Haluatko kysyä puheterapeutilta
Kommentit (97)
Miten voisi opetella lausumaan r:n ranskalaisittain? Mulle ranskan ooiskelu on muuten ollut melko helppoa ja mukavaa, mutta en vain osaa lausua r:ää ranskalaisittain. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni on nyt 1,5-vuotias eikä puhu selkeitä sanoja ollenkaan. Esim auto --> au-o jne. Itse olin sitä mieltä, että lapsi on kunnossa ja oppii aikanaan mutta anoppi väittää kehityksen viivästyneen. Nyt olen epävarma. Onko mielestäsi kehitys viivästynyt ja jos on niin mitä kannattaisi tehdä?
Apua, lapseni ei aja autoa vielä 2-vuotiaana eikä ylioppilaaksikaan päässyt! Ja ihan oikeasti, ei tarvitse olla huolissaan jos sanasta puuttuu yksi kirjain.
Sinullekko tämä kysymys olikin osoitettu? Jollain on taas herne vähän liian syvällä. Skippaa jos ärsyttää.
Aikuisten oikeasti, sait jo neuvon. Lapsessasi ei ole vikaa. Nyt järki käteen!
Vierailija kirjoitti:
Onko järkeä lähteä yrittämään päästä opiskelemaan yli nelikymppisenä pienten lasten äitinä (toinen lapsista vakavasti sairas erityislapsi). Siitä myös alkanut kiinnostus alaa kohtaan..
Varmaan pitää punnita sitä omaa elämäntilannetta, että antaako talous myöden ja kuinka hyvin puoliso pystyy paikkaamaan kotona. Ainakin pari ensimmäistä vuotta on käytännössä läsnäoloa vaativaa vähintään kuusi tuntia päivässä plus kotihommat, joten töitä ei siinä sivussa oikein voi tehdä ja lastenhoitoon tarvitsee sen puolisonkin. Omalla vuosikurssillani oli pienten lasten äiti, joka kulki lähes 100 km päästä joka päivä. Rankkaa kuuelmma oli, mutta ihan tavoiteajassa hän selvisi.
Miten "vain" kehitysviiveisen lapsen ja autismikirjoisen lapsen puheen kehityksen viiveen piirteet eroavat toisistaan?
Vierailija kirjoitti:
Millainen palkkaus puheterapeuteilla?
Vaihtelee alueittain n. 3000-4000. Pula-aluiella pystyy neuvottelemaan itselleen paremman palkan. Pk-seudulla kuntapuolella jopa alle 3000. Jos tekee kela-kuntoutusta ammatinharjoittana, niin riippuu tietysti työmäärästä. Ihan kivoihinkin tuloihin pääsee, kun painaa pitkiä päiviä.
Lapseni osaa sanoa kaikki kirjaimet, mutta on laiska lausumaan niitä (erityisesti r, s ja j). Mitä voisin tuolle tehdä? Lapsi 5v.
Minulle on tullut viimeisen vuoden aikana ''sönkötystä'' ja änkytystä puheeseeni. Sitä esiintyy varsinkin silloin kun olen väsynyt. Osaatko sanoa, että mistä voisi olla kyse?
Vierailija kirjoitti:
Lapseni ei puhu juurikaan, lähinnä tuottaa sellaista k-voittoista puhetta. Ollaan käyty puheterapeutilla, mutta terapia ei ole vielä alkanut, mitään ohjeitakaan ei juuri saatu. Lapsi on vähän alle 3 v. Mitäköhän puheterapiassa tehdään? Voinko itse jo tehdä jotain?
Tärkeää tarkistaa, ettei kielijänne ole kireä niin, että kielen kärki ei pääse nousemaan. /K/ tuotetaan suun takaosassa ja jos se on lähes ainoa äänne, lapsella voi olla joko rakenteellisiä tai motorisia vaikeuksia nostaa kielenkärkeä ylös. 2-vuotias on kuitenkin vielä pieni, sellainen tavoitteellinen harjoittelu on vaikeaa. Tärkeää on, että lapsi kokee tulevansa ymmärretyksi, ettei se latista hänen itsetuntoaan. Jos puhetta on tosi vaikea ymmärtää jopa kotona, voisi olla hyvä ottaa puheen rinnalle myös tukevia kommunikaatiokeinoja, esim. tukiviittomia. Lapsen kanssa voi tehdä leikkimielessä kielen kärjen nostamisen harjoituksia, esim lipoa hilloa ylähampaista, ylähuulelta. Toivottavasti olette seurannassa kuitenkin?
Mahdollinen selektiivinen mutismi, lapsi 2,5- v. Miten auttaa lasta eteenpäin, olisiko jo tarve puheterapeutin arvioon? Auttaako puheterapia?
