Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
järkyttävän huonoja opinnäytetöitä
17.10.2016 |
Tässä olen joutunut selaamaan theseusta ja etsimään mahdollisia lähteitä omaa työtäni ajatellen, ja olen törmännyt siihen miten järkyttävän huonoja opinnäytetöitä ihmiset tekee. Surkeimmat yritelmät löytyy selvästi tekniikan alalta, seuraavana tradenomit. Lyhyitä, lähteitä ei ole kuin muutama, ne vähätkin lähteet on viitattu niin että vuosiluvut ja sivut ei passaa. Teoria ei liity aiheeseen tai pohdinta on tyyliin, olisi pitänyt keskittyä enemmän. Pitäisi joku raja olla siinäkin, millaisella työllä voi valmistua, ja sillä millaisen työn voi laittaa theseukseen!
Kommentit (120)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ylipäätään outoa, että joltain tradenomilta tai sairaanhoitajalta vaaditaan muka-akateemista lopputyötä. Täysin naurettavaa kun ottaa näiden ihmistyön työnkuvan huomioon. Itse en aineenopettajana käsitä, miksi meiltäkään on vaadittu typeriä tiedonoksennusgraduja, joiden tutkimukselliset ansiot ovat nolla, ja muukin anti pelkkää luonteenkasvatusta, huonolla tavalla. Kun ensin opiskelet neljä vuotta yliopistossa asioita, jotka tiedät varmuudella tarpeettomiksi (jos siis opettajan työstä jo on kokemusta), ja sitten vielä siihen päälle turhaakin turhempi 'tutkimus', vitutus on jo sellaisissa sfääreissä, että kunnioitus koulutusjärjestelmää kohtaan on vahvasti miinusmerkkinen.
Keneltäkään ei vaadita typeriä tiedonoksennusgraduja. On täysin luvallista ja mahdollista tehdä aidosti mielenkiintoinen ja uutta tietoa tuottava ansiokas gradu. Huolestuttavaa, jos aineenopettaja ajattelee yliopistokoulutuksesta noin kuten sinä. Piditkö yliopistoa omalla kohdallasi ammattikouluna, josta vain oli pakko saada se paperi, että pääsee opettajan hommiin? Silloin ei ole ihme, jos ei saa enempää irti siitä, mitä on tarjolla.
Et näytä lainkaan tajuavan mistä tässä ketjussa on kysymys, mutta voin silti vastata. Eli kyllä, pidin yliopistokoulutusta välttämättömänä pahana, jonka suorittaminen on tässä maassa pakollinen, jos aikoo opettajan työssä toimia. Halusin aineenopettajaksi, ja olisin mielelläni opiskellut mielenkiintoisia asioita, mutta vaihtoehdot olivat pitkälti täysin opetustyöhön soveltumattomia. Yläkoulussa harvoin pääsee pätemään Shakespeare-tietoudellaan tai kielihistorialla. Itse asiassa ei koskaan. Silti olen erinomainen opettaja, eikä teinit todellakaan vituta tai käy hermoille. Kun on suomalaisen koulujärjestelmän itse suorittanut, aika harva asia tuntuu sen jälkeen paskamaiselta ajanhaaskuulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Paras" löytämäni opinnäytetyö theseuksessa on eräs insinöörityö... sivuja joku rapiat 30, lähteitä tasan yksi, nettisivu. Ei tuollaista olisi pitänyt päästää läpi!
Tekniikan alalla (ja pitäisi minusta muillakin aloilla) voi lopputyön sisältö olla pitkälti myös omaa päättelyä ja luovia ratkaisuja. Usein tekniikan alalla lopputyö voi rakentua vaikkapa jonkin oman teknisen innovaation/keksinnön ympärille. Ei varmaan huippuarvosanaa tule laihalla teoriasisällöllä, mutta kelvollisen työn voi saada aikaan omalla soveltamisellaankin. Tällaista on tietysti vaikea käsittää sellaisen ihmistyypin, joka saa tyydytystä viilaillessaan jonkun vitun kirjallisuuskatsauksen pilkkuja ja mäkättäessään Facebookissa, miten on jo kaksi päivää hionut lähdeluetteloa täydelliseksi.
no tuo opinnäytetyö ei kyllä ollut mikään innovaatio vaan ihan bs:ia 30 sivua yhdellä nettilähteellä.
