Miksi monille naisille on niin kauhea ajatus, että mies saa matkailla jätkien kanssa parisuhteessakin?
Jos on varaa, säästänyt sivuun niin miksi muka ei voisi käydä kaverilomalla joskus "kuten ennen vanhaan"? Ei kaikki halua ukkoontua joka suhteessa. En ymmärrä miksi se on monille ehdoton ei!
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju vaan lisäsi mielipidettäni siitä että säälin oikeasti suurta osaa miehistä. Toki on huonoja miehiä mutta että pitäisi lupa kysyä omiin menoihin tai joku vielä kieltäisi!
Ei tarvitse sääliä, eiköhän vakka ole kantensa valinnut. Tuskin niitäkään miehiä on väkisin viety.
Eroaminen ei ole helppoa ja kiltin miehen on vaikea jättää vaimoaan. Kaverini ainakin puheli vähän siihen malliin, että olisipa tavannut yhden toisen naisen ennen kuin tapaisi nykyisen vaimonsa. Itsehän tosiaan ongelmansa on luonut, mutta se ei tarkoita silti sitä, että heidän tilannettaan ei voisi sääliä. Kaikista ei vain ole parantamaan oman elämänsä laatua.
Naisille aina sanotaan että itsepä valitsit joten perkuleen tekopyhää sääliä miestä ja sanoa että ei kaikista ole parantamaan elämäänsä. Niin makaa kuin petaa. Ääliö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju vaan lisäsi mielipidettäni siitä että säälin oikeasti suurta osaa miehistä. Toki on huonoja miehiä mutta että pitäisi lupa kysyä omiin menoihin tai joku vielä kieltäisi!
Ei tarvitse sääliä, eiköhän vakka ole kantensa valinnut. Tuskin niitäkään miehiä on väkisin viety.
Eroaminen ei ole helppoa ja kiltin miehen on vaikea jättää vaimoaan. Kaverini ainakin puheli vähän siihen malliin, että olisipa tavannut yhden toisen naisen ennen kuin tapaisi nykyisen vaimonsa. Itsehän tosiaan ongelmansa on luonut, mutta se ei tarkoita silti sitä, että heidän tilannettaan ei voisi sääliä. Kaikista ei vain ole parantamaan oman elämänsä laatua.
Joittenkin liitto voi olla onneton ja päätyä eroon, mutta sitä en tarkoittanut. Osa ihmisistä vain kokee, että kieltäminen ja mustasukkaisuus on välittämisen merkki. Toisten mielestä on helppo kieltäytyä menoista, jonne ei oikeasti halua mennä, kun sanoo, että puoliso ei päästä. Ja mitä taustoja ja motiiveja kelläkin on siihen, että valitsee puolison, joka kieltää rilluttelureissut. Ei väkisin pysty ketään pitämään, kyllä siihenkin tangoon tarvitaan kaksi.
Eipä olla menty kumpikaan kavereitten kanssa minnekään reissuille. Parisuhde on tärkein, jos kerran siihen lähdetään. Ystävien kanssa voi harrastaa ja käydä vaikka syömässä, kahvilla tai muuten vaan tavata, mutta ei meillä kyllä ystävien kanssa reissata, reissut tehdään yhdessä / perheellä. Oli molemmille alunperin selvä juttu, ei käydä myöskään missään ns. viihteellä yksin kuin poikkeustapauksissa ja niitä ei monta ole tähän 30 vuoteen ollut. Eipä ihme, ettei parisuhteet kestä, jos halutaan mieluummin olla kavereitten kuin rakkaan kanssa.
Meillä mennään kummatkin. Nytkin olemme menossa kummatkin laivalle, mutta eri aikohin. :) Kyse on luottamuksesta.
Mä en edes tiedä, miten olen antanut suhteeni valua tähän pisteeseen, mutta:
Meillä mies tekee "äijäreissun" kerran vuodessa, ja muuten tekee useita työmatkoja. On kerran pettänyt, ihan täällä koti-Suomessa, ja myönnän että aina silloin tällöin hänen ollessa reissussa mietin, että mitä jos..... mutta sitten työnnän ne ajatukset sivummalle.
Kuitenkin jos itse haluan edes joskus nähdä vaikka jotain kaveriani lasillisella ja mies jää lasten kanssa kotiin, tulee heti viestejä: "Koska tulet? Nää vaan huutaa. Vittu pitiks sun lähtee sinne." Eli mä en käytännössä saa koskaan omaa aikaa, tai jos saan niin siitä heti syyllistetään. Meillä tosin pienet lapset, mutta sitä suuremmalla syyllä mä kaipaisin sitä omaa aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju vaan lisäsi mielipidettäni siitä että säälin oikeasti suurta osaa miehistä. Toki on huonoja miehiä mutta että pitäisi lupa kysyä omiin menoihin tai joku vielä kieltäisi!
