Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Riidelläänkö onnellisessa parisuhteessa?
21.10.2016 |
PITÄÄKÖ onnellisessa parisuhteessa riidellä säännöllisesti? Työkavereiden kanssa tästä puhuttiin ja moni piti erityisen hyvänä ja terveenä että riitelee usein puolisonsa kanssa ja vastaavasti piti eroon tuomittuna suhdetta jossa ei riidellä.
Meillä nimittäin ei juurikaan riidellä. Ei edes joka vuosi. Mistä ihmeestä me vääntäisimme? Juuri ihmeteltiin kun katseltiin miehen kanssa Ensitreffit alttarilla -ohjelmaa kun pariskunta sai riidan aikaiseksi unohtuneesta kissanhiekastakin. Meilläkin on noin käynyt, mutta kellekään ei tullut mieleen suuttua.
Onko pakko riidellä jos ei ole mitään riideltävää?
Kommentit (102)
Riitelemme silloin kun erimielisyyksiä on ja aina olemme päätyneet sopuratkaisuun. Jos emme päätyisi sopuun, eroaisimme amerikkalaiseen tyyliin "sovittamattomia erimielisyyksiä". Yhdessä 26 vuotta ja hyvin riidellään edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ei riidellä juuri koskaan. Tämä johtuu siitä, että arvomme ovat niin yhteneväiset, kiinnostuksen kohteemme antavat toiselle tilaa, mutta siltikin olemme kiinnostuneet toistemme tekemisistä ja emme salaile asioita. Esim. kännykät ja lompakot ovat henkilökohtaisia mutta eivät siltikään kiellettyjä toisen käyttää ja tiedämme aika tarkkaan toistemme tekemiset, kun käymme päivän tekemiset ja tapahtumat läpi.
Miten ratkaisette sen, kumpi siivoa lapsen kymmenennen oksennuksen mahataudissa klo 4 aamuyöllä kun kumpikin on kuolemanväsynyt?
En ole äskeinen, mutta oksennukset on tavattu siivota yhdessä. Olisi aika helvetillistä riidellä neljältä yöllä oksennuskasassa.
kyllä sinullakin varmasti on ollut joskus tilanteita, joissa kamelin selkä on katkennut. Ellei isossa, niin sitten pienemmässä mittakaavassa.
Joskus on, mutta en näe noissa hetkissä mitään hyvää, ja pyrin ratkaisemaan konfliktit aivan toisilla tavoilla.
Vierailija kirjoitti:
Monesti olen lähtenyt ovet paukkuen ja sanonut miehelle suorat sanat. Parempi se kuin tunteiden patoaminen ja katkeroituminen. Riitoja tulee ihan kaikille, ellei pari ole ihan lampaita..
Voisitko antaa esimerkkejä mistä suutut? Olisi kiva tietää onko meillä noita asioita ollut esillä. Onko ne kenties käsitelty muuten tai onko ne vain menneet muuten ohi suuttumatta.
Kuulostaa intohimottomalta suhteelta.
Ehkä jollekin sopii, mutta minulle ei sopisi. Itse olen kokenut, että suhde ei ole ollut kovin läheinen ja intohimoinen, jos ei riidellä. Tuolloin ei myöskään keskustella kiihkeästi eri asioista.
Vierailija kirjoitti:
Alkaa itseäni oikein V*tuttamaan kun luen noita kommentteja, joissa kerrotaan, että ei riidellä tyyliin koskaan. Itse olen todella rauhallinen ja sovintohakuinen ihminen. VAimoni taas hyvin kiivas ja monesti suorastaan haastaa riitaa. Meillä riideillää (eli huutoa, haukkumista jne.) todella usein (mielestäni) eli 5-10 kertaa kuukaudessa ja meno on ollut tällaista varmaan viimeiset 6 vuotta (yhdessä 9 vuotta). Riitelystä tulee minulle todella pahaolo, koska minä koen sen aivan turhana. Energia kun menee muutenkin töihin ja lapsiperheen arjen askareisiin.. Jos meidän suhteesta jättäisi tuota riitelyä vähemmälle niin kokisin eläväni täydellisessä liitossa täydellisen naisen kanssa. Viime vuosina olen kuitenkin alkanut ajattelemaan, että jaksanko kuunnella loppuelämääni tällaista huutoa tyhjästä. Muiden kommentien ja peukutusten perusteella minun olisi ilmeisesti mahdollista saada suhde, jossa tuota riitelyä ei olisi... M30
Kuulostaa siltä, että SINÄ olet onnellinen suhteessanne. Vaimosi taas hakee parannusta, mutta koska sinusta mikään ei ole vikana vaan kaikki johtuu vain vaimosi kiivaudesta, et keskustele rakentavasti asioista tai ota onkeesi vaimosi viestejä -> hän huutaa turhautumistaan.