Voisikohan siitä tehdä kantelun johonkin? Tai juttuvinkin lehteen. Teen itse juuri opinnäytetyötä ja toivoisin että se koulu, joka tuollaisen päästää läpi, joutuu vastaamaan siitä.
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että noita rimanalittajia löytyy kyllä jokaiselta opiskelualalta. Omasta mielestäni se on loppupeleissä jokaisen opiskelijan omalla vastuulla hoitaa itsenäisesti omat hommat kunnialla kuntoon, eikä odottaa, että opettaja pitää kädestä ja neuvoo kaikessa. Mutta kannattaa keskittyä vain siihen omaan lopputyöhön ja yrittää tehdä siitä niin hyvä kuin vain osaat, AP. Hyvin tehty lopputyö on hyvä referenssi esim. työnhaussa.
Merkonomin tai lähihoitajan lopputyön arvosanalla ei ole mitään tekemistä työnhaun kanssa. Aivan pipipalijuttu.
Miten surkea on jos etsii omaan työhönsä lähteitä muiden opinnäytetöistä 🙄
Eikö teillä ole oppilaitoksen kirjaston sivuilla tietokantoja joista voit hakea tietoa?
Yksi syy näihin huonoihin opinnäytetöihin on myös se, että kaikki oma ajattelu on kiellettyä. On ihme, että mitään lähteitä ikinä edes muodostuu, kun ihmiset eivät uskalla tehdä mitään johtopäätöksiä tai teorioita, joita joku muu ei ole jo aiemmin tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Petrus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on theseus? The Seus?
t. akateeminen
Theseus oli antiikin kreikkalaisessa tarussa sankari, joka meni katakombiin jossa majaili tason loppuvihollinen, hirviö nimeltä Minotaurus. Onneksi Theseuksella oli lankakerä jolla hän merkitsi tuloreittinsä eikä eksynyt, ja onnistui nirhaamaan sen monsterinkin. Mission complete.
Ai niin sä tarkoitat sitä netissä opinnäytetöiden kokoelmaa.
Jotenkin taas niin hellyttävää valistusta. Tarkista nyt edes nimet ennen kuin rupeat heristelemään sormeasi.
Ja niin hellyttävää miinustelua. Pukekaa nyt miinuksenne sanoiksi, kun kerran olette eri mieltä. Minusta "Minotauruksesta" valistaminen on suunnilleen yhtä surkuhupaisaa kuin se, että väittäisi tosissaan presidentin olevan Sauli Viinistö.
26
Latinasi on ilmeisesti päässyt ruostumaan viime aikoina...
En ymmärrä miksi AMK:ssa ja alemmissa koulutusasteissa vaaditaan edes lopputyötä. Ei opeteta kuitenkaan OIKEASTI mitään tieteellisiä menetelmiä yms. Olen käynyt sekä AMK:n että yliopiston ja tiedän, että ero on kuin yöllä ja päivällä. Gradu oikeasti vaatii ainakin valtsikassa jo jonkinlaista paneutumista, vaikka tekisi semmoisen että se ei loistokas olisikaan. AMK:ssa nyt pääsee läpi jokainen joka osaa kirjoittaa, en tiedä että kukaan olisi sieltä jäänyt valmistumatta lopputyön puuttumisen takia. Yliopistossa sen sijaan moneltä jää gradu ikuisesti tekemättä. Tässäkin tietty eroja on. Kyllähän eri yliopistoissakin on eroja ja koulutusala ratkaisee. Juuri joku käsityönopettajan gradu on aika lailla amistasoa verrattuna esim. politiikan tutkimukseen yms....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisten tekemät opinnäytetyöt on pata paikka lähteä etsimään lähdekirjallusuutta, tutkia sitä onko omaa tutkimusaihetta käsittelevää kirjallisuutta ylipäätään. Toki koulun kirjasto on, ja kunnan kirjasto ja muu, mutta miksi nähdä niin paljon vaivaa että etsiä kaikkea tietoa itse jos opinnäytetöiden kokoelmassa on teoriassa joka työn lopussa lista aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta.