Ei tarvitse sääliä, eiköhän vakka ole kantensa valinnut. Tuskin niitäkään miehiä on väkisin viety.
Eroaminen ei ole helppoa ja kiltin miehen on vaikea jättää vaimoaan. Kaverini ainakin puheli vähän siihen malliin, että olisipa tavannut yhden toisen naisen ennen kuin tapaisi nykyisen vaimonsa. Itsehän tosiaan ongelmansa on luonut, mutta se ei tarkoita silti sitä, että heidän tilannettaan ei voisi sääliä. Kaikista ei vain ole parantamaan oman elämänsä laatua.
Naisille aina sanotaan että itsepä valitsit joten perkuleen tekopyhää sääliä miestä ja sanoa että ei kaikista ole parantamaan elämäänsä. Niin makaa kuin petaa. Ääliö.
No en minä ainakaan sano. Tosin sehän se ratkaisu olisi tässäkin tilanteissa, mutta kaikista ei vain ole sitä tekemään. Sama kuin sanoisi masentuneelle, että lopeta se masentelu. Sehän se ratkaisu on, mutta parantuminen ei aina ole niin helppoa. Ero etenkin pitkästä suhteesta on henkisesti todella raskas. Vielä raskaampi se on silloin kun eroon ei ole mitään täysin selkeää syytä ja siten johtuu jatkuvasti pohtimaan eron järkevyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju vaan lisäsi mielipidettäni siitä että säälin oikeasti suurta osaa miehistä. Toki on huonoja miehiä mutta että pitäisi lupa kysyä omiin menoihin tai joku vielä kieltäisi!
Ei tarvitse sääliä, eiköhän vakka ole kantensa valinnut. Tuskin niitäkään miehiä on väkisin viety.
Eroaminen ei ole helppoa ja kiltin miehen on vaikea jättää vaimoaan. Kaverini ainakin puheli vähän siihen malliin, että olisipa tavannut yhden toisen naisen ennen kuin tapaisi nykyisen vaimonsa. Itsehän tosiaan ongelmansa on luonut, mutta se ei tarkoita silti sitä, että heidän tilannettaan ei voisi sääliä. Kaikista ei vain ole parantamaan oman elämänsä laatua.
Joittenkin liitto voi olla onneton ja päätyä eroon, mutta sitä en tarkoittanut. Osa ihmisistä vain kokee, että kieltäminen ja mustasukkaisuus on välittämisen merkki. Toisten mielestä on helppo kieltäytyä menoista, jonne ei oikeasti halua mennä, kun sanoo, että puoliso ei päästä. Ja mitä taustoja ja motiiveja kelläkin on siihen, että valitsee puolison, joka kieltää rilluttelureissut. Ei väkisin pysty ketään pitämään, kyllä siihenkin tangoon tarvitaan kaksi.
Ei tuo kaverinikaan täysin tyytymätön suhteeseen ole, mutta selvästi ajattelee, että olisi voinut paremminkin valita ja olen kyllä samaa mieltä. Hän on todella luotettava ja muutenkin hyvä mies ja olisi kyllä voinut valita itsensä kaltaisen naisen. Tosin tuossa naisessa on kyllä se hyvä puoli, että en usko hänen koskaan pettävän kaveriani. Harvinainen ominaisuus naisessa, että sen näkee kuitenkin näinkin ulkopuolinen noin selvästi. Hän ei yksinkertaisesti tunnut katsovan ketään muita miehiä sillä silmällä, vaikka ovat olleet yhdessä jo pitkään. Oikeastaan kaikkien muiden kavereideni muijat flirttailevat minulle jollain tasolla.
Miehellä on matkatyö, paljon ylityövapaita ja harrastusreissut kavereiden kanssa ulkomaille. Itse lähden joskus mukaan, usein en. Tulin muuten juuri eilen Sveitsistä. Mies odotti kotona.
Jos ap on miespuolinen, joka haaveilee kaverien kanssa reissaamisesta, suosittelen katsomaan Hostel 3:n!
Mun mieheltä loppui jätkien reissut vuosia yli 5vuotta sitten kun alettiin seurustelemaan ja niin tietysti minultakin omat reissut. Hän petti ex-vaimoaan aina niillä reissuilla ja niin tekee JOKAINEN hänen kaverinsakin. Kyse on siis +40v miehistä.
Tämä meidän sopimus ei ole ongelma kummallekaan ja kummallakin oli halu elää erilailla tässä suhteessa kuin aiemmissa.
Eihän se ole sulta pois, vaan saat jopa jotain ylimääräistä suhteesta: taudin.