Korjaatko toisten olettamia, harhaluuloja tai virheellistä tietoa mielelläsi?

Entä kun myöhemmin käy ilmi, että sinä tiesit väitteen olleen pötyä mutta et sitä aikanaan korjannut? Ei tietty tartte olla totuuden torvi ja asioita voi esittää monella tavalla.

Juu, ja mielellään silleen, että siitä erottuu sellainen pieni vittuilun pohjavire.

Vierailija kirjoitti:

Entä kun myöhemmin käy ilmi, että sinä tiesit väitteen olleen pötyä mutta et sitä aikanaan korjannut? Ei tietty tartte olla totuuden torvi ja asioita voi esittää monella tavalla.

Hyvä pointti mutta ei ole tullut vielä vastaan meillä tällaista (siis että jäisin kiinni että olisin tiennyt jotain). Joskus hän saattaa itse tulla kertomaan, että "muistatko kun sanoin silloin niin ja näin ja noin, eihän se mennytkään niin vaan toisinpäin!" Mitäpä tuohon sitten muuta kommentoimaan kuin olemaan samaa mieltä. Ei mun siinäkään tilanteessa tarvi alkaa pätemään että tiesin. ap

Kyllä mä korjaan työkaverin virheet, me teemme sitä aina, eli luemme toistemme tekstejä, korjataan virheitä yms. Olen myös kiitollinen muiden korjauksista.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä korjaan työkaverin virheet, me teemme sitä aina, eli luemme toistemme tekstejä, korjataan virheitä yms. Olen myös kiitollinen muiden korjauksista.

Juu siis tottakai tällaisessa tilanteessa saan suuni auki, mutta enemmänkin tällaisissa kahvipöytäkeskusteluissa tai vastaavissa, niissä en reagoi. Enkä kyllä pyytämättä mene muitten virheitäkään kyttäämään. ap

En. Nolostun jos joudun korjaamaan jotain typeriä virheitä. Ja inhoan ihmisiä jotka on jatkuvasti korjaamassa. T.INFJ

En mielelläni. Joskus saatan korjata, jos jollain on joku fundamentaali ajatus ihan väärin, ja perustaa sille sitten jatkoajatuksia ja omia mielipiteitään.

Mä alan joskus tai siis aika usein korjaamaan asiavirheitä, ihan selkärangasta tulee, itseä häiritsee kovasti, jos jossain jokin asia ei ole paikoillaan, itsen tai muiden jäljiltä. Sitten myöhemmin mietin, kenen virhettä oikein aloin oikomaan ja olisiko kannattanut. Sitten ihmiset väärin tulkitsee, että olin nokkava tai rohkea tai tyhmä jotain, mutta se ei ole totta. Olen ajattelematon.

Vähän riippuu. Jos joku tulee mun kuullen sanomaan että teininä alkanut parisuhde ei voi kestää, pitkä imetys on sairasta, kyllä se maito aina riittää, perhepeti pilaa seksielämän tai kyllä se vauva vaan nukkuu jos sen alusta pitäen siihen totuttaa, niin ilmaisen kyllä olevani asiasta vähän eri mieltä :)

Mutta yritän kyllä viimeiseen asti konfiktikammoisena ihmisenä välttää tilanteita joissa nolaisin jonkun tai loukkaisin jotakuta, ja jos en ole 100% varma jostain faktatiedosta niin olen ehkä liian epävarma kyseenalaistamaan muita.

Minä muuten myös olen konfliktikammoinen INFP :) ap

Riippuu tilanteesta. Olen tietotyöläinen, joten totta kai töissä tarkistan ja korjaan faktoja. Jos juttelen bussissa jonkun tuntemattoman kanssa, en korjaa ellei asiasta ole hänelle selvästi harmia (esim. kertoo olevansa menossa johonkin tapahtumaan vääränä päivänä).

Mulla on juuri se paha tapa olla tietopankkina, joka alkaa aina kertoa faktaa asioista... Tiedostan, että tämä voi olla ärsyttävä piirre.