Kokeilepa joskus ihan tosissaan miettiä, mitä vaimolla on sanottavaa ja voisiko asioille tehdä jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ollaan oltu avomiehen kanssa 19v yhdessä ja kaikenlaista koettu alusta lähtien. varsinkin alkutaipaleella räiskähteli puolin ja toisin mutta sitten kun päästiin yli vaikeimmista paikoista niin meistä on hitsautunut tiimi joka on tarvittaessa vaikka muuta maailmaa vastaan ja tämä on todellakin tosi! enkä sano sitä että matkan varrella ja vielä nykyäänkin sillon tällöin välillä tuuletetaan mutta ollaanko sitten epänormaaleja kun ei riidellä ollenkaan niin usein? kun siihen ei ole mitään tarvetta..
Vierailija kirjoitti:
Minä olen meillä se tulisempi ja herkempi luonne. Lapsuudenkodissa sain mallin siitä, että riidellä saa ja tuulettaa tunteita, mutta pitää osata myös sopia.
Sovintoseksi on parasta. ❤
Monesti olen lähtenyt ovet paukkuen ja sanonut miehelle suorat sanat. Parempi se kuin tunteiden patoaminen ja katkeroituminen. Riitoja tulee ihan kaikille, ellei pari ole ihan lampaita.
Temperamenttikysymys. Minä olen enemmän sellainen kuin Latina, joka harvemmin suuttuu, mutta räiskähtää sitten kunnolkuinEn kestäisi ketään lapasta miehenä.
Millaisista asioista niitä riitoja tulee (pitäisi tulla) kaikille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa intohimottomalta suhteelta.
Ehkä jollekin sopii, mutta minulle ei sopisi. Itse olen kokenut, että suhde ei ole ollut kovin läheinen ja intohimoinen, jos ei riidellä. Tuolloin ei myöskään keskustella kiihkeästi eri asioista.
Minusta taas suhde, jossa riidellään, kuulostaa kylmältä ja välinpitämättömältä. Jos oikeasti rakastaa toista, viitsii löytää parempiakin keinoja asioiden selvittämiseen kuin huutamisen, tiuskimisen tai murjotuksen.
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkään en ymmärrä tuota ajatusta, että parisuhteessa on jotain vikaa, jos ei riidellä... Eikö se kerro pikemminkin siitä, että pariskunta hallitsee keskustelutaidot? Ei tarvitse alkaa tappelemaan ja huutamaan, jos ristiriitatilanteet saa hoidettua puhumalla.
Ehkä tässä on kyse riidan määritelmästä. Jollekin erimielisyys on jo riita, vaikka se ratkaistaisiin asiallisesti puhumalla. Esim minä ajattelen näin. Joku muu ajattelee, että riita on riita vasta kun desibelit nousevat tarpeeksi. Jollekin riita on vasta se, kun käydään hiuksiin kiinni tai tulee mustia silmiä...
Näin minäkin näkisin.
Meillä on huudettu 10v aikana ehkä kolmesti. Riidelty kyllä paljon useammin, mutta ei varmaan edes kahdesti joka vuosi. Riidat meillä ovat sellaisia, ettei kenenkään ääni kohoa vaikka keskusteltava aihe olisi kuumottavakin.
Toisaalta kysymys on tässäkin ehkä temperamenteista, rauhallisten ihmisten parisuhteessa ei varmasti riidellä samalla räiskyvyydellä kun sellaisten kuumapäisempien.