En nyt tiedä kuuluuko tämä sinulle, mutta laitan nyt kuitenkin... Tuntuu, että olen todella huono puhumaan eli sanat ja lauseet eivät tule suusta ulos kuten haluaisi. Lauseenrakenteet ovat ovat usein päin puuta ja sekoilen sanoissani. Melko uudessa työssäni en edes halua kauheasti jutella työkavereilleni, koska puheeni ei ole kovin edustavaa. Onko älyssäni jotain vikaa vai miksi se on välillä niin vaikeaa? :D
Nyt kun aloin miettimään, voiko tuo johtua lapsuudestani, olen siitä lähtien ollut ujo ja hiljainen, joka tosin on nyt helpottanut aika paljon. Mutta jos en ole ikinä päässyt harjoittelemaan suullisia taitojani höpöttämällä kunnolla?
Vierailija kirjoitti:
Ei varsinaisesti sinun alaa, mutta uskon sinun tietävän vastauksen. Jos 4 vuotiaalta lähdetään leikkaamaan äänihuulista pattia tai kasvainta, joka aiheuttaa äänen käheytymistä niin miten se leikkaus tehdään? Varmaan nukutuksessa? Ja suunko kautta? :P
T: Huolestunut äiti, jonka lapsella on pian aika äänihuulten ultraukseen ja puheterapeutilla oli ainakin vahvat epäilykset, että sieltä varmaan patti tai kasvain löytyy. :/ En siinä sitten tajunnut kysellä näitä.
Tähän mä en osaa vastata :/ mutta suun kautta kyllä, ja varmaan nukutuksessa. Nielun alueella on kyllä helppo myös paikallispuuduttaa, opiskeluaikana kävimme foniatrilla "kuvauttamassa" äänihuulemme niin, että vain puudutesuihketta laitettiin nieluun ja kameran kanssa nielusta sisään. Ei tuntunut miltään.
Tärkeää on myös selvittää, että mistä äänihuulten patti johtuu. Jos kyseessä on ns. yleinen ja tavallinen äänihuulikyhmy, joka aiheuttaa käheytymistä, se yleensä johtuu mekaanisesta hankauksesta eli jatkuvasta voimakkaasta äänenkäytöstä. Jotta se ei uusiudu, lapsen kanssa saattaa joutua harjoittelemaan äänenkäyttöä ja voimakkuutta. Tämä on lasten äänipulmien yleisin syy.
Mistä aiheesta kirjoitit gradun? Oliko arviointi tiukkaa? Onko opinnoissa menestymisellä ollut mitään merkitystä työelämässä?
T. Puheterapeutti-opiskelija
Miten teikäläisiä saataisiin Poriin?
Vierailija kirjoitti:
Jos lapselta puuttuu s, k ja r, kuinka pitkään terapia voi kestää? 5v lapsi.
Jos lapsella ei ole kielellisissä taidoissa (puheen ymmärtäminen, sanavarsto, kertominen, lauserakenteet) pulmaa ja äännevirheet ovat systemaattisia eli korvautuvat aina samalla tavalla (esim. k=t, s=t, r=l), niin terapia on lähinnä ohjauksellista ja varsinainen harjoittelu tapahtuu kotona. Riippuu ihan teidän kunnan resursseista, mutta kymmenen kertaakin voi olla jo paljon...
Jokunennn(eikirjautunut) kirjoitti:
Mun ässä ihan vähän suhisee, miten saan sen pois? =D
Jaa, vaikea sanoa näkemättä kielesi asentoa suhahdellessa. Kokeile suussa kielen eri asentoja, kun tuotat /s/:ää ja päätä, milloin /s/ kuulostaa hyvältä. Lähde pikkuhiljaa koettemaan sitä hyvää /s/:ää sanoihin.
Vierailija kirjoitti:
Onko puheen tuoton häiriö = dysfasia?
Dysfasia-nimitys ei ole enää käytössä, nykyinen termi on kielellinen erityisvaikeus. Se pitää sisällään yleensä sekä puheen ymmärtämisen että tuottamisen pulmia. Tässä käypähoitosuositus: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50085
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei varsinaisesti sinun alaa, mutta uskon sinun tietävän vastauksen. Jos 4 vuotiaalta lähdetään leikkaamaan äänihuulista pattia tai kasvainta, joka aiheuttaa äänen käheytymistä niin miten se leikkaus tehdään? Varmaan nukutuksessa? Ja suunko kautta? :P
T: Huolestunut äiti, jonka lapsella on pian aika äänihuulten ultraukseen ja puheterapeutilla oli ainakin vahvat epäilykset, että sieltä varmaan patti tai kasvain löytyy. :/ En siinä sitten tajunnut kysellä näitä.
