitä, että joku on olevinaan väärällä asenteella synnyttämässä. Minulle on ainakin aivan yksi lysti, millä asenteella ja lääkemäärällä tuttavat tai sukulaiset ovat vauvansa synnyttäneet. Aivan sama. Kaikella sitä pitääkin ihmisen päästä pätemään. Keskity omaan elämääsi.
Nerokasta. Jos miettii asioita ja kyselee tuntemattomien mielipiteitä niin olen pätemässä. Lupaathan ettet ikinä itse mieti mitään toisten asioita tai kysy keneltäkään mielipidettä. Joku saattaa luulla että yrität päästä pätemään. Keskity omaan elämääsi!
Ennen synnytystä ajattelin että koitan olla ottamatta mitään kivunlievitystä jos ei ihan hirveältä tunnu. Kun synnytys sitten alkoi, oli supistukset niin infernaaliset että ei voi sanoin kuvailla. Tulivat niin tiheäänkin että tuskin ehti välissä huokaistakaan. Tällöin minulle suositeltiin epiduraalia, koska kohdunkaula ei ollut vielä auennut tarpeeksi ja kätilöt oli sitä mieltä että epi auttaa minua säästämään voimia sitten ponnistusvaiheeseen. Vauvan tilan takia mikään muu kivunlievitys ei ollut mahdollista joten otin sen epiduraalin. Muistan niin hyvin kuinka puudutuspiikki alaselässä tuntui taivaalliselta supistuskipuihin verrattuna.
Itse synnytysponnistus ei sitten mielestäni juurikaan sattunut, siinä vaiheessa oli epiduraalikin ehtinyt huveta. Repeytymisiä ei tullut, episitomia kylläkin tehtiin imukupin vuoksi.
Nykyään tietoa on saatavilla joka tuutista, joten mielestäni on aika kummallista, jos synnyttämään lähtevä nainen ei ole tietoinen ponnistusvaiheesta tai siitä, että kivutonta synnytystä ei ole olemassakaan. Jos synnytykseen on lainkaan perehtynyt, niin varmaan on myös selvää, että synnytys ei ole kovin siveellistä toutua. Ainakin itse olen useamman artikkelin lukenut synnytyksestä ja on kyllä tullut selväksi, että tosiaaa alapäästä se vauva punkeaa ulos ja kaikenmaailman muitakin eritteitä voi samalla tulla. Ja sekin on tullut selväksi, että repeämiä saattaa tulla ja voihan se olla ettei alapää enää koskaan palaa täysin ennalleen.
Toisaalta on myös mukavaa kuulla, että suurin osa synnytyksistä menee kuitenkin hyvin. Kivun lievitystä saa, kivun kestää ja unohtaa kun vauvan saa syliin ja useimmilla se kroppakin palautuu aikanaan. Tiedän monia useampia lapsia synnyttäneitä naisia, joilla on synnytysten jälkeen parempi kroppa kuin aikaisemmin, koska vasta synnytyksen jäljeen ovat alkaneet nähdä vaivaa kropan eteen. Moni luulee että raskaus automaattisesti pilaa kropan, mutta luulen että esimerkiksi Heidi Klum ja monet muut itsestään huolehtivat naiset ovat eri mieltä.