Vietättekö joulua ja muita juhlapyhiä tasapuolisesti molempien isovanhempien kanssa? Vai jätättekö toiset yksin?

Ollaan tasapuolisesti viettämättä joulua kummankaan vanhempien kanssa. Mun vanhemmilla on sellaiset hienosteluillalliset, sain siitä tarpeekseni jo aikoja sitten. Miehen äiti haluaa matkustaa yksin ulkomaille, miehen isä taas viettää joulua omien vanhempiensa kanssa, heitä nähdään joko ennen tai jälkeen joku viikonloppu. Muita juhlapyhiä vietetään miten milloinkin.

Olemme kotona. Omat vanhempani ehkä tulevat syömään. Miehen isä ei vietä joulua eikä asu lähellä.

Sanouduimme miehen kanssa irti sukulaisjouluista jo kymmenisen vuotta sitten. Nykyään vietämme joulut kahdestaan tai ystävien kanssa etelässä tai sitten luonamme kotona/mökillä. Ei tarvitse enää pähkäillä jouluaikatauluja ja miettiä kumman vanhemmat pahoittavat mielensä kun heidän luona ei tänä vuonna jouluillallisella oltukaan. :) 

Vietämme joulun kotona. Meillä ei ole kummallakaan elossa kuin enää äiti, eli saavat tulla jouluna käymään, jos haluavat. Äitini asuu kauempana ja on joskus ollut meillä yötä. Anoppi on joskus käynyt syömässä joulupäivänä.

Olen joka toinen joulu töissä, joten kun on vapaa joulu, vietän sen kotona. Toisaalta en halua, että anoppi tai äitini joutuisi laittamaan joulua meidän isolle perheelle. Se olisi heille liian suuri rasitus.

Ollaan mun vanhemmilla aatto, niin kuin ollaan oltu viimeiset 12 yhteistä joulua. On jo muodostunut omat perinteet ja sinne ollaan aina oltu tervetulleita. Miehen isä on kuollut, äidillä on uusi mies ja joulun ovat viettäneet joko ulkomailla tai sitten tämän miehen lasten ja lastenlasten kanssa. Meitä ei ole ikinä aatoksi pyydetty, joulupäivänä ollaan käyty kahvilla.

Tosin tilanne muuttui nyt kun meille syntyi toinen lapsi, nyt saatiinkin kutsu joulupöytään. Kohteliaasti kieltäydyttiin vaikka anopilla menikin naama näkkärille, mieheni sanoi että kerta ei ole tähänkään asti seura kiinnostanut niin nyt on myöhäistä. Ens vuodesta lähtien ollaan joulut kotona ja ovat kaikki tervetulleita meille, en jaksa tällaisesta tapella.

Vierailija kirjoitti:

Vietetään joulua kotona, samalla paikkakunnalla, jossa äitini asuu. Äitini tulee meille (ja tekee jouluruuat) ja joskus myös veljeni on luonamme. Appivanhemmat asuvat parin tunnin ajomatkan päässä ja ovat aina viettäneet joulua keskenään, mieheni vietti myös joulut heidän kanssaan ennen kun meillä oli lapsia. Jos haluavat viettää joulua kanssamme, niin tervetuloa meille, mutta minä en lasten kanssa lähde jouluruuhkaan ajelemaan vaan haluan viettää joulun rauhassa kotona. Itse olen viettänyt joulun suvun kesken ollessani pieni. Mieheni taas ainoana lapsena vain oman perheen kanssa, ilman isovanhempiaan.

Oletteko kertoneet miehen vanhemmille että ovat tervetulleita teille jouluna?

Isäni viettää joulua aina pohjoisessa. Äitini on kuollut. Lapseni toiset isovanhemmat viettävät joulua omien sisarustensa tai muiden sukulaisten kanssa. Heidän kanssaan vietämme pikkujoulut.

Lapseni isä on kuollut.

Lapsen isomummon luona käymme aina joulupäivänä.

Välimatkan takia ei onnistu viettää jouluja tasapuolisesti. Yleensä miehen vanhempien luona tai meillä kotona miehen vanhempien kanssa joulut menneet.

Meille ovat tervetulleita ja miehen äiti joulut meillä aina viettänyt. Asuu yksin. Mun vanhemmat viettävät joulun aina omassa kodissaan ja mun sisarukset menee sinne.

Me käydään kahvilla joulupäivänä tai tapaninpäivänä mun vanhemmilla sitten.

Pääasia on kuitenkin se että kenenkään ei tartte olla jouluna yksin, Viime jouluna yks miehen hyvä kaveri tuli meille aattoillaksi.

Vierailija kirjoitti:

Eli täällä taas jossain ikävöivät isovanhemmat lapsenlapsiaan kun miniä on ominut ne vain itselleen.Missä on exä lastensa elämästä.Onko oikea syy vai oletko vaan niin itsekäs.Tuntui pahalta näin neljän lapsen isoäitinä,onnellisena,tuollaista lukea.Vaikka nuorilla tulis ero,tiedän että lapsenlapsilleni minä olen aina olemassa ja he minulle.

On itsekästä viettää joulua omien lastensa kanssa?? Jos lasten isä ei ole kiinnostunut lapsistaan, niin sorry, minä olen itse lasteni kanssa joulut. Ole sinä sen oman poikasi kanssa!