Tässä oli puhe onnellisista parisuhteista. Mielestäni onnelllisessa parisuhteessa ei petetä puolisoa kahdesti melkein puolen vuoden sisällä, kuten teillä on tässä päässyt käymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eiköhän tuossakin ole enemmän kyse vaan siitä, millaiset luonteet sieltä löytyy.
Lapsuudessa sain kuulla niin paljon huutoa ja riitelyä, että kaikki ne harvat erimielisyydet puolison kanssa hoidan rauhallisesti puhumalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pin kirjoitti:
No eiköhän tuossakin ole enemmän kyse vaan siitä, millaiset luonteet sieltä löytyy.
Niin, jos toinen on lammas, jolla ei ole mielipiteitä, niin ei tarvitse riidellä kun toinen aina alistuu.
Vierailija kirjoitti:
Pin kirjoitti:
No eiköhän tuossakin ole enemmän kyse vaan siitä, millaiset luonteet sieltä löytyy.
Niin, jos toinen on lammas, jolla ei ole mielipiteitä, niin ei tarvitse riidellä kun toinen aina alistuu.
Parempi sekin kuin että molemmat ovat pässejä. Tai riippuu varmaan siitä, miten on suuntautunut.
Meillä ollaan ihmisiä ja pyritään toimimaan sen mukaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu vähän siitä miten määrittelee riitelyn. Meillä ei huudeta eikä paiskota tavaroita, haukuta toisia tai kanneta kaunaa, kuten lapsuudenkodissa tehtiin, mutta kyllä meille silloin tällöin tulee sanaharkkaa asioista. Aika harvoin kyllä. Nämä riidat päätyvät aina siihen että saadaan molempia miellyttävä ratkaisu ja jatketaan elämää tyytyväisinä :) Ei sitä tarvitse alkaa riehumaan kun ei jää mitään patoumia, niin kun joku tuossa aikaisemmin sanoikin. Asiat selvitetään kieroilematta ja toista syyttelemättä.
Esimerkki: mies on aina myöhässä (tunnette varmaan näitä tyyppejä), itse haluan olla ajoissa. Tämä on sellainen ero meissä, joka osaa aiheuttaa eri asteisia riitoja jatkuvasti. Riippuu siitä, mihin ollaan menossa että kuinka paljon mua stressaa mahdollinen myöhästyminen. Useimmiten asiasta vaan puhutaan nätisti ja molemmat tiedostetaan asia ja yritetään huomioida erilaiset luonteemme/aikakäsityksemme tms, mutta kyllä mä tosta kumpaankin helposti. Kun sama asia toistuu ja toistuu, niin hermo vaan menee.
Eikö teillä ei-riitelijöillä ole edes mitään pieniä eroja tavoissa, jotka ärsyttää toista? Vaikka toisen tapa jättää likaiset astiat AINA pöytään niin ihme että siitä ei saada sanaharkkaa aikaan? Molemmat aina yhden rauhallisen keskustelun pohjalta ymmärtää, että tämä olikin rakkaalleni niin tärkeää, enää enää toimikaan samoin? I just dont buy it.
Vierailija kirjoitti:
Esimerkki: mies on aina myöhässä (tunnette varmaan näitä tyyppejä), itse haluan olla ajoissa. Tämä on sellainen ero meissä, joka osaa aiheuttaa eri asteisia riitoja jatkuvasti. Riippuu siitä, mihin ollaan menossa että kuinka paljon mua stressaa mahdollinen myöhästyminen. Useimmiten asiasta vaan puhutaan nätisti ja molemmat tiedostetaan asia ja yritetään huomioida erilaiset luonteemme/aikakäsityksemme tms, mutta kyllä mä tosta kumpaankin helposti. Kun sama asia toistuu ja toistuu, niin hermo vaan menee.
Eikö teillä ei-riitelijöillä ole edes mitään pieniä eroja tavoissa, jotka ärsyttää toista? Vaikka toisen tapa jättää likaiset astiat AINA pöytään niin ihme että siitä ei saada sanaharkkaa aikaan? Molemmat aina yhden rauhallisen keskustelun pohjalta ymmärtää, että tämä olikin rakkaalleni niin tärkeää, enää enää toimikaan samoin? I just dont buy it.
