Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Riidelläänkö onnellisessa parisuhteessa?
21.10.2016 |
PITÄÄKÖ onnellisessa parisuhteessa riidellä säännöllisesti? Työkavereiden kanssa tästä puhuttiin ja moni piti erityisen hyvänä ja terveenä että riitelee usein puolisonsa kanssa ja vastaavasti piti eroon tuomittuna suhdetta jossa ei riidellä.
Meillä nimittäin ei juurikaan riidellä. Ei edes joka vuosi. Mistä ihmeestä me vääntäisimme? Juuri ihmeteltiin kun katseltiin miehen kanssa Ensitreffit alttarilla -ohjelmaa kun pariskunta sai riidan aikaiseksi unohtuneesta kissanhiekastakin. Meilläkin on noin käynyt, mutta kellekään ei tullut mieleen suuttua.
Onko pakko riidellä jos ei ole mitään riideltävää?
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkään en ymmärrä tuota ajatusta, että parisuhteessa on jotain vikaa, jos ei riidellä... Eikö se kerro pikemminkin siitä, että pariskunta hallitsee keskustelutaidot? Ei tarvitse alkaa tappelemaan ja huutamaan, jos ristiriitatilanteet saa hoidettua puhumalla.
Tai siitä että niillä on ameeban tunne-elämä.
Jotenkin itse kuitenkin valitsisin ennemmin vaikka riitelyn kun olemattoman tunne-elämän.
Jotenkin voin uskoa, että sinun parisuhteessasi on tarvetta ilman puhdistamiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne, jotka sanovat että heillä ei riidellä, ovat joko erittäin huonomuistisia, tai sitten tukahduttavat tunteensa ja ovat jotain alistuneita koiria häntä koipien välissä.
Eikö siis olevaihtoehtona että ne "tukahdutettavat tunteet" keskusteltaisiin läpi ennen kuin niistä mitään riitaa kehittyykään?
Tässä tullaan siihen määrittelykysymykseen. Jollekin se tunteista keskustelu voi olla riidan rakentavaa ratkaisua, jollekin se on keskustelua. Ehkä se määrittely riippuu ihmisen herkkyydestä. Joku aistii riidaksi sen, mitä joku toinen pitää normaalina keskusteluna. Jos joku kokee riidaksi pikkuasiankin, suotakoon hänelle oikeus kokea niin. Voisi myös ajatella, että riita ei ole paha asia. Riita ei ole automaattisesti sellainen asia, joka rikkoo, ja jota tulee välttää, vaan se voi tarkoittaa vain erimielisyyttä, joka ratkaistaan myönteisessä hengessä. Riitoihin on olemassa erilaisia ratkaisuja, ja samalla tavoin on erilaisia käsityksiä siitä, mikä on riita. Aika rikasta ja moniulotteista tämä ihmiselo on, eikö niin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedä nyt riidellä. Mutta ainakin oma mielipide pitää voida ja uskaltaa sanoa ääneen että ei tule patoumia jotka sitten lopulta myrkyttää ja tuhoaa parisuhteen. Ei sitä tarvitse " tapella" mutta ehkä sanailla muutenkin kun että joo joo.
Meillä tuollaisessa tilanteessa toinen toteaa että "mä olen eri mieltä/ mä olen taas tätä mieltä" tai jotain vastaavaa. En sanoisi tuota riidaksi.
Minä olen eri mieltä. Minusta tuo on riitatilanne lievimmillään. Tuo kommunikaatio osoittaa vain riitatilanteen rakentavaa ja hyvää ratkaisutaitoa.
Minusta tuo on aika mustavalkoista ajattelua. Siis että ollaan joko samaa mieltä tai sitten ollaan riidoissa. Jos on erimieltä jostain niin eihän se kerro mistään konfliktitilanteesta (jollainen riita siis mielestäni on) vaan siitä että on ainakin eri kaksi tapaa ajatella asioita. Erimielisyys voi johtaa mielestäni johtaa riitaan, jos sitä ei osata selvittää keskustelemalla.
Minusta puolestaan on mustavalkoista ajatella, että riita olisi paha asia. "olla riidoissa" on eri asia kuin lievän riitatilanteen ratkaiseminen rakentavasti. "riidoissa oleminen" on jo olemista siinä tilanteessa. Silloin ei ratkaista, vaan muhitaan riidassa.
No jos siis erimielisyyskin on jo riitatilanne kuten tuolla aikaisemmin sanottiin, niin silloin kun puolisot ovat jostain asioista eri mieltä (ketkäpä eivät olisi?) niin eivätkös he silloin ole riidoissa? En rehellisesti pidä riitaa tai riitelyä hyvänä asiana, omia mielipiteitä ja erimielisyyksiä kylläkin siinä tapauksessa että niistä keskutellaan reilusti eikä nimenomaan ruveta riitelemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne, jotka sanovat että heillä ei riidellä, ovat joko erittäin huonomuistisia, tai sitten tukahduttavat tunteensa ja ovat jotain alistuneita koiria häntä koipien välissä.