Tähän mä en osaa vastata :/ mutta suun kautta kyllä, ja varmaan nukutuksessa. Nielun alueella on kyllä helppo myös paikallispuuduttaa, opiskeluaikana kävimme foniatrilla "kuvauttamassa" äänihuulemme niin, että vain puudutesuihketta laitettiin nieluun ja kameran kanssa nielusta sisään. Ei tuntunut miltään.
Tärkeää on myös selvittää, että mistä äänihuulten patti johtuu. Jos kyseessä on ns. yleinen ja tavallinen äänihuulikyhmy, joka aiheuttaa käheytymistä, se yleensä johtuu mekaanisesta hankauksesta eli jatkuvasta voimakkaasta äänenkäytöstä. Jotta se ei uusiudu, lapsen kanssa saattaa joutua harjoittelemaan äänenkäyttöä ja voimakkuutta. Tämä on lasten äänipulmien yleisin syy.
Joo tuo meidänkin puheterapeutti mainitsi, että vois johtua äänenkäytöstä. Meillä tuo lapsi huus pienempänä todella paljon, kun sai vatsakramppeja, joita ei tajuttu aluksi laktoosin aiheuttamiksi. Nykyään ei enää ole niin kova ääninen, mutta ääni on edelleen käheä, vaikka 2 vuotiaasta lähtien ei ole enää erityisesti ole ääntään rasittanut. Ja lapsellani tosiaan ääni on aamulla yhtä käheä kuin illallakin, eli ei ilmeisesti rasitu päivän aikana ainakaan kovin selkeästi.
Miten toi kuvautus? Onko vähän sama juttu kun se ultraus? Meille sanottiin, että ultraus tapahtuis niin, että sieraimien kautta laitettais nieluun kamera.. Mahtaako lapsi olla sillon hereillä? :S
Vierailija kirjoitti:
Haluan! 5v ei osaa ärrää oikein, saatiin neuvolasta joku ohjelappu jossa ohjataan harjoittelemaan d-äännettä ja kerrotaan että jos ärrää yrittää ennen kuin on motorinen valmius niin se on huono juttu. Ja palataan asiaan vuoden päästä. Se d sujuu ihan yrittämättä, ja r on kovasti työn alla (yrittää, haluaisi osata kun kaverit) mutta mistä tiedän onko motorinen valmius ja harjoitteleeko oikein vai väärin? Kieli tulee hampaisiin kiinni, siis hitusen liian eteen. On kyllä katsottu peilistä miten äidin/oma kieli menee kun sanoo d ja miten kun sanoo r, mutta pitäisikö mun osata tuon r-treenejä jotenkin valvoa/ohjata?
Motorinen valmius on pääasiassa se, että kielen ja leuan liikkeet ovat eriytyneet eli kieli liikkuu vapaasti ilman leuan myötäliikkeitä. D-tavutoistoista jo kirjoittelinkin. Pelkkä /D/:n toistelu ei ehkä riitä, helpoin tie vahinkotäryyn on yleensä /dn-dn-dn/. Harjoittelussa kieltä kannattaa aktiivisesti vetää vähän taaksepäin, esim. makuuasennossa voi koittaa, niin kieli vähän kuin automaattisesti valahtaa vähän. Harjoituksissa hampaat ei saa olla yhdessä ja leuka pysyy paikallaan, vain kieli liikkuu.
Vierailija kirjoitti:
Miten moni ärrävikainen aikuinen oppii halutessaan sanomaan R:n?
Ei minulla mitään tilastoa ole heittää... Lähtökohtaisesti aikuisella on valmius oppia, jos ei ole rakenteellista vikaa. Aika moni ei vain halua, kun se persoonallinen /r/ on ikään kuin osa identiteettiä ja tuntuisi superoudolta vaihtaa ääntötapaa, vaikka osaisikin.
Voi oppia, jos sille ei ole mitään rakenteellista estettä, esim. kireä kielijänne. Usein aikuisen suurin pulma tuleekin siinä, että uuden opitun tavan osaa ja "uskaltaa" yleistää spontaanipuheeseen, kun vanha tapa on niin juurtunut. /R/ opetellaan /d/:n kautta, niin kuin jo kirjoitin. AIkuisen kieli taipuu myös korvaamaan /r/:n /d/:llä harjoituksissa, esim. Kodtti, podtti, kudkku, podkkana jne. ovat hyviä harjoitussanoja. Tuo /d/:n jälkeen tuleva konsonantti saattaa saada tärähdyksen aikaan vähän kuin itsestään. Yleensä /r/:n oppiminen on oivallus: kun täryn kerran saa aikaan, hoksaa mitä siellä suussa tapahtuu ja oppii sen siitä kerrasta.