Tein dippatyöni tekniikan alalta, (4, vitosta ei voinut periaatesyistä antaa), mutta työssäni tuli nähtyä myös yliopistopuolen gradunphjausta, ja se liikkuu kyllä ihan eri sfääreissä kuin oma ohjaukseni. Näin proffaa varmaan kolme kertaa koko prosessin aikana ja hän luki työni ehkä kerran läpi antaen palautteen. Kun oli niin kiire ja monta muutakin ohjattavaa. Yliopistossa taas pelkkää tutkimussuunnitelmaa näemmä hiotaan ohjaajan kanssa useaan otteeseen ja ohjaus tuntuu olevan paljon säännöllisempää. Kyllähän siinä tulee tieteellinen puoli paljon paremmin ohjatuksi, kuin jollain insinöörillä, joka yrittää saada aikaiseksi jotain, jolla työstä maksava firma saisi tehtyä voittoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko jakaa oman ammattikoululuokkani vuosikurssin paras opinnäytetyö (huumoriarvoltaan ainakin mutta taisi saada open lellikkinä myös oikeasti hyvän arvosanan). Vuosi oli 1996 ja työn otsikko "Internetistä etsittyä". Muistan, että työssä oli mm. pohdintaa siitä, että on hassua kun sanalla hattu voi löytyä ihan erilaisia juttuja kuten vaikka huopahattu ja savupiipun hattu. Lisäksi loppukappaleessa tekijä kertoi, ettei ollut oikeastaan ihan varma mihin sitä hakusanaa kuuluukaan selaimessa laittaa. Alan opinnäytetyössä oli arvosteltavina kohtina mm. tekninen piirros eikä tuossa työssä ollut sitä ollenkaan, mutta silti pääsi läpi. Työ kokonaisuudessaan siis printtejä nettihakujen tuloksista. Opiskelimme tekstiili-ja vaatetusalaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ylipäätään outoa, että joltain tradenomilta tai sairaanhoitajalta vaaditaan muka-akateemista lopputyötä. Täysin naurettavaa kun ottaa näiden ihmistyön työnkuvan huomioon. Itse en aineenopettajana käsitä, miksi meiltäkään on vaadittu typeriä tiedonoksennusgraduja, joiden tutkimukselliset ansiot ovat nolla, ja muukin anti pelkkää luonteenkasvatusta, huonolla tavalla. Kun ensin opiskelet neljä vuotta yliopistossa asioita, jotka tiedät varmuudella tarpeettomiksi (jos siis opettajan työstä jo on kokemusta), ja sitten vielä siihen päälle turhaakin turhempi 'tutkimus', vitutus on jo sellaisissa sfääreissä, että kunnioitus koulutusjärjestelmää kohtaan on vahvasti miinusmerkkinen.
Keneltäkään ei vaadita typeriä tiedonoksennusgraduja. On täysin luvallista ja mahdollista tehdä aidosti mielenkiintoinen ja uutta tietoa tuottava ansiokas gradu. Huolestuttavaa, jos aineenopettaja ajattelee yliopistokoulutuksesta noin kuten sinä. Piditkö yliopistoa omalla kohdallasi ammattikouluna, josta vain oli pakko saada se paperi, että pääsee opettajan hommiin? Silloin ei ole ihme, jos ei saa enempää irti siitä, mitä on tarjolla.