Eikö siis olevaihtoehtona että ne "tukahdutettavat tunteet" keskusteltaisiin läpi ennen kuin niistä mitään riitaa kehittyykään?
Tässä tullaan siihen määrittelykysymykseen. Jollekin se tunteista keskustelu voi olla riidan rakentavaa ratkaisua, jollekin se on keskustelua. Ehkä se määrittely riippuu ihmisen herkkyydestä. Joku aistii riidaksi sen, mitä joku toinen pitää normaalina keskusteluna. Jos joku kokee riidaksi pikkuasiankin, suotakoon hänelle oikeus kokea niin. Voisi myös ajatella, että riita ei ole paha asia. Riita ei ole automaattisesti sellainen asia, joka rikkoo, ja jota tulee välttää, vaan se voi tarkoittaa vain erimielisyyttä, joka ratkaistaan myönteisessä hengessä. Riitoihin on olemassa erilaisia ratkaisuja, ja samalla tavoin on erilaisia käsityksiä siitä, mikä on riita. Aika rikasta ja moniulotteista tämä ihmiselo on, eikö niin?
Totta, hyvin sanottu! :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedä nyt riidellä. Mutta ainakin oma mielipide pitää voida ja uskaltaa sanoa ääneen että ei tule patoumia jotka sitten lopulta myrkyttää ja tuhoaa parisuhteen. Ei sitä tarvitse " tapella" mutta ehkä sanailla muutenkin kun että joo joo.
Meillä tuollaisessa tilanteessa toinen toteaa että "mä olen eri mieltä/ mä olen taas tätä mieltä" tai jotain vastaavaa. En sanoisi tuota riidaksi.
Minä olen eri mieltä. Minusta tuo on riitatilanne lievimmillään. Tuo kommunikaatio osoittaa vain riitatilanteen rakentavaa ja hyvää ratkaisutaitoa.
Minusta tuo on aika mustavalkoista ajattelua. Siis että ollaan joko samaa mieltä tai sitten ollaan riidoissa. Jos on erimieltä jostain niin eihän se kerro mistään konfliktitilanteesta (jollainen riita siis mielestäni on) vaan siitä että on ainakin eri kaksi tapaa ajatella asioita. Erimielisyys voi johtaa mielestäni johtaa riitaan, jos sitä ei osata selvittää keskustelemalla.
Minusta puolestaan on mustavalkoista ajatella, että riita olisi paha asia. "olla riidoissa" on eri asia kuin lievän riitatilanteen ratkaiseminen rakentavasti. "riidoissa oleminen" on jo olemista siinä tilanteessa. Silloin ei ratkaista, vaan muhitaan riidassa.
No jos siis erimielisyyskin on jo riitatilanne kuten tuolla aikaisemmin sanottiin, niin silloin kun puolisot ovat jostain asioista eri mieltä (ketkäpä eivät olisi?) niin eivätkös he silloin ole riidoissa? En rehellisesti pidä riitaa tai riitelyä hyvänä asiana, omia mielipiteitä ja erimielisyyksiä kylläkin siinä tapauksessa että niistä keskutellaan reilusti eikä nimenomaan ruveta riitelemään.
Minusta "riidoissa oleminen" on terminä pitkäaikaisempaa ristiriitatilannetta kuvaava. Jos ristiriitatilanne ratkaistaan kohtuullisen nopeasti ja myönteisesti, riidassa ei vellota. Sinulla voi tietenkin olla erilainen näkemys tästä asiasta, ja kunnioitan sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me ei riidellä juuri koskaan. Tämä johtuu siitä, että arvomme ovat niin yhteneväiset, kiinnostuksen kohteemme antavat toiselle tilaa, mutta siltikin olemme kiinnostuneet toistemme tekemisistä ja emme salaile asioita. Esim. kännykät ja lompakot ovat henkilökohtaisia mutta eivät siltikään kiellettyjä toisen käyttää ja tiedämme aika tarkkaan toistemme tekemiset, kun käymme päivän tekemiset ja tapahtumat läpi.
Vierailija kirjoitti:
Itselleni ei kyllä sopisi koskaan tasaisen tylsä suhde ilman riitoja. Epäilisin miehen tunteiden laatua, mikäli hän ei jaksaisi edes suuttua minulle mistään.
Sitten taas tietysti toinen ääripääkään ei ole sen parempi, mutta se lienee itsestäänselvyys.
Millaisista asioista miehesi pitäisi suuttua sinulle? Itse pyrin välttämään toisen tietoista loukkaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Miksi te riitelette?"
"Emme me riitele."