En koskaan muulloin paitsi kännissä.

Luulet olevasi aina oikeassa.

Vierailija kirjoitti:

Luulet olevasi aina oikeassa.

En luule vaan tiedän olevani mutta se ei ole minusta oleellista ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. ap

Korjaan aina, kun joku maailmanmatkaaja sanoo Viroa Eestiksi.

En mielelläni, vaikka onhan se toisinaan mukava havaita, että en olekaan ainoa joka tekee virheitä "heh" ja päästä näyttämään, että tuo nyt ei ole oikein, tai huomasikos, että se tuohon voisi liittyä tuo ja tuo. - Toisinaan tällainen antaa perverssiä tyydytystä, kun pääsee sanomaa erityisesti heille, joiden oikeasti pitäisi tietää ja tuntea X perin -juurin, mutta sattuu sitä virheitä ns. huipuillekin. - Ja varmaan he itse asiassa tietävätkin asian ns. teoriassa, käytäntö tai ehkä kiire ja / tai vanha rutiini vain saa heidät toimimaan vanhalla tavalla... Moni asia on muuttunut hurjasti yksin viimeisen kymmenen vuoden aikana ja hyvin paljon lyhyemmässäkin ajassa, jotka ovat tuoneet sitten vanhoihin asioihin uusia kulmia, jotka myös täytyisi osata huomioida.  Mutta joo puolin ja toisin oiotaan ja sanotaan jos ja kun on aihetta.

Kuka ei tee virheitä, mahtaako tehdä mitään muutakaan, kuten hyvä ystäväni usein jaksa muistuttaa. - Ikävää vain on, että jollei kukaan huomaa virheitämme, niin joku kolmas saattaa kokea asian joko miellyttävänä tai vastenmielisenä..  

Korjaan virheellistä tietoa jos koen, että ihminen välttyy noloilta tilanteilta jatkossa. Päteminen ei kiinnosta.

"Korjaan aina, kun joku maailmanmatkaaja sanoo Viroa Eestiksi."

- Selitätkö ja tai kertositko tietämättömälle ilmaisujen Viro ja Eesti eron, kun itse olen ollut ymmärtävinäni, että niillä tarkoitetaan samaa asiaa. Ja/ tai, että suomenkielessä -puhutussa- voi käyttää kumpaa ilmaisua hyvänsä, ilman että osoittaa olevansa täysin kuutamolla...  

Vierailija kirjoitti:

En mielelläni, vaikka onhan se toisinaan mukava havaita, että en olekaan ainoa joka tekee virheitä "heh" ja päästä näyttämään, että tuo nyt ei ole oikein, tai huomasikos, että se tuohon voisi liittyä tuo ja tuo. - Toisinaan tällainen antaa perverssiä tyydytystä, kun pääsee sanomaa erityisesti heille, joiden oikeasti pitäisi tietää ja tuntea X perin -juurin, mutta sattuu sitä virheitä ns. huipuillekin. - Ja varmaan he itse asiassa tietävätkin asian ns. teoriassa, käytäntö tai ehkä kiire ja / tai vanha rutiini vain saa heidät toimimaan vanhalla tavalla... Moni asia on muuttunut hurjasti yksin viimeisen kymmenen vuoden aikana ja hyvin paljon lyhyemmässäkin ajassa, jotka ovat tuoneet sitten vanhoihin asioihin uusia kulmia, jotka myös täytyisi osata huomioida.  Mutta joo puolin ja toisin oiotaan ja sanotaan jos ja kun on aihetta.

Kuka ei tee virheitä, mahtaako tehdä mitään muutakaan, kuten hyvä ystäväni usein jaksa muistuttaa. - Ikävää vain on, että jollei kukaan huomaa virheitämme, niin joku kolmas saattaa kokea asian joko miellyttävänä tai vastenmielisenä..  

Varsin monenlaista viestiä.   :)