Et näytä lainkaan tajuavan mistä tässä ketjussa on kysymys, mutta voin silti vastata. Eli kyllä, pidin yliopistokoulutusta välttämättömänä pahana, jonka suorittaminen on tässä maassa pakollinen, jos aikoo opettajan työssä toimia. Halusin aineenopettajaksi, ja olisin mielelläni opiskellut mielenkiintoisia asioita, mutta vaihtoehdot olivat pitkälti täysin opetustyöhön soveltumattomia. Yläkoulussa harvoin pääsee pätemään Shakespeare-tietoudellaan tai kielihistorialla. Itse asiassa ei koskaan. Silti olen erinomainen opettaja, eikä teinit todellakaan vituta tai käy hermoille. Kun on suomalaisen koulujärjestelmän itse suorittanut, aika harva asia tuntuu sen jälkeen paskamaiselta ajanhaaskuulta.
Kerro ihmeessä, mistä sinun mielestäsi ketjussa on kyse, kun kerran olet valmis määrittelemään minun käsitykseni vääräksi.
Suoraan sanottuna yliopistokoulutus on kaltaisillesi aivan turha, siitä olen samaa mieltä. Pitäisi perustaa opettajien ammattiopisto, josta liukuhihnaopettajat voisivat käydä paperinsa hakemassa. Omahyväisyydellä ei ole rajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi AMK:ssa ja alemmissa koulutusasteissa vaaditaan edes lopputyötä. Ei opeteta kuitenkaan OIKEASTI mitään tieteellisiä menetelmiä yms. Olen käynyt sekä AMK:n että yliopiston ja tiedän, että ero on kuin yöllä ja päivällä. Gradu oikeasti vaatii ainakin valtsikassa jo jonkinlaista paneutumista, vaikka tekisi semmoisen että se ei loistokas olisikaan. AMK:ssa nyt pääsee läpi jokainen joka osaa kirjoittaa, en tiedä että kukaan olisi sieltä jäänyt valmistumatta lopputyön puuttumisen takia. Yliopistossa sen sijaan moneltä jää gradu ikuisesti tekemättä. Tässäkin tietty eroja on. Kyllähän eri yliopistoissakin on eroja ja koulutusala ratkaisee. Juuri joku käsityönopettajan gradu on aika lailla amistasoa verrattuna esim. politiikan tutkimukseen yms....
Onko mennyt sekaisin alempi ja ylempi tutkinto? Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä amk- tutkinto vastaa alempaa tutkintoa (perustutkinto), eli vastaavaa kuin yliopistossa kanditaatin tutkinto. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on ylempi korkeakoulututkinto, joka vastaa yliopistossa maisterin tutkintoa (ammattikorkeakoululaki 11). Tätä on ehkä monen yliopiston suorittaneen vaikea hyväksyä, mutta näin se lain mukaan on. Sama taso, mutta erilainen osaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi panostaa kuin koettaa päästä alimmalla arvosanalla läpi.
Itsellä gradusta 5 eli ylin mahdollinen, sain heti kutsun tekemään lisuria ja sen tekemisen ajaksi palkattiin yliopistolle. Mitään muuta en tehnyt kuin lisuria. Sain sen kasaan 3 kuukaudessa. Osasin oman alani teorian ja trendit ja pystyin yhdistämään toisiinsa kaksi ihan erilaista analyysijärjestelmää. Eli ei kaiken tarvitse olla ihan "uutta", mielenkiintoisten yhteyksien näkeminen eri alojen ja koulukuntien välillä voi riittää.
Työnhaussa oli selkeästi hyötyä. Lopputyö tuli esille mm. psykologisissa testeissä.
Väitöskirjaa en halunnut enkä halua tehdä, ei kiinnosta ja samalla kouluttautuisin täysin överiksi hommiini.
Toki kurssiltani valmistui niitä, jotka katsoivat gradua varten kaksi elokuvaa ja sillä se.
Aika jännä työ, jos lisurista on siinä selkeästi hyötyä, mutta väikkäri olisi ylikouluttautumista
Nooh, lisuri tuli tehtyä todella nopeasti ja nuorena, siksi siitä oli hyötyä. Jos toisaalta olisin päälle puskenut väitöskirjan, se olisikin ollut paljon pitkäkestoisempi urakka. Olisin siis päässyt työmarkkinoille vanhempana. Lisurihan nyt totta puhuen on vähän sellainen väliinputoajatutkinto, tapana on kai ruveta työstämään heti gradun jälkeen väitöskirjaa. Mutta kun yliopisto saa pointseja ja rahaa sen mukaan, montako tutkintoa tulee ulos vuodessa. Totta kai teettävät mielellään lisurin ja väikkärin.