"Kylläpäs te riitelette. Tuo kuulostaa riidalta."
"EMME ME RIITELE. ETKÖ SINÄ NYT USKO, ETTÄ ME EMME RIITELE!!!! Meillä ei riidellä!"
Vierailija kirjoitti:
PITÄÄKÖ onnellisessa parisuhteessa riidellä säännöllisesti? Työkavereiden kanssa tästä puhuttiin ja moni piti erityisen hyvänä ja terveenä että riitelee usein puolisonsa kanssa ja vastaavasti piti eroon tuomittuna suhdetta jossa ei riidellä.
Meillä nimittäin ei juurikaan riidellä. Ei edes joka vuosi. Mistä ihmeestä me vääntäisimme? Juuri ihmeteltiin kun katseltiin miehen kanssa Ensitreffit alttarilla -ohjelmaa kun pariskunta sai riidan aikaiseksi unohtuneesta kissanhiekastakin. Meilläkin on noin käynyt, mutta kellekään ei tullut mieleen suuttua.
Onko pakko riidellä jos ei ole mitään riideltävää?
Ei tietenkään ole pakko riidellä. Valtaosa ihmisistä ei vain voi hallita tunteitaan. Toinen toistaa ja toistaa samaa virhettä, joka sinua ärsyttää ja jossain vaiheessa sitä ei vain jaksa enää niellä suuttumatta.
Kyllä minua exäni touhussa ärsytti jotkut asiat, enkä pystynyt aina olemaan niistä suuttumatta. Tosin jos exäni olisi ollut ajattelevampi ihminen, niin ehkä suuttumiseen ei olisi ollut aihetta. Useammin se oli kuitenkin exäni, joka suuttui, koska häntä ärsytti monet ihan arkiset jutut. Itseäni ärsytti asiat, joita tapahtui harvemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me ei riidellä juuri koskaan. Tämä johtuu siitä, että arvomme ovat niin yhteneväiset, kiinnostuksen kohteemme antavat toiselle tilaa, mutta siltikin olemme kiinnostuneet toistemme tekemisistä ja emme salaile asioita. Esim. kännykät ja lompakot ovat henkilökohtaisia mutta eivät siltikään kiellettyjä toisen käyttää ja tiedämme aika tarkkaan toistemme tekemiset, kun käymme päivän tekemiset ja tapahtumat läpi.
Miten ratkaisette sen, kumpi siivoa lapsen kymmenennen oksennuksen mahataudissa klo 4 aamuyöllä kun kumpikin on kuolemanväsynyt?
No tuota tuota. Ei pidä riidellä, jos on toimiva parisuhde. Myös ei-toimiva, voi olla onnellinen, mutta jos kommunikaatio pelaa, ja ollaan samalla sivlla - ei silloin kauheasti tarvitse <i> riidellä </i>
Ei me miehen kanssa olla oikein mistään väännetty. Väsyneenä joo tarvinnut omaa tilaa, mutta mistään asiasta oikeasti olla tapeltu. Ymmärretään ja kunnioitetaan toistemme näkemyksiä :)
En mä hyvien ystävienkään kanssa riitele. Niiden ei-toimivien ystävyyssuhteiden kanssa sai vääntää kyllä kaikesta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ei riidellä juuri koskaan. Tämä johtuu siitä, että arvomme ovat niin yhteneväiset, kiinnostuksen kohteemme antavat toiselle tilaa, mutta siltikin olemme kiinnostuneet toistemme tekemisistä ja emme salaile asioita. Esim. kännykät ja lompakot ovat henkilökohtaisia mutta eivät siltikään kiellettyjä toisen käyttää ja tiedämme aika tarkkaan toistemme tekemiset, kun käymme päivän tekemiset ja tapahtumat läpi.
Miten ratkaisette sen, kumpi siivoa lapsen kymmenennen oksennuksen mahataudissa klo 4 aamuyöllä kun kumpikin on kuolemanväsynyt?
En ole äskeinen, mutta oksennukset on tavattu siivota yhdessä. Olisi aika helvetillistä riidellä neljältä yöllä oksennuskasassa.
52 kuulostaa ihmiseltä, jota välttelen. Termit "ei pidä (?) riidellä" kun on "toimiva", ja "ei-toimivissa sai kyllä vääntää".. , kuulostat tyypiltä, joka on tunteiltaan hallittu, mutta katsoo niillä perustein oikeaksi asettua muiden yläpuolelle. Ovatko muut mielestäsi riitaisia ja suhde ei-toimiva, jos he ovat eri mieltä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riidellään ja kinataan asioista. Ei koskaan henkilökohtaisuuksista. Asioista ollaan eri mieltä ja tehdään kompromisseja. Elämä olisi tylsää jos kaikki olisi jees jees:)
20v yhdessä
Täällä riidellään niin että ovet irtoilee, peilit hajoaa ja seinät on täynnä reikiä. Todella raskasta :S
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ei riidellä juuri koskaan. Tämä johtuu siitä, että arvomme ovat niin yhteneväiset, kiinnostuksen kohteemme antavat toiselle tilaa, mutta siltikin olemme kiinnostuneet toistemme tekemisistä ja emme salaile asioita. Esim. kännykät ja lompakot ovat henkilökohtaisia mutta eivät siltikään kiellettyjä toisen käyttää ja tiedämme aika tarkkaan toistemme tekemiset, kun käymme päivän tekemiset ja tapahtumat läpi.