No jotkut astiat pöydässä... Nehän korjaa kymmenessä sekunnissa, ja toiset kymmenen sekuntia, niin on jo unohtanut korjanneensa ne. Mies sitten laittaa kenkäni eteisessä järjestykseen räyhäämättä mulle.
Myönnetään, että joskus on tullut kiehahdettua, esimerkiksi kun mies jemmasi lasten pipot ja hanskat omaan laukkuunsa, ja seuraavana aamuna etsin niitä kiireessä miehen lähdettyä laukkuineen jo töihin. Mutta ei hän sitä tahallaan tehnyt, eikä se kiehahdus tuonut niitä vaatteita paikoilleen. Mies pyysi anteeksi, ja 5 min kuluttua minäkin. En näe, miten tuollaiset riidat olisivat välttämättömiä parisuhteelle - ei kai kamojen hukkaaminen välttämätöntä ole.
Vierailija kirjoitti:
Pin kirjoitti:
No eiköhän tuossakin ole enemmän kyse vaan siitä, millaiset luonteet sieltä löytyy.
Niin, jos toinen on lammas, jolla ei ole mielipiteitä, niin ei tarvitse riidellä kun toinen aina alistuu.
Tarkoitin lähinnä sitä, että toisella parille riitelyn ilmestyminen parisuhteeseen on kriisin merkki, toisille taas sen puute, se voi merkitä toisille tunteiden hiipumista, katkeruuteen vajoamista, masennusta jne. Riippuu niin paljon siitä, miten kiivas luonne esimerkiksi on... Jos toinen vaan joutuu alistumaan ja toinen talloo päälle, ollaan tuskin missään onnellisessa tilanteessa. En pidä kumpaakaan mitenkään yleisesti ihanteellisena ja kovin tavoiteltavana, koska se terveen/onnellisuuden merkki voi olla niin toisenlainen luonteista riippuen.
Riippuu varmaan siitä mikä on riitelyn määritelmä. Ei meillä huudeta toisillemme, mutta kyllä meilläkin on erimielisyyksiä. Usein saamme ne ihan hyvin puhumalla ratkaistua ja tehtyä jonkin kompromissin tai sitten minä "voitan" toisen asian kun taas annan miehelle periksi jossain toisessa.
Vierailija kirjoitti:
Eikö teillä ei-riitelijöillä ole edes mitään pieniä eroja tavoissa, jotka ärsyttää toista? Vaikka toisen tapa jättää likaiset astiat AINA pöytään niin ihme että siitä ei saada sanaharkkaa aikaan? Molemmat aina yhden rauhallisen keskustelun pohjalta ymmärtää, että tämä olikin rakkaalleni niin tärkeää, enää enää toimikaan samoin? I just dont buy it.
Hmm...Isoin ero tavoissamme on aamu/iltaunisuus. Asiasta on riidelty pari kertaa lasten ollessa pieniä (jolloin minä aamuvirkkuna "sain" nousta aina lasten kanssa 5-6 aikoihin). Toisaalta mies tällöin hyssytteli huonounisia lapsiamme 21-02, mikä oli ihanaa. Totesimme tällöin että asia ei tule muuttumaan, eikä se ole sen jälkeen ärsyttänyt. Kummallakin on "lupa" herättää toinen esim. seksiin haluamaansa aikaan. Näin minä saan aamuseksiä, mies yöseksiä. Lisäksi minä yritän viikonloppuisin valvoa jonkin verran ja mies taas on lupa herättää klo 10.
Ollaan juteltu toistemme ärsyttävistä tavoista. Ei mitään kauhean ihmeellistä olla keksitty. Jos miehellä tai minulla olisi joku toista kauheasti ärsyttävä tapa, niin uskoisin että toinen olisi valmis sitä muuttamaan.
Ap
Alue: Aihe vapaa
Temperamenttikysymys. Tulisemmat suuttuvat kiihkeämmin, vaikka harvemmin. Olin sellainen jo lapsena. Osaan kyllä tehdä sovinnon, kunhan olen rauhoittunut. Toinen osapuoli ei aina osaa, ja se on siinä se.
Riitely on minusta tervettä. Nykyinen kumppani ja minä riitelemme välillä hyvinkin railakkaasti, mutta teemme aina suloisen sovinnon.