Samassa yrityksessä ja samoja töitä tekee kollega, jolla on se tohtorintutkinto. Hänen palkkansa on omaani 400 euroa kuussa suurempi, hänellä on budjetti- ja asiakasvastuu sekä paljon markkinointi/myyntitehtäviä. Tittelissä on johtaja, mikä tarkoittaa, että normaali virastoaika ei häntä koske vaan töitä on tehtävä, kun niitä on.
Mieluummin teen rauhallisempaa asiantuntijatyötä pienemmällä liksalla, en kertakaikkiaan ole luonteva myyjä. Johtotehtäviin en myöskään halua, toisaalta eipä niihinkään väitöskirjaa vaadita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
maisteri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi AMK:ssa ja alemmissa koulutusasteissa vaaditaan edes lopputyötä. Ei opeteta kuitenkaan OIKEASTI mitään tieteellisiä menetelmiä yms. Olen käynyt sekä AMK:n että yliopiston ja tiedän, että ero on kuin yöllä ja päivällä. Gradu oikeasti vaatii ainakin valtsikassa jo jonkinlaista paneutumista, vaikka tekisi semmoisen että se ei loistokas olisikaan. AMK:ssa nyt pääsee läpi jokainen joka osaa kirjoittaa, en tiedä että kukaan olisi sieltä jäänyt valmistumatta lopputyön puuttumisen takia. Yliopistossa sen sijaan moneltä jää gradu ikuisesti tekemättä. Tässäkin tietty eroja on. Kyllähän eri yliopistoissakin on eroja ja koulutusala ratkaisee. Juuri joku käsityönopettajan gradu on aika lailla amistasoa verrattuna esim. politiikan tutkimukseen yms....
Onko mennyt sekaisin alempi ja ylempi tutkinto? Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä amk- tutkinto vastaa alempaa tutkintoa (perustutkinto), eli vastaavaa kuin yliopistossa kanditaatin tutkinto. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on ylempi korkeakoulututkinto, joka vastaa yliopistossa maisterin tutkintoa (ammattikorkeakoululaki 11). Tätä on ehkä monen yliopiston suorittaneen vaikea hyväksyä, mutta näin se lain mukaan on. Sama taso, mutta erilainen osaaminen.
AMK-kanditaatti. X)
maisteri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi AMK:ssa ja alemmissa koulutusasteissa vaaditaan edes lopputyötä. Ei opeteta kuitenkaan OIKEASTI mitään tieteellisiä menetelmiä yms. Olen käynyt sekä AMK:n että yliopiston ja tiedän, että ero on kuin yöllä ja päivällä. Gradu oikeasti vaatii ainakin valtsikassa jo jonkinlaista paneutumista, vaikka tekisi semmoisen että se ei loistokas olisikaan. AMK:ssa nyt pääsee läpi jokainen joka osaa kirjoittaa, en tiedä että kukaan olisi sieltä jäänyt valmistumatta lopputyön puuttumisen takia. Yliopistossa sen sijaan moneltä jää gradu ikuisesti tekemättä. Tässäkin tietty eroja on. Kyllähän eri yliopistoissakin on eroja ja koulutusala ratkaisee. Juuri joku käsityönopettajan gradu on aika lailla amistasoa verrattuna esim. politiikan tutkimukseen yms....
Onko mennyt sekaisin alempi ja ylempi tutkinto? Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä amk- tutkinto vastaa alempaa tutkintoa (perustutkinto), eli vastaavaa kuin yliopistossa kanditaatin tutkinto. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on ylempi korkeakoulututkinto, joka vastaa yliopistossa maisterin tutkintoa (ammattikorkeakoululaki 11). Tätä on ehkä monen yliopiston suorittaneen vaikea hyväksyä, mutta näin se lain mukaan on. Sama taso, mutta erilainen osaaminen.
