Lue keskustelun säännöt.
Mikä kirja jäi sinulla kesken tai mistä et pitänyt?
20.10.2016 |
Luen Antti Holman Järjestäjä-romaania ja se on kyllä sellaista homoerootista ja masokistista fantasiointia koko ajan ,että kyllästyttää jo puolivälissä. On pettymys tosiaan yksiulotteisuudessaan. Harvoin valitsen edes kirjaa, josta tiedän, että en ehkä jaksa lukea.
Kommentit (77)
Tuhat loistavaa aurinkoa, olisin niin halunnut, että se sen päähenkilön mies ei olis lähetenyt pois. En pidä onnettomista lopuista, ja jos sellainen on näköpiirissä niin kirja jää usein kesken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilkka Remekset! Yritin yläasteella lukea niitä kirjailijakansiota tehdessäni, ja voi miten puuduttavilta ne tuntuivat.
Ehkä olin silloin vaan liian nuori niille :/
Jari Tervon "tuotanto" kokonaisuudessaan. Myös nämä Vares-kirjat ja se toinen suomalainen, joka kirjoitti "maailmanloppukirjoja", oliko Remes nimeltään.
Vierailija kirjoitti:
Tähtiin kirjoitettu virhe.
Kovasti kaikki kehuivat sitä elokuvaa ja kirjaa.
Lukiessa sitte tajusin että se on helkutin tylsä. Ei jatkoon!!!
OT, Ikävä kuulla, mulle se oli tosi hyvä ja raikas kirja! Luin sen kyllä englanniksi ja yleensä siten aika moni kirja on paljon parempi kuin suomeksi, mutta tylsäkö? Se maalailee hienon uhkaavasti päähenkilön yllä olevaa mustaa pilveä ja nuoren suhtautumista kuolemaan, sekä silti luo niitä ruusunpunaisia haavekuvia. Etenkin vaikka lukija ja päähenkilö tietävät, että tällaisilla sairaskertomuksilla harvoin on onnellista loppua.
Sinuhe egyptiläinen. Kerrontatyyli ei kolahtanut ollenkaan, päinvastoin ärsytti suunnattomasti jo ensimmäisellä sivulla. Lukematta jäi. Tiedä sitten millainen sisältö, mutta en millään jaksanut ottaa selvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinuhe egyptiläinen. Kerrontatyyli ei kolahtanut ollenkaan, päinvastoin ärsytti suunnattomasti jo ensimmäisellä sivulla. Lukematta jäi. Tiedä sitten millainen sisältö, mutta en millään jaksanut ottaa selvää.
Englanninkielisessä käännöksessä Sinuhen jaarittelua on typistetty! Aloitin kerran lukemaan sitä ja pöyristyin, että mites tässä edetään niin nopeasti. Vaihdoin äkkiä alkukieliseen :) Mutta ehkä tuo englanninnos voisi sopia sulle!
Twilightia luin aikanaan peräti kuusi sivua, kunnes totesin, että siihen roskaan en aikaani kuluta.
Viimeksi jäi "kesken" Golden Keyes Parsonsin Aurinkokuninkaan varjossa. Luin kyllä aika pitkälle, mutta viimeisen n. 70 sivun kohdalla alkoi ärsytys kasvaa liian suureksi ja silmäilin sen loppuun saadakseni tietää loppuratkaisun. Virhe oli omani, en tajunnut kirjailijan kirjoittavan Christian fictionia. Aluksi uskonnon korostaminen ei liikaa häirinnyt, olihan kyseessä kirja uskonnollisista vainoista. Siinä vaiheessa, kun päähenkilö alkaa laulaa kiitosvirttä ja kaikki samalla aluella olevat henkilöt yhtyvät lauluun (jonka sanat esitettiin kokonaisuudessaan kys. kohtauksessa), totesin, että kiitos ei. Uskonnollisuus meni kys. kirjassa aivan ylimittoihin, kaikesta kiitettiin Luojaa ja kaikessa luotettiin Luojaan. En ole ateisti, mutta en kaipaa uskonnollista paasausta kaunokirjallisuuteeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntematon sotilas on yhä edelleen kahdenkymmenen vuoden jälkeenkin lukematta kokonaan. Muuten olen kova lukemaan. Olen lukenut muuten paljon mm. sormusten herrat + muita fantasia kirjoja, rakkausromaaneja ja rikossarjoja mutta tuo sota puoli ei minua kiinnosta ja menin sekaisin henkilöissä.
Taru Sormusten Herrasta. Olen vuosien mittaan aloittanut lukemisen monen monta kertaa, mutta ei vaan pysty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan hullua lukea täältä, että joku on jättänyt kesken kirjan, joka mun mielestä on suunnilleen maailman paras. :D
Vaikka olen nainen, niin Tuntematon sotilas on yksi suursuosikki. Mulla on tapana lukea se kerran vuodessa, lomalla. Osaan sen tietysti jo melkein ulkoa, mutta siitä huolimatta aina löydän jotain uuttakin.
Madame Bovarya olen nyt yrittänyt lukea jo yli kuukauden ja saattaa olla että jää kesken. En vain tunnu pääsevän siihen imuun joka vie mukanaan. Jatkan kuitenkin yrittämistä niin kauan ku lainaa pystyy uusimaan :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harry Potteria yritin lukea, kun ne kirjat tulivat.. 5 sivua riitti, en vain saanut siitä kiinni :D leffat kyllä olen katsonut ja pidänkin niistä.
Yleensä kyllä muuten menee fantasia, mutta siihen aikaan taisin enemmän lueskella kauhua muutenkin
Milan Kundera: Elämisen sietämätön keveys
Selittää selittää selittääselittääselitt...
Mitään ei jätetä lukijan itsensä hoksattavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saan varmaan röykkiön vihaisia ihmisiä niskaani mutta...
Hemingwayn Ja aurinko nousee. Luin lukioiässä koska oli pakko enkö kerta kaikkiaan vaan tykännyt. Dekkarit on minulle kanssa sellainen, että en vaan tajua. 50 Shades jäi kanssa kesken mutta se nyt ei ole mikään häpeä. Robinson Crusoe oli kanssa niin puisevaa etten jaksanut sataa sivua enempää.
Sen sijaan täälläkin mainittu Tuntematon sotilas on yksi suosikeistani!
Vierailija kirjoitti:
Milan Kundera: Elämisen sietämätön keveys
Selittää selittää selittääselittääselitt...
Mitään ei jätetä lukijan itsensä hoksattavaksi.
Se on Olemisen sietämätön keveys.
Thomas Mannin Taikavuori. Tavallaan hypnoottisen kiinnostava ja hieno mutta niin pitkä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milan Kundera: Elämisen sietämätön keveys
Selittää selittää selittääselittääselitt...
Mitään ei jätetä lukijan itsensä hoksattavaksi.
Se on Olemisen sietämätön keveys.
Oli mikä oli, surkea kirja.
Viime vuoden Finlandia -voittaja Oneiron. Jaksoin puoleenväliin sinnillä, mutta sitten luovutin...kirja oli iso pettymys!
Tähtiin kirjoitettu virhe.
Kovasti kaikki kehuivat sitä elokuvaa ja kirjaa.
Lukiessa sitte tajusin että se on helkutin tylsä. Ei jatkoon!!!