Vierailija kirjoitti:

Anoppi saa juopotella rauhassa..appiukko ei ole koskaan osoittanut mitää kiinnostusta viettää meidän kanssa aikaa..

Joten nautitaan joulusta mun vanhempien ja sukulaisten kanssa

Miten tälle on annettu alapeukkuja? Oikeestiko menisitte joulun pilaamaan kännistä anoppia katselemalla?

Me menemme vanhempieni luo kuuntelemaan joulurauhanjulistusta ja riisipuurolle. Sinne tulee myös sisareni perheineen, vaihdamme jouluruokia. Mieheni äiti tavataan Johanneksen kirkossa klo 16.00 ja menemme aattohartauden jälkeen meille yhdessä valmistelemaan illallista.

Joskus iltakymmenen aikaan käydään saattamassa anoppi kotiinsa(kolme korttelia). Joulupäivän aamuna avataan lahjat ja ollaan ihan rauhassa iltaan asti, jolloin anoppi tulee taas illalliselle. Tapaninpäivänä menemme ulkoilun jälkeen vanhempieni luo, jossa tarjotaan perinteistä buljongia ja pieniä lihapiirakoita.

Appivanhemmat jättävät meidät aina yksin. Jos mahdollista, menevät poikansa luo, hän asuu keski-Euroopassa. Jos poika tulee Suomeen, menevät tyttären perheen luo, jonne myös veli perheineen majoittuu. Me ei mahduta sinne kun kaikki muut on jo siellä. Käydään mun äitiä tapaamassa. 

Sekä äitini että anoppini tulevat meille viettämään joulua. Lisäksi tulevat veljeni perheineen sekä täti ja serkku. Välillä on ollut myös hyvä ystävä siskonsa ja isänsä kanssa, ja jopa kälyn veli tyttöystävineen on ollut meillä joulupöydässä. Ovet ovat läheisille jouluaattona auki, en halua, että kukaan joutuu vasten tahtoaan olemaan yksin. Kaikilla ei ole niitä vanhempia tai sellaista kotia, johon voisi joulun rakentaa.

Äiti kuoli, kun olin 14 v. Isä oli alkoholisti ja äidin kuoleman jälkeen mä jouduin lastenkotiin ja pikkusiskoni sijaisperheeseen. Kun tapasin exän, vietimme kaikki joulut hänen vanhemmillaan . Anoppi oli henkeen ja vereen jouluihminen ja laittoi aina sadunhohtoisen joulun meille ja miehen veljen perheelle. Lapset rakastivat niitä jouluja. Erostamme on jo neljä vuotta ja exällä uusi perhe, jonka kanssa viettää joulut vanhemmillaan. Hakee lapset aina tapaninpäivänä mummolaan, mutta eihän se sama ole kuin jouluaatot mummolassa. Mä koitan järjestää lapsille sellaisen joulun kuin kerrostalokolmiossa pienillä tuloillani pystyn. 

Olen 37v ja olen viettänyt yhden joulun erossa vanhemmistani. Olimme silloin miehen vanhempien luona. Tästä on jo yli 10 vuotta aikaa, eikä oikeastaan edes tule mieleen viettää joulua miehen suvun kanssa. Heillä on aivan eri käsitys joulunvietosta kuin minulla, joten minä jouluhullu en sinne halua. Kompromissina olemme aattoaamuna puurolla anoppilassa ja sitten siirrymme vanhempieni seuraan. Olen 363 päivää vuodessa helppo ja joustava, mutta joulustani en tingi.

Vietämme joulun puolisoni kanssa sillai että menemme jouluaaton aamulla minun isovanhemmilleni, käymme hautausmaalla ja syömme. Olemme siellä suunnilleen 16 tai 17 asti ja sitten lähdemme kotiin. Illalla mieheni vanhemmat ja sisarukset tulevat meille ja avataan lahjoja ja syödään.

Äitien- ja isanpäivää vietetään käymällä ensin minun isovanhemmilla(sinne tulee äitini ja serkut myös, juhlitaan kaikkia äitiä samalla) ja sen jälkeen mieheni äidille tai isälle. Pääsiäistä emme viete ja uuden vuoden aaton yleensä kahdestaan tai ystävien kanssa.

Onpas ihmisillä aika vakiintuneet rutiinit. Meillä on ollut erilaisia jouluja, välillä olemme keskenämme, välillä miehen sukulaisten ja välillä minun sukulaisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse ajatellut että niin kauan kun molemmilta vanhempia vielä elossa niin järjestetään niin että molempien vanhempia tavataan pyhinä, ketään ei jätetä yksin.

Vietämme joulun ja muut pyhät kotona nauttien vapaasta, ilman sukulaisia. Eli  tasapuolisesti  jätämme kaikki kutsumatta, kinkun paistamatta jne. Inhoan joulua ja jouluruokia.

Sukulaisia voi tavata arkenakin,joten en ymmärrä miksi pitäisi  pilata juhlapäivät niiden takia?

Joululomalla nähdään molempien vanhempia, mutta pyhät vietämme oman perheen kesken. Sitten kun omat lapset aikuisia,niin käymme varmasti molempien vanhempia tervehtimässä pyhinä.

Toivon että omat lapsenikin aikanaan pitävät oman joulun, mikäli näin haluavat toimia.