Alemmat koulutusasteet = toisen asteen tutkinnot.
Itse väännän tällä hetkellä amk opinnäytetyötä sosiaaalialalle. Meille ei olla opetettu mitään tutkimusasioita, tuntimusmenetelmiä jne. Itse täytynyt kaikesta ottaa selvää ja ohjaus on nöyryyttämistä ja vittuilua. Mitään eroa ei ole sillä teetkö yksin vai 3 hengen ryhmässä. Kandityön maksimimäärä on joku 25-30 sivua ja Diakissa "se on hyvä alku" ? Koko opetus on mennyt siihen että opiskelijat opettavat toisiaan ryhmätöiden kautta. Opinnöytetöiden ohjauksessa ei käytetä mitään yksilöllistä harkintaa. Jokaiselle ohjausta tarjolla tasan 2 tuntia. Hyödynnät ne siteen jos hyödynnät.
Vierailija kirjoitti:
Tekniikan alan opinnäytetyöt ovat vain "pakollinen satukirjoitelma", erityisesti ICT-alalla. On aika vaikeaa laittaa monimutkainen tekninen kokonaisuus 60-100 sivuun. Tekussa sanottiin että tulee hylsy jos työ on enemmän kuin 60 sivua (+10 max 10 liitesivua), koska insinöörin pitää osata tiivistää olennaiseen isompikin kokonaisuus...
Omat inssi- ja dippatyöni olen kirjoittanut jokseenkin duuniprojektin ohessa muistiinpanoista/mittaustuloksiin nojaten eikä ollut mitään muuta kiinnostusta kuin saada kirjoitelma läpi jollain arvosanalla (kummastakin kolmonen). Ei kukaan kysy sitä oikeassa elämässä, korkeintaan aiheen nimen ja milloin tehty.
Tämä. Oman graduni ohjaaja totesi, että gradu on harjoitus tieteellisestä tutkimuksesta ja kirjoittamisesta. Rasti ruutuun ja paperit ulos menetelmällä omani tein. Amkissa vielä suuremmin lopputyö on tasoa seminaariaine.
Sen vielä ymmärtää, että AMKeista voi valmistua kuka hyvänsä, mutta kun gradutkin ovat nykyään aivan luokattomia. En kehtaa tähän linkittää, mutta esim. historian alalta löytyy sellaisia aivopieruja, että niiden perusteella ei todellakaan voi pitää akateemista loppututkintoa minkäänlaisena osoituksena edes täysjärkisyydestä.
Aloittajalla on tainnut nyt mennä sekaisin opinnäytetyö ja oikea tieteellinen tutkimus. Ei opinnäytetyön ole edes tarkoitus olla mikään varsinainen oikea tutkimus vaan näyte siitä millaisen tutkimusta muistuttavan kirjoitelman oppilas saa aikaan.
Ja niistä myös siis näkee että se ei ole ihan helppoa ja tällainen opinnäytetyö jää usein varsin ohueksi ja jopa virheelliseksi. Niitä ei siis ole tarkoitus käyttää minään lähdeteoksina jos itse tutkii aihetta. Vain ihan poikkeustapauksissa opinnäytetyöt ovat jo sellaisenaan uutta tietoa tuottavia.
Alue: Aihe vapaa
Meillä varmaan koko luokka valmistui graafikoiksi opinnäytetyöllä, jonka kirjallinen osuus oli luokaton. Tämä johtui siitä ettei yksikään koulun opettaja osannut kertoa miten vitussa sellainen tehdään, ei edes se joka piti aiheesta luennon. Käskivät katsoa mallia aiemmin valmistuneiden töistä, kaikki samanlaista sillisalaattia. Oli muuten ensimmäinen ja viimeinen lopputyö minkä tein. En enää lähde opiskelemaan, kun se on alusta loppuun samanlaista haahuilua.