Miten ratkaisette sen, kumpi siivoa lapsen kymmenennen oksennuksen mahataudissa klo 4 aamuyöllä kun kumpikin on kuolemanväsynyt?
En ole äskeinen, mutta oksennukset on tavattu siivota yhdessä. Olisi aika helvetillistä riidellä neljältä yöllä oksennuskasassa.
kyllä sinullakin varmasti on ollut joskus tilanteita, joissa kamelin selkä on katkennut. Ellei isossa, niin sitten pienemmässä mittakaavassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ei riidellä juuri koskaan. Tämä johtuu siitä, että arvomme ovat niin yhteneväiset, kiinnostuksen kohteemme antavat toiselle tilaa, mutta siltikin olemme kiinnostuneet toistemme tekemisistä ja emme salaile asioita. Esim. kännykät ja lompakot ovat henkilökohtaisia mutta eivät siltikään kiellettyjä toisen käyttää ja tiedämme aika tarkkaan toistemme tekemiset, kun käymme päivän tekemiset ja tapahtumat läpi.
Miten ratkaisette sen, kumpi siivoa lapsen kymmenennen oksennuksen mahataudissa klo 4 aamuyöllä kun kumpikin on kuolemanväsynyt?
Yhdessä varmaan siivottaisiin. Toinen hakisi talouspaperia ja lohduttaisi lasta ja toinen uusia vaatteita/lakanoita. En mitenkään voisi kuvitella että tuosta tulisi riitaa. Kaikki oksut on siivottu yhdessä.
Joku sanoi että on pakko hieman riidellä kun toinen loukkaa. Mieheni ei ole koskaan loukannut minua mitenkään. Ei todellakaan.
Termeistä on puhuttu. Minä ehkä koen riidaksi sellaisiakin mitä ystäväni eivät pidä riitoina. Lähinnä äänen korottaminen viittaa minusta jo riitelyyn. Sen sijaan eri mielipiteitä en pidä itse riitoina. Saahan niitä eri mielipiteitä olla olla.
Ehkä minulla on se ameeban tunne-elämä kun en edes tajua mistä ihmeestä voisi riidellä meillä. Yhdessä ollaan oltu 21 v, 2 lasta.
Ap
Minä olen meillä se tulisempi ja herkempi luonne. Lapsuudenkodissa sain mallin siitä, että riidellä saa ja tuulettaa tunteita, mutta pitää osata myös sopia.
Sovintoseksi on parasta. ❤
Monesti olen lähtenyt ovet paukkuen ja sanonut miehelle suorat sanat. Parempi se kuin tunteiden patoaminen ja katkeroituminen. Riitoja tulee ihan kaikille, ellei pari ole ihan lampaita.
Temperamenttikysymys. Minä olen enemmän sellainen kuin Latina, joka harvemmin suuttuu, mutta räiskähtää sitten kunnolkuinEn kestäisi ketään lapasta miehenä.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen meillä se tulisempi ja herkempi luonne. Lapsuudenkodissa sain mallin siitä, että riidellä saa ja tuulettaa tunteita, mutta pitää osata myös sopia.
Sovintoseksi on parasta. ❤
Monesti olen lähtenyt ovet paukkuen ja sanonut miehelle suorat sanat. Parempi se kuin tunteiden patoaminen ja katkeroituminen. Riitoja tulee ihan kaikille, ellei pari ole ihan lampaita.
Temperamenttikysymys. Minä olen enemmän sellainen kuin Latina, joka harvemmin suuttuu, mutta räiskähtää sitten kunnolkuinEn kestäisi ketään lapasta miehenä.
*kunnolla
En myöskään ole pitkävihainen enkä väkivaltainen. Lepyn yhtä nopeasti kuin suutunkin, ellei mies ärsytä lisää, missä vaiheessa osoitan ovea.
Alue: Aihe vapaa
Minusta puolestaan on mustavalkoista ajatella, että riita olisi paha asia. "olla riidoissa" on eri asia kuin lievän riitatilanteen ratkaiseminen rakentavasti. "riidoissa oleminen" on jo olemista siinä tilanteessa. Silloin ei ratkaista, vaan muhitaan riidassa.